FI65358C - Komposition foer reglering av vaexters tillvaext - Google Patents

Description

1 65358

Kasvien kasvua säätelevä koostumus

Keksintö koskee uutta koostumusta, jolla on kasvien kasvua säätelevä vaikutus.

5 Kasvien kasvua sääteleviä aineita on käytetty maan viljelyksessä ja puutarhanhoidossa noin 40-50 vuotta. Tunnetut kasvien kasvua säätelevät aineet voidaan luokitella kahteen ryhmään, luonnossa esiintyvät aineet ja kemiallisella synteesillä valmistetut aineet.

10 Luonnossa esiintyvistä aineista mainittakoon esimer kiksi auksiinit, gibberelliinit ja abskisiinihapot ZWegler, R.: Chemie der Pflanzenschutz- und Schädlingsbekämpfungsmittel, s. 399...429, Springer Verlag (1976 )J. Koska nämä aineet käytännössä eivät yleensä täytä asetettuja vaatimuksia, on aloi-15 tettu laaja tutkimustyö sellaisten synteettisten aineiden aikaansaamiseksi, joilla on kasvien kasvua säätelevä vaikutus ZWegler,R.: Chemie der Pflanzenschutz- und Schädlingsbekämpfungsmittel, Voi. 4, s. 4 7...48 , Springer Verlag (1977 )J.

Useimmilla synteettisillä aineilla, joilla on kasvien 20 kasvua säätelevä vaikutus, on epäkohtana se, että niitä voidaan käyttää vain varsin rajoitetulla alueella hyvin rajatuissa olosuhteissa tai muutoin niiden käyttämisestä aiheutuu merkittäviä ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Nyt on keksitty kasvien kasvua säätelevä koostumus, 25 joka ei aiheuta lainkaan tai aiheuttaa vain vähän ei-toivot-tuja sivuvaikutuksia (epämuodostumisia, tappamista).

Keksintö koskee kasvien kasvua, säätelevää koostumusta, jolle on tunnusomaista, että se vaikuttavana aineena sisältää yhtä tai useampaa yhdistettä, jonka kaava on 30 * cn o Di , ,, --R 111

^ >- c - C-N

r3 X H2 35 2 65358 1 2 jossa R ja R tarkoittavat vetyä C^_^-alkyyliä, ^-syklo- alkyyliä, aryyliä, halogeenilla substituoitua aryyliä, aral- 1 2 kyyliä, C2_^-alkenyyliä tai C2_,--alkynyyliä tai R ja R muodostavat yhdessä typpiatomin kanssa, johon ne ovat liit-5 tyneet, morfolino-, pyrrolidino-, piperidino- tai perhydro- 3 atsepinyyliryhmän ja R on vety tai C^_^-alkyyli.

Keksintö perustuu havaintoon, että kaavan I mukaisilla yhdisteillä, on yllättäviä ja arvokkaita ominaisuuksia käytettäessä niitä kasvinsuojeluun.

10 Keksinnön mukaiset koostumukset ovat tehokkaita sekä kasvien kasvuvaiheessa että hedelmää tuottavassa vaiheessa ja niitä voidaan tämän vuoksi käyttää ei ainoastaan edistämään kasvin kasvua vaan myös, riippuen annostuksen tavasta, myös lisäämään satoa suhteellisen pieninä annoksina käytettyinä.

15 On tunnettua, että useimmat kasvien kasvua stimuloi vat aineet aiheuttavat myrkyllisiä vaikutuksia (herbisiidi-siä) suurempina annoksina /Brown, B.T.:Pest.Sci. 3, 161 (197117. Jos kasvin kasvua stimuloiva annos ainetta on lähellä herbisidistä annosta, sitä voidaan käyttää kasvin kas-20 vun säätelemiseen vain suurin vaikeuksin, jos lainkaan. Keksinnön mukaisten koostumusten suurena etuna on se, että ne eivät vahingoita viljeltyjä kasveja annoksina, jotka ovat viisi tai jopa kymmenen kertaa korkeampia kuin kasvin kasvua stimuloiva annos. Kaavan (I) mukaisten yhdisteiden vielä yh-25 tenä etuna on se, että ne ovat myrkyttömiä lämminverisille organismeille tai niiden myrkyllisyys on erittäin pieni. Lisäetuna on, että kaavan (I) mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa yksinkertaisesti ja taloudellisesti myös suuressa mittakaavassa.

30 Keksinnön mukaisista koostumusta voidaan käyttää sekä ennen esiin nousua (pinnalle nousua) että sen jälkeen. Koostumusta voidaan edullisesti käyttää nopeuttamaan kasvua esimerkiksi maississa, auringonkukassa, tomaatissa, soijapavussa ja pavussa.

35 Keksinnön mukaisia kasvien kasvua sääteleviä koostu muksia voidaan valmistaa kasvinsuojelualalla ennestään tun- 3 65358 netuilla menetelmillä ja ne voidaan saattaa muotoon, jota yleisesti käytetään alalla.

Keksinnön mukaiset kasvien kasvua säätelevät koostumukset voivat kaavan (I) mukaisten aktiivisten yhdisteiden 5 lisäksi sisältää kantaja-aineita ja/tai laimentimia mahdollisesti yhdessä tavanomaisten lisäaineiden, kuten disper-gointiaineiden, pinta-aktiivisten aineiden, vaikutuksen kestoa säätävien aineiden, tartuntaa lisäävien aineiden jne. kanssa.

10 Keksinnön mukaiset koostumukset voivat edullisesti olla kostutettavien jauheiden (WP) muodossa. Kostutettavat jauheet voidaan valmistaa siten, että aktiivinen aine, jauhettuna hiukkaskokoon 1...20 pn tavanomaisessa jauhatuslait-teistossa, sekoitetaan yhteen tai useampaan kantaja-ainee-15 seen, esim. dolomiittiin, kaoliiniiin, piimäähän jne., ioni-siin tai ei-ionisiin kostutusaineisiin /kuten kvaternääri-siin ammoniumsuoloihin, jotka sisältävät yhden tai kaksi al-kyyliryhmää, aineeseen Arkopon T (natriumoleyylitauridi)> Atlox-ryhmään kuuluviin aineisiin, etyleenioksidin ja alem-20 pien alkyylifenolien kondensaatiotuotteisiin jne7 ja mahdollisesti muihin lisäaineisiin, kuten dispergointiaineisiin (esim, jauhemaiseen sulfiittijätelipeään), tartuntaa lisääviin aineisiin (esim. vahaan, herajuheeseen), jne.. Saadut kostutettavat jauheet, joiden aktiiviainepitoisuus on noin 25 20-90 painoprosenttia, edullisesti 50-90 painoprosenttia, voidaan laimentaa vedellä, niin että saadaan suihkutusnes-teitä, joita voidaan käyttää suoraan kasvien käsittelyyn ennen esiinnousua tai sen jälkeen. Nämä suihkutusnesteet sisältävät noin 0,01-10 painoprosenttia, edullisesti noin 30 0,1-1,0 painoprosenttia aktiivista ainetta.

Kaavan (I) mukaisista yhdisteistä useat ovat vesiliukoisia. Nämä yhdisteet voidaan sekoittaa pieneen määrään kos-tutusainetta ja sitten liuottaa veteen, niin että saadaan suihkutusliuos lisälaimenninta käyttämättä. Haluttaessa voi-35 daan yhtä tai useampaa tartuntaa lisäävää ainetta myös lisätä suihkutusliuoksiin.

