FI63390C - Foerfarande foer framstaellning av frosthaerdig beton - Google Patents

Description

RÄr^l Γβΐ /«^wulutusjulkaisu JSf w (11) utlAggninosskript 60iyu C (^®) Patentti cyonnetty 10 C6 1983 \flQ#V Parent aeddolat ’ (51) KvJk?/IntCL^ C OA B 21/08 SUOMI (21) AKMttlhtktmu· — PiMntMattatfng 761322 (22) — AiwAknlngirfag 11.05.76 ' ' (23) AlkupUvt—GlMghMadag 11.05.76 (41) Tullut JulkiMkiJ — BWvk offuntHg ]_3. H. 76

Petsnttl·· It rekiaterihallitus .... . .......

. ___ . (44) Nlhtivlkilpwwn jt kuuL|ulkalaun pvm.-, nrtanfr och reglsterstyrelssn 1 ' am«cm utitgd «* uti.«krifMn puMcmd 28.02.63 (32)(33)(31) Pyyd««r ·α»ΙΐΜ»»—*«g*rd prior*·! 12. 05.75

Hollanti-Holland(NL) 7505525 (71) Akzo N.V., IJssellaan 82, Arnhem, Hollanti-Holland(NL) (72) Poppe de Rook, Monnickendam, Hollanti-Holland(NL) (7¾) Oy Roister Ah ‘ (5^) Menetelmä routaantumista kestävän betonin valmistamiseksi - Förfarande för framställning av frosthärdig hetong

Keksintö kohdistuu menetelmään routaantumista kestävän betonin valmistamiseksi, jossa menetelmässä määrätty tilavuusprosenttimäärä hienojakoista kaasua lisätään tuoreeseen betoniseokseen, jonka sitten annetaan kovettua.

Tällainen menetelmä on yleisesti tunnettu ja.se on esitetty esimerkiksi kirjassa Lea et ai. Chemistry of Cement and Concrete, Edward Arnold Pubi., London (1956) s. 513.

Betoniseosta valmistettaessa joutuu siihen aina jonkin verran ilmaa.

Sen määrä osoittautuu riippuvan erittäin paljon useista prosessimuuttujista, kuten sekoittimen tyypistä, sekoitusajasta ja seoksen muovautuvaisuudesta. Tärkeä merkitys on myös sillä tavalla, millä kaadettu seos tiivistetään, ja käytettyjen lisäaineiden luonteella ja määrillä.

Eräissä tapauksissa, jolloin halutaan tämän ilmamäärän kasvamista, kuten valmistettaessa routaantumista kestävää betonia, käytetään joskus pinta-aktii-visia aineita. Yleensä pyritään siihen, että betoniseokseen joutuneen ilman prosentuaalinen osuus tilavuudesta on mahdollisimman pieni, koska lopullisen betonin puristuslujuus alenee ilmamäärän kasvaessa.

/ 2 63390 Tähän mennessä on oletettu että riittävästi routaantumista kestävää betonia saadaan lisättäessä betoniin 3-6 tilavuusprosenttia ilmaa. Tämän ilma-määrän tulisi jakautua betoniseokseen mahdollisimman hienojakoisena, mikroskooppisten pienten kaasukuplien muodossa.

On selvää, että niiden lukuisten käsittelyjen aikana, joita betoniseokseen kohdistetaan, osa näistä kuplista poistuu siitä. Ne voivat muodostaa myös suurehkoja ilmakuplia, josta taas voi seurata routaantumisen kestokyvyn heikkeneminen. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että on erittäin vaikeaa jakaa asianmukaisesti etukäteen määrätty tilavuusprosenttimäärä ilmaa betoni-seokseen siten, että toisaalta taataan hyvä routaantumisen kesto ja toisaalta ei puristuslujuutta alenneta merkittävästi.

Esiteltävä keksintö antaa menetelmän, jonka avulla on mahdollista disper-goida erittäin tarkoin ja luotettavasti etukäteen määrätty kaasumäärä tuoreeseen betoniin siten, että yhden tai useamman edellä mainitun prosessimuuttujan vaihtelut vaikuttavat tuskin lainkaan.

