FI68709C - Tryckbehandlingsvals - Google Patents

Description

68709

Painekäsittelytela - Tryckbehandlingsvals

Keksintö koskee painekäsittelytelaa, jossa on ontto, vastate-lan avulla painekuormitettava telan vaippa, tämän läpi menevä kiinteä kannatin ja ainakin yksi kääntyvä laakerielementti, johon kuuluu laakeripinta, jonka suunnilleen säteittäisesti laakeripinnan sisäpuolelle sovitetut, männän ja sylinterin käsittävät, hydrauliset painelaitteet painavat telan vaipan sisäkehää vasten, jolloin laakerielementti on yhdistetty tukipintaan, joka painekuormitusta-soon nähden poikittain kulkevien poikittaisvoimien tukemiseksi tukeutuu liukuvasti kannattimeen yhdistettyyn ohjauspintaan, jolloin laakeripinnassa on erityisesti hydrostaattisen laakeroinnin aikaansaamiseksi painelaitteisiin sovitettuja taskuja.

Tällaiset painekäsittelytelat soveltuvat moniin erilaisiin tarkoituksiin, esim. kalantereihin, paperi-, selluloosa- ja paineko-neiden puristusosastoihin tai teräkselle, muoville yms. tarkoitettuihin valssilaitoksiin.

Jo ennestään tunnetussa tämäntyyppisessä telassa (saksal.pat. hak. DE-AS 11 93792) on akselin suunnassa vierekkäin useita samalla 2 68709 paineella toimivia painelaitteita, joissa on ao.laakeriosa. Niiden tehtävänä on vähentää telanpäällyksen taipumista sekä tasata sen ja vastatelan väliin tuleva paine. Painelaitteissa on laakeriosaan kiinteästi liittyvä mäntä, joka liikkuu koko pituudellaan telan runkoon muodostetussa sylihterissä. Laakeripinnan suurentamiseksi laakeriosa on järjestetty siten,että se ulottuu kehän suunnassa tuntuvasti painelaitteen poikkileikkauksen yli. Laakeripintaan on järjestetty taskut, joihin syötetään paineella ao. liukuainetta hydrostaattisen laakeroinnin aikaansaamiseksi.

Tällaisissa painekäsittelyteloissa telanpäällys kuormittuu myös niiden poikittaisvoimien vaikutuksesta, jotka suuntautuvat poikittain vierekkäisten telojen akselien läpi menevään painekuorma-tasoon nähden. Tällöin on kysymys lähinnä tangenttisista voimista, joita esiintyy telanpäällyksen ja ao. materiaaliradan tai vastatelan välisestä kitkasta johtuen ja jotka ovat erittäin suuria silloin, kun telanpäällyksen yli suuntautuu käyttövoimia. Poikit-taisvoimia syntyy kuitenkin myös telanpäällyksen omasta painosta johtuen, kun painekuormataso on tietyssä kulmassa pystysuoraan tasoon nähden. Nämä poikittaisvoimat taivuttavat telanpäällystä poikittain painekuormatasoon nähden, mikä aiheuttaa taas telojen välisen tangentin siirtymisen ja telojen välissä olevan raon koon muuttumisen. Tämä on kuitenkin monissa tapauksissa hyvin haitallista, koska tällöin myös telojen välissä olevan materiaaliradan ominaisuudet muuttuvat (esim. paperiradan vahvuus). Telanpäällys ottaa laakeriosan poikittaissuunnassa mukaansa, mikäli tätä ei estetä -kuten ko. tapauksessa on laita - ohjaamalla painelaitteen mäntä sylinterissä tiiviinä rakenteena. Telanpäällyksen laakeriosaan kohdistamat poikittaisvoimat synnyttävät nyt kuitenkin vääntömomen-tin, joka pyrkii kallistamaan laakeriosaa. Tästä johtuen painelaitteen mäntä kiristyy sylinterissä, jolloin painelaite ei pääse toimimaan normaalisti. Lisäksi laakeriosan laakeripinta ei liity enää tarkasti telanpäällyksen sisäkehään,mikä voi hydrostaattisessa laakeroinnissa aiheuttaa riittämättömän tukitoiminnon ja painenes-teen kulutuksen tuntuvan lisääntymisen.

Edelleen tunnetaan sellainen painekäsittelytela (DE-OS 27 59 035) , jossa telan akselin suunnassa oleva laakeriosa on kuormitettu ainakin kahdella aksiaalisesti toisiinsa nähden siirretyllä painelait-teella. Tällöin mäntä voidaan liittää myös kiinteästi runkoon ja

It 3 68709 järjestää sylinteri laakeriosaan. Männän ja sylinterin välissä on huomattava, elastisella tiivisteellä täytetty välys, niin että laakeriosa pystyy mukautumaan vapaasti telanpäällyksen poikittais-deformaatioon. Koska laakeriosa ei ota vastaan poikittaisvoimia, poikittaisdeformaatio onkin erittäin suuri. Lisäksi painelaitteen vaikutussuunta on nyt siinä määrin painekuormatason ulkopuolella, että poikittaisdeformaatio lisäntyy tästäkin syystä.