4 65358

Keksinnön mukaiset uudet koostumukset voivat myös esiintyä emulgoitavien konsentraattien (EC) tai kolloidisten suspensioiden (Coll.) muodossa. Nämä koostumukset valmistetaan siten, että kaavan (I) mukainen aktiivinen aine 5 liuotetaan tai suspendoidaan veteen sekoittumattomaan orgaaniseen liuottimeen, kuten ksyleeniin, petroliin, isoforo-niin, rapsiöljyyn jne. Sitten lisätään ionista tai ei-ionis-ta pinta-aktiivista ainetta, esim. kostutusainetta joka mainittiin kostutettavien jauheiden valmistuksen yhteydessä, 10 niin paljon, että saadaan stabiili emulsio, jolloin konsentraatin aktiivisen aineen pitoisuus yleensä on noin 10-50 painoprosenttia. Saadut emulgoitavat konsentraatit voidaan laimentaa vedellä, niin että saadaan käyttöön valmista suihku-tusnestettä, joka yleensä sisältää 0,01-1,0 painoprosenttia 15 aktiivista ainetta.

Koostumukset voivat myös esiintyä mikrogranulaarises-sa muodossa. Nämä mikrogranulaatit valmistetaan kyllästämällä granulaarinen kantaja (kuten dolomiitti, perliitti, koksi, granuloitu maissin tähkä jne; hiukkaskoko noin 0,1-1 mm) 20 aktiivisen aineen liuoksella sopivassa orgaanisessa liuottimes-sa ja sitten poistamalla liuotin. Saatuja mikrogranulaatteja levitetään käsiteltävälle alueelle tavanomaisia levittämis-laitteita käyttämällä.

Mikrogranulaatit voidaan valmistaa myös klassisella 25 märkägranulointimenetelmällä sekoittamalla aktiivinen aine ja laimentimien kanssa, granuloimalla saatu kostea massa, kuivattamalla granulaatti ja erottamalla sopivan hiukkaskoon omaava jae seulomalla. Granulaattia voidaan levittää käsiteltävälle alueelle tavanomaisten levittämislaitteiden avulla.

30 Keksinnön mukaiset koostumukset parantavat itämistä ja vaikuttavat edullisesti kasvien kehitykseen. Tässä tarkoituksessa saatetaan sopivassa muodossa olevaa aktiivista ainetta siemenien pinnalle esim. kalvopäällystystekniikalla tai siementen peittaustekniikalla. Siementen peittaaminen 35 voidaan suorittaa tavanomaisin menetelmin käyttäen kostutettavasta jauheesta valmistettua aktiivisen aineen suihkutus- 5 65358 nestettä, emulgoituvaa konsentraattia tai kolloidista suspensiota. Edullisen menetelmän mukaisesti lisätään suihkutus-nesteeseen myös kalvonmuodostavaa ainetta kuten gelatiinia, tärkkelysjohdannaisia, ultra-amylopektiiniä jne. ja aktiivi-5 nen aine saatetaan siemenen pinnalle kalvopäällysteenä.

Keksinnön mukaiset koostumukset voivat kaavan (I) mukaisten aktiivisten aineiden lisäksi sisältää myös tunnettuja, fungisidisia, insektisidisiä tai vastaavia aineita. Tässä tarkoituksessa voidaan lisätä esimerkiksi TMTD (tetrame-10 tyylitiuramdisulf idi) , kaptaania (N-trikloorimetyylitiotetra-hydroftaliamidi), malationia /Ö,0-dietyyli-S-(l,2-dikarbo-etoksietyyli)-ditiofosfaatti/ ja metiokarbia (3,5-dimetyyli- 4-metyylimerkaptofenyyli-N-metyylikarbamaatti).

Suurin osa kaavan I mukaisista yhdisteistä on uusia.

15 Tunnettuja ovat ne kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R^ on 2 vety ja R on vety, C, _ on alkyyli, aralkyyliryhmä tai 1 J 13 C_ (.-alkenyyliryhmä, sekä yhdisteet, joissa R ja R molem- 2 mat tarkoittavat vetyä ja R on aryyli /ks. J.Chem.Soc. 1954, 3263? brittiläinen patenttijulkaisu 309 508; J.Org. Chem. 28, 20 504; J.Org.Chem. 26, 4868; J.Am.Chem.Soc. 47 875; Chem.Abstr.

58, 7827c; 53, 6100a; 55, 27201c; 47, 32431; 59, 2806h; 62, PL4636g? 17, P1802; 63, P14878k/.

Edellä mainituissa julkaisuissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaan kysymyksessä olevien yhdisteiden kasvibiologi-25 sista vaikutuksista.

Termi "aryyli" tarkoittaa fenvyli- ja naftyyliryhmiä. Aryyliryhmät voivat olla substituoimattomia tai niissä voi olla yksi tai useampia halogeenisubstituenttejä /fluori-, kloori-, bromi- ja/tai jodiatcmeja, erityisesti klooriatome-30 ja/.

Halogeenilla substituoiduista aryyliryhmistä mainittakoon esimerkiksi 2-kloori-, 4-kloori-, 2,4-dikloori-, 2,3-dikloori- ja 3,4-dikloorifenyyliryhmät. Termi "aralkyyli" tarkoittaa C^_4-alkyyliryhmää, jossa on yksi tai useampia 35 aryylisubstituentteja, joita määriteltiin edellä (esim. bent-syyli, fenetyyli, % /3-di.fenyylietyyli jne). Edullisia C2_5~ alkenyyliryhmiä ovat vinyyli ja allyyli, kun taas C2_^-alky- 6 65358 nyyliryhmistä edullinen on propargyyli. Edullisia alkyyliryh-miä ovat metyyli, etyyli, n-propyyli, isopropyyli ja n-bu-tyyli, kun taas C^^-sykloalkyyliryhmistä edullisia ovat cyk-lopentyyli ja sykloheksyyli.

5 Edullisia kaavan I mukaisia yhdisteitä ovat ne, jois- 1 2 sa R on vety, C.. --alkyyli, bentsyyli tai allyyli, R on 1-13 1 2 vety, C^_2”alkyyli tai allyyli tai R ja R muodostavat yhdessä typpiatomin kanssa, johon ne ovat liittyneet perhydro- 3 atsepinyyli- tai morfolinoryhmän ja R on C^^-alkyyli.

10 Erityisen edullisia kaavan I mukaisia yhdisteitä, ovat sellaiset, joissa R^ on vety, metyyli, etyyli, n-propyyli, 2 isopropyyli tai bentsyyli, R on vety, metyyli tai allyyli 1 2 tai R ja R muodostavat yhdessä typpiatomin kanssa johon ne ovat liittyneet perhydroatsepinyyli- tai morfolinoryhmän 15 ja R on etyyli.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa siten, että a) yhdiste, jonka kaava on 20

^ I CN O

H (II) U j —c - c - x oc 3 jossa R tarkoittaa samaa kuin edellä ja X on halogeeni, hyd-roksi tai C^_^-alkoksi, saatetaan reagoimaan amiinin kanssa, jonka kaava on R1 HN (III) 30 . 1 2 jossa R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, tai b) yhdiste, jonka kaava on 7 65358 1 UV) I i CN 0 /Rx

I 1 H X

I --------c - C - N

H XvR2 1 2 5 jossa R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, alkyloidaan, 3 jolloin saadaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa R on alkyyli.