Keksintö perustuu siihen, että edellä esitetyn tyyppisessä menetelmässä kaasua lisätään suljettuna synteettistä polymeeriä oleviin pallosiin, joka polymeeri on inertti kovetusolosuhteissa, jolloin pallosten koko on noin 10-100 ^un ja lisätty määrä on 0,01-0,1 painoprosenttia kuivan sementin painosta laskettuna.

Kaasutäytteisten pallojen käyttö betonissa on sinänsä tunnettua DE-patent-tijulkaisusta 1 181 397. Siinä tapauksessa niitä käytetään kuitenkin vaahdotetun tai kevytbetonin valmistukseen. Tällaisen betonin puristuslujuus on kuitenkin yleensä erittäin pieni eikä vastaa betonirakenteille asetettuja vaatimuksia.

Tämän patenttijulkaisun kohteena on muovimassa, joka sisältää nestemäisen tai kiinteän aineen toisiinsa löysästi tai kiinteästi liittyviä kaasutäytteisiä onttoja, ei-metallisia teko- tai luonnonaineosasia, jolle muovimassalle on tunnusomaista, että se koostuu kaasutäytteisistä, kiinteästä, kalvomaisesta, reiättömästä kelmusta muodostetuista ontoista palloista, joiden halkaisija on 1-500 ^im, massatiheys on 0,01-0,3 ja nesteensyrjäytystiheys on 0,05-0,6, ja jotka toisistaan hyvin erillään ollen on yhdistetty massaksi sideaineella, johon kalvoa muodostava onttojen pallojen materiaali on liukenematonta.

DE-patenttijulkaisun 1 181 397 esittämässä muovimassassa ehdotettujen onttojen pallojen valmistusta on kuvattu DE-patenttijulkaisussa 1 089 156.

Tämän DE-patenttijulkaisun mukaan valmistus tapahtuu liuottamalla kiinteän kalvon muodostavaa materiaalia haihtuvaan liuottimeen ja lisäämällä liuokseen kaasua muodostavaa ainetta sekä sen jälkeen suihkuttamalla liuos sellaisessa 63390 paineessa ja lämpötilassa, jossa yksittäisten pisaroiden sisältämä kaasu vapautuu estäen kalvon kokoonpainumisen liuottimen haihtuessa.

DE-patenttijulkaisun 1 181 397 esimerkissä 5 on valmistettu Portland-sementin (1 osa) ja onttojen pallojen (9 osaa) seoksesta betonimassa. Ontot palloset koostuivat fenoli-formaldehydihartsista tai polyvinyylialkoholihart-sista ja joissakin tapauksissa niihin oli myös sisällytetty hiekkaa. 7 vrk kypsytyksen jälkeen betonimassa valettiin muotteihin, ja 21 vrk kuivumisen jälkeen niiden lujuusominaisuudet tutkittiin.

Tällä tavoin valmistettua betonia, jonka ilmapitoisuus on 3-6 %, voidaan DE-patenttijulkaisun 1 181 397 mukaan käyttää betoniteihin, jotka kestävät pakkasen ja sulan kelin vaihteluja halkeilematta. Tavallisella tavalla valmistetun ilmaa sisältävän betonimassan ilmakuplat yhtyvät kuljetuksen aikana suuremmiksi ilmaonkaloiksi, jotka alentavat betonin puristuslujuutta ilman, että betonin routaantumiskestävyys olennaisesti kuitenkaan paranee.

Tämän DE-patenttijulkaisun kaikissa esimerkeissä valmistetut koostumukset sisältävät mikropallosia täysin erilaisina määrinä kuin esillä olevassa hakemuksessa. Esimerkeissä valmistetut koostumukset ovat lähinnä kevytbetonikoos-tumuksia. Valmiin betonin ominaispaino (riippumatta siitä, onko betoni routaantumista kestävää vai ei) on 1,80-2,45 g/cm^. Tavallisesti routaantumisen vastustuskyvyn parantamiseksi ilmaa lisätään betoniin ilmakuplina 3-6 tilavuusprosenttia.

DE-patenttijulkaisussa 1 181 397 lisätään vastaava määrä ilmaa sisältäviä palloja, mikä saattaa vaikeuttaa betonimassan käsiteItävyyttä. Käsiteltävyyttä voidaan tosin parantaa muuttamalla vesi/sementti-suhdetta, mutta tämä vaikuttaa yleensä haitallisesti lopullisen betonin puristuslujuuteen. Keksinnön mukaisessa menetelmässä lisätään palloja, jotka sisältävät ilmaa määrän, jota tähän mennessä on pidetty riittämättömänä tyydyttävän kestokyvyn saamiseksi routaantumista vastaan.