Vielä tunnetaan sellainen painekäsittelytela (DE-OS 26 25 048), jossa on eri poikkileikkaustasoissa säteittäisesti aina kaksi sama-paineista painelaitetta, jotka ovat symmetrisiä painekuormatasoon nähden. Tälläkään rakenteella ei kuitenkaan pystytä huomioimaan tangenttisia voimia. Lisäksi on pelättävissä, että ulkopuolinen painekuorma puristaa laakeriosiensälissä olevan telanpäällyksen lit-teäksi, niin että halutun viivakosketuksen asemesta telojen väliin syntyykin pintakosketus.

Keksinnöllä pyritään siis kehittämään sellainen em. tyyppiä oleva painekäsittelytela, jossa telanpäällyksen deformaatio tai siirtyminen poikittain painekäsittelytasoon nähden saadaan pienemmäksi tai kokonaan eliminoiduksi, ilman että tästä on haittaa paine-laitteen ja/tai laakeriosan normaalille toiminnalle.

Tämä on ratkaistu keksinnön mukaan siten, että ainakin kaksi painelaitetta liittyvät kehäsuunnassa siirrettyinä laakerielement-tiin ja että kumpaankin näihin painelaitteisiin syötetään paineeltaan erilaista paineainetta.

Tässä rakenteessa laakeriosa ottaa vastaan telanpäällyksestä tulevia huomattavia poikittaisvoimia ja siirtää ne ohjauspintaan liittyvän tukipinnan kautta telan runkoon. Tällöin syntyvä vään-tömomentti kompensoidaan siten, että vähintään kahden, kehän suunnassa siirretyn painelaitteen avulla laakeriosaan voidaan suunnata vastakkainen kallistusmomentti. Tällöin tähänastisissa rakenteissa tuki- ja ohjauspinnan väliin syntynyt haitallinen kiristyminen, esim. lieriömännän ja vastaavan sylinteriporauksen välissä, pystytään estämään. Telanpäällykseen kohdistuneessa voimassa on komponentti, joka on poikittaisvoiman suuntaan nähden vastakkainen.

Näin voidaan siis huomattavassa määrin välttää po. ontelon telan deformaatio tai siirtyminen poikittaisuunnassa, ilman että paine-laitteen toiminta häiriintyy.

Eräässä suositettavssa rakenteessa tuki- ja ohjauspinnat muodostavat kääntönivelen, joka sallii tietyn kääntymisen telan akseliin nähden yhdensuuntaisen akselin ympäri. Tästä johtuen painelaitteiden 4 68709 (vähintään kaksi) avulla laakeriosaan voidaan kohdistaa myös sellaisia voimia, että se kallistuu pois keskiasennostaan. Tällä tavoin telanpäällys voidaan kaikissa käyttöolosuhteissa stabiloida melkein kokonaan poikittaissuunnassa tapahtuvan siirtymisen ollessa kyseessä. Po. kallistumistoiminnon ansiosta laakeriosan laakeripinta mukautuu tarkasti telanpäällyksen sisäkehään, jolloin muodostuu kauttaaltaan hydrostaattisen laakeroinnin kannalta optimaalinen rako.

Kääntönivelessä voi olla esim. yksi tasainen ja yksi kaareva pinta, jotka liittyvät toisiinsa tuki- ja ohjauspintana.

Toinen mahdollisuus on, että kääntönivelessä on yksi pallomainen ja yksi lieriömäinen pinta, jotka liittyvät toisiinsa tukija ohjauspintana. Tässä rakenteessa kallistuminen voi tapahtua myös painekuormatasoon nähden kohtisuorassa olevan akselin ympäri. Rungon taipuminen ei siis vaikuta laakeriosaan, jonka laakeripinta voi olla aina samankeskisessä asennossa telanpäällyksen sisäpintaan nähden.

Erittäin edullista on, että painelaitteet muodostetaan tukija ohjauspinnasta erillisinä. Köska painelaitteella ei ole tällöin enää ohjaustoimintoa, ei sen varustaminen elastisilla tiivisteillä tuota vaikeuksia. Tiivisteet suorittavat vain tiivistämisen eikä niihin kohdistu lisäkuormituksia, joten ne kestävät kauan.