Menetelmävaihtoehto a) voidaan toteuttaa lukuisilla tavoilla. Voidaan esimerkiksi käyttää lähtöaineena kaavan 10 (II) mukaista yhdistettä, jossa X on C^_^-alkoksi, ja suorittaa reaktio orgaanisessa liuotinväliaineessa. Reaktiovä-lianeena voidaan käyttää proottista orgaanista liuotinta, edullisesti alkoholia (kuten metanolia tai etanolia, tai vähemmän proottista ei polaarista liuotinta kuten bentseeniä 15 tai tolueenia. Reaktio voidaan suorittaa lämpötilassa, joka on huoneen lämpötilan ja seoksen kiehumispisteen välillä.

On kuitenkin edullista suorittaa reaktio jäähdyttämällä, esim. lämpötilassa 5-10°C. Edullisen suoritusmuodon mukaan lisätään reaktioseokseen myös katalysaattoria, kuten pyridiiniä. Reak-20 tioseosta voidaan käsitellä tavanomaisin menetelmin, kuten jäähdyttämällä, suodattamalla, haihduttamalla jne.

Kaavan II mukaisia lähtöaineita, joissa X on alkoksi, voidaan valmistaa kirjallisuudessa kuvatuilla menetelmillä saattamalla bentsyylisyanidi reagoimaan dialkyylikarbonaa-25 tin kanssa (Org.Synth.Coll.Voi. IV, 461) ja tarvittaessa alky loimalla saatu yhdiste alkyylihalidilla.

Menetelmävaihtoehto a) voidaan myös suorittaa siten, että lähtöaineena käytetään kaavan (II) mukaista yhdistettä, jossa X on halogeeni, edullisesti kloori tai bromi. Reaktio 30 voidaan suorittaa orgaanisen liuottimen läsnäollessa. Reak- tioväliaineena voidaan käyttää ei-polaarisia orgaanisia liuottimia, edullisesti kloroformia, dikloorimetaania, metyleeni-kloridia, bentseeniä tai bentseenihomologeja (kuten tolueenia) . Reaktio suoritetaan edullisesti happoa sitovan aineen 8 65358 läsnäollessa. Tässä tarkoituksessa voidaan reaktioseokseen lisätä orgaanista emästä, kuten trietyyliamiinia tai pyri-diiniä tai epäorgaanista emästä, kuten natriumhydroksidia, natriumkarbonaattia, kaliumhydrokarbonaattia jne. Kaavan 5 (III) mukainen amiini voi myös toimia happoa sitovana aineena. Reaktiolämpötila on noin -10°C:n ja seoksen kiehumispisteen välillä.

Kaavan II mukainen lähtöaine jossa X on halogeeni, voidaan valmistaa hydrolysoimalla kaavan II mukainen este-10 ri (X = alkoksi) ja käsittelemällä saatua karboksyylihappoa epäorgaanisella asyylihalogenidilla, kuten fosforipentaklo-ridilla (Bull.Soc.Chim.Fr. 1959, 1641).

Menetelmävaihtoehto a) voidaan myös toteuttaa käyttämällä lähtöaineena vapaata happoa, so. kaavan II mukaista yh-15 distettä, jossa X on hydroksi. Tätä menetelmää kuten ensim-mäistäkin vaihtoehtoa, jossa lähtöaineena on esteri, voidaan edullisesti käyttää sellaisten kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, joissa on vety. Kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa R^ on muu kuin vety, voidaan valmistaa 20 edullisesti käyttämällä lähtöaineena kaavan II mukaista asyy-lihalogenidia.

Kaavan II mukaisen karboksyylihapon (X = hydroksi) ja kaavan III mukaisen amiinin välinen reaktio voidaan edullisesti toteuttaa dehydratoivan aineen läsnäollessa. Tähän 25 tarkoitukseen voidaan käyttää tavanomaisia kondensointiainei-ta kuten disykloheksyylikarbodi-imidiä.

Menetelmävaihtoehdon b) mukaisesti alkyloidaan kaavan IV mukainen yhdiste. Alkylointi suoritetaan sinänsä tunnetuilla menetelmillä (ks. esim. J.Am.Chem.Soc. 47, 875; J.Org.Chem.

30 26, 4868; J.Org.Chem. 28, 504) käyttämällä alkyloivana ainee na edullisesti alkyylihalogenidia, kuten metyylijodidia, me-tyylikloridia, etyylikloridia, etyylibromidia jne., tai dialkyy-lisuflaattia, esim. dietyylisulfaattia. Edullisen suoritusmuodon mukaisesti kaavan IV mukainen lähtöaine, muutetaan en-35 sin alkalimetallijohdannaiseksi. Tämä reaktio voidaan suorittaa alkalimetallialkoksidilla alkanoliväliaineessa, esim. nat- 9 65358 riummetoksidilla etanolissa. Saatu alkalimetalliderivaatti voidaan sitten suoraan, so. eristämättä, saattaa reagoimaan alkyylihalogenidin tai dialkyylisulfaatin kanssa.

Keksinnön mukaisten koostumusten kasvien kasvua sää-5 televä vaikutus on osoitettu seuraavien kokeiden avulla.

Teksti 1

Hiekkaan upotettujen yhdisteiden laboratoriotesti

Jokihiekka pestiin kahdesti vedellä ja jaettiin sitten Petri-lautasille. Heikka-annoksiin lisättiin sitten tes-10 tiyhdisteen liuosta tai suspensiota muodostettuna 10 ml asetonin kanssa, liuottimen annettiin haihtua ja sitten kylvettiin eri Petri-lautasille 20 maissin siementä, 20 auringonkukan siementä tai 40 tomaatinsiementä. Yhdisteet testattiin neljänä eri konsentraationa, jotka vastasivat määriä 0,1, 1 15 ja 10 kg/ha ja yksilölliset testit toistettiin neljä kertaa. Keskimääräinen lämpötila 22°C pidettiin testijakson ajan. Itämismäärä määritettiin kahdeksantena päivänä, kun taas kasvien korkeus (pituus) mitattiin viidentenätoista päivänä. Tulokset on koottu taulukkoon I.

20 Testi 2

Kasvihuonetesti maaperässä 50 g metsähumusmaata sijoitettiin Petri-lautasille useampana kerroksena, maan pinta tasoitettiin ja 1 g maata, joka sisälsi testiyhdistettä konsentraationa, joka vasta-25 si käyttömääriä 1, 3 tai 5 kg/ha, levitettiin sen päälle.

Maissin, soijapavun ja auringonkukan siemeniä kylvettiin maahan ja siemenet peitettiin vielä yhdellä maakerroksella.

24 ml vettä sojotettiin kuhunkin Petri-lautaseen, minkä jälkeen Petri-lautaset suljettiin (peitettiin), kunnes tai-30 met tulivat esiin. Maan kosteuspitoisuus oli 30 % testijakson ajan ja lämpötila pidettiin 21°C:na. Tulokset arvosteltiin 21:nä päivänä mittaamalla korkeus, määräämällä itävyyssuhde ja mittaamalla kasvien kuivapaino. Tulokset on listattu taulukoihin 2-10 keskiarvoina viidestä rinnakkaistestistä.

35 Taulukoissa 1-10 annetut numerot edustavat tuloksia suhteessa käsittelemättömiin kontrollitesteihin seuraavan mittakaavan mukaisesti: 10 653S8 5: yli 110 % suhteessa käsittelemättömään, kontrolliin 4: 100-110 % suhteessa käsittelemättömään kontrolliin 3: 100 % suhteessa käsittelemättömään kontrolliin 2: 90-100 % suhteessa käsittelemättömään kontrolliin 5 1: 75-90 % suhteessa käsittelemättömään kontrolliin 11 65358

(O O

£ H (N (N (N CM (N <N

tr> ή ro m ^ m •'j' in % w o C Ή <2 o 's*^· 'S' «a* «J nl 1?

