FI66781B - Bandsaogmaskin - Google Patents

Description

RSF^I M ai)*tWULUTUSjULICAISU

JKUA l J 1 ' utlAggningsskrift DO /01 ^ ^ (51) K».lk^/tatCL3 B 27 B 13/10 SUOMI—FINLAND pi) 762220 (22) HikemtapM—Amttntogidai 0/+.()8.76 (FI) (23) Alfc»p«M—Glklgfc·'·** 04.08.76 (41) tmNmhumu—mmo«mN| 06.02.77 htanttl. j· rekbterlhallltM· (44) Nihtivekaiptncm )> kMLjyflcalMM pvm.—

Patents och refhterrtyralMn ' ’ AmMcan «1*4 odi «LakrUt*·» putfcarwf 31-08.84 (32)(33)(31) **η*·«7 ««oik·»»—Begird priority 05-08.75

Ruotsi-Sverige(SE) 75/08801-3 (71) Kockums Industri AB, Anckargripsgatan 3, S-201 10 Malmö,

Ruots i-Sverige(SE) (72) Urban Eklund, Söderhamn, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Koister Ab (54) Vannesahakone - Bandsagmaskin

Keksinnön kohteena on vannesahakone, joka käsittää koneja-lustan, päättömän sahavanteen, jossa on toisella sivullaan hammas-rivi, kaksi jalustan jonkin matkan päässä toisistaan kannattelemaa vannepyörää, joilla on keskenään yhdensuuntaiset ja yhteisessä tasossa sijaitsevat pyörimisakselit ja joiden yli sahavanne jännitettynä kulkee, ja kaksi jalustan keskinäisellä etäisyydellä kannattelemaa vanteenohjainta, joissa kummassakin on tasainen ohjaus-pinta, joka on pääasiassa yhdensuuntainen mainitun yhteisen tason kanssa.

On havaittu, että vannesahan sahavanteet asettuvat sahattaessa jatkuvasti ns. tasapainotilaan, jonka määräävät sahavantees-sa sahaamisen aikana esiintyvät reaktiovoimat esim. tukkien jonkin verran vaihtelevan sisäänsyöttösuunnan seurauksena jne. Tasapainotila voi sijaita molempien vanteenohjaimien sahavanteen välisen kosketuspinnan vastaavan yhteisen tangentin kummalla puolella tahansa, jolla tangentilla sahavanne teoreettisesti sijaitsisi. Tasapainotila voi näin ollen erota tietyllä sivuttaissiirtymällä vanteen lepoasennosta tai sen asemesta kuormittamattoman kierron aika- 2 66781 na vannepyörien ympäri. On ilmeistä, että tämä sivuttainen siirtyminen vaikuttaa haitallisesti sahaustulokseen, erityisesti mitta-tarkkuuteen. Tähän saakka on tätä vastaan toimittu ainoastaan siten, että koneenhoitaja on sahaamisen jälkeen mitannut poikkeaman sahatusta tavarasta ja sen jälkeen siirtänyt koko koneen jalustan kertasäätöaskeleella vastaavan matkan tukin syöttörataan nähden.

Tämä menetelmä on kuitenkin epätyydyttävä, koska ensin täytyy odottaa virheellisesti sahattujen tukkien saantia, esim. puolen tunnin työn jälkeen, poikkeaman määrittelemiseksi ja jalustan siirron suorittamisen mahdollistamiseksi. Tällöin menetetään koko joukko puuta ja tuotanto alenee. Sitä paitsi täytyy käynti pysäyttää, jotta mittaus ja säätö voidaan suorittaa.

Tämän keksinnön tehtävänä on aikaansaada vannesahakone, jolla tehokkaammalla tavalla poistetaan haitalliset vaikutukset, jotka aiheutuvat sahavanteen sivuttaisesta siirtymisestä pois tasapainotilasta.

