FI66167C - Foerfarande foer kompaktering under tryck av blandningar baserade pao hemihydratgips dihydratgips och vid behov dessutanvatten - Google Patents

Description

ΓαΙ rt^KUULUTUSJULKAISU , , Λ , n ™ i11) UTLÄGGNINGSSKIIIFT 66167 ^ Patent n cd del at ¢51) kv.Nl fluua? C 0¾ B 11/00, B 28 B 3/00 SUOMI—FINLAND (21) 780411 ¢22) HllumhaM»! ·— Amftfcnlnud»! 08.02.78 (23) AHnplM—GNtlgkMadag 08.02.78 (41) TMtat JuIUmW — MvKoff«mNg l 0.08.78

Patentti· ja rekisteri halHtut /44) Nthclrtlalpwe* h ksel^Hkslm se*.—

Patent· och registerityrelsen ' AmMun aä^d ed» «LskriltM paMlcand 31*05.84 (32)(33)(31) «moHmm—B«|lr4 prior** 03.02.77 04.04.77, Ο6.Ο7.77 Ranska-Frankrike(FR) 7703561, 7710060, 7720773 (71) Rhone-Pou1enc-Industries, 22, avenue Montaigne, F-75 Paris 8e,

Ranska-Frankr ike(FR) (72) Michel Deleuil, Lyon, Ranska-Frankrike(FR) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä hemihydraattikipsistä, dihydraattikipsistä ja tarvittaessa lisäksi vedestä koostuvien seosten kompaktoimiseksi paineella -Förfarande för kompaktering under tryck av blandningar baserade p! hemihydratgips, dihydratgips och vid behov dessutan vatten

Keksintö kohdistuu menetelmään hemihydraattikipsistä, dihydraatti-kipsistä ja tarvittaessa lisäksi vedestä koostuvien seosten kompaktoimiseksi paineella.

Kostean kipsin ja hemihydraattikipsin seosten muottiin puristus paineessa on ennestään tunnettua. Niinpä alankomaalaisessa patenttihakemuksessa 6809939 on selitetty menetelmä, jonka mukaan kipsiä (kalsiumsulfaatti-dihydraattia), jota saadaan jäteaineena fosforihapon valmistuksesta, sekoitetaan hemihydraattikipsin (kalsiumsulfaatti-hemihydraatin) kanssa enintään painosuhteessa 5/1, ja tätä seosta puristetaan muotissa vähintään IOO kg/cm :n paineessa. Seoksessa käytettävän hemihydraattikipsin määrä riippuu siitä, minkälaista ainetta halutaan muodostaa, ja jäte-kipsin vesipitoisuudesta. Lisäksi arvioidaan, että jätekipsin vesi, joka on sidottuna siihen fysikaalisesti tai adsorboituneena pinnallisesti, reagoi painevoiman vaikutuksesta seoksen hemihydraattikipsin kanssa muodostaen kalsiumsulfaatti-dihydraattia, joka kovettuessaan muuttuu aineeksi, jota voidaan käyttää hyväksi varsinkin maataloudessa, akustisten tiilien tai laattojen valmistuksessa ja sementtiteollisuudessa.

2 661 67

Se, että tämän alankomaalaisen patenttihakemuksen selittämän menetelmän mukaan dihydraattikipsin ja hemihydraattikipsin 2 seokset täytyy kompaktoida yli lOO kg/cm suuruisessa paineessa käyttökelpoisten tuotteiden saamiseksi, vähentää tämän menetelmän käyttökelpoisuutta sekä käytännöllisellä että taloudellisella tasolla. Käyttämällä esillä olevan keksinnön mukaisesti fosfodihydraattikipsiä ja fosfohemihydraattikipsiä saadaan tuotteelle lisäksi huomattavasti paremmat puristus- ja taivutusarvot kuin tunnetulla menetelmällä.

Myös US-patenttijulkaisussa 3 809 566 esitetään menetelmä tiivisrakenteisten aineiden valmistamiseksi, joka käsittää kalsinoidus-ta dihydraattikipsistä ja huokoisesta absorboivasta aineesta (perliitti tai vermikuliitti), joka sisältää minimimäärän kalsi-noidun dihydraattikipsin kovettumiseksi välttämätöntä vettä, koostuvan seoksen saattamisen paineen alaiseksi.

Esillä oleva keksintö eroaa tämän julkaisun mukaisesta menetelmästä seuraavissa kohdin: Menetelmässä ei käytetä fosfohemihyd raattikipsiä. Sen mukaan käytetään minimimäärä vettä, kun taas keksinnön mukaan veden ylimäärä vaihtelee 0-15 %:iin, edullisesti 2-8 %:iin. Veden merkitys menetelmässä on täysin erilainen, koska kysymyksessä on toisaalta kostea dihydraattikipsi ja toisaalta huokoisen vermikuliitin tai perliitin tyyppinen aine.

Saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 337 374 esitetään menetelmä hemihydraattikipsilevyjen valmistamiseksi muotissa valamalla, jotka levyt valmistetaan suodattamalla ja puristamalla raekoostumukseltaan tunnetun a- tai β-semihydraatin suspensiota, jonka veteen liukenemisnopeutta hidastetaan. Esillä oleva keksintö eroaa tästä ensinnäkin käytettyjen aineiden suhteen: julkaisun mukaan ei ole kyseessä pelkästään dihydraattikipsi ja fosfo-hemihydraattikipsi, ja toiseksi valmistusmenetelmän suhteen: ei ole kysymys kompaktointimenetelmästä kovassa paineessa (yli 2 30 kg/cm ), vaan puristusnauhalla aikaansaatu puristusmenetelmä.

Sveitsiläinen patenttijulkaisu 458 176 tarkoittaa myös menetelmää hemihydraattikipsiä olevien levyjen ja kappaleiden muotissa valmistamiseksi. Menetelmässä esitetään erilaisia keinoja 3 661 67 kuivan jauheen kostuttamiseksi vedellä, jolloin kuiva jauhe on luonnon hemihydraattikipsiä, johon lisätään tietyissä tapauksissa luonnondihydraattikipsiä (hemihydraattikipsikiveä), jota käytetään kiteytymisen kiihdyttimenä tai katalyyttinä.

Esillä oleva keksintö eroaa siis tästä tunnetusta menetelmästä.

Saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 240 926 esitetään lisäksi valukappaleiden valmistus seoksista, jotka kovettuvat vedessä ja jotka koostuvat reagoivasta anhydriitti Ilssta ja kemiallisesta dihydraattikipsistä: fosfodihydraattikipsi. Kysymyksessä on siis kemiallisen dihydraattikipsin ja Keene-sementtiä olevan reagoivan anhydriitti II:n seos.

Esillä olevan keksinnön mukaan raaka-aineina ovat kuitenkin kemiallinen dihydraattikipsi, fosfodihydraattikipsi, ja synteettinen fosfohemihydraattikipsi, joka koostuu pääasiassa semihydraa-tista. Siten lähtöaineet ovat erilaiset. Toinen ero on siinä, että vesiylimäärä on keksinnön mukaan 0-15 %, edullisimmin 2-8 %. Keksinnön mukaisella menetelmällä aikaansaadaan tuote, jolla on huomattavasti paremmat puristus- ja taivutuslujuudet kuin tämän tunnetun menetelmän mukaan valmistetulla tuotteella.

Keksinnölle on tunnusmerkillistä, että menetelmässä käytetään synteettistä fosfohemihydraattikipsiä, jonka Blaine-ominaispinta 2 on noin 2500-7000 cm /g, synteettistä fosfodihydraattikipsiä, jonka koostumus on hieno ja tiivis, sekä tarvittaessa lisäksi vettä luovuttavaa ainetta, valinnaisesti pelkkää vettä, että fosfohemihydraattikipsin painoprosenttimäärä seoksessa on 30-99 %, että vesiylimäärä verrattuna siihen stökiometriseen määrään, joka on tarpeen seoksen myöhempää kovettumista varten, on 0-15 % seoksen kokonaispainosta, että fosfohemihydraattikipsi, fosfodihydraattikipsi ja tarvittaessa vettä luovuttava aine,valinnaisesti pelkkä vesi, sekoitetaan perusteellisesti, ja että seos pannaan muottiin ja siihen kohdistetaan sellainen paine, suu- o ruudeltaan enintään 100 kg/cm , että fosfohemihydraattikipsi ko vettuu hyvin lyhyessä ajassa, niin että ilman kuivatusta saadaan muottiin puristettu kappale, jonka mekaaninen lujuus on suuri.

4 66167

Keksinnön mukaan käytettävä synteettinen fosfodihydraattikipsi voi olla peräisin esimerkiksi fosforihapon teollisesta valmistuksesta, jossa kalsiumfosfaattia käsitellään rikkihapolla.

Seuraavassa nimitetään fosfokipsiksi kipsiä, joka on peräisin fosforihapon valmistusmenetelmästä. Keksinnön mukaan on edullista käyttää fosfokipsiä, joka on peräisin siitä fosforihapon valmistusmenetelmästä, joka on selitetty ranskalaisissa patenttijulkaisuissa 1 125 849 ja 1 181 150, joko sellaisena kuin se saadaan fosfaattien käsittelynesteen suodatuksesta esimerkiksi sillä suotimella, joka on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 326 693, tai sen jälkeen, kun sille on suoritettu puhdistus- ja mahdollisesti neutralointivaihe. Puhdistusvaihe käsittää yleensä yksinkertaisen pesun, jota seuraa suodatus tai linkokuivatus, tai myös nestepyörrepuhdistuksen, jota seuraa suodatus tai linkokuivatus, tai vielä vaahdotuksen, jota seuraa suodatus ja linkokuivatus,ja ilmeistä on, että tämän puhdistus-vaiheen toimenpiteet voidaan kaikin ammattimiehen tuntemin tavoin mukauttaa niiden epäpuhtauksien mukaan, joita kipsissä halutaan välttää ja käsitellyn kipsin hiukkaskokojakautuman mukaan. Mitä puhdistustyövaiheiden, nimenomaan nestepyörrepuhdistuksen yksityiskohtiin tulee, voidaan edullisesti toimia niin kuin on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 1 601 411. Lisäksi mahdollinen fosfokipsin neutralointivaihe on edullista suorittaa suomalaisessa patenttihakemuksessa 761090 selitetyn menetelmän mukaan. Tässä suomalaisessa patenttihakemuksessa selitetään fosfokipsin puhdistusmenetelmä, jossa synteettisen kipsin happamat epäpuhtaudet tuhotaan alkalisesti reagoivalla yhdisteellä saattamalla synteettinen kipsi vesisuspensioon ja saattamalla suspensio sitten kosketukseen alkalisesti reagoivan yhdisteen kanssa, jonka määrä Q valitaan kipsin fluoripitoisuuden (p) mukaan hämmentimellä varustetussa reaktorissa niin, että reaktioseos saadaan käytännöllisesti katsoen homogeeniseksi. Kosketusta ylläpidetään kemiallisen reaktion vaatima aika, ja ainakin osa suspensiosta erotetaan sitten, ja tälle suoritetaan pesu- ja suodatuspuhdistus. Alkalisesti reagoiva yhdiste valitaan ryhmästä, jonka muodostavat kalsiumoksidi ja -karbonaatti, natrium-oksidi ja -karbonaatti, kaliumoksidi ja -karbonaatti sekä magne-siumoksidi ja -karbonaatti. Alkalisesti reagoivan yhdisteen 5 66167 käytetty määrä Q valitaan kaavan Q = Qq + Kp, jossa Q tarkoittaa OH-ekvivalenttien lukumäärää kipsi-kg kohti, Q tarkoittaa vesiliukoisen happamuuden neutraloimiseen tarpeellista OH-ekvivalenttien lukumäärää kipsi-kg kohti, K on kerroin, jonka arvo on välillä 0,2-0,6 ja riippuu kipsin sisältämien fluori-yhdisteiden luonteesta. pH reaktorissa pysytetään vakioarvossa, joka on valittu väliltä 7-13, ja lämpötila reaktorissa pysytetään vakioarvossa, joka on valittu huoneen lämpötilan ja 90°C:n väliltä.

Keksinnön mukaisen edullisen sovellutusmuodon mukaan fosfodi-hydraattikipsin vesipitoisuus on mieluimmin välillä 15-40 %.

On edullista käyttää tätä kipsiä sen jauhemaisessa muodossa ja välttää sen muodostumista tahnamaiseksi. Kipsi tulee tahnamai-seksi, kun sen vesipitoisuus ylittää noin 40 %.

