FI64282C - Diagnosapparatur foer bestaemmande av vaevnadernas struktur oc sammansaettning - Google Patents

Description

1 64282

DIAGNOOSI LAITTEISTO KUDOSTEN RAKENTEEN JA LAADUN MÄÄRITTÄMISEKSI - DIAGNOSAPPARATUR FÖR BESTÄMMANDE AV VÄVNADERNAS STRUKTUR OCH SAMMANSÄTTNING

5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen diagnoosilaitteisto.

Lääketieteellisessä diagnostiikassa käytetään ultraääntä useiden eri sairaustilojen tutkimiseen ja myös erilaisten 10 normaaliksi katsottavien tilojen (kuten esimerkiksi raskauden) kehityksen seurantaan tai anatomisten rakenteiden tutkimiseen.

Nykyaikaisissa ultraäänilaitteistoissa synnytetään kuva 15 tutkimusanturin alaisista kudoksista käyttämällä erilaisia sähköisiä tai mekaanisia ratkaisuja ultraääni-keilan pyyhkäisyliikkeen tai ultraäänitasoaaltorintaman muodostamiseksi. Kuva syntyy siten, että esimerkiksi pietsosähköisestä materiaalista olevalla matriisi-20 anturilla (ts. anturilla, jonka muodostaa rivi pietsosähköisestä materiaalista olevia anturielementtejä) lähetetään ultraäänipulssi, joka etenee tasoaaltona anturin alaisissa kudoksissa. Kohdatessaan pinnan, jossa akustinen impedanssi so. ultraäänen etenemisnopeus 25 nopeasti muuttuu, heijastuu osa, joka on verrannollinen muutoksen suuruuteen, aaltorintamasta takaisin kide-matriisiin, joka välittömästi pulssin lähetettyään pyrkii havaitsemaan palaavia kaikuja. j t 30 Kidematrlisiin liitetty prosessointiyksikkö määrää !

vaiheistuksen avulla heijastuspinnan sijainnin matriisin I

pituussuuntaan nähden ja pulssin lähetyshetken ja kaiun I

palaamishetken välisen ajan perusteella heijastuspinnan j i etäisyyden kidematriisista. Toiminta on siis analoginen j 35 tutkan toiminnan kanssa. Mainittu prosessointiyksikkö £ muodostaa nyt kidematriisin alaisista heijastuspinnoista [ tasokuvan. Koska akustinen impedanssi yleensä muuttui, f kun ultraäänirintama etenee kudoksien rajapintojen läpi, | n t f 2 64282 vastaa saatu kuva suhteellisen hyvin elimistön kudosten rakennetta.

Ultraäänidiagnostilkan tunnettu heikkous on sen huono 5 kudosten karakterisoimiskyky. Esimerkiksi vesi, veri, tiheäsyinen lihaskudos ja pernakudos näyttävät ultraääni-kuvassa samanlaisilta kaiuttomilta alueilta. Samoin esimerkiksi maksan sisäiset heijastumia aiheuttavat kudosmuutokset voivat olla pahanlaatuisen kudoskasvun, side-kudoskasvun tai kuolion aiheuttamia, mutta tarvitaan lisätutkimuksia, jotta niiden luonne saataisiin selville.

Tämä kudoksen karakterisoimiskyvyn puute rajoittaa ultraäänen käyttöä diagnostiikassa ja vaikeuttaa merkittävästi uitraäänitulosten tulkintaa.

15

Uutena diagnostisena kuvantamismenetelmänä on kehittymässä nk. MMR-kuvaus, ydinspinresonanssikuvaus, jonka perusajatuksen esitti prof. Lauterbur 1973 (NMR = Nuclear Magnetic Resonance).

20 NMR-kuvauksessa kohteen yli asetetaan suhteellisen voimakas, erittäin homogeeninen magneettikenttä Bo.

Eräiden alkuaineiden kuten esimerkiksi vedyn, fosforin, fluorin jne. ytiraiilä on magneettinen momentti. Enemmistö 2- kohteessa olevista ytimistä, joilla on magneettinen momentti, asettuvat ulkoisen magneettikentän suuntaisiksi., ts. minimienergiatilaan. Normaalisti tarkastellaan !

suurta ydinjoukkoa, ja siten ytimien magneettisten I

momenttiin vektorisummaa nk. nettomagnetisaatiota. j 30 !