Edelleen on edullista, että laakeriosan sisäpuolelle muodostetaan ohjaus- ja työpinta. Näin telanpäällyksestä laakeriosaan kohdistuva kallistusmomentti pysyy suhteellisen pienenä. Lisäpaine-laitteet voidaan tällöin suunnitella vastaavasti pieniksi.

Eräässä suositettavassa rakenteessa kääntönivel muodostetaan siten, että telan runkoon liittyvän varren tukema kuula menee laakeriosan lieriöreikään.

Toinen mahdollisuus kääntönivelen muodostamiseksi on laakeriosan varustaminen kahdella sivu-ulokkeella, joissa on sisäpuolella yhdensuuntaiset tukipinnat, jotka liittyvät toiminnallisesti rungon ulkopuolelle järjestettyihin pallomaisiin ohjauspintoihin. Myös tässä rakenteessa on kallistusmahdollisuus rungon taipumisen edellyttämää tasausta silmällä pitäen.

Painelaitteet voidaan sijoittaa monella eri tavalla. Esimerkiksi voidaan järjestää kaksi painelaitetta symmetrisesti painekuormatasoon nähden. Koska po. laitteilla on erilainen paine,

II

5 68709 pystytään painekuormatasossa saamaan aikaan tarvittava kompensaatio-voima ja lisäksi myös tarvittava poikittaisvoiman kompensaatio tai vastaava vastakallistusmanentti.

Eräässä toisessa keksinnön mukaisessa rakenteessa yksi apu-painelaite on järjestetty painekuormatasossa olevan pääpainelaitteen toiselle puolelle. Tällöin pääpainelaitetta voidaan käyttää lähinnä painekuormatason kompensointia varten, kun taas apupainelaite ottaa huomioon vastakallistusmomentin. Mikäli poikittaisvoiman odotetaan kohdistuvan vain yhteen suuntaan, tullaan toimeen toispuolisella painelaitejärjestelyllä.

Eräässä suositettavassa rakenteessa on kuitenkin kaksi apu-apupainelaitetta symmetrisesti painekuormatasossa olevan pääpainelaitteen molemmilla puolilla. Telanpäällyksen pyörimissuunnalla ei ole tällöin mitään merkitystä. Lisäksi molempia apupainelaittei-ta voidaan käyttää pääpainelaitteen tukena, jolloin voidaan kuitenkin saada aikaan myös haluttu vastakallistusmomentti.

Rakenne saadaan pienikokoiseksi, kun painelaitteet järjestetään yhdensuuntaisiksi ja aivan vierekkäin.

Eräässä muussa rakenteessa apupainelaite tai -painelaitteet on sijoitettu tietylle etäisyydelle pääpainelaitteesta laakeriosan yhteen ulokkeeseen liittyvinä ja järjestetty suunnilleen säteit-täisesti. Suuren vipuvarren vuoksi apupainelaitteessa tarvitaan suhteellisen pienet puristusvoimat halutun vastakallistusmomentin aikaansaamiseksi tai telanpäällyksen deformaation estämiseksi. Parhaaseen tulokseen päästään silloin,kun apupainelaitteet on järjestetty suunnilleen pystysuorassa painekuormatasoon nähden sijaitsevaan telanpäällyksen keskitasoon.

Monissa tapauksissa on edullista, että apupainelaitteet on kytketty telanpäällyksen ja laakeriosan väliin ja että ne tukeutuvat yhden laakeripinnan avulla telanpäällyksen sisäkehään. Myös tällä tavalla saadaan aikaan kompensoiva poikittaisvoimakomponentti tai vastakallistusmomentti. Tällöin on erittäin edullista, että apupainelaitteet sijoitetaan tietylle etäisyydelle pääpainelaitteesta, koska niiden laakeripinnat säilyttävät suhteellisen asentonsa telanpäällykseen nähden kun laakeriosa myötäilee telanpäällyksen liikettä painekuormatasossa.

Apupainelaitteen poikkileikkaus voi yleensä olla pienempi kuin pääpainelaitteen poikkileikkaus.

68709 Tähän päästään hyvin monessa tapauksessa taas siten, että pääpainelaite on muodostettu kahdesta akselin suunnassa vierekkäin sijoitetusta mäntä-sylinteriyksiköstä.

Usein on edullista, että pääpainelaitteilla ja apupainelaitteil-la varustetut laakeriosat sijoitetaan rungon vastakkaisille puolille, koska telanpäällys voidaan näin stabiloida kahdesta kohdasta poikittaissuunnassa.

Tämän toimenpiteen avulla on jopa mahdollista laakeroida telanpäällys yksinomaan laakeriosiin. Tällöin eliminoituvat kaikki sellaiset telanpäällyksen deformaatiot, joita syntyy, kun sen päissä on renkaan muotoiset laakerit ja kun siihen kohdistuu samanaikaisesti tangenttisia voimia. Telarako voi jopa siirtyä jonkin verran poikittaissuunnassa, koska laakeriosat pääsevät kallistumaan apupainelaitteiden avulla niin, että myös siirtymisen jälkeen telan koko leveydellä on vakiona pysyvä rako ja tasainen puristus.