Kun pyritään saamaan tuotteita, joilla on hyvät ominaisuudet, käyttämällä nimenomaan alhaisia kompaktoimispaineita, on edullista käyttää fosfodihydraattikipsejä, joiden vesipitoisuus on 25-35 %, mieluimmin noin 30 %.

Lisäksi tässä samassa tarkoituksessa on edullista käyttää jauha-matonta, hienojakoista fosfodihydraattikipsiä, mikä tekee mahdolliseksi säilyttää kipsin jauhemainen tila edellä selitetyissä suurissa kosteuspitoisuuksissa. Tällaisen kipsin Blaine-omi- 2 naispinta-ala on mieluimmin 1000-4000 cm /g.

Menetelmään tarvittava vesi saadaan dihydraattikipsistä, mutta jollei se sisällä tarpeeksi vettä hemihydraattikipsin kovettumiseksi, käytetään lisäksi jotain vettä luovuttavaa ainetta, esim. kosteita luonnonkuituja, kosteaa vermikuliittia, hiekkaa, kosteaa ferrosulfaattia sellaisena kuin sitä saadaan esimerkiksi titaanioksidia valmistettaessa rikkihappotietä, ja monia muita kosteita mineraalijauheita. Myös pelkkää vettä voidaan käyttää.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä fosfohemihydraatti-kipsi voi olla kalsiumsulfaatti-alfa- tai -beta-hemihydraatti.

6 66167 Nämä hemihydraattikipsit voivat sisältää vaihtelevia pieniä määriä anhydriittiä II ja anhydriittiä III ja jäljellä olevan dihydraattikipsin painoprosenttimäärä on tällöin enintään 15 %. Erityisesti saattaa olla edullista käyttää hemihydraattikipsejä, jotka sisältävät lähes 10O % liukoista anhydriittiä III.

Keksinnön mukaisen fosforihemihydraattikipsin, jonka Blaine- 2 pinta-ala on 2500-7000 cm /g, hiukkaskokojakauma on mieluimmin ahdas. Ahtaalla hiukkaskokojakaumalla tarkoitetaan sitä, että suurin osa hiukkasista on kooltaan 20 ja lOO mikronin välillä. Tällöin hiukkaskokojakaumakäyrä keskittyy 40 mikronin kohdalle.

Tämä toivottavana pidetty hiukkaskokojakauma johtaa hemihydraat-tikipsiin, jonka näennäistiheys on pieni, mikä on erityisen edullista keksinnön päämäärien kannalta. Niinpä fosfokipsiin perustuva hemihydraattikipsi on varsin käyttökelpoista kyseessä olevaan tarkoitukseen, koska sillä on joko välittömästi tai yksinkertaisen jauhatuksen jälkeen vaaditut ominaisuudet.

Keksinnön erään ensisijaisen sovellutusmuodon mukaan erityisen sopivaa fosfokipsiin pohjautuvaa hemihydraattikipsiä voidaan saada kuivattamalla ja kalsinoimalla nimenomaan edellä selitetyissä menetelmissä syntyvää fosfokipsiä. Keksinnön tarkoituksiin sopivan hemihydraattikipsin valmistukseen voidaan käyttää monenlaisia kuivatus- ja kalsinoimismenetelmiä, joiden joukosta voidaan mainita ne, joissa käytetään epäsuorasti lämmitettyä, jatkuvatoimista pyörivää uunia, epäsuorasti lämmitettyä, jaksottaisesti toimivaa pyörivää uunia, kierukkakalsinaattoria (kuten esimerkiksi sitä, joka on selitetty ranskalaisen patenttijulkaisun 1 601 411 tarkoittaman menetelmän yhteydessä), pneumaattista kuivatusta ja leijukerroskalsinointia tai pneumaattistyyppistä kalsinointia, joka suoritetaan sen tyyppisessä laitteessa, joka on selitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2 257 326. Eräs tunnettu pneumaattinen kuivatus- ja leijukerroskalsinointi-menetelmä kohdistuu nimenomaan kipsin lämpökäsittelymenetelmään sen muuttamiseksi hemihydraatiksi epäsuoralla lämmityksellä leijutettuna kerroksena. Menetelmän mukaan suoritetaan jatkuvasti yhdistelmänä hienojakoisen kipsin jatkuva fluidisoiminen 7 66167 kaasulla, joka koostuu olennaisesti ilmasta, jolloin fluidi-sointikaasun syöttönopeus on sen teoreettisen miniminopeuden, jonka alapuolella kerros pysyy levossa, ja tätä noin kuusi kertaa suuremman nopeuden välillä, aineksen olennaisesti vaakasuora kuljetus leijukerroksen toisesta päästä toiseen samanaikaisesti veden poistumisreaktion edistymisen kanssa, lämpöyksiköiden tuonti leijukerrokseen upotettujen lämmityselementtien avulla niin, että jokaisen lämmityselementin keskilämpötilan ja fluidi-soidun aineksen välillä on useiden kymmenien Celsius-asteiden suuruinen lämpötilaero, ja reaktiossa kehittyneen vesihöyryn poisto, sekä leijukerroksen poistopäästä tulevan tuotteen talteenotto, joka tuote on käytännöllisesti katsoen täydellisesti muuttunut hemihydraatiksi. Itseriittoisissa lämmityselementeis-sä kierrätetään jatkuvasti kuumaa väliainetta niin, että jokaisen lämmityselementin sisääntulokohtaan vakiintuu käytännöllisesti katsoen vakio lämpötila, joka on 180 ja 300°C:n välillä. Kuuman väliaineen lämpötilaa säädetään jokaisen lämmityselementin pois-tokohdassa niin, että se on 30-40°C alempi kuin sen sisääntulo-lämpötila, kuuman väliaineen virtausmäärän säätölaitteen avulla.

Keksinnön mukaan kostean kipsin ja hemihydraattikipsin seos on sellainen, että hemihydraattikipsin osuus siinä on painoprosentteina 30-99 %, edullisimmin 30-60 %. Tämä hemihydraattikipsin suhteellinen määrä asetellaan seoksessa sen vesiylimäärän mukaisesti, jota halutaan käyttää keksinnön puitteissa, ja niin ollen siis sen mekaanisen suorituskyvyn mukaan, johon pyritään. Näin ollen esillä olevan keksinnön mukaan hemihydraattikipsin ja kostean kipsin painosuhde on sellainen, että vesiylimäärä suhteessa siihen stökiometriseen määrään, joka on tarpeen seoksen myöhempää kovettumista varten, on 0-15 % seoksen kokonaispainosta. Edullisimmin tämä suhde on 2-8 %. Seoksessa käytettävä hemihydraattikipsin määrä riippuu siis kipsin kosteudesta, käytettäväksi valitusta vesiylimäärästä ja hemihydraattikipsin hydraattikoostumuksesta.