Jos siis kohde, joka sisältää esimerkiksi vetyatomeja, asetetaan mainittuun kenttään Bo, asettuu vetyatomien nertomagnetisaatio Bo:n suuntaiseksi, so. minimienergia-tilaan. Kohdistamalla mainittuun vetyatomijoukkoon sähkö-35 magneettista energiaa pystytään mainitun nettomagnetisaa- ticn suunta poikkeuttamaan 8o:n suunnasta. Poikkeutettu j

nettomagnetisaatio joutuu nyt Bo:n vaikutuksesta nk. I

prekessioliikkeeseen 3o:n suunnan ympäri. Tämän j i < li 3 64282 prekessioliikkeen kulmataajuus Wo määräytyy fysiikan lakien mukaan siten, että se on suoraan verrannollinen ydinjoukon yli olevan kentän Bo voimakkuuteen. Wo on nk. Larmor-taajuusverrannollisuuskerroin, joka riippuu prekessoivien ytimien nk. gyromagneettisesta vakiosta ja kullakin eri alkuaineen ytimellä, jolla on magneettinen momentti, on oma Larmor-taajuus.

^ (1) Wo = G . Bo, jo^_sa G = gyromagneettinen vakio Vähitellen sähkömagneettisella energialla viritetty ydinjoukko luovuttaa saamansa energian ja nettomagnetisaatio ^ palaa ulkoisen magneettikentän suuntaiseksi. Tämä palautu-misprosessi on luonteeltaan eksponentiaalinen ja sitä karakterisoi aikavakio T^. Huomattava on, että ydinjoukko kykenee vastaanottamaan energiaa taajuudella freg, joka on suoraan verrannollinen Larmor-taajuuteen.

2° (2) fre_ = d° res rf freg on yleensä radiotaajuusalueella, esimerkiksi vedylle, kun Bo = 0.1 TESLA, freg on suunnilleen 4,25 MHz.

25

Prekessoiva magnetisaatio aiheuttaa muuttuvan magneettikentän, joka voidaan havaita yksinkertaisella kelalla, jonka läpi muuttuva kenttä kulkee. Kelaan indusoituva jännite on suoraan verrannollinen nettomagnetisaation suuruuteen eli kohteessa olevien ytimien määrään. Indusoituva jännite on vaihtojännite, jonka taajuus on freg· Koska ydinjoukon eri ytimet ovat toisistaan poikkeavissa magneettikentissä johtuen esimerkiksi ulkoisen magneettikentän Bo epähomogeenisuudesta ja ytimien ympärilleen aiheuttaman magneettikentän keskinäisistä vuorovaikutuksista, vaimenee kelaan indusoituva signaali eksponentiaalisesti aikavakiolla T2. Prekessoivien ytimien vaihekoherenssi siis heikkenee, 4 64282 koska ytimien kulmanopeustaajuudet poikkeavat hieman toisistaan. T2 karakterisoi siis materiaalin ominaisuuksia, jos Bo on erittäin homogeeninen.

^ NMR-kuvauksessa käytetään hyväksi ytimien Larmor-taajuuden riippuvuutta ja samoin siis mainittuun detektiokelaan indusoituvan jännitteen taajuuden riippuvuutta prekessoi-viin ytimiin vaikuttavan ulkoisen magneettikentän voimakkuudesta. Virittämällä kohteen ytimet radio-10 taajuisella pulssilla ja havainnoimalla ytimien prekessio-ta magneettikentässä, jonka voimakkuus vaihtelee paikallisesti, voidaan periaatteessa kartoittaa ytimien jakautuma ja suorittaa täten NMR-kuvaus.

^ NMR-kuvausmenetelmiä on monia, jotka yksityiskohdissaan poikkeavat toisistaan. Näitä on kuvattu esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa, Lauterbur: Nature Voi 242 March 16, 1973 ss. 190-191, Garroway et ai: US.PAT. 4,021,726, Ernst: US.PAT. 4,070,611, Moore et ai: US.PAT. 4,015,196. 20 Julkisuudessa on myös esitetty erilaisia tapoja kerätä NMR-informaatiota tutkittavan kohteen sisältä tietyltä alueelta. Tällöin paikallistaminen suoritetaan esimerkiksi järjestämällä kohteen yli asetettu magneettikenttä siten, että resonanssiehto täyttyy vain tietyssä 2 c pisteessä tai siten, että kentän homogeenisuus on hyvä vain tietyllä alueella, ja tämän alueen ulkopuolella kentän epähomogeenisuus aiheuttaa signaalin nopean heikkenemisen. Edellä kuvatun kaltaisia ratkaisuja on kuvattu julkaisuissa: Damadian: US.PAT. 3,789,832, ABE: 30 US.PAT. 3,932,805 ja ABE et ai: US.PAT. 4,240,439.

