FI65176C - Vaendskaer foer kopiersvarvning - Google Patents

Description

7μΛ^\ ΓΒΐ «11 ICUULUTUSJULKAISU , j- Λ η , jgOA lBJ (11) UTLÄCCNINGSSKRIFT 65176 ^ ^ Patent ceddelat ^ * ' (51) K»Jt /into.3 Β 25 Β 27/16 SUOMI—FINLAND pi) rwwdhi^-PK«an*i*i| 1U85/72 (22) HmkamtspUvi—AiaBIcninsadag 26.05-72 (23) AlkupMvt—GIW|h«t»d>g 26-05-72 (41) ΤμΜμ hitklMksI — Blhrlt offwcMf 29-11-72 PManttl· ja rekisterihallitus iJA________________u_________________ «tea- oeh registarityrelsen ' 7 /whom ud*d odi ucUkr«ta« p«b«c«rad 30.12.83 (32)(33)(31) Pyydät* «uollMM—««gird priortuc 28.05 - 71 28.05.71 Ruotsi-Sverige(SE) 6932/71, 6933/71 (71) Sandvik Aktiebolag, 8ll 01 Sandviken 1, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Kurt Heinrich Albert Erich Faber, Sandviken, Ruotsi-Sverige(SE) (7¾) Oy Kolster Ab (5^) Köiintuterä kopiosorvausta varten - Vändskär för kopiersvarvning Tämän keksinnön kohteena on kääntöterä kopiosorvausta varten, jonka teräkärkien kulmat ovat pienemmät kuin 60° ja jolla on rombi-nen perusmuoto, jolloin niitä reunapareja, jotka yhtyvät teräkärjis-sä erottavat lyhyet reunaosat, jotka on sovitettu symmetrisesti suhteessa pisimpään halkaisijaan ja tämän kanssa suurin piirtein yhdensuuntaisesti, jolloin jokaisen samassa kärjessä yhtyvän reunaparin ainakin toinen reuna on muodostettu pääsärmäksi, ja kääntöterän ylä-ja alatasopinnat muodostavat suurin piirtein suoran kulman näitä yhdistävien reunapintojen kanssa.

Kääntöteriä, joiden teräkärjen kulma on alle 60°, käytetään yhä enemmän kopiosorvauksessa, jolloin kärjen normaali kulma on 55°, joka sallii terän käytön monella käyttöalueella. Nykyään on säätävissä erityyppisiä kääntöteriä, joiden teräkärkien kulma on 55° ja joista esimerkkeinä mainittakoon vinokaiteen ja vinoneliön muotoiset ja tasakyIkiset terät ja myöskin rombisen perusmuodon omaavat terät, joilla on sanotuntyyppiset reunaosat, joiden ainoa tehtävä kuitenkin on tukeutua yhdensuuntaisiin sivuseinäosiin pitimessä olevassa syvennyksessä parantaakseen teräpalan kiinnityksen pitimessä.

Tehokkaan toiminnan ja taloudellisuuden saavuttamiseksi asetetaan 2 65176 kopiosorvauksessa käytettäville, kääntöterällä varustetuille työkaluille seuraavat vaatimukset: 1. Terällä on aikaansaatava lastujen hyvä hallinta, so. hyväksyttävä lastujen ohjaus ja murtuminen.

2. Terä ei saa liikkua, kun sitä kuormitetaan.

3. Kopiosorvauksessa on voitava säätää 30° kulmaan sisäko-pioidessa.

4. Kun uloskopioidaan 90° kulmassa on voitava käyttää suurta leikkuusyvyyttä.

5. Teräsärmien tai -kulmien kustannusten on oltava alhaiset, so. särmää kohden on käytettävä vain pieni määrä teräainetta, ja terän valmistuksen on oltava yksinkertainen.

Tässä selostuksessa termi uloskopiointi tarkoittaa työkalun liikkumista pois työkappaleen kiertämisakselista, ja sisäkopiointi tarkoittaa työkalun liikkumista kiertämisakseliin päin.