-P -P -P

ra co co

A 3 A

rH r*H f—I

§ § B

h III

0 dP dP dP dP dP dP

1 s 11 11 ii

S S 3 3 ^ 8 3 I

E-1 E-t H NS H NS M NS

-H

>

CO I

« A. «H

* 8 3

•H -rt &> _ -P

-P ra g

(N

« g

•H

rH

•—I G

« c

•H

pH

>1 >1

ro *P

« M

12 65358 mcM^* ro ^ f m ir tn in cm m f ro ^ ^ ro ^ m m cn ^ ^ | (<rH^*<N ^ m uo ^ tn m ^ ^ to ΰ ___ +J ^ P (Ö «J <0 +> B c <0

SP P -P C P O P

tn tn ta o tn m tn *3 3 3 * 3 *> 3 .-.58- 8 S S - - 18 -™ |8 gsieggs&s&SfrBsÄ g*g £ 2 >.* l> >2 !? 2 >a: > ^ ϊχ 3 o 3 o# ^ # 23 o d # iS m d <#> M * « — M N5 — X— H « H ^ —- 0) ©

Il r—| Ή C

.-H P pH (Ö H C 8 h emo i. c m P m P © I il S s a 113 133

Eh M a ή m _ wac a c -n s oi s k 2 Λ{ Ή il S' PH tn m cm lii is li

Eh Eh S a Λ! <X

& "k $ Ή

pH

- f o; h

•H

pH

t* I

is 65358

ιΛ •Ί* rr *3· <\J τ* fM

flj Ιΐ £ m ^ ^ tr §

1¾ <—I -rr rr Ι-Π f*1 (N (N

.-. 'i? ^

(0 -P -U

•P CO ^ UI

CO -H rö -H

•H Ή 4J »H

rl H CO iH

ε s as li li c#> O d*> dP M ~

dP - O dP dP O

s έ g f i 9 f

$ g g f g i! P

Ä 3 S 3 a 1 3 ^ h >ς *; h m « 04 JS 3 3c 3 -H C 3 3 3 § ® 1 I Ιο lii i | 3 8* -P -r-v

CO -H

0) O

H Ui fr 2

"~oi i I

m ö -H H 0<·-Ι

-¾ I

Ci M

1« 65358 CNCNCNJ^fLOLOfN^CSJ ^ (N (N ^ fd

M

m f ^ rr ^^ιηΐΛΐηιη^1^^ 't m *^r <d fd <d fd fd <d *P 4-> -P 4-> -P 4-> ^ CO o CO ow Ow OW CO o fd *H fu *H fd *H fd ·Η fO ·Η ·Η (d

il H 4Jr-f 4J H 4-5 r—I 4Jr-j rH -P

CO Ή CO Ή CO rH CO H W H H (II

•HO -Η Ο ·Η Ο ·Η p *H p p *H

1—1 H r-H P I—|p r—IP rH M P rH

rH p rH p H il Ή p rH p ii H

is s 1 is is s s si B t#> S <*> Be» S <* δ dp # 0

M w Μ Μ ' Μ M M

dPdPQ dPdPOdPciPOdPöPO tfP dfi Q <X> O <& w g 5 & 9 α & !9 m δδ'οδδίοδδΙβ'δφωδφρΚίοΦ % 111 1%1111111 111111

2 Η«« Η«Ν5Η««Η«ί< H N5 « H « X

rH

I Λ Λ c 3 ^ S Ä Ä c •jj g| S g ^ ^ ^^3 g I P ^§; W Qj § ft C -n ll Q| C ft §-n W Ch S (¾ £ -n V .

a 8 3 *53 k j> ω ^ -h jjj^ (N .

* B1 £

H S-H

05 dH

1¾

rn, -P -H

OS WH

15 65358 m <n <n n I1 ^ m m <0 Ί fO ^ M M (NJ ·ςτ ^ in in 8 ί^»Η -^r rr m m ^ in m m 3 3 3 5 3 3 --n(0 o w ^ m _ en ^ en o en (0 »H (0 *H iu *rH <u -ι-l flj ·Η fu ·Η

i) ιΗ i> Η ί H +J H +J H 4J H

0) «H W «H 10 H CfrH to «H U) «H

3 8 a s λ e a s a a

r—I -M H |J H +J r— 4J i-H -p «H 4J

S S 8 g 8 § SS 8 S SS

e M e M e M e'* Έ M e M

O dP O <#> 8 <#> ö dP § dP 8 dP

X — X — x X — X -* X

dP dP O dP dP O dP dP O dPdPOdPdPQdPdPO

I B f £ 3 f i $ f £ 9 f s, 9 f i g f o löi !*d li* lilluisi

X m*Sh;*;ShXWH*Sh«xh«W

r—I

3 Qj m <y <u <u <u

(0 -H r—ί e »H rH e »H __ fH C

E·· r-H (0 i—tCGj ιΗ Π3 I—I C ψ ι—|(β rHI C uj -H C03 <03® C <0 3 <0 3 Φ C (0 3 <0 3® “ lii lis il § liä lii jgg $ m a § S e ·’& w’ac a e :n ω cl e a e -‘n ji -H Bi i l i 11 -Ä | "« i· fr "Is e £ <·> Β’-η

Λ MH

16 65358 in (N N N » OI 1/1 Ί· 1/1 'ίΟΙΠΟΙΠΟΙΊ'^'Ι/Ι f „ ro 'S· ld ^ ^ ^ 8 «5 «-( cn -o· (N 'i m ^ ^ 3 3 3 3 3 3 —»to tn — in ^ tn ^ tn 3 3 3 3 3 3 5 S 3 3 33 in >h n h en ή tn -h « h w <h

3 § 3 1 3 1 3 S 3 S 3 I

I |I Π II |l 11

S <#> 8 dP S dP 8 dP 6 dP S dP

X X M — X X x

dP dP O dPdPQdPdPO dPdPOdPdPOdPdP O

έ g 1 έ s ϊ έ s a. Rsl.isl.isa m >!<uwSiQ)?y>,<umK<uioS5pS5ip i lii Im lii flifilfii

iH

I 3 .¾ s 3 3 ς -g g|| III j ^ J IV j .