Tässä yhteydessä on myös edullista, että laakeriosa menee rungon ympäri ja että vastapuristustelan vastakkaiselle puolelle laakeriosan ja telanpäällyksen väliin on järjestetty lisäpainelai-te, joka tukeutuu yhdellä laakeripinnallaan telanpäällyksen sisä-kehään. Tämän painelaitteen avulla telanpäällys voidaan esimerkik-. si irrottaa nopeasti vastatelasta.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin joidenkin suositettavien rakenne-esimerkkien avulla viittaamalla tällöin oheiseenpiirus-tukseen, jossa kuvio 1 on poikkileikkaus keksinnön mukaisesta painekäsittely-telasta, kuvio la on osapoikkileikkaus (takaa) kuvion 2 linjaa Δ-Α pitkin, kuvio 2 on tasokuva kuvion 1 laakeriosasta, kuvio 3 on tasokuva eräästä laakeriosan rakennemuunnelmasta, kuvio 4 on tasokuva eräästä toisesta laakeriosarakenteesta, kuvio 5 on osapoikkileikkaus kuvioon 1 verrattuna vain vähän muutetusta rakenteesta, kuvio 6 on pitkittäisleikkauskaavio keksinnön mukaisesta painekäsittelytelasta, kuvio 7 on poikkileikkaus kuvan 6 telasta, li 7 68709 kuvio 8 on osapoikkileikkaus eräästä rakennemuunnelmasta, kuvio 9 on poikkileikkaus eräästä muusta rakenne-esimerkistä, kuvio 10 on samoin eräs rakennemuunnelma osapoikkileikkauksena, kuvio 11 on leikkaus vielä eräästä muusta rakennemuodosta, ja kuvio 12 esittää kaaviona pystytasosta poikkeavasta painekuor-matasossa esiintyvät voimat.

Kuvion 1 esittämässä rakenteessa painekäsittelytela 1 toimii vastatelan 2 kanssa siten, että telojen välisessä raossa 3 ao. materiaalirata voidaan käsitellä paineella. Tätä varten vastatelaa 2 puristetaan voiman P avulla alaspäin. Toinen po. teloista on varustettu käyttölaitteella ja ottaa tällöin toisen telan mukaansa.

Painekäsittelytelassa 1 on ontto telapäällys 4. Sen onton sisäosan 5 läpi menee runko 6, joka on kiinnitetty molemmista päistään ao. tavalla. Laakeriosan 7 laakeripinta 8 liittyy telanpäällyksen 4 sisäkehään 9. Laakeripinta on hydrostaattisen laakeroinnin aikaansaamiseksi varustettu taskuilla 10, 11 ja 12, joihin syötetään liukuvaa painenestettä.

Painekuormatasoon 13, joka kulkee telojen 1 ja 2 akselien kautta on järjestetty pääpainelaite 14, jonka kummallakin puolella on yksi apupainelaite 15 tai 16. Kaikissa kolmessa painelaitteessa on mäntänä 17, 18 tai 19 telan runkoon 6 kiinnitetty varsi. Männät liikkuvat vastaavasti sylintereissä 20, 21 ja 22, jotka on muodostettu laakeriosaan 7. Männillä on sylintereissä huomattava välys ja ne on varustettu tiivistysrenkailla 23. Lisäksi jokaiseen paine-laitteeseen on liitetty erillinen painenestejohto 24, 25 ja 25a, niin että paineneste voidaan syöttää niihin eri^«paineella. Sylinterit ovat kanavien 26 välityksellä yhteydessä taskuihin, joten painenestettä käytetään samanaikaisesti hydrostaattiseen laakerointiin.

Rakenteeseen kuuluu myös kääntönivel K, joka esitetään lähemmin kuviossa la. Siinä on laakeriosassa 7 reikä 27, jonka kehäpin-ta muodostaa tukiplnnan 28, ja kuula 29, jonka yläpinta muodostaa ohjauspinnan 30. Kuula liittyy telan runkoon 6 kiinnittyvään varteen 31. Kuulalla 29 on reiässä 27 niin pieni välys, että laakeriosa 7 pääsee kallistumaan, mutta ei siirtymään poikittain.