DE-patenttijulkaisussa 2 229 094 betonimassaan lisätään mikropallosia, jotka ovat avohuokoisia (sivu 4, kpl 1). Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan huomattavaa routaantumiskestokykyä jo käyttämällä niinkin pieniä määriä kuin 0,015 paino-% (laskettuna kuivan sementin painosta) esimerkiksi saran-pallosia (vinyylikloridi-vinylideeni-kopolymeeri), joiden halkaisija on keskimäärin 40 ^un. Tämä lisäys vastaa 0,26 %:n ilmalisäystä. Mikropallosten tilavuusosuus betonissa on suunnilleen sama. Sen sijaan DE-patenttijulkaisun 2 229 094 mukaan kovapolyuretaanivaahtoa lisätään tilavuus-%:eina sementin määrästä 4-30 %.

GB-patenttijulkaisussa 1 066 787 on esitetty valukappaleiden valmistus 4 63390 hienojakoisen paisutetun styreenipolymeerin ja sementin seoksesta. Julkaisussa ei ole mitenkään vihjattu, että käyttämällä paisutettuja polystyreenipallosia, joiden keskimääräinen halkaisija on ^ 0,1 mm ja konsentraatio 0,01-0,1 paino-% laskettuna kuivan sementin painosta, saadaan routaantumista kestävää betonia.

Tässä GB-patenttijulkaisussa esitetyssä menetelmässä käytetyt paisutetut polystyreenikappaleet ovat halkaisijaltaan 0,1-20 mm (esimerkissä 3 0,1-1 mm), joten niitä käytettäessä 0,1 paino-%:n konsentraationa ei ole odotettavissakaan, että saataisiin routaantumista kestävää betonia.

Keksinnön mukaan saavutetaan esimerkiksi huomattava roudan kestokyky jo silloin, kun käytetään 0,015 painoprosenttia (kuivan sementin painosta laskettuna) esimerkiksi saranipallosia (vinyylikloridi-vinylideenikopolymeeri), joiden keskimääräinen koko on 40 ^im. Tällaisen lisäyksen on havaittu vastaavan niin pientä kuin 0,26 tilavuusprosenttia ilmaa.

Betonin puristuslujuuden kannalta 28 vuorokauden kuluttua betoniseokseen dispergoituneen kaasun prosenttimäärän tulisi olla mahdollisimman pieni.

Olettaen, että hyvän roudan vastustuskyvyn saavuttamiseksi tavanomaista ilmaa sitovaa ainetta täytyy lisätä betoniseokseen 0,05 painoprosentin suuruinen määrä kuivan sementin painosta laskettuna ja keksinnön mukaisia pallosia vain 0,02 painoprosentin suuruinen määrä, seuraavassa taulukossa I esitetyt tulokset osoittavat, että käytettäessä tavanomaista ilmaa sitovaa ainetta puristuslujuuden aleneminen on kaksi kertaa niin suuri kuin keksinnön mukaisia pallosia käytettäessä.

Pallojen valmistus, joita voidaan käyttää esiteltävässä menetelmässä, on esitetty edellä mainitussa DE-patenttijulkaisussa 1 089 156 sekä USA-patent-tijulkaisuissa 3 611 583 ja 3 779 951.

Edullisia tuloksia voidaan saavuttaa käytettäessä polyeteeniä, poly-propyleeniä, polymetyylimetakrylaattia, poly-o-klorostyreeniä, polyvinyyli-kloridia, polyvinylideenikloridia, polyakrylonitriiliä, polystyreeniä tai näiden kopolymeerejä olevia pallosia.

On suositeltavaa käyttää vinylideenikloridin ja akrylonitriilin kopoly-meeristä valmistettuja palloja. Parhaat tulokset saavutetaan käytettäessä vinyylikloridin ja vinylideenikloridin kopolymeeristä (saranista) valmistettuja palloja.