Kaikilla edellämainituilla tavoilla saadaan tietoa kohteen nk. vapaan veden jakautumasta ja tämän veden sisältämien epäpuhtauksien luonteesta ja määrästä.

3 5

Esimerkiksi relaksaatioaika T^ muuttuu vesiliuoksen viskositeetin muuttuessa: viskositeetin kasvaessa relaksaatioaika T, lyhenee. Täten esimerkiksi vesi ja veri voidaan erottaa toisistaan: puhtaan veden on n. 3 5 64282 s ja veren n. 0.6 s. Pahanlaatuisessa kasvainkudoksessa veden sitoutuminen proteiineihin heikkenee ja solujen välisen nesteen määrä kasvaa, nämä tekijät johtavat relaksaatioajan T·^ pitenemiseen norma ai ikudok sen 5 relaksaatioaikaan nähden.

Yleisesti voidaan sanoa, että eri elinten vapaan veden määrä ja relaksaatioajät poikkeavat toisistaan, joten NMR:1lä voidaan suorittaa varsin hyvin kudosten 10 karakterisointia.

Nykyisellä tekniikan tasolla on NMR-kuvien muodostaminen suhteellisen hidasta: vatsan alueen poikkileikkauskuvaan tarvittavan tiedon kerääminen kestää noin 60 s. Tällöin 15 saavutettava resoluutio on noin 3x3 mm2 ja viipaleen paksuus on noin 1 cm. Hidas kuvausprosessi johtaa elinten liikkeen vuoksi saatavan informaation huononemiseen ja kudosten karakterisointikyvyn heikkenemiseen. Lisäksi kuvauksen vaatimat kenttägradientit estävät T2-20 informaation selville saamista ilman erityisjärjestelyjä, jotka taas vaativat lisää kuvausaikaa.

NMR-k'avauksessa joudutaan lisäksi valitsemaan kuvaustaso so. alue, jonka NMR-kartoitus suoritetaan. Tämä suorite-25 taan esimerkiksi siten, että kohteen, esim. ihmiskehon, valittuun suuntaan asetetaan kenttägradientti. Virittävä RF-pulssi muodostetaan siten, että sen taajuuskaista on kapea, joten se virittää kohteesta kapean viipaleen.

30 NMR-kuvauslaitteistossa potilas joudutaan sijoittamaan tilaan, jota ympäröivät lähetin- ja vastaanotin- sekä kenttägradienttien muodostajakelastot. Tällöin potilaan hoito ja tarkkailu vaikeutuvat esimerkiksi sydän-komplikaatioiden uhatessa. Lisäksi moni potilas voi kokea 35 kauhu- tai pelkotiloja, jotka lisäävät potilaan kehon liikettä ja täten vaikuttavat saatavan informaation hyvyyteen.

6 64282

Keksinnön tarkoituksena on luoda laitteisto, jonka avulla ultraäänikuvauksien ja NMR-kuvauksen edulliset ominaisuudet voidaan aiemmin tuntemattomalla tavalla yhdistää luotettavan ja riittävän kudosinformaation saamiseksi 5 tutkittavan kohteen, esimerkiksi ihmiskehon, sisältä.

Keksinnön tavoitteena on myös luoda laitteisto, joka rakenteeltaan ja toiminnaltaan on yksinkertainen, luotettava ja helppokäyttöinen.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan patenttivaatimuksessa 1 ja alivaatimuksissa tarkemmin esitetyllä tavalla.

Keksinnön mukaisella järjestelyllä saavutetaan uusi lääketieteellisen diagnostiikan laite, joka kykenee ennen tavoittamalla tarkkuudella karakterisoimaan kehon 15 kudoksia täysin noniavasiivisesti so. tunkeutumatta kudoksiin. Laitteiston oleellinen ominaisuus on, että ultraäänikeilauksen avulla paikallistetaan tutkittava alue, joka analysoidaan välittömästi NMR-tutkimuksen avulla.