Hemihydraattikipsin suositeltavan suhteellisen määrän rajat esillä olevassa keksinnössä voidaan ilmaista seuraavalla epäyhtälöllä: 8 66167 ° έ 100 . P < °'15 Tässä epäyhtälössä P g hemihydraattikipsiä on sekoitettu 100 grammaan kosteata kipsiä, joka sisältää E g vapaata vettä. Hemi-hydraattikipsin hydraattikoostumus on sellainen, että 100 g kohti se kipsin muotoon muuttuakseen vaatii 100 a g vettä.

Käyttöveden ylimäärä on e = E - α P, joten, kun e:n on oltava rajoissa 0 % < e ^ 15 %, voidaan kirjoittaa

α P ^ E

( + 0,15) P > E - 15

Jos dihydraattikipsi sisältää esimerkiksi 25 % vapaata vettä (E = 25) ja jos hemihydraattikipsi on puhdasta hemihydraattia CaSO^, I/2H2O ( a = = 0,186), ja jos halutaan käyttää 3 % ylimäärä vettä, niin: E - α P « 0,03 100 + p 25 - 3 = P (0,186 + 0,03) P - 102 g 100 g kosteaa kipsiä kohti.

Ennen kompaktoimisen suorittamista kostea kipsi ja hemihydraattikipsi on sekoitettava hyvin. Tämä toimenpide voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla keinolla, esimerkiksi turbiini- tai kierukkatyyppisellä hämmentimellä tai ruuvisekoittimella.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan käytettävät kompaktoimis- 2 paineet ovat 30-100 kg/cm . Keksinnön mukaan voidaan saada lujuusominaisuudet, jotka ovat analogiset niiden kanssa, jotka saadaan perinnäisillä esivalmistus-kipsielementeillä (taivutus- lujuus esimerkiksi 25-30 kg/cm ja puristuslujuus 60-80 kg/cm ) käyttämällä kostean kipsin ja hemihydraattikipsin edellä mainit- 2 tuja seoksia ja alle 100 kg/cm kompaktoimispainetta. Jos halutaan saada parempia lujuusarvoja (taivutuslujuus esimerkiksi 2 50-60 kg/cm ) riittää, kun lisätään tiivistettävän seoksen painoa 9 66167 annettua lopputilavuutta kohti. Tällä on tietenkin se vaikutus, että tarvittava kompaktoimispaine suurenee, mutta keksinnön mukaisten seosten laatu on sellainen, että halutut lujuusarvot saavutetaan aina mahdollisimman pienellä kompaktoimispaineella 2 eli korkeintaan 100 kg/cm :n paineella.

Paine voidaan kohdistaa joko vain yhteen tasoon seoksen päältä tai yhtaikaa vastakkaisiin tasoihin. Saattaa mahdollisesti olla edullista suorittaa seoksen esikompaktoiminen.

Paineen kohdistamisen kestoa voidaan vaihdella, mutta on kuitenkin todettu, että yleensä varsin lyhyet puristuksen kohdista-miskestot, esimerkiksi suuruusluokkaa 15-90 sekuntia ja jopa alle 15 sekuntia, antavat heti käsiteltävissä olevia aineita.

Tämä nopeus tekee mahdolliseksi valmistaa nopeassa tahdissa esineitä, joilla on hyvät ominaisuudet, ja tämä muodostaa positiivisen seikan teollisuuden kannalta sekä keksinnön mukaisen menetelmän erityisen edun.

Huomattakoon, että keksinnön mukaisella menetelmällä on se lisäetu, että sen energiakustannus on äärimmäisen alhainen sikäli, että toisaalta ei vaadita kompaktoidun aineen kuivattamista ja toisaalta aine voi koostua vain 30-60 %:sesti hemihydraattikip-sistä, jonka valmistus vaatii kipsin kuivatuksen ja kalsinoimisen.

Keksinnön mukaan menetelmään voidaan lisätä vettä silloin, kun käytetty kipsi on joko kuivaa tai riittämättömän kosteata.

Näissä tapauksissa voidaan lisätä tarpeellinen vesi joko kipsiin ennen sekoittamista tai muottiin välittömästi ennen kompektoi-mista, kun kuiva tai riittämättömän kostea kipsi ja hemihydraat-tikipsi on sekoitettu.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu kaikenlaisten muotissa puristettujen kappaleiden valmistukseen olivatpa ne muodoltaan ja kooltaan minkälaisia tahansa. Erityisesti sitä voidaan käyttää kaakeleiden, harkkojen, laattojen, rinnakkaiskomposiittien, väliseinien, fasadien, vuorausten, lattioiden jne. valmistukseen.

10 661 67

Saaduilla tuotteilla on etenkin hyvät lujuusominaisuudet ja upotettaessa niihin imeytyy varsin vähän vettä. Niinpä esimerkiksi taivutus- ja puristuslujuudet mitattuina 4 cm x 4 cm x 16 cm:n tangoista 24 tuntia kompaktoimisen jälkeen, valmistettui- 2 na alle 100 kg/cm kompaktoimispaineilla, vaihtelevat seuraa-vissa rajoissa: Λ 25 £ taivutuslujuus kg/cnr -$55 25 ^ puristuslujuus kg/cm^ ^180

Pinnan kovuus Shore-asteikossa c ^ 60 %.

Lisäksi keksinnön mukaisten tuotteiden veden imentä upotettuina on hyvin vähäinen. Niinpä esimerkiksi 4 cm x 4 cm x 16 cm:n näytteiden upottaminen 24 tunniksi veteen ei aiheuta enempää kuin 2-6 paino-% painon lisäyksen (vetenä) ja näytteet säilyttävät yli 60 % lujuusarvoistaan. Lisäksi keksinnön mukaisten tuotteiden tiheys ylittää 1,6, niiden vedenotto on vielä pienempi (2-3 %) ja alkuperäiset lujuusarvot säilyvät yli 90 %:sesti.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saatujen tuotteiden lopullinen tiheys 24 tunnin ilmassa säilytyksen jälkeen on yleensä 1,4-1,6, 2 kun kompaktoimispaine on ollut alle 100 kg/cm .