Tähän saakka on kuitenkin ollut mahdotonta tyydyttää kaikkia edellä sanottuja vaatimuksia yhdellä ja samalla sorvaustyökalulla, ja tämän vuoksi on täytynyt tehdä kompromisseja. Kopiosorvausta varten tarkoitettu, vinokaiteen muotoinen terä voidaan esim. varustaa vain kahdella särmällä yksisuuntaista sorvausta varten, so. sorvaus vasemmalle tai oikealle, mikä merkitsee verraten suurta leikkaavan aineen määrää jokaista särmää kohden ja siten suuria kustannuksia särmää kohden. Joskin kopiosorvausta varten kytkettävät, rombiset ja tasakylkiset terät voidaan varustaa neljällä särmällä yksisuuntaista sorvausta varten, so. vasemmalle tai oikealle, on niiden oltava suhteellisen isot, jotta voitaisiin irrottaa hyväksyttävä ainemäärä leikkuuta kohden uloskopioidessa 90° kulmassa, mistä on seurauksena verraten suuret kustannukset särmää kohden. Kun uloskopioidaan 90° kulmassa terällä, jonka kärkikulma on 55°, käytetään terää normaalisti 93° asetuskulmassa, minkä vuoksi työstösyvyyden ei tulisi olla suurempi kuin särmän pituus x sini 3°, so. särmän pituus x 0,05234. Jos leikkuusyvyys on 1,5 mm 90° uloskopioinnissa, on särmän pituuden näin ollen oltava 28,6 mm. On siis olemassa huomattavan epäsuhteinen ero työkappaleen pituus-akselin kanssa yhdensuuntaisesti tapahtuvassa kopiosorvauksessa syntyvän työstön ja sen lastuamissyvyyden välillä, joka on saavutettavissa kopioidessa 90° kulmassa ulospäin työkappaleen pituus-akselista. Kopioterän särmän pituuden pitämiseksi kohtuuden ra- 3 65176 joissa on tämän vuoksi normaalina käytäntönä poistaa osa työstö-syvyydestä käyttämällä tavallista sisäkopiointityökalua ennen kuin uloskopioidaan 90° kulmassa, mihin kuitenkin sisältyy ylimääräinen työoperaatio ja mikä pakottaa ylimääräisen sorvaustyö-kalun käyttöön.

Lisäksi on tavallisesti vaikeaa kiinnittää kolmion muotoinen kopioteräpala pitimeen niin, että estetään terän liikkuminen, kun siihen kohdistuu kuormitus kopioimisen aikana, koska osa terävoi-mista siirtyy terästä pitimeen niiden osien kautta, joilla terä on kiinnitetty pitimeen.

Keksinnön päämääränä on kehittää kopiotöitä varten uusi ja parannettu kääntöterä, jolla ei ole tunnettujen kopioterien huonoja puolia ja joka täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset.

Keksinnön mukaiselle kääntöterälle on tunnusomaista se, että kukin mainituista pisimmän halkaisijan suuntaisista lyhyistä reunaosista on muodostettu uloskopioleikkuusärmäksi, jolloin myös niiden ja niihin välittömästi liittyvän kunkin pääleikkuusärmäksi muodostetun reunan väliin muodostuu tylppäkulmainen teräkärki, samalla kun pääleikkuusärmiä pitkin kulkeva, sinänsä tunnettu lastut murtava ura jatkuu myös uloskopioleikkuusärmiä pitkin näiden lyhyiden särmien suuntaisena.

Keksintö merkitsee huomattavaa teknistä edistystä kopiosor-vaustekniikassa. Varustamalla sinänsä tunnetussa terämuodossa sekä pääsärmät että niihin liittyvät, keksinnön mukaisesti myös särmiksi muodostetut reunaosat lastut murtavilla urilla voidaan viimeksi mainittuja särmiä käyttää myös uloskopioimiseen, jolloin saavutetaan useita tärkeitä etuja: - Uloskopioivat särmät mahdollistavat jopa 2,0 mm:n lastua-missyvyyden, mikä on n. 2,5 kertaa enemmän kuin aiemmin on ollut mahdollista tähän asti käytetyillä kopiotyökaluilla.

Uloskopioivat särmät voivat nyt uloskopioidessa suorittaa raakapinnan työstön. Tämä säästää pääsärmiä, joiden kestoikä näin ollen pitenee, ja kustannukset särmää kohden pienenevät.