20

Keksintöä selostetaan seuraavasta tarkemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa - kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaisen diagnoosi-25 laitteiston sovellusmuotoa periaatekuvana, - kuva 2 esittää kuvion 1 kohtaa II suurennettuna ja -- kuvio 3 esittää kenttäepahomcgeenisuuksien luomiseen 50 tarkoitettuja elementtejä.

Kuten kuvioista 1 ja 2 käy ilmi, keksinnön mukaiseen laitteistoon kuuluu ultraäänimatriisianturi 1, NMR- i lähetin/vastaanottimena toimiva kelajärjestely 2, NMR-esi-55 vahvistin 3, koko anturiyksikön 20 suojakotelo 4, NMR-lukitusjärjestely 5, anturin varsi 7, resolverit eli kulma-anturit 6 paikka- ja asemainformaation saamiseksi, näyttölaite 8, kontroilipaneeli Ί informaatiokeräyksen 7 64282 ohjaamiseksi, ultraääni- ja NMR-informaation prosessointi-yk sikkö 10, sähkömagneetti 11 homogeenisen magneettikentän Bo synnyttämiseksi, elementit 12, esimerkiksi solenoidit, sähkömagneetin virtalähde 13, vapaasti 5 siirrettävä tutkimusalusta 14, seka kahva- tai sentapainen ohjauselin 15 anturiyksikon 20 manuaalista siirtämistä varten.

Kuvion 1 mukaisen diagnoosilaitteiston toiminta ja käyttö 10 on seuraava:

Tutkija, lääkäri tms., ohjaa manuaalisesti siirrettävän tutkirnusalustan 14 avulla potilaan P tutkittavan alueen sähkömagneetin 11 synnyttämän homogeenisen magneettiin kentän alueelle. Tämän jälkeen tutkija kohdistaa manuaalisesti kahvasta 15 ohjaten anturiyuksikön 20 kohdealueelle seuraten samanaikaisesti anturinalaisia kudoksia ultraäänikuvasta, joka muodostuu näyttölaitteelle 8. Paikallistettuaan kohdealueelta kudososan, jonka 20 karakterisointi on suoritettava, hän kytkee kontrolli-paneelista 9 laitteiston NMR-analysointijärjestelmän toimintaan. NMR-analysointijärjestelmä tarkkailee NMR-lukitusjärjestelyn 5 avulla anturin läheisen kentän voimakkuutta ja välittää tiedon prosessointiyksikölle 10. 25 Näyttölaitteelle 8 muodostuu kuva-alueen kahtia jakava viiva 21, jonka tutkija ohjaa anturiyksikköä 20 liikuttelemalla kulkemaan karakterisoitavan kudososan 16 läpi. Näyttölaitteelle 18 muodostunutta viivaa 21 pitkin vertikaalisesti liikkuvaa, NMR-herkkää analysointialuetta 30 19 kuvaavaa kohdistusrengasta 19 tutkija ohjaa myös kontrollipaneelista 9. Paneelista 9 tutkija käynnistää NMR-analyysin, kun kohdistusrengas 19 on tutkittavan kudososan kohdalla.

35 NMR-analyysi käynnistyy siten, että solenoidit 12 aktivoituvat ja synnyttävät kuvion 3 mukaisen kenttä-kuvion, jolle on ominaista, että solenoidien symmetria-akselille S muodostuu kenttä, joka on 8o:n 64282 suuntainen, mutta jossa on gradientti solenoideja yhdistävän janan keskinormaaIin suuntaisesti. Kuvion 3 mukaisesti järjestettynä kenttävoimakkuus kasvaa kun etäännytään solenoidien yhdysjanasta.