Keksinnön mukaan valmistetut tuotteet saattavat olla edullisia varsin lukuisilla käyttöalueilla. Etenkin ne sopivat korvaamaan joko kipsielementtejä tai betoni- tai tiilielementtejä. Kun niitä käytetään kipsielementtien sijasta, keksinnön mukaiset tuotteet antavat huomattavan säästön niiden valmistukseen kuluvan energian muodossa, ja niitä voidaan lisäksi käyttää kannatus-tehtäviin paksuudeltaan pienempinä ja pituudeltaan suurempina kuin kipsielementtejä. Betoni- tai tiilielementtejä korvates-saan keksinnön mukaiset tuotteet tekevät mahdolliseksi samanarvoisen suorituskyvyn lisäksi saavuttaa lisäetuja, kuten viimeistely-, lämpö- ja ääneneristys, mahdollisuus vaihtelevampiin muotoihin ja helpompi kiinnitys.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan fosfohemihydraatti-kipsin painoprosenttimäärä seoksessa on 30-60 %. Tällöin on kuitenkin hyvien lujuusarvojen saavuttamiseksi kompaktoitava u 66167 suhteellisen suurilla paineilla paljon suurempi kokonaispaino-määrä .

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan fosfodihydraattikipsi sisältää, kuten mainittu, 0-40 paino-% vettä. Tällöin valitaan fosfohemihydraattikipsin painoprosenttimäärä seoksessa sopivaksi, 60-99 %:ksi. Tätä hemihydraattikipsin suhteellista määrää seoksessa voidaan asetella sen vesiylimäärän mukaan, jota halutaan käyttää, keksinnön puitteissa.

Kipsin vesi, joka on fysikaalisesti sidotun tai pintaan adsorboituneen veden muodossa, ja lisävesi reagoivat paineen vaikutuksesta seoksen hemihydraattikipsin kanssa muodostaen dihydraat-ti-kalsiumsulfaattia, joka kovettuu. Kuten sanottu,lisäveden määrän on oltava sellainen, että tämä ylimäärä on 0-15 paino-% seoksen kokonaispainosta laskettuna, ja edullisimmin 2-8 %.

Ennen kompaktoimisen suorittamista kostea kipsi ja hemihydraat-tikipsi on sekoitettava hyvin. Tämä toimenpide voidaan suorittaa millä tunnetulla keinolla tahansa, esimerkiksi turbiini-, kierukka- tai ankkurityyppisellä hämmentimellä tai ruuvisekoit-timella.

Veden lisääminen suoritetaan mieluimmin sen jälkeen, kun ainakin osa kosteata kipsiä ja hemihydraattikipsiä on sekoitettu, mutta voidaan todeta, että on mahdollista säilyttää seosta jonkin aikaa ennen kuin vesi lisätään.

Täten saadulla tuotteella on etenkin hyvät lujuusarvot ja varsin alhaiset vedenottoarvot upotettuna. Niinpä esimerkiksi taivutus- lujuus ja puristuslujuus mitattuina 4 cm x 4 cm x 16 cm:n tangoista 24 tuntia kompaktoimisen jälkeen, kun on käytetty pie- 2 nempiä kuin 100 kg/cm kompaktoimispaineita, vaihtelevat seuraa-vissa rajoissa: 25 taivutuslujuus kg/cnr -^110 50 puristuslujuus kg/cm^ ^ 450

Pintakovuus Shore-asteikossa c ^ 80 % 12 661 67

Tuotteiden vedenotto upotettuina on samanlainen kuin edellä on esitetty. Samoin on tuotteiden tiheyden laita.

Ennestään tunnetaan eräitä yrityksiä hemihydraattikipsin saattamiseksi yhteen sen kovettumiseen tarpeellisen vesimäärän kanssa välttäen sekoitukseen tarpeellisia vesiylimääriä, jotka vaativat kuivatustyövaiheen antamatta kuitenkaan tuotteelle kovinkaan hyviä lujuusarvoja.

Nimenomaan tunnetaan ranskalaisen patenttijulkaisun 1 511 233 mukainen menetelmä, jossa käsitellään suuressa paineessa hemi-hydraattikipsiin pohjautuvaa jauhemaista seosta, jolloin tiivistämällä saadut kappaleet ovat riittävän hyvin koossapysyviä ollakseen käsiteltävissä, minkä jälkeen ne saatetaan alttiiksi vesihöyrylle, joka aiheuttaa hemihydraattikipsin kovettumisen dihydraattikipsiksi.

Tunnettu on myös ranskalaisen patenttijulkaisun 2 098 706 mukainen menetelmä, jossa luonnon tai synteettiseen hemihydraattikip-siin sekoitetaan tavallista pienempi vesimäärä, 21-45 % 80 %:n sijasta, ja sekoittamisen jälkeen seokseen kohdistetaan 60 2 kg/cm suuruinen paine. Näin saadaan kappaleita, joiden puristus lujuus on huomattavasti parempi kuin tavanomaisen, sekoittamalla saadun tuotteen (220 kg 48 kg:n sijasta), mutta tällaisten seosten käyttö on vaikeata.

Tunnettu on vielä ranskalaisen patenttijulkaisun 2 224 263 mukainen menetelmä, jossa käsitellään erityisesti kosteita ja kuumia, α-hemihydraatin valmistuksesta saatavia tuotteita. Tällaiset tuotteet, kun ne puristetaan paineessa muottiin ennen jäähtymis-tään, saavat hyväkseen α-hemihydraatin sen tunnetun ominaisuuden, että se mahdollistaa erittäin lujien, etenkin puristuslu-jien, muottiin puristettujen kappaleiden valmistuksen. Päinvastoin kuin edellisissä patenttijulkaisuissa, käytetyn veden määrä on tässä stökiometristä määrää pienempi, joten se täydennetään sumuttamalla.

66167

Keksinnön mukaisen fosfohemihydraattikipsin täydelliseen kovettumiseen tarpeellinen vesimäärä määritetään määrittämällä kullekin hemihydraattikipsille se vesimäärä, joka on tarpeen kovettumiseen, painosuhde hemihydraattikipsin määrään, jota suhdetta merkitään viitteellä Rs ja nimitetään stökiometriseksi suhteeksi.

Esimerkiksi hemihydraattikipsille, joka koostuu 100 %:sesti hemihydraatista

Ca S04, 0,5 H20 + 3/2 HjO -> Ca S04, 2H20 145 27 172 stökiometrinen suhde Rs on 27/145 = 0,186.

