FI68161C - Foerfarande foer omvandling av sammansaettningen hos torv - Google Patents

Description

681 61

Menetelmä turpeen koostumuksen muuttamiseksi

Keksintö koskee menetelmää turpeen (ruohoturpeen) koostumuksen muuttamiseksi käytettäväksi karjanrehuna tai 5 lannoitteena.

Turvakerroksia esiintyy kylmän vyöhykkeen suoalueilla hajallaan pohjoisten leveysasteiden 40° ja 60° välillä. Turvetta on eri laatuja, kuten ruohoturvetta, metsäturvetta ja maaturvetta (multaturvetta). Yleensä turve sisältää 10 suuria määriä vettä ja sillä on alhainen laatu käytännön sovellutusten kannalta. Nykyisin käytetään turvetta sen suoksi vähän polttoaineena ja maaperän ilmanläpäisevyyttä parantavana aineena ja useimmiten se jätetään huomioimatta vähäisen taloudellisen arvonsa takia.

15 Tämä keksintö on tehty silmälläpitäen edellä mainit tuja olosuhteita ja tarkoituksena on saada aikaan menetelmä turpeen koostumuksen muuttamiseksi käytettäväksi karjanrehuna tai lannoitteena.

Keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan 20 menetelmä turpeen koostumuksen muuttamiseksi sen käyttösovellutusten piirin laajentamiseksi ja myös turpeen käyttämiseksi raaka-aineena ravintoaineiden valmistamiseen.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että 25 (i) valmistetaan seos sekoittamalla keskenään 100 paino-osaa turvetta ja 10-40 paino-osaa viljaa tai vilja-leseitä; (ii) viljellään syötävän sienen rihmastoja käyttäen mainittua seosta viljelyalustana; 30 (iii) kehitetään itiöemät rihmastoista; (iv) poistetaan itiöemät viljelyalustasta; (v) näin saatua viljelyalustan jäännöstä käytetään karjanrehuna; tai (vi) siihen sekoitetaan edelleen käymisainetta käy-35 inisen aikaansaamiseksi viljelyalustassa, jolloin saadaan lannoite.

68161 Tämän keksinnön keksijä on tutkinut menetelmää turpeen käytön laajentamiseksi, jolle tähän asti on löydetty vain vähän käytännön käyttöä ja havainnut, että turpeen pääkomponentit, kuten luonteenomainen kuitumai-5 nen aine , kitiini ja ligniini, hajoavat hyvin helposti sienirihmaston vaikutuksesta helposti käymiskelpoiseksi aineeksi. Tämä keksintö perustuu siihen havaintoon, että edellä mainittua seikkaa voidaan käyttää hyväksi tuotettaessa erinomaista karjanrehua tai lannoitetta ja myös 10 syötäviä sieniä, joilla on suuri taloudellinen arvo.

Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää miltei kaikkia tunnettuja turvelajeja, kuten lettoturvetta, rahkaturvetta ja metsäturvetta. Ei ole olemassa mitään erityistä rajoitusta viljalajeissa, joita 15 voidaan sekoittaa turpeeseen. Toisin sanoen on mahdollista käyttää riisijauhoa, riisilesettä, maissijauhoa, maissilesettä, vehnäjauhoa, vehnälesettä ja muita viljalajeja. Näitä viljoja on edullista sekoittaa turpeeseen 10-40 painoprosenttia, edullisesti 20-30 painoprosenttia. 20 Ei ole olemassa erityistä rajoitusta niissä syötä vissä sienissä, joiden rihmastoja viljellään. On mahdollista käyttää lentinus edodes, Tricholoma conglobatum, tryffeliä, herkkusientä jne.