Hyvä lastun murtuminen on mahdollinen hyvin suurella syöttöalueella 0,2-7 mm/kierros ja lastuamissyvyydellä 0,5-8 mm ilman, että muodostuu hankalia lastumuotoja. Tämä on erityisen tärkeää ottaen huomioon, että 90°:n uloskopioidessa muodostuva lastu muuten on hankala hallita suuren leveytensä ja pienen paksuutensa takia.

65176

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin oheisiin piirustuksiin viitaten, jolloin keksinnön muut tunnusomaiset piirteet käyvät ilmi tämän kuvauksen yhteydessä. Piirustuksissa kuvio 1 esittää pohjakuvantoa sorvaustyökalun osasta, joka työkalu sisältää keksinnön erään toteutusmuodon mukaisen kääntö-terän kopiosorvausta varten, kuvio 2 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 1 viivaa II-II, kuvio 3 esittää sivukuvantoa kuvioiden 1 ja 2 terästä, kuvio 4 esittää poikkileikkuskuvantoa pitkin kuvion 3 viivaa IV-IV, kuvio 5 esittää pohjakuvantoa leikkuutyökalun osasta, joka työkalu sisältää keksinnön toisen toteutusmuodon mukaisen kääntö-terän kopiosorvausta varten, kuvio 6 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 5 viivaa VI-VI, kuvio 7 esittää sivukuvantoa kuvioiden 5 ja 6 terästä, kuvio 8 esittää poikkileikkauskuvantoa pitkin kuvion 7 viivaa VIII-VIII, kuvio 9 esittää pohjakuvantoa keksinnön kolmannen toteutus-muodon mukaisesta kääntöterästä, ja kuvio 10 esittää pohjakuvantoa keksinnön neljännen toteutus-muodon mukaisesta kääntöterästä työstövaiheessa.

Kuvioiden 1 ja 2 näyttämässä sorvaustyökalussa on pidin 10 vasemmalle tapahtuvaa sorvausta varten, josta näytetään vain osa ja joka päättyy etuosassa kärkeen, johon on tehty syvennys käännettävää terää 11 varten, jolla on keksinnön mukainen rakenne. Kään-töterällä 11, joka näytetään myös kuvioissa 3 ja 4, on rombinen perusmuoto ja sen teräkärkien kulmat ovat pienemmät kuin 60°.

Terän tasopinnat 12 ja 13 ovat yhdensuuntaiset ja muodostavat suorat kulmat niitä yhdistävien reunapintojen kanssa, joista näytetään kolme kuviossa 3 viitenumeroilla 14, 15 ja 16. Terässä on ylhäältä katsottuna teräkärkiin ulottuvat leikkuureunaparit 17, 18 ja 19, 20 ja näitten välissä leikkuureunaosat 21, 22, jotka sijaitsevat symmetrisesti suhteessa pisimpään diagonaaliin ja sen kanssa olennaisesti yhdensuuntaisesti. Kun terä 11 on kiinnitetty kuvion 1 näyttämässä asennossa, muodostaa reuna 18 pääsärmän ja reuna 17 toisiosärmän. Reunaosa 22, joka liittyy pääsärmään 18, sijaitsee 5 65176 pitimessä 10 olevan terän syvennyksen tukipinnan 23 ulkopuolella samoin kuin pääsärmä ja toisiosärmä, ja kuviossa 1 esittää katkoviiva 24 tukipinnan 23 rajoittavia reunoja, jotka kulkevat reunoja 17, 18 ja 22 pitkin. Olennaisesti rombinen käännettävä terä 11 lepää tukipinnalla 23 aluspalan 25 välityksellä ja se on kallistettu akselin ympäri, joka muodostaa niin suuren kulman lyhyimmän diagonaalin kanssa, joka kulkee reunapinnan 15 keskipisteen läpi ja tätä vastapäätä sijaitsevan reunapinnan keskipisteen läpi, että päästökulmia muodostuu sekä pää- ja toisiosärmien 17, 18 kohdalla että reunaosan 22 kohdalla. Keksinnön mukaisesti reunaosa 22 muodostuu näin ollen uloskopioivaksi särmäksi, niin että voidaan aikaansaada iso työstö uloskopioidessa esim. 90° kulmassa ilman tarvetta tehdä reunoja 17, 18, 19 ja 20 pituudeltaan suuremmiksi kuin pitkittäissorvauksessa normaalit työstösyvyydet edellyttävät.