Kun koostumus on 100 %, anhydriittiä III, Rs:n arvo on 36/136 = 0,265.

Jokaista hemihydraattikipsiä vastaa siis Rs, joka riippuu siitä, miten se koostuu erilaisista hydraateista ja inerteistä aineista. Keksinnön mukaan se vaihtelualue, jolla veden ja hemihydraatin suhteen (e/P) on oltava, on seuraava: R 4 e £ °'15 + V S P 0,88 Näin ilmaistaan, että on käytettävä liikamäärää vettä verrattuna kyseessä olevan hemihydraattikipsin stökiometriaan, ja että tämän vesiliikamäärän on, paino-%:na kompaktoidusta kokonaispainosta laskettuna oltava välillä 0-12 %: 0 4 pTTi- 4 °'12 e = kostutusveden paino P = hemihydraattikipsin paino R = kyseessä olevan hemihydraattikipsin stökiometrinen suhde vesi/kipsi.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä: Kokeet on suo ri tetty käyttämällä muotteja, joista saadaan näytteitä, joiden mitat ovat 4 cm x 4 cm x 16 cm tai neliöitä, joiden pinta-ala 2 on 400 cm ja joiden korkeus vaihtelee 15 ja 20 cm:n välillä.

14 661 67

Toimittiin seuraavasti: - kostea kipsi pantiin ankkurihämmentimeen 30 sekunniksi, - hemihydraattikipsi lisättiin hämmentäen suurella nopeudella, seos pantiin valittuun muottiin tiivistämättä ja täryttämättä, seos puristettiin kokoon, haluttuun lopulliseen tilavuuteen saakka, joka toimitus kesti noin 15 sekuntia ja vaati yleensä 2 100 kg/ cm :n suuruisen tai sitä pienemmän paineen käyttämistä, - välittömästi tämän jälkeen näyte poistettiin muotista, - näin muottiinpuristettu tuote jätettiin 48 tunniksi vapaaseen ilmaan, - minkä jälkeen mitattiin kovuus Shore-asteikossa C taivutuslujuus puristuslujuus, ja lopullinen tiheys.

Esimerkki 1 Tämä esimerkki havainnollistaa kompaktoidun seoksen tilavuus-painon, tiettyä lopullista tilavuutta kohti laskettuna, vaikutusta.

Käytettiin fosfokipsiä, joka saatiin togolaista alkuperää olevan fosfaatin happokäsittelystä, joka fosfokipsi neutraloitiin ja suodatettiin ja käytettiin sellaisena kuin se esiintyy suodatin- kakussa. Sen ominaisuudet ovat seuraavat: kosteus 25 paino-%, 2

Blaine-ominaispinta-ala (mitattuna kuivana) 2250 cm /g ja hiuk-kaskokojakauma sellainen, että 30 mikronia pienempiä hiukkasia on 15 %.

Käytetty hemihydraattikipsi saatiin kalsinoimalla edellä mainittua fosfokipsiä, sen pH oli 5,8, sen infrapunahäviö 5,6 %, sen Blaine-ominaispinta 3200 cm /g ja sen hiukkaskoko sellainen, että 30 mikronia pienempiä hiukkasia oli 34 %.

Sekoitus suoritettiin painosuhteessa 52,5 % hemihydraattikipsiä ja 47,5 % fosfokipsiä.

15 66167

Vaihteleva painomäärä seosta panostettiin 4 x 4 x 16 cm muottiin, 3 ja kompaktoitiin siinä lopulliseen tilavuuteen 256 cm .

Saadut tulokset olivat seuraavat:

Kompaktoidun seoksen paino 400 2

Kompaktoimisen vaatima paine kg/cm 88

Lopullinen tiheys 1,49 2

Taivutuslujuus kg/cm 37,5 2

Puristuslujuus kg/cm 115

Kovuus Shore-asteikossa C 95

Esimerkki 2 Tämä esimerkki havainnollistaa seoksen sisältämän hemihydraatti-kipsin painoprosenttimäärän vaikutusta.

Käyttäen esimerkin 1 mukaista fosfokipsiä ja hemihydraattikipsiä sekoitus ja kompaktointi suoritettiin vakiopainolle, joka oli 3 400 g 256 cm kohti, vaihdellen hemihydraattikipsin suhteellista määrää. Koska kipsin kosteus pysyy vakiona, tästä seuraa, että teoreettinen vesiylimäärä hemihydraatin kipsiksi hydratoitumis-reaktion stökiömetriaan nähden vaihtelee.

Kun hemihydraattia on 24 *, vesiylimäärä on 15 %.

Kun hemihydraattia on 42 %, vesiylimäärä on 6,7 %.

Kun hemihydraattia on 52,5 %, vesiylimäärä on 2,14 %.

Hemihydraattia paino-% seoksesta 23 42 52,5

Tarpeellinen kompaktoimispaine kg/cm2 60 75 88

Lopullinen tiheys 1,38 1,45 1,49 2

Taivutuslujuus kg/cm 6 23 37,5 2

Puristuslujuus kg/cm 16 70 115

Kovuus Shore-asteikossa C 85 90 95 16 661 67

Ilmeni, että käytettäessä fosfokipsiä, jonka kosteus on määrätty (tässä 25 %) heraihydraattikipsin paino-% määrä vaikuttaa voimakkaasti lujuusarvoihin: oikeiden lujuusarvojen saavuttamiseksi ilman suurta kompaktolmispainetta ja suurta lopullista tiheyttä tämän prosenttimäärän on oltava yli 30 % ja mieluimmin välillä 40-60 %.

Esimerkki 3 Tämä esimerkki havainnollistaa seoksen sisältämän fosfokipsin vesi-pitoisuuden vaikutusta.

Käytettiin fosfokipsiä, joka oli saatu marokkolaista alkuperää olevan fosfaatin happokäsittelystä, jonka fosfokipsin Blaine-ominais-pinta oli 2100 cm2/g ja hiukkaskokojakauma sellainen, että 30 mikronia pienempiä hiukkasia oli 15 %, ja fosfokipsin kosteus vaihteli niin kuin seuraavassa esitetään.

Käytetty hemihydraattikipsi saatiin kalsinoimalla edellä selitettyä fosfokipsiä ja sen ominaisuudet olivat seuraavat: pH = 4,4, Blaine- ominaispinta 3100 cm2/g, 30 mikronia pienempien hiukkasten määrä 25 %, infrapunahäviö 5,7 %.