Se jäännös viljelyalustasta, joka jää jäljelle sie-25 nien viljelemisen jälkeen, voidaan murskata ja käyttää sellaisenaan karjanrehuksi. Tämä jäännös voidaan kuitenkin edelleen käyttää (fermentoida) lannoitteena käytettäväksi. Tässä tapauksessa on edullista lisätä käymisainet-ta käymisprosessin nopeuttamiseksi. Tämän keksinnön 30 mukaisessa menetelmässä käytettyihin käymisaineisiin kuuluvat eläinten ulosteet, kuten kanojen ja maamatojen ulosteet, hajoittajaentsyymit ja muut aineet, jotka sisältävät näitä hajoittajaentsyymejä. Eläinulostetta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, jos sitä lisätään viljelyalustan 35 jäännökseen enemmän kuin 0,01 painoprosenttia laskettuna jäännöksen painosta.

3 681 61

Syötävien sienien rihmaston ja itiöemien kasvattaminen ja viljelysalustan jäännöksen käyttäminen (fermen-toiminen) toteutetaan edullisesti näihin tarkoituksiin sopivissa lämpötiloissa.

5 Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään pääraaka-aineena turvetta, jota maan pinnalle levinneenä on suunnattomia määriä ja joka tähän asti on laiminlyöty olennaisesti arvottomana aineena, vaikka sitä on helppo hyväksikäyttää. Lisäksi käytetään tämän keksinnön mukai-10 sessa menetelmässä edellä mainittua luonnollista veiljelyä ja hajoittamista, mikä tekee mahdolliseksi tuottaa karjanrehua ja orgaanisia lannoitteita suurin määrin pienin kustannuksin stabiilissa tilassa ja tämän johdosta antaa suuren panoksen maanviljelyn ja kansantalouden edistämi-15 seksi.

Keksinnön ymmärtämiseksi täydellisemmin esitetään seuraavat esimerkit.

Esimerkki 1 25 Tämä esimerkki koskee karjarehun valmistamista turpeesta. 1,5 kg kalsiumkarbonaattia sekoitettiin perusteellisesti 100 kg:aan turvetta (löydetty esim. Nemuro-alueelta Hokkaidosta, sisältäen 70% vettä ja pH = 4,0) turpeen neutraloimiseksi. Sen jälkeen sekoitettiin 30 neutraloituun massaan 7,5 kg riisilesettä (sisältäen 13% vettä) ja 7,5 kg maissijauhoa (myös sisältäen 13% vettä), niin että saatiin seos, joka sisälsi noin 60% vettä.

Seosta steriloitiin 30 minuuttia korkeassa, 120°C:n lämpötilassa autoklaavissa ja sen jälkeen se jäähdytettiin 35 vedellä huoneenlämpötilaan. 100 g sienirihmastoa (hiratake) istutettiin ympiksi viljelyalustana käytettyyn seokseen (" sekoitettu viljelyalusta "). Viljely saatettiin päätökseen 15-20 päivässä. Kun käytettiin esim. riisileseellä 4 681 61 tai vehnäleseellä sekoitettua viljelyalustaa sienirihmas-ton (hiratake) viljelyyn, viljelyaika lyheni noin 10 päivällä verrattuna tavanomaiseen viljelyaikaan. Viljely-alustan, jossa viljely saatettiin loppuun, annettiin sei-5 soa atmosfäärissä, joka pidettiin lämpötilassa 10-15°C ja suhteellisessa kosteudessa 80-90% sen jälkeen kun se oli otettu ulos testiastiasta tai tämän sijasta testiastia jätettiin avoimeksi. 10-15 päivässä tuotettiin 30-35 kg mainitun sienen (hiratake) itiöemiä. Sen jälkeen kun 10 sienet (hiratake) oli kerätty, murskattiin viljelyalustan jäännös. Jäännös voidaan käyttää karjanrehuna sellaisenaan tai asianmukaisen kuivatuksen jälkeen.

Tämän keksinnön mukaisen karjanrehun (PF) koostumus analysoitiin. Analyysin tuloksia verrattiin analyysi-15 tuloksiin raaka-aineturpeesta (P), edellämainitusta vilje-lyalustasta (M), karjankasvatusrehuna käytetystä hedelmä-tarha (tai laidun) ruohosta (O) ja riisioljesta (R), ja mainitun vertailun tulokset on annettu taulukossa 1.