On havaittu, että käytettäessä osasia, joiden keskimääräinen osaskoko on 10-60 ^im, saavutetaan erittäin edullisia tuloksia. Optimitulokset saavutettiin saran-pallosilla, joiden keskimääräinen osaskoko oli noin 40 ^im. Yhden kilogramman tämän suuruisten mikropallojen puristetun massatiheyden havaittiin 5 .3 3 63390 olevan noin 17,5 x 10 kg/dm .

Mikropalloja voidaan lisätä betoniin eri tavoin. Niitä voidaan lisätä kuivana jauheena, pölyämättömänä koostumuksena tai yhdessä muiden lisäaineiden kanssa. Koska jauhetussa muodossa olevaa tuotetta on vaikea käsitellä, ovat mainitut kaksi jälkimmäistä muotoa suositeltavia.

__________ 63390 6

G

•H

i—I

G

G (0 O) 10 -H GSM •P 3 G

i—I *n 4-i

Iti G G

G «-I E O C\J o <N

G CO G O 00 O (Tl

-P 3 «P G *—I H

G -P -rl G G m G G M tI+I 4J

0 μ μ λ P 3 G 3 di Qj > CO ,*> M θ'

G I

G G (N

'g^ I +l rl C \ w :G 3 0)

3 > tn o m G

-P -H G *· >. ·. »G

m :G G >H o ^ •P Oi +J Tf CO r? Π v P -P u G oo G g P( (N rl _p

CO

______G

G

CO £j g -h g e w <#> ** •H I „ 5 2 ;(o -P G g P G cn «n eri in r-i

01 > * * *· » G

H G G H VO O rH-p ε Ή (- 0 H ·Η φ X H ^ g 'S g

5 G

3 G

G n.

E-ι I w

•rH

P G

£ G

H* G

G o in n n ^

Sm m m g G *· * ». *. g co o o o o ""s G _ -h »O cm w Λ rr G G t > M r—|

•H

evi 04 cr\ o +j H r-l «H X5

„ <D

G i—I

G

I > oo G0 n· G -P o

i> -H iH

G M

v a

G H

«AP G <#> Q

i ε i

O «H O G

G -H G -P

G G -H G -P +j

g Ή GGG «P GG G

3 ·Ρ 0< -P -P -P Oi -P -P

G β G M -P G C-p ^ U -P in-PG -P m g ε m μ o g g μ ομ G G - ε -P G * G ^

►G > O O G > OM X

7 63390

On havaittu» että koostumuksen ollessa helposti lisättävissä betoniseok-seen, sen tulisi sisältää 6 painoprosenttiin asti saran-palloja, 13 painoprosenttia natrlumglukonaattia Ja 79 painoprosenttia vettä. Käytettäessä kuivana jauheena olevia mikropalloja, voidaan tällöin edullisesti käyttää USA-paten-t issa 3 611 503 esitettyä menetelmää. Tällöin saadut kuivat mikropallot voidaan haluttaessa sekoittaa etukäteen kuivaan» jäähdytettyyn sementtiin. Vedettömät mikropallot ovat erittäin alttiita pölymäiselle ja muille käsittely-hankaluuksille ja on edullista» jos laajennuksen jälkeen saatu» mikropalloja sisältävä märkä vaahto väkevöidään Ja lisätään sitten edellä esitettyyn märkään koostumukseen.

Betoniseokseen lisättävien pallosten määrä voi myös vaihdella laajoissa rajoissa. Jos käytetään vähemmän kuin 0»01 painoprosenttia» aiheutuu tästä yleensä riittämätön routimisen vastustuskyvyn paraneminen.

Lisättäessä enemmän kuin 0»1 painoprosenttia kuivia palloja ei tästä juuri aiheudu roudan vastustuskyvyn lisäparanemista» tähän liittyy kustannusten nousu» puristuslujuuden pieneneminen ja käsittelyominaisuuksien heikkeneminen.

Lisättävien pallosten optimimäärä - hyvän routimisen vastustuskyvyn £ puristuslujuuden minimlalenemlsen saavuttamiseksi - on useimmissa betoni-koostumuksissa noin 0,015 - 0,035 painoprosenttia kuivan sementinpainosta laskettuna.

Keksintöä esitellään nyt seuraavien esimerkkien avulla, jotka ovat pelkästään kuvailevia eivätkä ole rajoittavia.