Tällö tavalla saadaan lastut, jotka muodostuvat 90° uloskopiosor-vauksessa, murretuiksi ja käännetyiksi edullisemmin kuin tunnetuilla kopioterillä. Nämä lastut ovat ongelmallisia tavallisia sor-vaustyökaluja käytettäessä lastujen suuren leveyden ja pienen paksuuden takia. Vaikka keksintö ei siihen rajoitu, voidaan tukipinnan 23 kallifetuskulma valita niin, että saavutetaan noin 6° päästökulma pääsärmän 18 kohdalla ja hieman suurempi toisiosärmän 17 ja uloskopioivan särmän 22 kohdalla.

Tukipinnan 23 lisäksi on teräsijassa myöskin kaksi sivutuki-pintaa terän 11 reunapintojän varten, jotka sivutukipinnat ulottuvat siihen kärkeen, joka ei sijaitse leikkuuasennossa, so. näytetyn terän kärki 26. Käännettävä terä 11 kiinnitetään teräsijaan tapin 27 avulla, joka menee reikään, joka kulkee keskellä terän tasopintojen 12, 13 läpi ja jonka läpimitta on mieluiten pitempi kuin rinnakkaisten reunaosien 21, 22 pituus, jolloin tappi pakottaa kärjen 28 vastakkaiset reunapinnat teräsijan sivutukipintoja vastaan, joiden muoto olennaisesti vastaa konvergoivien reunapintojen muotoa. Tappi 27 muodostaa mieluiten näytetyllä tavalla olennaisesti L-muotoisen vipuvarren 29 toisen haaran, joka osa on sijoitettu kääntyvänä pitimen 10 syvennykseen ja jonka toinen haara 30 ulottuu poispäin teräkärjestä 28, mieluiten suunnassa, joka muodostaa kulman olennaisesti rombisen terän 11 sekä pisimmän että lyhyimmän diagonaalin kanssa. Kiristysväline 31 siirtää haaran 30 alaspäin ja saa näin aikaan vipuvarren kääntymisen akselin ym- 6 651 76 päri, joka muodostaa olennaisesti suoran kulman sen suunnan kanssa, johon haara 30 ulottuu. Kuvatussa toteutusmuodossa kiristysväline 31 on ruuvi, joka sijaitsee pitimessä 10 olevassa, kierteillä varustetussa reiässä. Ruuvissa 31 on kaksi kierteitettyä päätä 32, 33 ja niiden välissä sylinterimäinen osa 34, jolla on pienempi läpimitta ja jonka kartiomaiset päät 35 liikuttavat L-muotoisen vipuvarren 29 haaran 30 vapaata päätä, kun ruuvia 31 kierretään, mikä panee vipuvarren kääntymään tuki- tai napapisteen 36 ympäri, joka on sijoitettu pitimeen 10.

Haara 27 ulottuu aluspalassa 25 olevan aukon 37 läpi, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että se ei häiritse haaran 27 haluttua kääntymisliikettä. Tapin 38 avulla, jolla on suurin piirtein U-muotoinen poikkileikkaus ja jonka haarat ulottuvat taaksepäin haaran 30 suuntaan, kiinnitetään aluspala 25 irrotettavasti teräsijän muodostavaan syvennykseen.