$ ^ftc di G -ro W & G ¢1)1¾ MD)l 0)1^1 3 i 8 g * » £« λ 03 -H i2 -n3

Il II Is

%i I

»—I

£ 3« | m

Ä W «H

(0 17 65358 LT» ΐΠίΠίΛ'ί^ΓΊ'ίΝΝίΝ'ίΟ) m ^LO^og^rsj^^^r^^rro 3 3 3 3

o W o w o W o CO

flj *H (U *H ro ·γΗ m -H

-P M 4-5»H +)γΗ ί H

en γ-h WrH en h en »h

•H O ·Η O ·Η O ·Η O

3 5 äJJ 3 S 3 £ 8 g a g as as P a: 5a; P a: ·£ a:

OOP 8 OP O OP S OP

a;— a; — a -- a: ~ OPOPOoPOPOOPOPgOPOPg ^ § TO* ^ to s lii liilii f li Λ μ««μχ«μ««ηα;« I S JS C 3 Λ s h e ^ δ «δ 1 e m p «I s § S jlS I8ä 111 13ä P S ftc CUC-r-1 Pm CU C CU C ·η | s 1 I i Ρ σι O, •5 Ä

I I

^ *

iS

Pd H

Te ti Λ 18 65358 id § 8 rH Ί’^^η'ΐ^'ί'ί'ί'Τ'ίΐη

•S $ 5 JS

— w —>0) ---.CO ^ tn id ’H id *r4 td *H id ·Γ-

P rH +3H -P rH -P I—I

1/1 H III H W rH to rH

as SE SE SE

rH -P rH .p H +i rH -P

SI SI SI SI

O OP S OP Oc/P OOP

X M — X -

opopOopopOopopOopopO

r 3 8 t 3 s t 3 3^0 t ΗΚίίίΗΧΧΗΧϋΐΗΚΪιί 1 d =ΐ3 ^ s I gig 5 s | * 1 lii f §ä lii JSä H WDiC Λ c-n sac d) c-n I 6 | 3 Is a 8 0¾ ‘3

Eh <, X w

' I

id s δ

J

ro P1 -H

« W Ή is 65358 m 'ί n oi 'f ^ »'ίΝΊ'ΐηιηπΝΜ'ΐΝΝ (0 ^ m rf ^ 't rf m 'ί a3 i—( ’ί m 'ί t d· m "id Ίϋ a3 n} <0 (0

-P -P +> 43 -P -P

tn ^ co ^ co to ^ m m

td ·Η <d -H (d -H <d -H td -H td -H

PH .pH +1 H -PH 4-> >—J -P d co i—t co ή tn h tn h to h to h

HO -HO -HO -rj p -H O -HO

rH h ihp hm dn >h m dH

H -P H -P H -P H -P H -P H 4J

Il |l II II 11 II

o <*> δ äfi o <#> O dfi O <#> 6 <#> x x ^ x — x — x ^ x ^

dPdP O # # O’dPrtPOrtPdPOdPdPOtiPdPQ

jow^cowi! ^§ä^§i^§i^3a

00 I % I I § I I 1 3 35 "§ I 33 i 3 33 8 I

O

"3 0) m φ φ φ Φ

H H H C H H fi rH H C

3 rH td H Ö §j rH t0 rH g M H td H g Φ g Ϊ lii lii lii lii lii lii £! M ‘ft S ft H -hi W O. 8 ft 8 :r\ M CU B ft B :h -¾ co b* φ il* 4J M -H ^ -rp %5 <b o M'5 «s

Hl 4J -H

05 WH

20 65358 in '3,nincMfsj(Nn(NHtS'a'<H ro

“tS "λ "t$ 'tS

P 43 4J 4J

-~.cn -~. to -~.cn --. cn

(Cj -r-t (0 -H Co ‘H CO -H

U r-l +JrH -P rH i rl

cn »h cn h tn r-t cn rH

a? ss as as

H jJ r-t -p rH -P rH -P

n n |i ii O <#> O <#> 8 # o <#> x — x — x — x —

£#><#> Odf><#>OdPdPOdPcX> O

»ai» Sa.® 9 ä §L 3 S.

S3 S' S § «Κω ro £ 8 ro _ £-*>£.$>£.£ >£.2 > ^ 58330358350 3 I «1 Ά a Λ c e* -h c«s -gs8 s 3 3 3 s $ ί lii lSä 8S3 §Sä 0) cfl O -H O atf Sh O P O ao

Eh (3aC Λ C-n 0 ώ C ft C-π

L I

las 5 & <x g

L

*u S

33

rH jS

PS rH

33 21 65358

ID 'J'i'fU'fM'iMNHHlNH

«TS

S

M „

ro ^«NLnfNfN-^rtNrOfHCNro-H

8

1¾ H OINlN^M'iril'HHtNH

3 3 3 3 •—s t/i tn --.m tn 3 3 3 3 33 33 n h u) r-λ to ·—i tn ή as s s ai s s

H ji «H 4- r-f +3 iH 4J

SS SS 8 S 88 5·* 3 .* 8·^ £ .* S <#> O <#> S <#> B <#> λ; “ Λ'- ·*"-

dPdPOdPdP^dPdPOdPdP O

| :3 Ö t S S 3 3 8 3 :3 1 3 3 Η««Η««Η««ΗΧΧ

rH

§ H 3 3 fi 3 3 e •H d ^ 3 m 11 c «j 3 «! § 1 I Pj sh IP saa H W & G Λ C-π taOjC Orfd-ro 3 I 3 S g S* 3 ?* S* 4J -3 -n tn m2 -h b <, x to t» s aa “ as i Ί* S3 22 6 5 3 5 8

Kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistusta valaistaan seuraavien, esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 10 % liuos metyyli 2-syano-2-fenyyliasetaattia bentsee-5 nissä kyllästetään ammoniakilla jää-jäähdyttämällä. Reaktio- seoksen annetaan seisoa huoneen lämpötilassa 2 tuntia ja sitten tuote suodatetaan. Saadaan 2-syano-2-fenyyli-etikka-happoamidia saannolla 75 %; sulamispiste 148,5-15Q°C.

Esimerkki 2 10 10 % liuos etyyli 2-syano-2-etyyli-2-fenyyliasetaat- tia etanolissa kyllästetään ammoniakilla jäähdyttäen. Reak-tioseoksen annetaan seisoa lämpötilassa 5°C 96 tuntia, minkä jälkeen liuotin ja liika ammoniakki poistetaan ja tuote suodatetaan. Saadaan 2-syano-2-etyyli-2-fenyyli-etikkahappo-15 amidia saannolla 80 %? sulamispiste 116,5-117°C.

Esimerkki 3 8,7 g (0,1 moolia) morfoliinia liuotetaan 20 ml:aan kuivaa dietyylieetteriä ja liuosta 10,5 g (0,05 moolia) 2-etyyli-2-fenyylisyanoasetyylikloridia 20 ml:ssa kuivaa etyy-20 lieetteriä lisätään tipoittain jäähdyttämällä jäällä (lämpötilassa alle 10°C). Reaktioseosta refluksoidaan 30 minuuttia, sitten se jäähdytetään ja pestään vedellä. Orgaaninen faasi erotetaan, pestään peräkkäin 5 %:lla natriumkarbonaatin vesiliuoksella, 2n vesipitoisella kloorivetyhapolla ja 25 vedellä, kuivataan magnesiumsulfaatin päällä ja haihdutetaan. Saadaan 11,4 g (89 %) 2-syano-2-etyyli-2-fenyyli etikkahap-pomorfolidia, sulamispiste 88-90°C.

Esimerkki 4 11 g 2-syano-2-etyyli-2-fenyyliasetyylibromidia lisä-30 tään tipoittain, jäähdyttämällä, lämpötilassa 2.0-30°c liuokseen, jossa on 3 g n-propyyliamiinia ja 4 g pyridiiniä 20 ml: ssa kuivaa bentseeniä. Reaktioseosta refluksoidaan 30 minuuttia ja sitten käsitellään kuten esimerkissä 3. Saadaan 7,9 g (68,3 %) N-(n-propyyli)-2-etyyli-2-fenyyli etikkahappoamidia, 35 sulamispiste 55-56°C.