Sarake (C) taulukossa 1 osoittaa muutokset edellä mainittu-20 jen näytteiden asianomaisten komponenttien määrissä. Taulukossa 1 annetut numerot ovat ekvivalentteja, kun näytteet kuivattiin.

5 68161

Taulukko 1 (P) % (M) % (C) % (PF) % (O) % (R) % 5 Raakaa proteiinia 11,30 12,47 +1,7 14,2 11,4 5,8

Raakaa rasvaa 0,68 6,81 -4,8 2,0 3,0 2,6

Liukenevaa type- töntä ainetta 28,29 27,06 +22,7 49,8 52,5 34,6

Raakaa kuitua 29,25 29,22 -12,8 16,4 23,8 38,5 1 q Raakaa tuhkaa 30,48 24,44 -6,8 17,6 9,3 18,5 yhteensä 100 100 100 100 100

Ligniiniä 22,3 15,2 -4,6 10,6 13,81 15 Kuten taulukosta nähdään, erityisesti raa'an kuituaineen ja ligniinin pitoisuus on huomattavasti alhaisempi keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetussa karjanrehussa kuin raaka-aineena käytetyssä turpeessa. Esillä olevan keksinnön mukaisessa karjanrehussa on liukenevien typpivapaiden aineiden 20 pitoisuus huomattavasti noussut. Lisäksi raa'an proteiinin ja liukenevien typpivapaiden aineiden pitoisuudet ovat hyvin verrattavissa hedelmätarharuohon vastaaviin pitoisuuksiin, joka tunnetaan erinomaisena karjarehuna. Tämän keksinnön mukainen karjarehu sisältää hyvin vähän ruoansulatuskanavassa 25 sulamatonta ainetta kuten raakaa kuituainetta ja ligniiniä.

Edellä mainitusta syystä on keksinnön mukaisella karjanrehulla ilmeisesti suuri ravitseva vaikutus. Karjarehun arvo ei määräydy pelkästään sen ravitsevan vaikutuksen ja sulavuuden mukaan, vaan myös muiden tärkeiden tekijöiden, kuten maistuko vuuden mukaan. Tämän keksinnön mukainen karjarehu ei karjan-kasvatuskokeissa ole osoittautunut juuri huonommaksi kuin mikä tahansa muu hyvä karjanrehu.

6 681 61

Esimerkki 2

Sientä (hiratake) tuotettiin samalla prosessilla kuin esimerkissä 1. Sienien poistamisen jälkeen saatettiin viljelyalustan jäännös käymisen alaiseksi samalla ^ prosessilla kuin pompostin valmistuksessa. Jäännös saatettiin käymään maamatojen ja kanojen ulosteosasilla. Konkreettisesti sanoen sekoitettiin viljelyalustan jäännökseen maamatojen ja kanojen ulosteosasia 0,01-0,05 painoprosenttia jäännöksen painosta laskettuna. Vettä ^ lisättiin seokseen noin 60%. Tässä tapauksessa on mahdollista käyttää joko kanan ulosteosasia tai maamadon ulosteosasia yksinään, tai näitä molempia käymisaineita voidaan käyttää yhdessä. Nämä käymisaineet täyttävät tarkoituksensa hyvin, jos niitä käytetään enemmän kuin 0,01 paino-15 prosenttia käytetyn viljelyalustan jäännöksen painosta. Viljelyalustan jäännöksen, johon käymisaine lisättiin annettiin seisoa 20-50 päivää huoneenlämpötilassa tai väiän korkeammassa lämpötilassa käymisen loppuun saattamiseksi. Viljelyalustan koostumus, johon oli sekoitettu 20 käymisainetta, analysoitiin samalla prosessilla kuin esimerkissä 1, tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 2.