Koska toinen em. teloista ottaa toisen mukaansa kitkan avulla, syntyy poikittaisvoima Q, joka pyrkii siirtämään telaa 1 oikealle tai - kun tela on kiinnitetty molemmista päistään tappilaakereihin - 8 68709 taivuttamaan sitä keskeltä oikealle. Tästä on taas seurauksena raon 3 muuttuminen muodoltaan 1.deformaatio. Mikäli rakenteessa olisi vain pääpainelaite 14, po. siirtymistä ei pystyttäisi estämään. Siirtyvä tela siirtää nimittäin laakeriosaa 7 niin pitkälle, että sylinterin 20 seinämä koskettaa mäntään 17 ja kohdistaa samanaikaisesti tietyn kallistusmomentin laakeriosaan 7.

Keksinnön mukaan poikittaissiirtyminen on estetty siten, että tukipinta 28 liukuu ohjauspinnassa 30 ja ottaa näin vastaan poi-kittaisvoimat. Kallistusliike estetään syöttämällä apupainelait-teeseen 15 niin paljon painetta, että saadaan em.kallistusmomenttia vastaava vastakallistusmomentti. Erittäin suurien poikittaisvoimi -en ollessa kyseessä on myös mahdollista valita vastakallistusmomen-ti niin suureksi, että laakeriosa 7 siirtyy vinoasentoon. Kun laakeriosa pidetään ao.asennossaan, ei telanpäällys 4 pääse myöskään siirtymään sivuttain. Painelaitteiden synnyttämällä voimalla on tällöin yksi tangenttiseen voimaan Q nähden vastakkainen komponentti, jolloin telanpäällyksen siirtyminen estyy varmasti. Vastakkaiseen suuntaan tapahtuvassa käytössä apupainelaite 16 synnyttää vastakallistusmomentin. Mikäli telan runko 6 pääsee taipumaan, voidaan laakeriosan 7 laakeripinta saada pysymään telanpäällyksen 4 sisäkehässä 9 kääntönivelen K ympäri tapahtuvalla kallistusliik-keellä.

Kuvion 3 rakenteessa on laakeriosa 32, jossa pääpainelaittees-sa 33 on kaksi sylinteri-mäntäyksikköä, kun sen sijaan apupainelait-teet 34 ja 35 vastaavat kuvion 1 vastaavia laitteita. Tästä syystä nähdään laakeripinnan 36 tasokuviossa kaksi pientä taskua 37 ja 37a apupainelaitteiden kohdalla ja kaksi osiin jaettua suurempaa taskua 38 ja 38a pääpainelaitteen kohdalla. Kääntönivel K voidaan tällöin sijoittaa apupainelaitteiden akselien kautta kulkevalle keskiviivalle.

Kuvion 4 havainnollistamassa rakenteessa on laakeriosa 39, jossa on yksipääpainelaite. Siinä on taas kaksi mäntä-sylinteri-yksikköä. Lisäksi laakeriosaan kuuluu yksi apupainelaite 41. Laakeripinnassa 42 on tällöin yksi pieni tasku 43 ja kaksi osiin jaettua suurempaa taskua 44 ja 45. Tämä rakenne on tarkoitettu teloille, jotka pyörivät vain yhteen suuntaan tai joita kuormittaa yksisuuntainen poikittaisvoima.

Il 9 68709

Kuviossa 5 nähdään eräs muunnelma kuvion 1 rakenteesta. Samoilla osilla on samat viitenumerot, kun taas kuvion 1 rakenteeseen nähden muutetuissa osissa viitenumeroihin on liitetty heittomerkki. Po. rakenteiden pääasiallisena erona on, että kääntönivel K on muodostettu männän 19' avulla. Tätä varten männässä on kuulan muotoinen pää 29', jonka halkaisija vastaa suunnilleen sylinterin 22 halkaisijaa. Tästä johtuen sylinterin sisäseinämä toimii tuki-pintana 28' ja kuulan yläpinta taas ohjauspintana 30'.

Kuviossa 6 nähdään pitkittäisleikkauksena painekäsittelytela 51, vastatela 52, telanpäällys 53 ja kiinteä runko 54. Runko 54 on kiinnitetty telineissä 55 ja 56 oleviin kääntölaakereihin 57 ja 58. Tässä tapauksessa on telanpäällykseen 53 järjestetty laake-riosat 59 vastatelan 52 puoleiselle sivulle ja näiden lisäksi laa-keriosat 60 myös vastakkaiselle puolelle. Telan koko leveydelle on sijoitettu aina kahdeksan em. laakeriosaa 59 ja 60. Ne on esitetty vainteavioina, mutta ne voivat vastata kuvion 7 rakennetta.