Esimerkki 1 Tässä esimerkissä esitetään lukuisten koetankojen käyitytyminen valmistettuina tuoreesta betonlseoksesta yhdessä erilaisten ilmaa sisältävien aineiden tai saran-pallosten kanssa lisättyinä lukuisten jäädytys- ja sulatus-j aksojen aikana.

Tangot koostettiin ASTM standardin C 290 mukaisesti. 14 vuorokautta kestäneen kovetusjakson jälkeen koekappaleet altistettiin 40 jäädytys- ja sulatus jaksoon. Käytetyt korkeimmat ja matalimmat lämpötilat olivat +10°C ja -18°C vastaavasti. Jokainen sulatus- ja jäädytysJakso kesti 6 tuntia. Määrätyin välein mitattiin koekappaleiden paino ja pituus. Koekappaleiden ulkonäkö määriteltiin visuaalisesti 40 jakson jälkeen. Osassa koekappaleita ei käytetty lainkaan ilmaa sitovaa ainetta ja muissa käytettiin hyvää ilmaa sitovaa ainetta» huonoa limaa sitovaa ainetta ja sarania 0,1 painoprosenttia oleva määrä. Jokaista tyyppiä valmistettiin kolme koekappaletta. Tämän kokeen tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

8 63390

Taulukko III

I W·*- I**·»* |yirt»n.r.i· kin. Laj.mm./ I Tila 40 jaksan ‘1η· ««"!:« “ >««*

Ei - 192 2.5 3.5 erittäin huono 584¾. °·05 «8 7.6 0 hyvä huono Iinaa sitova aine 2 194 7.5 2.4 hyvä saran 0.1 188 4.9 0 hyvä -\------

Taulukko osoittaa myös, että ilaan lisäainetta oleva koekappale laajeni vähitellen, jolloin lopuksi esiintyi halkeamia.

On lisättävä, että 4*9 tilavuusprosentista Iinaa, joka sisältyy 0,1 tilavuusprosenttiin sarana-palloja, vain 1,7 tilavuusprosenttia saadaan saran-palloista.

Esimerkki 2

Valmistettiin lukuisia muurilaastia olevia koekappaleita, joihin oli lisätty eri pro s ent t imääri ä saran-mikropalloja ja normaalia ilnaa sitovaa ainetta. Aineosat sekoitettiin keskenään standardi Hohart-sekoittimessa. Muovailtavuuden ja ilnapitoisuuden näärittänisen jälkeen tuoretta muurilaastia kaadettiin normaaleihin muurilaastimuotteihin (40 nm z 40 nm z 160 mm). Tuoretta muurilaastia tärytettlin kaksi 1 minuutin kestänyttä jaksoa. 24 tunnin kuluttua muurilaastikoekappaleet poistettiin nuoteista.

Tuoreen muurilaastin nuovautuvaisuus määritettiin kohdistamalla koekappaleisiin iskukoe saksalaisen standardin DIN 1164/58 mukaisesti. Tuoreen muurilaastin llmapltolsuus määritettiin painomenetelmän mukaan.

Muurilaastin puristuslujuus ja taivutusvetolujuus määritettiin 28 vuorokauden kuluttua saksalaisen standardin DIN 1164/7 mukaisesti.

Jäätymls-sulatus-vastustuskyky mitattiin amerikkalaisen standardin ASTM C ?90 mukaan ja hollantilaisen CUE Report 64, Frost Thaw Resistance of Concrete mukaan.

Kaksi viikkoa liestäneen kovettamisen jälkeen normaaliolosuhteissa (lOO^tn euht.koeteus, 20°c) muurilaasti-koekappale!Ile suoritettiin jäädytyseulatus- 63390 kokeet. Muurilaastia olevia koekappaleita pidettiin veden alla koejakson aikana. Koejakson aikana (40 jaksoa) tämän veden lämpötila eitettiin termoelementin avulla. Jakson rajalämpötilat olivat: maksimilämpötila: +10°C minimilKmpltila: -1Ö°C dulatusaika 6 tuntia jäädytysaika 6 tuntia.

Jäähdytya-sulatus-kokeita suoritettiin jatkuvasti automaattisesti valvotussa sääkaapissa, jonka oli toimittanut Weiss* Giessen· Saksa.