5

Prosessointiyksikkö 10 valitsee virittävän sähkömagneettisen säteilyn taajuuden sen mukaan miten etäällä analysoitava kohdealue on anturin pinnasta. Prosessointi-yksikkö 10 lähettää valitulla taajuudella sähkömagneetti-10 sen pulssin kohteeseen lähetin/vastaanottimena toimivan kelajärjestelyn 2 kautta; pulssin pituus saadaan mainitun kelan synnyttävän magneettikentän voimakkuudesta kohdealueella. Tämä voidaan kokeellisesti mitata ja tarvittavat tiedot voidaan tallettaa prosessointi-15 yksikköön 10. Välittömästi viri.tyksen jälkeen solenoidien 12 läpi kulkeva virta katkaistaan ja kelajärjestely 2 havannoi viritettyjen vtimien prekessiosignaalin, joka vahvistetaan esivahvistimessa 3 ja talletetaan prosessointiyksikköön 10. Tarvittaessa voidaan viritys- ja 20 havainnointiprcsessi toistaa riittävän usein, jotta tyydyttävä signaali/kohinasuhde saavutetaan. Käyttämällä tunnettua 130° pulssi - viive - 90° pulssi - sekvenssiä, voidaan kohdealueen Tj_ mitata. T2 saadaan prekessiosignaalin vaimenemisnopeudesta. Saadut tulokset välite-25 tään tutkijalle näyttölaitteen 3 avulla esimerkiksi numeerisena tietona. Kerätty NMR-informaatio voidaan edullisesti tallettaa käyttämällä hyväksi kulma-antureilta 6 saatavaa paikkainformaatiota. Tällöin tiedetään jälkikäteen, mistä kohdasta ja mistä suunnasta potilaasta 30 kerätty informaatio on.

Edellä on kuvattu keksinnön mukaisen laitteiston yksi suoritusmuoto. Muita mahdollisia toteutustapoja ovat ultraäänrkeilausanturin yhdistäminen NMR-kuvauslait-35 teistooa esimerkiksi järjestelyin, jossa ultraäänikö ilau sla itteisto on öljy- tai vesipatjan välityksellä kytketty akustisesti potilaan kehoon ja pyyhkäisy tapahtuu automaattisesti ja samanaikaisesti kohteesta

Claims (11)

1. Diagnoosilaitteisto kudosrakennetta ja kudosten laatua koskevan informaation keräämiseksi samanaikaisesti tutkit-tavasta kohteesta, esimerkiksi ihmiskehosta, tunnettu 20 siitä, että siihen kuuluu ultraäänitutkimusvälineet (1) ult-raäänipulssien lähettämiseksi ja kudosten välisistä rajapinnoista akustisessa impedanssissa tapahtuvien nopeiden muutosten johdosta tapahtuvien heijastusten havaitsemiseksi ja rekisteröimiseksi kyseisten välineiden määrittämältä, kulloinkin tutkittavaksi valitulta kohdealueelta (16), informaation prosessointivälineet (10) mainituilla ultraäänipuls-seilla mainitulta kohdealueelta saadun, kudosrakennetta koskevan informaation käsittelemiseksi sekä näyttölaite (8) informaation esittämistä varten, että laitteisto on varus-30 tettu kudoksentunnistusvälineillä (2, 3, il, 12, 13) ydin-magneettisella resonanssi- eli NMR-ilmiollä tapahtuvan, kudosten laatua koskevan informaation keräämiseksi tutkittavasta kohteesta mainittujen ultraäänipulssien ohjaamana siten, että ydinmagneettiselle resonanssille herkkä kudok- 3 5 sentunnistusalue (19) on järjestetty aikaansaatavaksi 10 64282 mainitulle ultraäänipulsseilla paikallistetulle kohdealueelle (16), ja että laitteistoon kuuluu välineet, sopivammin mainitut informaation prosessointivälineet (10), jotka on toiminnallisesti yhdistetty mainittuihin kudoksen-tunnistusvälineisiin (2, 3, 11, 12, 13) NMR-analyvsilla aikaansaatavan kudosten laatua koskevan informaation käsittelemiseksi samanaikaisesti ultraäänipulsseilla kerätyn informaation kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen diagnoosilaitteisto, 10 tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet (11) mahdollisimman homogeenisen magneettikentän aikaansaamiseksi tutkittavalle kohdealueelle (16).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen diaanoosilaitteisto, 15 tunnettu siitä, että mainitut homogeenisen magneettikentän aikaansaavat välineet (11) käsittävät sähkömagneetin, johon kuuluu mieluimmin ainakin kaksi rengasmaista, tietyn välimatkan päähän toisistaan asetettua 2Q magneettielementtiä, ja että tutkittava kohde on järjestetty sijoitettavaksi mainittujen magneettielementtien sisään siten, että tutkittava kohdealue (16) jää mainittujen magneettielementtien väliselle keskialueelle.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen diagnoosilaitteisto, 25 tunnettu siitä, että mainitut ultraäänitutkimus-välineet (1) käsittävät ultraäänimatriisianturin, että mainittuihin kudoksentunnistusvälineisiin (2, 3, 11, 12, 13) kuuluu välineet kenttägradienttien aikaansaamiseksi aikaansaatuun homogeeniseen magneettikenttään ja välineet (2) radiotaajuisten sähkömagneettisten pulssien lähettämiseksi ja näiden pulssien avulla mainitussa NMR-herkässä kudok-sentunnistusalueessa (19) synnytettyjen NMR-signaalien havaitsemiseksi, ja että mainittu ultraäänimatriisianturi (1) ja mainitut välineet (2) radiotaajuisten pulssien li 11 64282 lähettämiseksi ja NMR-signaalien havaitsemiseksi on yhdistetty yli tutkittavan kohteen vapaasti siirrettäväksi yksiköksi (20).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen diagnoosilaitteisto, tunnettu siitä, että mainitun siirrettävän yksikön (20) siirtomekanismi on varustettu kulma-antureilla (6) tutkittavasta kohteesta kerätyn ja mahdollisesti tallennetun kudoksentunnistusinformaation määritys-kohdan ja tarkan suunnan rekisteröimiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen diagnoosilaitteisto, tunnettu siitä, että välineet kenttägradient-tien aikaansaamiseksi käsittävät kaksi välimatkan päässä _ toisistaan olevaa, mainitun homogeenisen magneettikentän 1 5 suuntaisesti järjestettyä ja vastakkaisille puolille mainittua siirrettävää yksikköä sijoitettua magneettielement-tiä (12), esim. ferromagneettista kappaletta tai sähkömagneettia. 20