Laakeriosa 59 paineistetaan yhdellä pääpainelaitteella 61 ja kahdella apupainelaitteella 62 ja 63. Näihin kuuluu vastaavasti runkoon 54 kiinnitetty mäntä 64, 65 ja 66 sekä vastaava sylinteri 67, 68 ja 69 laakeriosassa 59. Painelaitteisiin 61, 62 ja 63 on yhdistetty rungossa olevat syöttöjohdot 70, 71 ja 72, joiden kautta niihin voidaan syöttää paineeltaan erilaiset painenesteet. Kuten kuviosta 6 voidaan nähdä, akselin suunnassa siirretyt laakeriosat 59 on muodostettu ryhmiksi a, b ja c, joissa samanlaiset painelait-teet on yhdistetty samaan johtoon, niin että niihin voidaan syöttää sama paine. Vastaavasti myös laakeriosassa 60 on pääpainelaite 73 ja kaksi apupainelaitetta 74 ja 75, joihin voidaan painejohdoilla 76, 77 ja 78 syöttää erilainen paine. Kumpaankin laakeriosaan 59, 60 on järjestetty kääntönivel K, joka vastaa muuten kuvion la rakennetta, mutta kuula on nyt kiinnitetty laakeriosaan eikä telan runkoon. Tällaisen järjestelyn ansiosta telanpäällystä ei tarvitse varustaa sen päissä olevalla kääntölaakeroinnilla. Tällöin tarvitaan kuitenkin vasteosat 79, jotka estävät telanpäällyksen 53 aksiaalisen siirtymisen.

Kuviossa 8 näkyvässä rakenteessa on telanpäällys 80, runko 81 ja laakeriosa 82. Lisäksi siihen kuuluu kaksi painelaitetta 83 ja 84, joista toista voidaan pitää pääpainelaitteena ja toista apu- * 10 68709 painelaitteena. Kunniassakin on kiinteä mäntä 85, 86 ja ao.sylinterit 87 ja 88. Kääntönivelenä K ja ohjausosana toimii nyt lista 89, jonka kuperissa seinämissä on ohjauspinnat 90 ja joka liittyy toiminnallisesti laakeriosan 82 tasaisiin tukipintoihin 91, jotka ovat yhdensuuntaiset painekuormatason 13 kanssa. Myös tässä rakenteessa voi olla laakeriosan reikään menevä kuula.

Kuvion 9 rakenteessa on telanpäällys 99, telan runko 100 ja laakeriosa 101. Pääpainelaitteessa 102 on runkoon 100 liittyvä sylinteri 103 ja laakeriosaan 101 liittyvä mäntä 104. Laakeriosassa on lisäksi ulokkeet 105 ja 106, joiden ja telanpäällyksen 99 sisä-kehän 107 väliin on sijoitettu vastaavasti apupainelaite 108 ja 109. Tätä varten ulokkeisiin on järjestetty sylinterit 110 ja 111, joissa on vastaavat männät 112 ja 113. Mäntään liittyy vielä laakeriosa 114 ja 115, joissa on laakeripinnat 116 ja 117. Ulokkeissa on lisäksi kaksi yhdensuuntaista tukipintaa 118 ja 119, jotka toimivat yhdessä rungon pallomaisten ohjauspintojen 120 ja 121 kanssa ja muodostavat kääntönivelen K. Edelleen po. rakenne käsittää putkijohdot 122, jotka syöttävät painenesteen pääpainelaitteisiin 102, samoin putkijohdot 123, jotka syöttävät painenesteen apupaine-laitteisiin 108, ja myös putkijohdot 124, jotka syöttävät paine-nesteen apupainelaitteisiin 109 katkoviivojen 125, 126 ja 127 esittämällä tavalla.

Kun tässä rakenteessa poikittaisvoima Q vaikuttaa oikealle, voidaan apupainelaitteen 108 avulla saada aikaan ao. vastavoima, joka myös rungon 100 taipuessa kohdistuu aina samalla korkeudella telanpäällykseen.

Kuvion 10 rakenteessa on telanpäällys 128, runko 129 ja laakeriosa 130. Pääpainelaitteessa 131 on kiinteä mäntä 132 ja sylinteri 133 laakeriosassa 130. Apupainelaitteet 134 ja 135 käsittävät vastaavan sylinterin 136 ja 137 laakeriosassa 130 sekä männän 138 ja 139, jonka yksi laakeripinta 140 ja vastaavasti 141 liittyy telanpäällyksen 128 sisäkehään. Rakenteessa on lisäksi kääntönivel K, joka vastaa kuvion la kääntöniveltä. Myös tässä rakenteessa apupai-nelaitteet 134 ja 135 voivat synnyttää tietyn vastakallistusmomen-tin.