Muurilaastia olevien koekappaleiden laajeneminen määrättiin mittauslaitteen avulla· jonka oli toimittanut Tonindustrie, Saksa (Baufoxm 6101).

Muurilaastia olevien koekappaleiden keskimääräinen laajeneminen jaksoa kohti on mitta jäätymis-sulatus-vastustuskyvylle. Jäätymis-sulatus-vastuskyky mitattiin ilmaa sisältävälle muurilaastikoekappaleille ja saran-mikropalloja sisältäville koekappaleille. Koekappaleiden puristuslujuus ja taivutus-vetolujuus määritettiin 40 jäädytys-sulatusjakson jälkeen ja saatuja arvoja verrattiin yhtä vanhojen koekappaleiden· jotka oli kovetettu normaaliolosuhteissa (100 $:n suht. kosteus» 20°C), mekaanisiin ominaisuuksiin. Jäähdytys-sulatuskokeiden jälkeen määritettiin koekappaleiden ulkonäkö. Häiden kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

10 63390 ————— — r* in en *r ί~· o ·-< ·μ O f" «o ή · «s· vo ·

• VO · · O · O * *“« o O L

r- o *-« tn vo en m en vo s· es moi jj 8 ^ vo m -h r- o r> £ .

«M m co vo · o · m · f* o fl

• . . rt . CN . —< o · Λ rH

vo o »-· m in m s* en in m es ooi 43

_ ·_ *H

O

fc <n 4> o 4 o r» ui es es o 4» o «o O cd —· cr» · *s* · O o m en -h o 3 • ΙΟ · · I" · r~~ O O · · Li s 5 m o es m o o o vo ro ^ m o JJ ja -o --- Ä W fl es o in m rr m o ί I "Ί o o co n · m r-i^r I " • r*· · · o · co · es o o · · 9 ' 4» rf O m m es in m es *-ι o O ·° 4» -1 i s W I H 4» • 4* m es co —« es t~~ o o ► 3 O O es m . tn · o *-i »d i-i • 00 · · co · m · es O ·> <43

m o —* t? m es m en vo m o o o ^ ( <o M

-, g a

8« »S

m es r- n" co m σι*? 4»λ m ^-i en en co · . vo · or 33

m · » r» · · en · co · o o o . SiO

es o —< «n in es m es in m --i o o 40 «kn

1 —:-TT B

in o in 4» fl *3 ir-vom· r~ o o in -ho 2 «-· i r» · · vo · o o i h 3 • «-**3,iorooovos‘»4»-'inie.o E4 ______:_ |j«*>es<s es es es es <*> # ^ | oS O \ \ \ \ \ \ -s.

bB^ZZZZZZ O

<-H» * 4* I °

<4· I m O

4*M I; rH I 3 φ • "H e n 4» >ö

o « M >» <4 -H

H M O 4» rH fl ® •H o 44 jn 3 Φ >1 « s 44 I >3030 3

ft I 5 43 I -H M rH

03 go 4> o (4 β 3 -P «4 ►» 4» 3 H 4» 0 Ό 4* O Φ 4» (4 4* (4r4 t>> ffi O O >

Ö ej 3 fl >3 J< h H O

S 3 ® r-» Φ sd <4 0 3 4»

?3 « I S® fl i® Ό φ φ -H

® M I O <B Ή Ό CO 4» I O

• >»►»> 0 3 -— m S*H t>» 4» *3 ® fl 4* >> <4 *S O i? _**> *4 -o fl ® <4 fl -p 4*3

A « h >3 fl. a4 © fl rH rH ]>» OB

^ #8 *3 .fl iä H Ή 3 0 3 rl H

•rl. cot>» *4 mv i> (4 fl 0 O R Sd r4 rH

3 evi -h ai xi k\ -3 φ φ I h ie o M »—e ai -o <»-9 — W fl 3 fl o ® *o ftfl ft ft ® 4» ® >» M 9® <4 O O O O 44 43 rH 4* O (4 fl fl 4» 2 SP 3 3 3 mv 3 o <4 h -h h M *3 4* 3 es 3 3 3 m 3 *o <3 fl -h -h r-i ® *0 Ό *r9 -rs >_r -r» fla4®4* 8 rl fl 3 3W3M3 3 ® « fl ra fl I -n