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen diagnoosi-laitteisto, tunnettu siitä, että mainitut välineet radiotaajuisten pulssien lähettämiseksi käsittävät kelajärjestelyn (2), joka mainittujen pulssien lähettämi-sen jälkeen on järjestetty vastaanottamaan mainitussa NMR-herkässä kudoksentunnistusalueessa (19) synnytetyt NMR-signaalit edelleen rekisteröitätäviksi.

8. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen ^ diagnoosilaitteisto, tunnettu siitä, että siihen kuuluu välineet mainitun NMR-herkän kudoksentunnistus-alueen (19) siirtämiseksi aikaansaadun ultraäänikuvan määrittämän kohdealueen (16) suhteen.

9. Patenttivaatimuksen 7 ja 8 mukainen diagnoosilaitteisto, tunnettu siitä, että mainitun NMR-herkän kudoksen tunni s tusalueen (19) mainittua siirtämistä varten 64282 mainittuun kelajärjestelyyn (2) kuuluu välineet aikaansaatujen pulssien taajuuden muuttamiseksi.

9 64282 muodostettavan NMR-kuvan kanssa. NMR-herkän alueen 19 kokoa voidaan luonnollisesti vaihdella käytettävissä olevien laitteiden puitteissa. Siten kyseinen alue voi edustaa vain pientä osaa ultraäänikeilan määrittämästä alueesta. Toisaalta on myös mahdollista, että molemmat alueet ovat yhtä 5 suuret, jolloin ne voidaan haluttaessa visualisoida yhtäaikaisesti näyttölaitteella 8. Käytännön vaikeudet tällaisissa järjestelyissä liittyvät ennen muuta riittävän suuren homogeenisen magneettikentän aikaansaamiseen. Keksintö ei rajoitu esitettyyn sovellusmuotoon, vaan useita keksinnön muunnelmia on ajateltavissa oheisten patenttivaatimusten puitteissa. 15

10. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen diag-noosilaitteisto, tunnettu siitä, että halutun NMR- 5 herkän kudoksentunnistusalueen (19) paikallistaminen ja kohdistaminen potilaassa on järjestetty tapahtumaan mainittua näyttölaitetta (8) hyväksi käyttäen, ja että ultraääni-pulsseilla kerätty informaatio ja kudoksentunnistusinfor-maatio on järjestetty visualisoitavaksi samanaikaisesti. 10

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen diagnoosilaitteisto, tunnettu siitä, että mainitun NMR-herkän kudoksentunnistusalueen (19) sijainnin määrittämiseksi tutkittavassa kohdealueessa (16) mainittu näyttölaite (8) on 15 varustettu osoitusmerkillä (19' ) jonka sijainti näyttölaitteelle aikaansaadussa ultraäänikuvassa on järjestetty vastaamaan mainitun NMR-herkän kudoksentunnistusalueen (19) sijaintia tutkittavassa kohdealueessa (16), ja että myös NMR-analyysillä kerätty informaatio on järjestetty 20 visualisoitavaksi mainitulla näyttölaitteella (8).