Kuvion 11 havainnollistamassa rakenteessa on ontto tela 150 ja telan runko 151. Laakeriosassa 152 on sen laakeripinnan 153 molemmilla puolilla ulokkeet 154 ja 155, jotka on yhdistetty toi-

II

11 68709 siinsa väliosalla 156 vastatelaan nähden vastakkaisella puolella. Rakenteessa on myös kääntönivel K, joka vastaa kuvion la kääntöni-veltä, edelleen pääpainelaite 157, jossa on kiinteä mäntä 158 sekä sylinteri 159, lisäksi kaksi apupainelaitetta 160 ja 161, joissa on vastaavasti kiinteä mäntä 163 ja 164 ja sylinterillä 165 ja 166 varustetut laakeriosat 167 ja 168. Edelleen po. rakenteeseen kuuluu lisäpainelaite 169, jossa on kiinteä mäntä 170 ja sylinterin 171 käsittävä laakeriosa 172. Rungon 151 ja laakeriosan 152 välissä on tietty sivusuuntäinen välys, niin että kallistuminen voi tapahtua kääntönivelen K ympäri. Apupainelaitteiden 160 ja 161 toiminta vastaa kuvion 9 apupainelaitteiden 108 ja 109 toimintaa. Käyttämällä lisäpainelaitetta 169 telanpäällys voidaan ohjata hyvin nopeasti alaspäin, niin että se saadaan myös hyvin nopeasti erilleen vastatelasta.

Kuvion 12 esittämä kaavio havainnollistaa niitä voimia, jotka syntyvät, kun kuvion 1 painekäsittelytela on sellaisessa asennossa vastatelaan 3 nähden, että painekäsittelytaso 13 muodostaa kulman ^ kohtisuoraan tasoon nähden. Tällöin vastatelan kanssa syntyvän kitkan synnyttämään poikittaisvoimaan Q liittyy painovoima G, niin että syntyy kokonaisvoima F, jonka poikittaisvoiman komponentti Q' on suurempi kuin arvo Q. Jos po. kokonaisvoima F lisätään paine-laitteiden synnyttämään voimaan P, kohdistuu telanpäällykseen 4 tällöin kokonaisvoima R, joka aiheuttaa haitallisia deformaatioita tai siirtymisiä. Synnyttämällä puristusvoimaa P', jonka vääntökulma on B , pystytään voima F kompensoimaan niin, että P':n ja F:n re-sultantti synnyttää halutun puristusvoiman P. Näin suuntautunut puristusvoima P' saadaan käyttämällä vähintään kahta kehän suunnassa siirrettyä painelaitetta, joilla on erilaiset paineet.

Tällä tavoin on pystytty kehittämään uudentyyppinen tuki-, ohjaus- ja stabilointijärjestelmä telanpäällyksen deformaation tasaamiseksi. Nimenomaan poikittaisdeformaatiota tai -siirtymistä pystytään poikittasivoimakomponentin avulla tuntuvasti pienentämään. Tästä johtuen voimien jakautuminen yhdessä toimivien telojen välisessä raossa voidaan hallita tähänastista paremmin. Kompensaatio painekuorman suunnassa ei tällöin kuitenkaan esty. Käyttämällä vähintään kahta painelaitetta varmistetaan lisäksi se, että laakeriosa ei pääse kääntymään pois sille määrätystä asennosta. Koska laakeripinta pystytään kohdistamaan tarkasti telan- 12 68709 päällyksen sisäkehänpintaan nähden, saadaan myös hydrostaattiseen laakerointiin nähden erittäin tarkka toiminta. Koska telanpäällys muuttaa muotoaan tuntuvasti vähemmän myös silloin, kun sen päät ovat tappilaakereissa, ei nyt pääse syntymään myöskään tällaisiin deformaatioihin liittyvää lämmön kehittymistä eikä vastaavaa lämpö-laajenemista, jotka lyhentävät telan käyttöikää.

Painelaitteiden kautta syötettävä paine voidaan ohjata käsin, mutta myös telanpäällykseen järjestetyillä paineen ja sijainnin ilmaisevilla laitteilla.

II

Claims (17)