Keksinnön mukaiselle vannesahakoneelle on tunnusomaista, että sahavanteen sivupoikkeamien jatkuvaksi korjaamiseksi sahauksen aikana ns. tasapainotilaan on ainakin toisen vanteenohjaimen oh-jauspinta sovitettu kykeneväksi sahauksen aikana suorittamaan kom-pensaatioliikettä konejalustan suhteen, joka liike aiheuttaa ham-masrivin siirtymisen kohtisuorasti mainittua yhteistä tasoa vastaan sen johdosta, että vanteenohjäin on jaettu pääosaan tai etuosaan, jossa on tasainen etupinta, joka muodostaa mainitun ohjaus-pinnan, ja tukilaakeri- tai runko-osaan, joka on kiinnitetty kone-jalustaan ja joka kiertyvällä tavalla kannattelee mainittua pääosaa tai etuosaa, ja että sinänsä tunnetulla tavalla on sovitettu tuntoelimet ja arviointielimet jatkuvasti tunnustelemaan sahavanteen sijaintia sahauksen aikana ja siitä riippuvaisesti ohjaamaan käyttöelimen kautta mainitun pääosan kompensaatioliikettä. Ilmaisulla "sivusuunnassa" tarkoitetaan tässä selityksessä ja tähän liittyvissä patenttivaatimuksissa suuntaa, joka on kohtisuoraan molempien vannepyörien keskipisteiden välistä yhdysviivaa vastaan ja joka sijaitsee näiden pyörien yhteisessä tasossa.

Keksinnön mukaisesti tehdään vanteenohjaimet aktiivisiksi, ts. siirrettäviksi muussa kuin korkeussuunnassa. Tällöin voidaan siirtäminen suorittaa joko kerran ennen varsinaista sahaamista ja vastaava osa (vanteenohjaimet ja jalusta) lukitaan sen jälkeen uu- 3 66781 teen keskinäiseen asemaansa, tai se voidaan suorittaa jatkuvana, koko sahaamisen ajan kestävänä ja pakko-ohjauksella säädettävänä siirtämisenä. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan sitä paitsi joko vanteenohjäimien asemesta tai samanaikaisesti niiden kanssa siirtää myös konejalusta sivusuunnassa sahatavaran, esim. tukkien, syöttörataan nähden.

Pakko-ohjaus aikaansaadaan siten, että sopivan tuntoelimen esim. ainakin yhden induktiivisen kelan tai sentapaisen avulla tunnustellaan sahavanteen aseman muutoksia sivusuunnassa, esim. toisen vanteenohjaimen suhteen, jatkuvasti sahaamisen aikana, tällöin tuotetut signaalit syötetään arviointiyksikköön, kuten esim. toisto-laskentayksikköön, jolloin otetaan huomioon tuntoelimen parametrit, ja arviointiyksikkö tuottaa käskyt mielivaltaista tyyppiä (esim. mekaaninen, hydraulinen, sähkömagneettinen jne.) olevalle käyttö-elimelle, joka puolestaan siirtää vanteenohjainta tai -ohjaimia ja/tai konejalustaa. Sahattu tukki sijaitsee luonnollisesti toisessa asennossa vanteenohjäimien välissä ja sieltä pitäisi sivuttais-siirtyminen tasapainotilassa oikeastaan mitata. Käytännön tarpeita varten riittää kuitenkin yleensä, että lähdetään siitä, että siirtymät molemmissa mainituissa kohdissa ovat suhteessa toisiinsa nähden. Tarkempia mittauksia varten voi olla tarpeellista ottaa huomioon se, että sivuttaisvoimien aiheuttama vanteen taipumamuoto vanteenohjäimien välissä ei ole suoraviivainen.

Vanteenohjäimien jatkuva korjausliike voidaan aikaansaada kahdella tavalla, nimittäin suoraviivaisena siirtona sivusuunnassa tai kiertoliikkeenä vannepyörien keskipisteiden välisen yhdysviivan kanssa yhdensuuntaisen ja edullisesti sahavanteen tasossa olevan akseliviivan ympäri. Akseliviiva voi tällöin sijaita esim. saha-vanteen keskellä.

Vanteenohjäimien korjausliike kerran sivusuunnassa ennen varsinaista sahaamista sitä seuraavine aseman lukituksineen merkitsee lähinnä sahavanteen tasapainotilan huomioonottoa, kun taas niiden ja/tai konejalustan jatkuvaa liikkuvuutta sahaamisen aikana voidaan pitää sahavanteen sivuttaissiirtymien kompensaationa sen ulospäin taipuman lisäksi, joka sahavanteella normaalisti on.

Ottaen huomioon ne suhteellisen suuret massat, joita siirretään konejalustaa siirrettäessä, on tämä menetelmä sopiva ainoastaan tietyissä erityistapauksissa, esim. kun on kysymys varsin hi- 4 66781 täistä liikkeistä jne. Nopeiden sivuliikkeiden kompensoimiseksi ovat aktiiviset vanteenohjaimet edullisempia.