•H rH O rH M rH M rH O rH 4» *3 Φ *0 ® C fl O

B p O 3 O M OM 0300 4 4 \ n « 3 o

** « 3 4* 3 4* 4* +> 3 4» -4 3 4» fl 3 *3 HB

O 3 3®*o®fl®fl®*o®® 4)Ä · B -H B r4

»4 p ® I» 3 > ® t> ® > 3 > M 40 R H Φ OM

rH > -rl | rH I Φ I φ I rH I o r4 "O rH rH

3 οααοΜαΜαααΜ oBfl3B n « ° ->ft4* 4*3 3 3 rH 3 r-i 3 3 3 n 34» ® 4* ftfl

~ 1 2 -H 4* 4* 4* »4 4» SB 4* 4*4*3 4>® 0 4» ft® 03 O

fl OB ftfl 03*00*03 O 34* O r-l Φ Φ B · fl f* S £ *rl > -H F *3 F β *3 ® *o m mm

® -H O S -H H *3 fl fl fl *3 fl *3 rH fl M B O CH B

W ftS M en AEHOftO&iAtiO M ^ |R t5 *r·.

11 63390

Edellä olevasta taulukosta käy selvästi ilmi, että keksinnön ora kalaessa menetelmässä käytetyn liman prosentuaalinen osuus voidaan pitää huomattavasti pienempänä kuin käytetty 3 tilavuusprosenttia oleva minimiusuus vaikuttamatta haitallisesti roudan vastustuskykyyn.

Esimerkki 5

Esimerkin II mukainen menettely toistettiin paitsi, että muurilaastin asemasta käytettiin betoniaeosta. Seuraavansa taulukossa esitetyistä tuloksista käy ilmi, että lisättävien saran-mikropallojen alaraja on 0,01 painoprosenttia kuivan sementin painosta laskettuna.

63 3 90 ' 12 o cm oo in vo m o o O *-< · [— * * LO t > · · o , in h n . · « HOOCOvf,-inn--intr.-i in *-< o cn σι r» r- ·-« H O CM · t" n rf m · · CM vo · -<-ι σι o · ·

HOOr-t'O'rHmnCHn'iOM

o •-tn m m vo o cm o cm · r- co co m · · o σι · n o cm · »n ΜΟΟ·Η'ϊ»-ιΟΜ*Μ'τ?«-ι*3·ιο in r-· m vo n — · vo · · vo c-

O CO i Id h N · "VO

M I | HMtHrttJiOOM*00

CM CM CM CM

a e s o* \ -f. \ \ g υ C > a a <#> a a *> * 1 g O P -H >

Λ4 4» r-~N 0) +H

M Φ wj M set ti m « o (¾ a rH O J» p · ti cd ή fc» ιτν <b

Cd rH Md KV tH

em ft a w · cd ® ö Λ -p U~\ <Ö Φ o

m kv ή ® M

o w · 44 a ti M rH ti

•H ti OM) -pH

d ® >M Ό cd B

ft « I rH Jd m aa a o a H pl ® m ti •H MJ 4» Τί I f» 4» ό cd «h n ti rH ® t>» ® o a m 4» 0 ® ® O t»»

Φ ·0 I Λ) n IH

a *H CO Q O Sm

Φ S >> O M

ti M 4» 4» O Ό a o s s w > M r-s >ö *ö a •h m o Md »d » · p a o ui & xt a

AI 4» O ό ·ο Md H

_ ® cm i > a ti rH fl m -H · «ti ti * Φ ti Md ti n H CD Md tip ft Φ

0 O I MO Ή Cd rH

rH ti O > θ rH ITV ®

rH H J>> Ή ® ti KV

rt Φ 4» Id Ö B VH Ö 01 A! A» ft C « O CQ TJ rH CO CO rö ηή Md tn cd ti ti ti il 0 ä KV ti ti ti •H ® T-3 w fl -o f-J 1-} a ti ® ti ti ti

T® CQ®ttirHrHrH

ti -n m ti ti ti O O o

rt rt ti 3 ti ti P P P

ti rt ti ό *n ® ® ®

Cd rH « 3 ti ti > > > ® *H i—I rH rH I I t tied omaama® o>Rpl cop ti ti ti ti titi

••1 P ti ti‘HPPPPPP

ti o ««cdftraooetititi ti ,W >d P rt "H -H tH > f f>

Φ Ή CO®tiätititi-H-H-H

o rt rtrtpntititirtrtrt 13 63390

Kokeissa n:ot III ja 17 havaitaan pientä eroa arvojen välillä saatuina 20oC:ssa ja jäädytys-sulatue-kokeiden jälkeen. He voidaan liittää kovetun-reaktion dentuneeseen nopeuteen jäädytys-sulatus-kokeissa käytetyistä nata-lista lämpötiloista johtuvana.