68709 13

1. Painekäsittelytela, jossa on ontto, vastatelan (2;52) avulla painekuormitettava telan vaippa (4;53;80;99;128;150), tämän läpi menevä kiinteä kannatin (6;54;81;100?129;151) ja ainakin yksi kääntyvä laakerielementti (7;32;39;59;60;82;101;130;152), johon kuuluu laakeripinta (8;36;42;116;117;140 ; 141;153) , jonka suunnilleen säteittäisesti laakeripinnan sisäpuolelle sovitetut, männän ja sylinterin käsittävät, hydrauliset painelaitteet (15,16,17; 33,34,35;40,41;61,62,63;73,74,75;83,84;102,108,109;131,134,135;157, 160,161,169) painavat telan vaipan sisäkehää (9;107;142) vasten, jolloin laakerielementti on yhdistetty tukipintaan (28,28';91 ; 11 8 , 119), joka painekuormitustasoon (13) nähden poikittain kulkevien poikittaisvoimien tukemiseksi tukeutuu liukuvasti kannattimeen yhdistettyyn ohjauspintaan (30;30 1;90;120,121) , jolloin laakeripin-nassa on erityisesti hydrostaattisen laakeroinnin aikaansaamiseksi painelaitteisiin sovitettuja taskuja (10,11,12;38,38a;43,44,45), tunnettu siitä, että ainakin kaksi painelaitetta (15,16,17; 33,34,35;40,41;61,62,63;73,74,75;83,84;102,108,109;131,134,135;157, 160, 161,169) liittyvät kehäsuunnassa siirrettyinä laakerielement-tiin (7;32;39;59;60;82;101;130;152) ja että kumpaankin näihin painelaitteisiin syötetään paineeltaan erilaista paineainetta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että tuki- ja ohjauspinnat (28,30;28',30',90,91;118,119,120, 121. muodostavat kääntönivelen (K), joka mahdollistaa kääntymisen ainakin yhden tela-akselin suuntaisen akselin ympäri, ja ne on tehty painelaitteista erillisinä (kuviot 1-4 ja 7-11).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että kääntönivelen (K) muodostavat ohjaus- ja tukipinnat on tehty laakerielementin sisäpuolelle (kuviot 1-4 ja 8-11).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että laakerielementissä (7) on painelaitteiden (14,15,16) sylintereiden (20,21,22) muodostamiseksi tarkoitettujen reikien lisäksi sylinterimäinen reikä (27), johon varren (31) välityksellä kannattimen (6) kannattama kuula (29) tarttuu kääntönivelen (K) muodostamiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että laakerielementissä (101) on keskimmäisen paine-laitteen (102) molemmilla puolilla kaksi sivuttaista uloketta 14 68709 (105,106), joissa on kääntönivelen (K) muodostamiseksi sisäpuolella yhdensuuntaisesti kulkevat tukipinnat (118,119), jotka ovat yhteistoimisia ulkopuolella kannattimella (100) olevien pallomaisten ohjauspintojen (120,121) kanssa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että kaksi painelaitetta (83,84) on sovitettu symmetrisesti painekuormitustasoon (13) nähden.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että painekuormitustasossa (13) olevan pääpainelaitteen (40) toiselle puolelle on sovitettu apupainelaite (41).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että painekuormitustasossa (13) olevan pääpainelaitteen (14;33;61;73;102?131;157) molemmin puolin on symmetrisesti sovitettu kaksi apupainelaitetta (15,16;34,35;62,63;74,75;108,109;134,135;160, 161) .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että painelaitteet (14,15,16;61,62,63;73,74,75;83,84) on sovitettu yhdensuuntaisiksi ja aivan vierekkäin.

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen tela, tunnet- t u siitä, että apupainelaite tai apupainelaitteet (108,109;160,161) on sovitettu välimatkan päähän pääpainelaitteesta (102;157), ja että ne liittyvät laakerielementin (101;152) toiseen ulokkeeseen (105,106; 154,155) ja ovat likipitäen säteen suunnassa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tela, tunnettu siitä, että apupainelaitteet (108,109;160,161) on sovitettu suunnilleen telan vaipan (99;150) painekuormitustasoon (13) nähden kohtisuoraan kulkevaan keskitasoon.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen tela, tunnettu siitä, että laakerielementin (101;130;151) laakeripinnas-sa on kiinteitä ja liikkuvia osia ja että apupainelaitteet (108,109; 1 34,1 35; 160,161) on kytketty liikkuvien osien (116,117;140,141) ja laakerielementin väliin.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen tela, tunnettu siitä, että apupainelaitteen poikkileikkaus on pienempi kuin pääpainelaitteen poikkileikkaus.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tela, tunnettu siitä, että pääpainelaite (33,40) on muodostettu kahdesta aksiaalisesta vierekkäin sovitetusta mäntä-sylinteriyksiköstä. Il is 68709

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen tela, tunnettu siitä, että myös kannattimen (54) vastapainetelaan nähden vastapäiselle puolelle on sovitettu laakerielementtejä (60), joihin kehäsuunnassa siirretyt, erilaisilla paineilla käytettävät painelaitteet (73,74,75) liittyvät.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen tela, tunnettu siitä, että telan vaippa (53,150) on laakeroitu yksinomaan laakerielementeille (59,60;152,167,168,172) .

17. Patenttivaatimuksen 16 ja jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen tela, tunnettu siitä, että laakerielementti (152) ympäröi kannatinta (151) ja vastapainetelaan nähden vastapäiselle puolelle on laakerielementin ja telan vaipan (150) väliin sovitettu lisäpainelaite (169), joka tukeutuu yhdellä laakeripin-nallaan telan vaipan sisäkehään. 16 68709