Muita esillä olevan keksinnön edullisia tunnusmerkkejä ilmenee suoritusesimerkkien seuraavasta selityksestä sekä oheisista patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään lähemmin oheiseen piirustukseen viitaten, joka tarkoittaa suoritusesimerkkejä ja jossa kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen laitteen edullista suoritusmuotoa, kuvio 2 on osittainen tasokuvanto suuremmassa mittakaavassa nuolien A suunnassa kuviosta 1, kuvio 3 on kuviota 2 vastaava tasokuvanto, mutta se tarkoittaa suoritusmuotoa, jossa kiertoakseli ei ole sahavanteen tasossa, ja kuvio 4 esittää toimintakaaviota.

Kuvion 1 mukaisesti on vannesahakoneessa jalusta 10, joka kannattaa ylävannepyörää 11 ja alavannepyörää 12, joista toista käyttää moottori, jota kuitenkaan ei esitetä piirustuksessa. Jalusta voi olla jonkin sopivan laitteen välityksellä pakko-ohjattua liukuvaa siirtämistä varten, kuten esim. lohenpyrstöohjauksella yhdessä hammastangon ja hammaspyörän kanssa, sovitettu siirrettävästi jalkaosalle, joka on kiinnitetty lattiaan. Hammaspyörää tai vastaavaa muuta ohjauselintä käyttää apumoottori, joka työskentelee tois-tolaskentayksiköstä D (kuvio 4) saatujen signaalien tai käskyjen mukaisesti.

Molempien vannepyörien 11, 12 kautta on jännitetty päätön sahavanne 13 ja molempien vaanepyörien läheisyyteen on sovitettu vanteenohjaimet, joiden yli sahavanne kulkee ja jotka ohjaavat sitä aktiivisesti, koska keksinnön mukaisesti molemmat vanteenohjaimet on sovitettu sivusuunnassa siirtyviksi, jotka ovat kohtisuorassa vannepyörien keskipisteiden 11a, 12a välistä yhdysviivaa B vastaan. Vanteenohjaimien siirtyvyys aikaansaadaan esim. siten, että niiden pidikesauvat on on sovitettu liukuvasti jalustaan 10 ja siellä niihin vaikuttaa käyttöelin 15, jota puolestaan ohjaavat toistolaskentayksiköstä D (kuvio 4) tulevat käskyt samalla tavalla kuin käyttöelintä, joka käyttää hammaspyörää.

Siinä menettelyvaihtoehdossa, jossa säätö suoritetaan kerran ennen varsinaista sahaamista, ohjataan käyttöelintä toistolas- 66781 kentayksiköstä tulevien käskyjen asemesta koneenhoitajan toimenpiteellä. Toinen tai molemmat vanteenohjaimet voivat olla sovitetut säädettävästi ja edelleen voidaan, kuten jo aikaisemmin on mainittu, toisen tai molempien vanteenohjaimien jatkuva säätö sahaamisen aikana joko korvata tai yhdistää jalustan jatkuvaan säätöön sahaamisen aikana sahattavan tukin 14 syöttörataan nähden, joka kulkee kohtisuoraan kuvion 1 piirustustasoa vastaan. Tukkia 14 kannattaa jokin vannesahojen yhteydessä sinänsä tunnettu kuljetuslaite.

Tuloarvot yhden tai molempien vanteenohjaimien ja/tai jalustan jatkuvaa sivuttaissiirtämistä varten saadaan tuntoelimestä tai anturista A (kuvio 4), joka esitetyssä esimerkissä muodostuu yhdestä tai useammasta induktiivisesta kelasta 23, jotka mittaavat sahavanteen 13 asemanmuutokset sivusuunnassa vanteenohjaimeen nähden .

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa vaihtoehdossa on jokaisessa vanteenohjaimessa 31, 34 pää 34, jota etusivulla rajoittaa tasainen pinta 34a, jonka yli sahavanne 13 kulkee, ja takasivulla lieriömäinen pinta 34b, jonka kaaren keskikohta on edullisesti, ei kuitenkaan välttämättä, sahavanteen tasossa, ts. käytännössä tasaisella etupinnalla 34a. Pää 34 on liukuvalla tavalla tukilaake-ria 35 vasten, jolla on vastaava lieriömäinen pinta. Molempia o-sia, ts. päätä 34 ja laakeria 35, pidetään yhdessä säädettävällä tavalla esim. siten, että tukilaakereissa 35 on ylöspäin ja alaspäin vasteet 35c (kuvio 1), jotka vakauttavat päiden 34 sijainnin laakereita vasten korkeussuunnassa. Sahavanne 13 painaa itse päät 34 laakereita 35 vasten ja vakauttaa siten niiden sijainnin sivusuunnassa. Pidikkeisiin 33 on sovitettu esim. hammaspyörät 33a, jotka toisaalta tarttuvat hammasriviin, joka on sovitettu, esim. upotettu, lieriömäiseen pintaan 34b, ja toisaalta niitä käyttää ei-esitetty käyttöelin, jota ohjaavat joko toistolasken-tayksiköstä D (kuvio 4) tulevat käskyt tai koneenhoitajan sen mukaan, onko kysymyksessä jatkuvat säätö vai kertasäätö täsmälleen samoin kuin edellisessä esimerkissä, jossa on sivusuunnassa siirtyvät vanteenohjaimet. Jalusta 10 on tässä tapauksessa kiinnitetty lattiaan.