681 61 7

Taulukko 2 (PER) %_(W) %

Yhteensä hiiltä 34,9 39,2 5

Yhteensä typpeä 1,6 1,2

Fosforihappoa 1,4 1,1

Kaliumia 0,5 0,8

Magnesiumoksidia 1,3 5,5

Kalkkia 12,4 13,2 10

Yhteensä 59,1 61,0

Rikkihappotyyppistä typpeä 3,2 mg % 42,9 mg %

Ammoniakkityppeä 34,2 mg % 1,6 mg %

Ligniiniä 15,5% 8,6% 15

Edellä esitetty taulukko 2 esittää arvot, jotka saatiin verrattuna maamadon ulostehiukkasten koostumukseen, joilla tiedetään olevan hyvin suuri lannoitusefekti. Taulukossa 2 kuvaa sarake (PER) sen turvepohjaisen lan- 20 noitteen koostumusta, joka valmistettiin esimerkin 1 prosessilla ja sarake (W) kuvaa lannoitekoostumusta, joka on muodostettu maamadon ulosteosasista. Turvepohjainen lannoitin (PER) ja lannoitin maamadon ulosteesta (W) sisälsivät 32% vettä ennen analyysiä.

25

Kuten käy ilmi taulukosta 2, on keksinnön mukaisella lannoitteella likimain sama lannoitusefekti kuin maamadon ulosteosasilla, jotka tunnetaan hyvin suuresta lannoitus- efektistään. Lisäksi on esillä olevan lannoitteen lähes koko typpipitoisuus ammoniakkityyppiä, mikä aikaansaa sen, 30 että lannoitteella on erinomainen lannoitusvaikutus.

Tarkoituksena käytännössä tutkia edellä mainitun, keksinnön mukaisen lannoitteen tehokkuutta, salvian taimia, jotka olivat samassa kasvuvaiheessa, istutettiin koekakkuun, joka oli täytetty 1 kg:11a jokihiekkaa. Kuhunkin hakkuun 35 sijoitettiin (1) 30 g kaupallisesti saatavana olevaa käytettyä (fermentoitua) orgaanista lannoitetta (yleensä 8 681 61 muodostettu öljykakusta ja sekoitettu lehtimultaan), (2), 30 g maamadon ulostehiukkasia, (3) 30 g tämän keksinnön mukaista lannoitetta, joka oli valmistettu edellä kuvatulla prosessilla ja (4) 20 g kemiallista lannoitetta.

5 Havaintoja tehtiin sen jälkeen tapahtuvasta salvian taimien kasvusta. Seuraavat seikat havaittiin. Kun vilje-lyalusta oli muodostettu jokihiekasta ja siitä alkuaan puuttui lannoitusefekti, ei näyte (4) osoittanut mitään lannoitusefektiä aiheuttaen salvian taimien kuihtumisen.

10 Ei myöskään lannoitusnäyte (1) osoittanut mitään olennaista lannoitusefektiä. Sen sijaan lannoitenäytteet (2) ja (3) ilmeisesti osoittivat lannoitusefektiä. Lisäksi osoittautui, että näyte (3) salli salvian taimien huomattavan kasvun kokonaisuudessaan.

Claims (4)

1. Menetelmä turpeen koostumuksen muuttamiseksi käytettäväksi karjanrehuna tai lannoitteena, tunnet-5 t u silta, että (i) valmistetaan seos sekoittamalla keskenään 100 paino-osaa turvetta ja 10-40 paino-osaa viljaa tai vilja-leseitä; (ii) viljellään syötävän sienen rihmastoja käyttäen 1 0 mainittua seosta viljelyalustana; (iii) kehitetään itiöemät rihmastoista; (iv) poistetaan itiöemät viljelyalustasta; (v) näin saatua viljelyalustan jäännöstä käytetään karjanrehuna; tai 1 5 (vi) siihen sekoitetaan edelleen käymisainetta käymisen aikaansaamiseksi viljelyalustassa, jolloin saadaan lannoite.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syötävä sieni on Lentinus edodes, 20 Tricholoma conglobatum tai hiratake-sieni.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että turpeen ja viljan seos neutraloidaan neutralointlaineella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -25 n e t t u siitä, että käymisaine on eläinuloste sen minimimäärän ollessa 0,01 paino-%.