Esimerkki 4

Esimerkin 3 mukainen menettely toistettiin paitsi* että betonin roudan vastustuskyky mitattiin eri saranin prosenttimäärillä määräämällä suhteellinen kimmomoduli. Tämä suoritettiin TNO-IBBC-betonikoestuslaitteen avulla. Tämä laite on suunniteltu mittaamaan pitkittäissuuntaisen ultraäänipulsain nopeus betonin lävitse* mitatun nopeudenoliassa verrannollisen aineen kimmo-moduliin Betonisten koeprlsmojen kimmomoduli alenee jäädytys-sulatuksen aiheuttamien halkeamien muodostumisen vuoksi.

Betonin jäädytys-sulatus-vastustuskyky laskee suhteellisen kimmomodulin laskiessa.

Kimmomoduli voidaan laskea kaavasta)

Edyn - v2.n (l+u) (l-2u) 1-u jossa v - etenemisnopeus m/sek* n - tiheys kg/a? u - Poisson'in euhde (noin 0*15 lujalle ja 0*30 heikolle betonille).

Etenemisnopeus mitataan betonin poikki. Edelläesitetystä kaavasta seuraa, että parametrien u ja n pysyessä samoina annetulle betonille* kimmomodulin muutos on suoraan verrannollinen etenemisnopeuden muutokseen. Mittatulokeet on esitetty seuraavassa taulukossa.

14 63390

Taulukku V

Koe me I II HI IV

Paine-* saran-palloja lasket- _ 0.010 0.015 0.020 tuna kuivan sementin painosta

Laskettu laajenemiakerroin (mm) “ 0.23 0,20 0.18

Jaksojen lukumäärä Suhteellinen kimmomoduli (*)

I II III IV

P 100 100 100 100 6 90 97 99 99 » 14 86 97 99 98 20 81 97 99 99 28 72 93 98 98 24 64 89 98 98 42 56 82 99 98

Bdellä oleva taulukko osoittaa selvästi» että ei juuri esiinny merkkejä hajoamisesta, jos tuoreeseen betoniin lisätään 0,01 painoprosenttia saran-palloja kuivan sementin painosta laskettuna.

S

Claims (9)

63390 15

1. Menetelmä routaa kestävän betonin valmistamiseksi, jossa menetelmässä määrätty tilavuusprosentti kaasua hienojakoisessa muodossa lisätään tuoreeseen betoniseokseen, jonka sitten annetaan kovettua, tunnettu siitä, että kaasu lisätään sen ollessa suljettuna synteettistä polymeeriä oleviin palloihin, joka on inerttiä kovetusolosuhteissa, pallojen mittojen ollessa alueella noin 10-100 ^im ja niitä lisättävän määrän alueella 0,01-0,1 paino-% kuivan sementin painosta laskettuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyt pallot ovat polyeteeniä, polypropyleeniä, polymetyylimetakrylaattia, poly-o-klorostyreeniä, polyvinyylikloridia, polyvinylideenikloridia, polyakrylo-nitriiliä, polystyreeniä tai näiden kopolymeerejä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyt pallot ovat vinylideenikloridin ja akrylonitriilin kopolymeeriä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyt pallot ovat vinyylikloridin ja vinylideenikloridin kopolymeeriä.

5. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään palloja, joiden keskimääräinen osaskoko on alueella 10-60 ^un.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pallojen keskimääräinen koko on 40 ^im.

7. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palloja lisätään betoniseokseen noin 0,015-0,035 paino-% oleva määrä kuivan sementin painosta laskettuna.

8. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pallot lisätään betoniseokseen märkänä koostumuksena.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koostumus sisältää noin 8 paino-% palloja, 13 paino-% natriumglukonaattia ja 79 paino-% vettä.