Kuviosta 2 ilmenee, että vanteenohjaimien pään 34 kiertyminen kaksoisnuolen P^ suuntaan aikaansaa sen, että sahavanne 13 hammasrivineen 13a kiertyy sivusuuntaan kaksoisnuolen P2 suuntaan.

66781

On huomattava, että kukin liike on aina muutaman millimetrin suuruusluokkaa, kuitenkin nollaviivan molemmin puolin.

Vanteenohjäimien pidikkeet 33 ovat tässä tapauksessa luonnollisesti aina muuttumattomia käytön aikana, mutta ne voidaan edullisesti tehdä tunnetulla tavalla säädettäviksi, jotta ne soveltuvat erilaisiin sahavanteisiin jne.

Kuvion 3 mukaisesti on vanteenohjaimessa etuosa 36a, joka on saranalaitteen tai sentapaisen 36b avulla liitetty niveltyvästi terän ohjainkappaleeseen 36c, joka puolestaan pidikesauvojen 33a välityksellä voi edullisesti suoraviivaisesti liikkua sivusuunnassa konejalustaan 10 nähden. Kappaleeseen 36c tai sitä vasten on sovitettu käyttöelin, esim. moottori 37a, joka pyörittää ruuvia 37b, joka vastakkaisessa päässään tarttuu ei-esitettyyn mutteriin, joka on sovitettu kiertyväksi, mutta asemaltaan kiinteäksi etuosaan 36a. Tuloksena on etuosan 36a ja siten myös sahavanteen 13 kiertyminen sivusuuntaan saranan 36b edustaman akseliviivan ympäri. Tämä kiertyminen aiheuttaa sahavanteessa 13 pyrkimyksen leikata vinosti ja tämä pyrkimys valitaan tai säädetään siten, että kompensoidaan sahavanteen poikkeamat vanteenohjäimien välisestä tangenttiviivasta .

Kuviossa 4 esitetään toimintakaava sahavanteen ja vastaavasti sen hammasrivin asennon jatkuvaa pakko-ohjausta varten sahattavan tavaran keskiviivaan nähden kompensoinnin aikaansaamiseksi sahavanteen liikkeitä varten tasapainotilasta. Tuntoelin A (vastaten esim. elintä 23 kuviossa 1) mittaa sahavanteen sijainnin sivusuunnassa vanteenohjaimeen nähden. Koneenhoitajan säätämä kompensaattori U korjaa tuntoelimen lähtösignaalin konevakioilla tai vastaavilla (geometrian kompensointi). Tämä korjattu arvo syötetään yhdessä terän ohjaimien aseman jalustaan 10 nähden ilmoittavien tietojen bl ja jalustan 10 aseman sahattavan tavaran 14 keskiviivaan nähden ilmoittavien tietojen sl kanssa oloarvoina vertailu-laitteeseen K, johon sitä paitsi syötetään asetusarvona säätöyksi-köstä R sahavanteen ja vastaavasti sen hammasrivin haluttu asema sahattavan tavaran keskiviivaan nähden. Vertailulaitteesta K tuleva lähtöarvo siirretään ensin toistolaskimeen D, jossa olo- ja ase-tusarvon välinen ero muunnetaan ohjaussignaaliksi, joka syötetään näiden elimien käyttöelimiin M, jotka elimet aikaansaavat sahavanteen siirtymisen ja vastaavasti suhteellisen siirtymisen, ja joita 66781 elimiä ovat esim. hammaspyörä tai käyttöelin 15 kuvion 1 mukaisesti, tai hammaspyörä 33a kuvion 2 mukaisesti ja vastaavasti moottori 37a kuvion 3 mukaisesti jne.

Kuvion 4 mukainen toimintakaavio tarkoittaa kertasäätöä, jolla kompensoidaan sahavanteen keskimääräinen poikkeama tasapainotilasta. Tämä keskimääräinen poikkeama tasapainotilasta mitataan ainakin sahaamisen jälkeen, vastaava arvo m korjataan arvolla u geometrian kompensaationa, ja muunnetaan kohdassa D ohjaussignaaliksi käyttöelintä M varten.