Terä 11 on varustettu lastut murtavilla urilla 39, 40, jotka kulkevat perifeerisesti sen kummallakin sivulla kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti. Tällä tavalla saadaan aikaan kahdeksan pääsärmää ja niiden kanssa yhdistetyt toisiosärmät ja uloskopiosärmät, kutakin lajia neljä vasemmalle ja oikealle tapahtuvaa sorvausta varten. Tämän vuoksi voidaan sekä särmiä 18 ja 19 että särmiä 41 (kuv. 2) ja 42 (kuviot 2, 3 ja 4), jotka sijaitsevat vastapäätä särmiä 17 ja 20 terän vastakkaisella tasopinnalla 13, käyttää pääsärminä vasemmalle sorvattaessa. Särmiä 17 ja 20 sekä särmiä 43 (kuv. 3) ja 44 (kuv. 4), jotka sijaitsevat vastapäätä särmiä 18 ja 19 terän vastakkaisella tasopinnalla 13, voidaan käyttää pääsärminä oikealle sorvattaessa. Tasopinnalla 13 sijaitsevat teräkärjet on merkitty numeroilla 45 ja 46, jolloin särmät 42, 44 konvergoivat leikkuu-kärkeen 45, kun taas särmät 41, 43 konvergoivat leikkuukärkeen 46. Uloskopiosärmä 47, joka erottaa särmät 42, 43, näytetään kuviossa 3, kun taas uloskopiosärmää, joka erottaa särmät 41 ja 44, ei näytetä missään kuviossa. Kaikki uloskopiosärmät 21, 22, 47 on suunniteltu toimimaan yhdessä vastaavien särmien 19, 18 ja 42 kanssa sekä vastaavien särmien 17, 10 ja 43 kanssa. Samalla tavalla on uloskopiosärmä, jota ei näytetä kuvioissa, suunniteltu toimimaan yhdessä särmän 41 kanssa, kun uloskopioidaan vasemmalle, ja yhdessä särmän 44 kanssa, kun uloskopioidaan oikealle.

65176

On selvää, että kuvioissa 1-4 näytetty terä on lähinnä suunniteltu käytettäväksi sellaisissa profilointitöissä, joissa käytettävän sorvauskoneen ja työkappaleen on kestettävä suhteellisen suuria leikkuuvoimia, joten lastut murtavien urien 39, 40 syvyys tuskin voi olla niin suuri, että saavutetaan positiivinen lastu-kulma, jos halutaan että se terän osa, joka sijaitsee vastapäätä pääsärmää, saa tyydyttävän tuen.

Jotta ohuita työkappaleita voitaisiin työstää tyydyttävästi, tai kun muista syistä on suotavaa pitää leikkuuvoimat pieninä, on edullista tehdä terä sellaiseksi, jota kuvataan seuraavassa kuvioihin 5-8 viitaten. Sanotuissa kuvioissa näytetään keksinnön terä kohdassa 48, ja se on kiinnitetty työkalun pitimeen vasemmalle tapahtuvaa sorvausta varten kuvioissa 5 ja 6. Sanottujen kuvioiden näyttämä pidin on täsmälleen sama kuin kuvioissa 1 ja 2, ja sillä on siksi sama viitenumero. Näin ollen ei pidintä kuvata yksityiskohtaisesti seuraavassa, vaan sen sijaan viitataan aikaisempaan, kuvioihin 1 ja 2 liittyvään kuvaukseen.

Kuten kuvioissa 5-8 näytetään on terällä 48 samoin kuin terällä 11 rombinen perusmuoto, ja sen teräkärkien kulmat ovat pienemmät kuin 60°. Olennaisesti litteät tasopinnat 49 ja 50, jotka ovat keskenään yhdensuuntaiset, muodostavat suoran kulman reuna-pintojen kanssa, joista näytetään kolme kuviossa 7 viitenumerolla 51, 52 ja 53. Reunapareja 56, 57 ja 58, 59, jotka konvergoivat leikkuukärkiin 54, 55 tasopintaa 49 pitkin, erottavat reunaosat 60, 61, jotka kulkevat symmetrisesti suhteessa pisimpään diagonaa-liin ja olennaisesti yhdensuuntaisesti sen kanssa. Lastut murtavat urat 62 on muodostettu pitkin reunoja 57, 58 ja reunaosia 60, 61 tasopinnassa 49. Kuvion 5 näyttämässä toteutusmuodossa reuna 57 muodostaa pääsärmän ja reuna 56 muodostaa toisiosärmän ja reunaosa 61, joka sijaitsee pääsärmän vieressä, sijaitsee samaten kuin sanotut reunat pitimen teräsijän tukipinnan ulkopuolella, jolloin kuvion 5 katkoviiva 24 näyttää tukipinnan rajat, jotka kulkevat reunoja 56, 57 ja 61 pitkin. Jos terä 48 käännetään niin, että teräkärjet 54 ja 55 vaihtavat paikkaa, muodostaa reuna 58 uuden pääsärmän ja reuna 59 muodostaa toisiosärmän, jolloin reunat 58, 59 ja reunaosa 60 sijaitsevat tukipinnan 23 ulkopuolella. Terä 48 on kiinnitetty pitimeen aikaisemmin kuvioiden 1 ja 2 yhteydessä kuvatulla tavalla, jolloin näytetyssä asemassa reunaosaa 61, ja 65176 kun terä on käännetty 180° reunaosaa 60, voidaan käyttää uloskopio-särminä niin että, kun uloskopioidaan esim. 90° kulmassa, voidaan tehdä raskas työstö erittäin hyvällä lastujen hallinnalla ja murto-teholla, jolloin särmien 56, 57, 58, 59 pituuden ei tarvitse olla suurempi kuin normaalit pitkittäissorvauksessa tarvittavat työstö-varat.