Seos valmistettiin 212,5 g:sta hemihydraattikipsiä ja 212,5 g:sta fosfokipsiä kuivana CaS0^.2H20:na laskettuna. Koska fosfokipsi oli kosteata, se suurentaa edellä mainittuja painoja vaihtelevalla vesimäärällä riippuen sen kosteuspitoisuudesta, minkä johdosta käytetään vaihtelevaa vesiylimäärää hemihydraatin dihydraatiksi hydratoitu-misreaktion stökiömetriaan verrattuna.

Seoksen painosta laskettuna, silloin kun: fosfokipsin kosteus on 15 %, vesiylimäärä on 2 % kun fosfokipsin kosteus on 22,5 %, vesiylimäärä on 4 % kun fosfokipsin kosteus on 29,1 %, vesiylimäärä on 10 %.

400 g tätä seosta kompaktoitiin lopulliseen tilavuuteen 256 cm^. Saadut tulokset olivat seuraavat: 17 661 67

Fosfokipsin kosteus (painon mukaan) 15 % 22,5 % 29,1 %

Kompaktoimisen vaatima paine kg/cm2 100 80 65

Lopullinen tiheys 1,80 1,46 1,40

O

Taivutuslujuus kg/cm ^ 12 50 30

Puristuslujuus kg/cm2 30 92 70

Kovuus Shore-asteikossa C 65 91 87

Kun käytetään liian vähän vettä (kun fosfokipsin kosteus on 15 %), tulokset ovat epäedulliset. Jos sen sijaan käytetään suurta vesi-ylimäärää (yli 15 % kokonaispainosta) lujuusarvot huononevat liikaa, joskin tämä kosteus on edullista alhaisten kompaktoimispaineiden ja tuotteiden pienten lopullisten tiheyksien kannalta.

Esimerkki 4 Tämä esimerkki havainnollistaa seoksen sisältämän hemihydraattikip-sin Blaine-ominaispinnan vaikutusta.

Käytetään samaa fosfokipsiä kuin esimerkissä 1 on selitetty, ja hemihydraattikipsiä, joka on saatu samalla tavoin kuin esimerkissä 1, mutta tämä hemihydraattikipsi käytetään joko sellaisenaan, jolloin sen ominaisuudet ovat seuraavat: Blaine-ominaispinta 3200 cm2/g, 30 mikronia pienempiä hiukkasia 15 %, ja näennäistilavuus 0,718, tai jauhettuna, jolloin sen ominaisuudet ovat seuraavat: Blaine-ominaispinta 6400 cm2/g, 30 mikronia pienempiä hiukkasia 52%, ja näennäistiheys 0,675, tai 50/50-seoksena jauhamatonta ja jauhettua, jolloin sen ominaisuudet ovat seuraavat: Blaine-ominaispinta 4300 cm2/g, näennäistiheys 0,690.

400 g hemihydraattikipsin ja kostean kipsin seosta kompaktoidaan lopulliseen tilavuuteen 256 cm·*; hemihydraattikipisi edustaa 52,5 paino-% seoksesta ja kostea kipsi 47,5 %, ja tämän kostean kipsin kosteuspitoisuus on 25 %.

Saadut tulokset ovat seuraavat: 18 661 67

Hemihydraattikipsin Blaine-omi-2 naispinta cm /g_ 3200 4300 6400

Kompaktoimispaine kg/cm2 88 80 96

Lopullinen tiheys 1,49 1,49 1,49

Taivutuslujuus kg/cm2 37,5 34 40

Puristuslujuus kg/cm2 115 81 130

Kovuus Shore-asteikossa C 95 90 100

Ilmenee, että mitä laajempi hiukkaskokojakauma on, sitä vähemmän kompaktoimispainetta tarvitsee suurentaa, mutta sitä huonommat ovat lujuusarvot (seos, jonka Blaine-pinta on 4300) . Sen sijaan mitä hienompi ja ahtaampi hiukkasjakauma on (Blaine-pinta 6400), sitä paremmat ovat lujuusarvot.

Esimerkki 5 Tämä esimerkki havainnollistaa seoksen sisältämän kostean kipsin Blaine-ominaispinnan vaikutusta.

Käytettiin fosfokipsiä, joka oli peräisin togolaista alkuperää olevan fosfaatin happokäsittelystä ja jonka ominaisuudet olivat seuraavat: - kosteus 26 paino-%,

Blaine-ominaispintaan nähden kaksi tapausta: 1. 2250 cm2/g jolloin 30 mikronia pienempiä hiukkasia oli 15 %, ja 2. 7900 cm2/g, jolloin 30 mikronia pienempiä hiukkasia oli 60 %.

Käytetty hemihydraattikipsi oli saatu kalsinoimalla edellä selitettyä fosfokipsiä ja sen ominaisuudet olivat seuraavat: Blaine-ominais-o pinta 2050 cm /g ja hiukkaskokojakauma sellainen, että 30 mikronia pienempiä hiukkasia oli 12 %.

Sekoitus suoritettiin käyttäen hemihydraattikipsiä ja fosfokipsiä painosuhteessa 50/50.

Kokeet suoritettiin toisaalta kompaktoimalla 400 g seosta 256 cm :iin ja toisaalta 440 g seosta samaan tilavuuteen 256 cm^.

Saadut tulokset olivat seuraavat: 19 661 67

Fos£okipsin Blaine-om: naispinta cm2/g 2250 7900 . 7900

Kompaktoidun seoksen Kompaktoidun paino 400 g seoksen paino _' 440 g______

Tarpeellinen kompaktoimis- paine kg/cm2 96 58 96

Lopullinen tiheys 1/47 1,47 1,60

Taivutuslujuus kg/cm 43 33 50

Puristuslujuus kg/cm^ 137 65 170

Kovuus Shore-asteikossa C 94 91 98

Ilmenee, että fosfokipsin Blaine-ominaispinnan suureneminen johtaa kompaktoimispaineen alenemiseen mutta myös lujuusarvojen alenemiseen samalla kompaktoidun seoksen painolla. Mutta jos kompaktoidun seoksen painoa suurennetaan, saadut lujuusarvot paranevat paineen suurenematta liikaa.

Esimerkki 6

Seuraavat kokeet on suoritettu käyttäen muotteja, joista saadaan näytteitä, joiden mitat ovat 4 cm x 4 xm x 16 cm.