On ilmeistä, että tässä kertasäädössä voidaan useita toimintavaiheita valinnan mukaan suorittaa käsin tai koneellisesti tai vastaavasti automaattisesti, kuten esim. mittaus, varsinainen säätö, jne.

Edelleen on ilmeistä, että kaikkien esitettyjen esimerkkien ohella monet muut keksinnön konkreettiset suoritusmuodot ovat ajateltavissa. Vanteenohjaimien sekä sivuttainen siirtyminen että kiertyminen voidaan ratkaista monella muulla tekniikassa tunnetulla mekaanisella, hydraulisella, sähköisellä, jne tavalla. Sama koskee jalustan sivuttaista siirtymistä ja sen laakerointia jalkaosaan. Sahavanteen aseman tuntoelimineä ei voida käyttää ainoastaan muita tunnettuja sähköantureita, vaan myös esim. optisia ja mekaanisia antureita.

Claims (9)

1. Vannesahakone, joka käsittää konejalustan (10), päättömän sahavanteen (13), jossa on toisella sivullaan hammasrivi (13a), kaksi jalustan (10) jonkin matkan päässä toisistaan kannattelemaa vannepyörää (11, 12), joilla on keskenään yhdensuuntaiset ja yhteisessä tasossa sijaitsevat pyörimisakselit (11a, 12a) ja joiden yli sahavanne (13) jännitettynä kulkee, ja kaksi jalustan keskinäisellä etäisyydellä kannattelemaa vanteenohjainta (31, 32), joissa kummassakin on tasainen ohjauspinta (34a), joka on pääasiassa yhdensuuntainen mainitun yhteisen tason kanssa, tunnettu siitä, että sahavanteen (13) sivupoikkeamien jatkuvaksi korjaamiseksi sahauksen aikana ns. tasapainotilaan on ainakin toisen vanteenohjaimen (31, 32) ohjauspinta (34a) sovitettu kykeneväksi sahauksen aikana suorittamaan kompensaatioliikettä konejalustan (10) suhteen, joka liike aiheuttaa hammasrivin (13a) siirtymisen kohtisuorasti mainittua yhteistä tasoa vastaan sen johdosta, että vanteenohjain (31, 32) on jaettu pääosaan tai etuosaan (34, 36a), jossa on tasainen etupinta, joka muodostaa mainitun oh-jauspinnan, ja tukilaakeri- tai runko-osaan (35, 36c), joka on kiinnitetty konejalustaan (10) ja joka kiertyvällä tavalla kannat-telee mainittua pääosaa tai etuosaa (34, 36a), ja että sinänsä tunnetulla tavalla on sovitettu tuntoelimet (A, 23) ja arviointi-elimet (D) jatkuvasti tunnustelemaan sahavanteen sijaintia sahauksen aikana ja siitä riippuvaisesti ohjaamaan käyttöelimen (33a, 37a) kautta mainitun pääosan kompensaatioliikettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun pääosan tai etuosan (34, 36a) kiertoliikkeen kiertoakseli kulkee sahavanteen (13) hammasrivin (13a) ulkopuolella sekä yhdensuuntaisesti vannepyörien (11, 12) keskipisteiden yh-dyslinjan (B) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että vanteenohjaimen pääosassa (34) on taaempi sylinterimäinen pinta (34b), joka sijaitsee vasten vastaavaa sy-linterimäistä tukilaakeriosan pintaa (35b).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että taaempaan sylinterimäiseen pintaan (34b) on sovitettu hammaspyörä, johon tarttuu hammaskäyttö (33a), joka on sovitettu 9 66781 tukilaakeriosaan ja jota käyttöelin (M) ohjaa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitulla sylinterimäisellä pinnalla on sellainen kaarevuus, että kiertoakseli sijaitsee sahavanteen (13) tasossa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertoakseli sijaitsee sahavanteen (13) keskellä.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että vanteenohjaimen etuosa (36a) on pitkin reunaansa liitetty niveltyvästi runko-osaan (36c).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että runko-osaan (36c) on sovitettu moottori (37a), joka käyttää ruuvia (37b), joka vastakkaisesta päästään tarttuu kiertyvään, mutta asennoltaan lukittuun ja etuosaan (36a) sovitettuun mutteriin.

8 66781

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että etuosan (36a) kiertoakseli on lähellä saha-vanteen (13) tasoa. ΊΟ 66781