Kopioterä 48 on myöskin varustettu pääsärmillä, toisiosär-millä ja uloskopiosärmillä tasopinnan 50 vieressä, ja lastut murtavat urat 63 on muodostettu pitkin pääsärmiä ja uloskopiosärmiä. Pääsärmät näytetään kohdassa 64 kuviossa 7 ja kohdassa 65 kuviossa 8. Toinen sanotuista toisiosärmistä ja toinen sanotuista ulosko-piosärmistä näytetään vastaavasti kohdassa 66 kuvioissa 7 ja 8 ja kohdassa 67 kuviossa 7, kun taas jäljellä olevaa toisiosärmää ja uloskopiosärmää ei näytetä kuvioissa 5-8. Teräsärmät on järjestetty siten, että terässä on neljä pääsärmää, jotka sijaitsevat terän ympärillä vuorotellen sen toisella ja vuorotellen sen toisella tasopinnalla, samaten kuin vastaavat toisiosärmät ja ulos-kopiosärmät vasemmalle tapahtuvaa sorvausta varten. Seurauksena siitä, että lastut murtavia uria 62, 63 on muodostettu vain pitkin pääsärmiä ja uloskopiosärmiä, voidaan saavuttaa tyydyttävä tuki terän sille osalle, joka sijaitsee sen särmän alla, jota käytetään pääsärmänä profilointityön aikana. Lastut murtavat urat 62, 63 voi helposti tehdä niin syviksi, että terällä saavutetaan positiivinen lastukulma.

Keksinnön erään edullisen piirteen mukaisesti reunat, jotka muodostavat neljä pääsärmää, ja reunaosat, jotka muodostavat neljä uloskopiosärmää, kuvioiden 5-8 terässä 48, sijaitsevat olennaisesti viereisten tasopintojen 49, 50 alla, kunkin pääsärmän 57, 58, 64 ja 65 sijaitessa olennaisesti tasossa, joka kulkee pääsär-mään liittyvän teräkärjen tai sen läheisen pisteen läpi, ja joka muodostaa kulman viereisen tasopinnan kanssa, niin että näkyy parhaiten kuviossa 7. Näin saavutetaan erittäin tyydyttävä lastujen hallinta, ja lastujen murtoteho kasvaa teräkärjestä taaksepäin. Lastujen hallintaa voidaan vielä parantaa muodostamalla lastut murtava ura niin, että sen leveys ja syvyys kasvavat kunkin pääsärmää pitkin teräkärjestä uloskopiosärmään saakka. Kuten kuvion 9 esittämän terän 68 kohdalla näytetään, voidaan lastut murtavan uran viimeksi mainittua rakennetta myöskin käyttää hyväksi sellai- 65176 sissa kopioterissä, joissa kaikki särmät sijaitsevat samassa tasossa kuin tasopinta, kuten kuvioissa 1-4 esittämässä terässä 11. Kuviossa 9 osoittaa numero 70 terän 68 ylemmässä tasopinnassa 69 olevia, lastut murtavia uria ja katkoviivat 71 osoittavat vastakkaisessa tasopinnassa olevia, lastut murtavia uria. Lastut murtavat urat voidaan liittää suoraan särmälle, joka voi olla terävä tai hieman pyöristetty. Ne voi myöskin liittää särmälle litteän viisteen kautta, joka toimii reunan vahvistuksena. Lastut murtavat urat näkyvät kohdassa 72 kuviossa 10. Sanotut lastut murtavat urat liittyvät sisäänpäin tasopinnalle 74. Kuvion 10 näyttämässä toteutusmuodossa pinta 74 sijaitsee hieman saman terän keskellä olevan tasopinnan 75 yläpuolella. Kohdassa 76 on työkappale, jota näytetty terä työstää. Esitetty työoperaatio on uloskopiointi 90° kulmassa, mikä merkitsee, että työkalu terineen liikkuu 90° kulmassa ulospäin työkappaleen kiertämisakselista.