23 6 5 3 5 8

Esimerkki 5 10,5 g (0,05 moolia) 2-syano-2-etyyli-2-fenyyli-ase-tyyliklori4ia liuotetaan 50 ml:aan dikloorimetaania, liuos jäähdytetään lämpötilaan 5°C ja siihen lisätään 9,7 g (0,01 5 moolia) diallyyliamiinia pitäen seos lämpötilassa alle 10°C. Reaktioseosta sekoitetaan huoneen lämpötilassa 2 tuntia, sitten se pestään vedellä, kuivatetaan vedettömän magnesium-sulfaatilla ja liuotin poistetaan. Saadaan 8,79 g (65,5 %) N-N-diallyyli-2-syano-2-etyyli-2-fenyyli-etikkahappoamidia, 10 sulamispiste 33-35°C.

Esimerkki 6 4,4 g (0,05 moolia) morfoliinia liuotetaan 50 ml:aan metyleenikloridia, siihen lisätään 20 ml 20 % natriumhydrok-sidin vesiliuosta ja seos jäähdytetään suolatulla jäällä läm-15 potilaan alle -10°C. Seokseen lisätään 10,5 g (0,05 moolia) 2-syano-2-etyyli-2-fenyyliasetyylikloridia annoksittain voimakkaasti sekoittaen. Reaktioseosta sekoitetaan lämpötilassa 0°C yksi tunti, minkä jälkeen faasit erotetaan toisistaan, orgaaninen faasi pestään kahdesti laimealla vesipitoisella 20 kloorivetyhapolla, kuivatetaan vedettömän magnesiumsulfaatin ja kaliumkarbonaatin seoksella, suodatetaan ja liuotin haihdutetaan. Saadaan 10,3 g (81 %) 2-syano-2-etyyli-2-fenyy-li-etikkahappomorfolidia, sulamispiste 87-89°C.

Esimerkki 7 25 Liuos 9,75 g (0,05 moolia) 2-syano-2-metyyli-2-fenyy- liasetyylikloridia 20 mlrssa asetonia jäähdytetään lämpötilaan 5°C ja liuokseen lisätään seos, jossa on 5 g (0,05 moolia) sykloheksyyliamiinia, 5,2 g trietyyliamiinia ja 10 ml asetonia, pitäen seos lämpötilassa alle 10°C. Reaktioseos 30 kaadetaan jääveteen, erottunut kiinteä aine suodatetaan ja kuivatetaan tyhjössä. Saadaan 12,12 g N-sykloheksyyli-2-sya-no-2-metyyli-2-fenyyli etikkahappoamidia, sulamispiste 76-78°C.

Esimerkki 8 35 1 ml pyridiiniä lisätään liuokseen, jossa on 0,05 moo lia metyyli-2-syano-2-fenyyliasetaattia 100 ml:ssa tolueenia.

24 6 5 3 5 8

Seos kuumennetaan kiehumispisteeseen ja lisätään liuos, jossa on 0,05 moolia aniliinia 50 ml:ssa tolueenia, poistaen samanaikaisesti kondensaatiotuote (metanoli) seoksesta aseo-trooppisella tislauksella. 3 tunnin reaktion jälkeen tuo-5 te erottuu seoksesta kiteisessä muodossa. Saadaan 9,3 g & 78 %) 2-syano-2-fenyyli etikkahappoanilidia, sulamispiste 134-136°C.

Esimerkki 9

Etanoli-natriumetoksidi-liuos valmistetaan 23 g:sta 10 kuivaa etanolia ja 2,3 g:sta (0,1 gramma-atomia) metallista natriumia. Muodostunut liuos kuumennetaan lämpötilaan 50°C ja lisätään etanoliliuos, jossa on 23,6 g 2-syano-2-fenyyli-etikkahappoanilidia, ja sen jälkeen 12 g (0,11 moolia) etyylibromidia. Liuoksesta erottuu sakka. Seosta ref-15 luksoidaan kunnes sen pH saavuttaa arvon noin 7 (tämä vaatii noin 2 tunnin kiehumisen). Etanoli poistetaan, jäännökseen lisätään riittävästi vettä liuottamaan natriumbromidi-sakka ja seosta uutetaan kahdesti 200 ml:11a bentseeniä. Bentseeniliuokset yhdistetään, pestään kylmällä 20 % vesi-20 pitoisella natriumhydroksidiliuoksella ja sitten vesipitoisella kloorivetyhapolla, kuivatetaan vedettömän magnesium-sulfaatin ja kaliumkarbonaatin seoksella, suodatetaan ja suo-dos haihdutetaan. Saadaan 17,1 g (65 %) 2-syano-2-etyyli-2-fenyyli etikkahappoanilidia, sulamispiste 110,4-112,4°C 25 (uudelleen kiteyttämisen jälkeen etanolin ja veden seoksesta).

Esimerkit 10-36

Menetellään kuten on kuvattu edellisissä esimerkeissä, jolloin saadaan taulukossa 11 esitetyt kaavan I mukaiset yhdisteet. Taulukossa 11 on ilmoitettu saatujen yhdisteiden 30 sulamispisteet ja analyyttiset tiedot. Seuraavia menetelmiä käytetään eri yhdisteiden valmistamiseen: 25 65358

Lopputuote Käytetty menetelmä (Esimerkin numero)_(Esimerkin numero)_____ 10-14 1 15-28 2 5 29 ja 32-36 8 30 ja 31 9

Taulukossa 11 ilmoitetut sulamispisteet määritettiin Koffler-laitteella.

26 65358 *

•P

ju νο ο σι (N o ^ oo vo ί-ΐΓ'ΐη oo vo o σι o co <n oo cm

Ό (N H ^ Is ON M H Tf (N O m (η σ> 00 CM UI O VO LO O VO

.---. ^ H N ^ ·» “* V ^ ^ S S S S ^ S ^ ^ V H « ^ S ^ :Q r-'Lnr'' σν to vo γ-η p- ro cm p· m ovvor-t <n νο in t—ι p. m h h σι vo ή vD <h p* rH p» »h vd η vo !—ir-' rH r- r-i

dP

Z

**

K

u •H 3 tn P σ> m σι 't oo oo vo oo in σι vo m noh cm oo vo oo m vo oo in S, 4J '»O·^· (Τι P- O N Oi CO rH ·<3· σ 00 VD ^ H ^ CO (VJ Oi 00 (NO® Φ ^ H v ^ ^ S s ^ « S ^ H S ^ S s ^ K ^ s s i—i xl p~ in t oo m vo H«n cm p- cm co vd h o vo ^ Hum h id n

(¾¾ VO rl VO rH P< rH P* rH VO rH P r-l P rH P rH

<§! J U CC Z UffiZ UKZ U K Z uaz uwz u κ z U K Z oG

•v^

* B

„ tn - m O -h o σν - ,ν (i n o -vr n» ^ tn t-ι r-ι in oo rH o σ •S ·Η I l | p h p rr g m m tn vo i l l l r-jfo - » » I in in in in J3 rl C0 OO rH 00 % n k.

m 3 'ί’Ο'^ιηοοιοιοΊ'

Ph CO rH r-1 VO rH VO

^ <—( -t? -fr -fr £ & fr fr g g % $ g S> $ i ·§

Dj ·η ·η

•H yj rH rH *H

H. r-1 m 0 iH

* 0)0)4->δοωω43 >>o)*HSi>Saj •H Ή vH *r-| r—4 fH rH »rj *H ·Η ¢$$$$1¾¾ ωννωωΡΡΡ >SSSE<u<i)<u a •H 0 Ä h o Ή cm m m vo pr

WCiH rH rH rH r—| rH iH rH

27 65358 >1 Ρ -Ρ — Φ p· m m ro vo Ή co cm ro r·' m m ro cm ro cm « h h ro γ-» rp —» Ό n m o <o cm m moo σιη m o ro o hho p> p> cm vo vo vo dP ^ ^ K ^ ^ s ^ ^ ^ :0 ΝΜΊ ro oo cm ro co cm moo η ion η ®ιοο vo oo ο cm Γ" cm PI r- Hr- ηγ- h r- ηγ- h r- h r- h r- m

Z

K

K

u •P d tn -P σν vo m σι oo h σιοοπ ro m c- vo ro h i-· cj vo on ό vo^a* >i -P h h <n io (N h ie m h r- cm p· mr-Ho vo m o m cm ro m >? oi ΪΡ Φ - > - - - - N*.. * » * - - - - - * * * - - * - h χ cm γ- cm m co (N <n oo (n ro oo h m c« h moo m oo o m r> m m Dl C-HC-Hr-Hr-Hr-Hr-Hr-Hr-H G ro < pi u a z υ a z u a z u a z u a z o a z u a z υ a z "ifl o p Φ •m

H U

-H I O

Μ'-'σι h cm σι σι cm cm 0 ή p vo h r- h ^ h

M E O I o I I I I r- I

Λί ro -P m vo m m m m r- m d h tn - I - * ·> ·. I *.