Toimittiin seuraavasti: ankkurihämmentimeen panostettiin fosfokip-siä, joka oli peräisin togolaisen mineraalin happokäsittelystä ja jonka kosteus oli 21 % ja ominaisuudet sellaiset, että sitä ei ole jauhettu ja että sen hiukkaskokojakauma on keskittynyt 45 mikronin kohdalle. Tähän £os£okipsiin lisättiin hemihydraattikipsiä, joka oli saatu kalsinoimalla samaa £os£okipsiä ja jonka ominaisuudet olivat seuraavat: hehkutushäviö 5,8, hiukkaskokojakauma 15 ja 80 mikronin välillä ja keskittyneenä 40 mikronin kohdalle. Hämmennys käynnistettiin ja vesi lisättiin tipottain, niin että kipsin kosteusvesi ja lisätty vesi edusti hemihydraattikipsin hydrataatioon stökiö-metrisesti tarpeelliseen määrään nähden eri kerroilla 2,6, 10,3, 7,6, 8,2 ja 2,7 paino-%:n ylimäärää laskettuna fosfokipsin ja hemihydraattikipsin kokonaismäärän painosta. Kun veden lisäys oli päättynyt, seos panostettiin muottiin ja kompaktoitiin. Muotista poiston jälkeen näytteet jätettiin 48 tunniksi huoneen lämpötilaan ja sitten ominaisuudet määritettiin.

Saadut tulokset on kerätty seuraavaan taulukkoon.

20 66167

Seoksen ominaisuudet Koe Koe Koe Koe 12 3 4 3 - - 256 cm :n lopullinen kompak- toitu paino, g 407 410 420 433 2 - kompaktoimispaine kg/cm 96 85 83 80 - paino-%:na seoksesta laskettuna hemihydraattikipsiä 67 60 74,5 74 fosfokipsiä 21,7 23 4,8 5 lisävettä 10,8 17 20,7 21 ylimäärä vettä 2,6 10,3 7,6 8,2 Näytteiden A 48 H ominaisuudet - tiheys 1,53 1,6 1,67 1,54 2 - taivutuslujuus kg/cm 80 78 85 110 2 - puristuslujuus kg/cm 245 220 270 250 - kovuus Shore-asteikossa C 98 100 100 100 Tämä esimerkki osoittaa, että keksinnöllä pystytään saamaan erinomaiset lujuusarvot verraten alhaisella tuotteiden lopullisella tiheydellä käyttäen pieniä kompaktoimispaineita.

Claims (16)

1. 21 66167
2. 1. Menetelmä hemihydraattikipsistä, dihydraattikipsistä ja tarvittaessa lisäksi vedestä koostuvien seosten kompaktoimi-seksi paineella, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään synteettistä fosfohemihydraattikipsiä, jonka Blaine-ominaispinta on noin 2500-7000 cm^/g, synteettistä fosfodi-hydraattikipsiä, jonka koostumus on hieno ja tiivis, sekä tarvittaessa lisäksi vettä luovuttavaa ainetta, valinnaisesti pelkkää vettä, että fosfohemihydraattikipsin painoprosenttimäärä seoksessa on 30-99 %, että vesiylimäärä verrattuna siihen stökio-metriseen määrään, joka on tarpeen seoksen myöhempää kovettumista varten, on 0-15 % seoksen kokonaispainosta, että fosfo-hemihydraattikipsi, fosfodihydraattikipsi ja tarvittaessa vettä luovuttava aine, valinnaisesti pelkkä vesi, sekoitetaan perusteellisesti, ja että seos pannaan muottiin ja siihen kohdiste-taan sellainen paine, suuruudeltaan enintään 100 kg/cm , että fosfohemihydraattikipsi kovettuu hyvin lyhyessä ajassa, niin että ilman kuivatusta saadaan muottiin puristettu kappale, jonka mekaaninen lujuus on suuri.
3. 2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiylimäärä on 2-8 % seoksen kokonaispainosta.
4. 3. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosfohemihydraattikipsin painoprosenttimäärä fosfodi-hydraatti-fosfohemihydraattikipsiseoksessa on 30-60 %.
5. 4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetty fosfohemihydraattikipsi on kalsium-sulfaatti-alfa-hemihydraatti ja/tai kalsiumsulfaatti-beta-hemihydraatti.
6. 5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että fosfohemihydraattikipsi sisältää vaihtelevia pieniä määriä anhydriittiä II ja anhydriittiä III ja jäljellä olevan dihydraattikipsin painoprosenttimäärä on enintään 15 %. 1 Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- 22 661 67 t u siitä, että käytetyn fosfohemihydraattikipsin hiukkaskoko-jakauma on sellainen, että suurin osa hiukkasista on kooltaan 20-100 mikronia ja että sen hiukkaskokojakaumakäyrä keskittyy 40 mikronin kohdalle.
7. 7. Jonkin vaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että fosfodihydraattikipsi sisältää 0-40 paino-% vettä.
8. 8. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosfodihydraattikipsi sisältää 15-40 paino-% vettä.
9. 9. Vaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosfodihydraattikipsi sisältää 25-35 paino-% vettä.
10. 10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että fosfodihydraattikipsin Blaine-ominaispinta on 1000-4000 cm2/g.
11. 11. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- 2 t u siitä, että käytetty kompaktoimispaine on 30-100 kg/cm .
12. 12. Jonkin vaatimuksista 1-11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että paineen annetaan vaikuttaa 15-90 sekuntia.
13. 13. Jonkin vaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kompaktoimisnopeus on 0,1-50 cm/sek.
14. 14. Jonkin vaatimuksista 1-13 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että fosfohemihydraattikipsi sekoitetaan huolellisesti inerttiin täyteaineeseen ja veteen.
15. 15. Jonkin vaatimuksista 1-14 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetyn fosfodihydraattikipsin ollessa alunperin kuivaa tai riittämättömän kosteaa, lisätään vettä suoraan fosfodihydraattikipsiin ennen sen sekoittamista fosfohemihydraattikipsin kanssa. 23 661 67
16. 16. Jonkin vaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyn fosfodihydraattikipsin ollessa alunperin kuivaa tai riittämättömän kosteaa, lisätään vettä sen jälkeen kun kuiva tai riittämättömän kostea fosfo-dihydraattikipsi on sekoitettu fosfohemihydraattikipsin kanssa, muottiin välittömästi ennen kompaktoimista.