Terän reunat ja reunaosat on mieluiten suunniteltu niin, että kun terää katsotaan ylhäältä, terän kaikki reunapinnat sivuavat terälle piirrettyä, kuviteltua ympyrää. Teräkärkien kulma on mieluiten 55°, joskin isompia ja pienempiä kärkikulmia voi käyttää haluttaessa. Yli 55° kärkikulmia on mahdollista käyttää siksi, että keksinnön mukainen järjestely sallii kopiosorvauksen suorittamisen käytännöllisesti 90° asetuskulmalla, jolloin pääsärmät suorittavat viimeistelevän työstön, kun uloskopioidaan 90° kulmassa.

Keksintö ei rajoitu kuvattuun ja näytettyyn toteutusmuotoon, vaan sitä voidaan muuntaa seuraavien patenttivaatimusten suojapii-rin puitteissa. Kääntöterän voi esim. kiinnittää paikalleen kiin-nitysosien avulla, jotka vaikuttavat sen yläpintaan.

Claims (4)

10 651 76

1. Kääntöterä kopiosorvausta varten, jonka teräkärkien kulmat ovat pienemmät kuin 60° ja jolla on rombinen perusmuoto, jolloin niitä reunapareja (19, 20, 18, 17, 42, 44, 41, 43, 56, 57, 58, 59, 64, 65), jotka yhtyvät teräkärjissä (26, 28, 45, 46, 54, 55), erottavat lyhyet reunosat (21, 22, 47, 60, 61, 67), jotka on sovitettu symmetrisesti suhteessa pisimpään halkaisijaan ja tämän kanssa suurin piirtein yhdensuuntaisesti, jolloin jokaisen samassa kärjessä yhtyvän reunaparin ainakin toinen reuna (17-20, 41-44, 57, 58, 64, 65) on muodostettu pääleikkuusärmäksi, ja kääntöterän ylä- ja alatasopinnat (12, 13, 49, 50, 69, 75) muodostavat suurin piirtein suoran kulman näitä yhdistävien reunapintojen (14, 15, 16, 51, 52, 53) kanssa, tunnettu siitä, että kukin mainituista pisimmän halkaisijan suuntaisista lyhyistä reunaosista (21, 22, 47, 60, 61, 67) on muodostettu uloskopioleikkuusärmäksi, jolloin myös niiden ja niihin välittömästi liittyvän kunkin pääleikkuusärmäksi muodostetun reunan (17-20, 41-44, 57, 58, 64, 65) väliin muodostuu tylppäkärkinen teräkärki, samalla kun pääleikkuu-särmiä pitkin kulkeva, sinänsä tunnettu lastut murtava ura (39, 40, 62, 63, 70, 71) jatkuu myös uloskopioleikkuusärmiä pitkin näiden lyhyiden särmien suuntaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kääntöterä, tunnet-t u siitä, että pääsärmät (57, 58, 64, 65) ja mainitut uloskopio-särmät (60, 61, 67) on sovitettu sinänsä tunnetusti olennaisesti lähinnä sijaitsevan ylä- tai vastaavasti alatasopinnan (49, 50) alle siten, että kukin pääsärmä kallistuu alaspäin teräkärjestä uloskopioleikuusärmään.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kääntöterä, tunnettu siitä, että lastut murtavien urien (70, 71) leveys ja syvyys kasvavat pääsärmän kärjestä uloskopioleikkuusärmään.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen kääntöterä, tunnet-t u siitä, että myös kääntöterän (11, 48, 68, 72) mainitun halkaisijan suuntaiset reunapinnat (15, 52) olennaisesti sivuavat kääntöterän rombiseen perusmuotoon sisäänpiirrettyä ympyrää.