>h d -P p <o oo vo <p m oo

G co Cu p* m m ro r- r- r- tN

(0 En *r-| r-i >1

>1 *P

(N >i >i -P -P -P -P

ä 5ρ>ι·ρ.ρφφφφ -Ρ-Ρφφ>>>Ε Φ Φ > >

> > I -P

•P "P »P

P Ή I Ή >1 >ι Ή >ι ·Ρ >ι -P >ι ·Ρ >ι >ι Ρ >ι φ G rp ·Ρ >ι ft :<0 -Ρ g -Ρ ίρ ιΗ ·Ρ Η -Ρ ft O :Φ G ·Ρ ft >ι I ίρ Ή « ή ο ρ ·ρ_ατ30Φ ο>ι>ι >1 Ρ ft -Ρ I Ρ -Ρ Η Μ >, ΪΡ ft O Ρ G Η ft β A! ,* -Ρ Ρ ι tn φ φ -·ρφ >ιΦΦ Φ C -ρ +> C rP «ρ λ W ,β ε •Ρ ·Ρ ‘Ρ ·Ρ ·Ρ ·Ρ ·ρ -ρ OO γΗ '—I Η ρ—1 rp rp rp rp « ίΡΪΡΪΡΪΡΪΡΪΡίρΪΡ >ι5ρ>ι>ι>ιίρ>ι>ι

•PMJ-P-P-P-P-P-P

φφφφφφφφ ε •ρ Ο tn Ρ θ' οο σι o rp cm ro ρ* W G Ή Η rP cm cm cm cm cm 28 65358 >1

— +J

μ c*p <v σι r- m ro n o rH o o vo vo o vo rf φμοο ο σ\ cn en oo oo ή -— τ3 i—i o cn cn vo m a n m o i-h h ro in oo oorooo o vo no cnm m n >1 ·> v ^ - --- --- --- --- -- » ---- Z :Q m cn o m r> o mcoo ηι>η μλη h«o oo m> o vc 'ί o n

hH Γ— I—( Γ-» <—! Γ- '—I P— rH Γ- I—I l ’ '—I p- )—( VD i—1 <—I

H

33 u •H 3 0) μ vo oo oo conn mod n· I -s' m H m in σι ον vo ^ vo ιηοΐΊΤ® >, μ en oo cn o m -o' in cn 10 po® nhoo cno® ®ino tn o m o >i <U --- -......- - --- --- --- ---- I—I M -r oo o vor-σ tn oo o σι r- o vo ®h mco poo on1 on

(0 W Γ-* I—l Γ— (—I Γ— H O I—I Γ- I—I Γ— I—I Γ— I—1 VO '—I <—I

G (0 < J U 35 2 U 33 2 <J 33 2 0 332 U 33 Z U 35 2 U 33 2 U 33 2 Ή

— O

cd O .* μ cd α

-τη O

<D

«H +J

Ή W ^ 00 •h m -

O Dj - VO (N CN

χιονο n* *“i ro rH m ,i< -H σ voo\r-iiHr-ir-

3 § - Γ- | I I t I H

h cd n m cn ^ -r cn *h

3 *h r- i - - - ·· - I

cd 3 tn r- n· n· o o •n·

E-ι CO U cn in oo ro r-l ro rH

•H »H rH i-C

CN I -H

P5 CU r-t 0 >1 ·Η I>1 >i Sh >1 M -rl >t G μ μ μ μ

Q,H rH QJ Q) Q) Q) <U

1 >1 rH 0) > > > P>

C >1 <d Ή O

>1 G I

μ Ή -Η

I ·Η CU -H -H *rH *H M -H

i—I ÖirH 6 rH <—I I—I rH O rl « O >i <d O >i >i >i O Sh μ -rl ΪΗ W MH >·* >1 >1 Ή >1 a ή γη λ; jh g g g mg

I Sh Ή CU O 0) CU (U ICU

G >1 (fl x: E MH MH MH CN MH

Cu •H *H tH *iH -rH 0

m i—I t—I i—I rH rH G

03 >1 rH rH rH S-l 0-1 -H >1 >1 >1 >1 >1 μ >1 O rH μ

μ μ μ μ Ο μ w Sh CU

CU CU cu CU > <U -H Sh S» io (n U m vo r- oo en o >h cn M G oi <N cn cn cn ro ro m 29 65358 <#>

^ >1 -P

Ή ·Ρ U <1) '—( VO VO 00 «NClh Η Γ' <J\ (O (Ο X CO t-.

T3 οοΓ'Ον^τ ^fin min o n r· rg oo o· <n ro ->i ........ ' ·.>·** 2 :Q m ^ oi ro x ro no ro oi ro co ro oorooon iJ vo i—( m <n in ojin oi *»

S

H

u »w» -H 3 (0 -P in σι 'f oi ^oooo H1 o oo ro h* o oo co >i -P inoroo oohn oohin o n h in >i <D ' ' · - . ' ' ' ' - ' - ' ~ - rH y lovfoo 010 01(0 oioouo (Ti ro <n x

(O (Λ VD HH 1/1 (NUO 04 LO OI

C 3 < w us2h u a z ή u a 2 h oaz<H u u u o 'ra o u M O p (O Q) •ro +4 'f w’ (ft ·> •h en m ίγ in •H CU in in *· * Ή 0) Ή r—I I—I m •hi I in h>

O & CO CO f-H iH

Λί fl ·. I I

^ tH γη οι o en 3 3 m m m τ

•—1 CO '—I '—( iH rH

3 m

Ol >1 « >1 -P >1 >1

-P φ -P -P

Φ > Φ Φ > > >

•H

U I I

o o o

I Ο Ο -Η Ο -H

rH *H rH rH rH rH rH

« P-H Pi -H Pi >i Pi >i 0 Ή Ή Ή ·Η >ι ·Η

Ο >ι Ό >ι Ό C Ό C

ή >ι ι >ι ιω ι α>

Pi e τ e ro m H1 m 1 Ο * d) ^ ·Η ·* -*Η ^ ηη cm μη cm U ro u co « >1 >1 >1 >1 -Ρ -Ρ +J +) Φ Φ φ φ > > > > g Η Ο ϋ) Ρ en Η1 ιη νο WC X X X ro 30 65358

Keksinnön mukaisten koostumusten valmistusta valaistaan seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki I

Kostutettavan jauheen valmistaminen 5 Jonkin esimerkin 1-36 mukainen yhdiste jauhetaan hiukkaskokoon 1-20 pn ilmasuihkumyllyssä ja sitten homogenisoidaan 3 painoprosentilla Arkopon-T (natriumoleyylitau-ridi) ja 40 painoprosentilla dolomiittia. Saadaan kostutettava jauhe, jossa aktiivisen aineen pitoisuus on 57 % ja 10 joka voidaan laimentaa vedellä, niin että saadaan käytettäväksi valmis suihkutusneste, joka sisältää 0,01-1,0 % aktiivista ainetta.

Edellä kuvatussa prosessissa Arkopon-T ja dolomiittia voidaan myös käyttää määrät 1-5 % ja 20-60 %. Dolomii-15 tin sijasta voidaan täyteaineena myös käyttää kaoliinia tai piimaata.

Esimerkki II

Kostutettavan jauheen valmistaminen

Menetellään kuten esimerkissä I sillä erolla, että 20 dolomiittia käytetään 30 % laskettuna koostumuksen kokonaispainosta ja 10 painoprosenttia jauhemaista sulfiittijätelipeää tai herajauhetta lisätään myös seokseen. Viimeksimainitut lisäaineet parantavat jauheen dispergoituvuutta ja lisäävät koostumuksen tarttuvuutta kasvin pintaan pinnalle 25 nousun jälkeen.

Esimerkki III

Kostutettavan jauheen valmistaminen

Jonkin esimerkin 1-36 mukainen yhdiste homogenisoidaan 5 painoprosentilla Arkopon-T, laskettuna koostumuksen 30 kokonaispainosta. Saatu koostumus, jossa aktiivisen aineen pitoisuus on 95 painoprosenttia, voidaan laimentaa vedellä, niin että saadaan käyttövalmis suihkutusneste, joka sisältää 0,01-0,5 painoprosenttia aktiivista ainetta.

Pinnalle nousun jälkeen käytettäessä on edullista val-35 mistaa kostutettavia jauheita, jotka sisältävät 80 painoprosenttia aktiivista ainetta, 5 painoprosenttia Arkopon-T ja 15 painoprosenttia herajauhetta.

65358 31

Esimerkki IV

Emulgoitävän konsentraatin valmistaminen

Jonkin esimerkin 1-36 mukainen yhdiste liuotetaan 3,5-kertaiseen määrään isoforonia ja lisätään 1 % Atlox 5 3400 B ja 2 % Atlox 4851 B laskettuna liuoksen painosta.

Tuloksena oleva emulgoitava konsentraatti voidaan laimentaa vedellä, niin että saadaan käytettäväksi valmis suihku-tusneste, joka sisältää 0,01-1,0 painoprosenttia aktiivista ainetta.

10 Esimerkki V

Kolloidisen suspension valmistaminen

Jonkin esimerkin 1-36 mukainen yhdiste jauhetaan hiuk-kaskokoon 1-20 pm 45 painoprosenttia jauhettua aktiivista ainetta sekoitetaan 45 painoprosenttiin orgaanista liuotinta 15 (ksyleeni, petroli tai rapsiöljy) ja 10 painoprosenttia kos-tutusainetta homogenisoidaan tämän seoksen kanssa (kaikki prosenttiluvut on laskettu koostumuksen kokonaispainosta). Muodostunut kolloidinen suspensio, jonka aktiivisen aineen pitoisuus on 45 painoprosenttia, voidaan laimentaa vedellä, 20 niin että saadaan käyttövalmis suihkutusneste, joka sisältää 0,01-1 painoprosenttia aktiivista ainetta.

Esimerkki VI

Mikrogranulaatin valmistaminen 10 painoprosenttia, laskettuna koostumuksen kokonais-25 painosta, jonkin esimerkin 1-36 mukaista yhdistettä liuotetaan asetoniin ja levitetään perliitin (hiukkaskoko 0,8-1 mm) pinnalle. Liuottimen annetaan haihtua, niin että saadaan mik-rogranulaarinen koostumus, jossa aktiivisen aineen pitoisuus on 10 painoprosenttia.

30 Edellä kuvatussa prosessissa voidaan kantajana perlii tin sijasta käyttää myös dolomiittia, koksia tai granuloitua maissintähkää.

Esimerkki VII

Koostumuksen valmistaminen siemenen peittaamiseksi 35 tai kalvolla päällystämiseksi 0,94 painoprosenttia, laskettuna koostumuksen kokonaispainosta, jonkin esimerkin 1-36 mukaista yhdistettä liuotetaan 32 65358 asetoniin muodostamaan 10 % liuos. Saatu liuos lisätään sekoitettuun seokseen, jossa on 47,24 % asetonia, 3,93 % hydroksipropyyliselluloosaa, 7,78 % polyetyleeniglykolia ja 31,56 % vettä. Haluttaessa voidaan ei-kasvimyrkyllistä 5 väriainetta myös lisätä seokseen.

Edellä kuvatun koostumuksen omaavaa seosta voidaan levittää siemenien pinnalle kalvopäällysteenä. Tämä käsittely voidaan suorittaa tavanomaisessa drageepannussa tai leijukerroslaitteistossa.

10 Kalvopäällystys voidaan suorittaa myös siten, että valmistetaan sihkutusneste jonkin patenttivaatimuksen I-V mukaisesti valmistetusta kostutettavasta jauheesta, emul-goitavasta konsentraatista tai kolloidisesta suspensiosta, ja saatuun suihkutusnesteeseen lisätään 1 painoprosentti 15 ultra-amylopektiinia kalvonmuodostusaineeksi ja siemenet päällystetään tällä seoksella sopivilla laitteilla. Haluttaessa voidaan myös väriainetta lisätä suihkutusnesteeseen joko ennen kalvonmuodostusaineen lisäämistä tai tämän jälkeen.

Claims (3)

33 65358

1. Kasvien kasvua säätelevä koostumus, tunnettu siitä, että se vaikuttavan aineena sisältää yhtä tai useam-5 paa yhdistettä, jonka kaava on aCN O - I II C - c - xC 2 I '« 3 RJ 1 2 jossa R ja R tarkoittavat vetyä, C^_^-alkyyliä, C^_^-syklo- alkyyliä, aryyliä, halogeenilla substituoitua aryyliä, aral- 1 2 kyyllä, C2_5~alkenyyliä tai C2_,j-alkynyyliä tai R ja R muo-15 dostavat yhdessä typpiatomln kanssa, johon ne ovat liittyneet, morfolino-, pyrrolidino-, piperidino- tai perhydroatsepinyyli- 3 ryhmän ja R on vety tai C.j_,--alkyyli.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se vaikuttavana aineena sisältää kaa- 20 van I mukaista yhdistettä, jossa R^ on vety, C1 «-alkyyli, 2 ' “ J bentsyyli tai allyyli, R on vety, C1 ^-alkyyli tai allyyli 12 tai R ja R muodostavat yhdessä typpiatomln kanssa, johon ne ovat liittyneet, perhydroatsepinyyli- tai morfolinoryhmän ja r3 on c^^-aikyyii.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnet- t u siitä, että se vaikuttavana aineena sisältää kaavan I mukaista ydistettä, jossa R1 on vety, metyyli, etyyli, n- 2 propyyli, isopropyyli tai bentsyyli, R on vety, metyyli 1 2 tai allyyli tai R ja R muodostavat yhdessä typpiatomin 30 kanssa, johon ne ovat liittyneet, perhydroatsepinyyli- tai 3 morfolinoryhmän ja R on etyyli.