FI61606B - Mikrobicida kompositioner foer industriella vattensystem - Google Patents

Description

rel mi KUULUTUSJULKAISU ^ £ Π £

Ή&Γα ™ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT DIDUO

05) Patentti mySnetty 10 09 1982

Patent meddelat —*— (51) Kv.ik?/int.ci.3 A 01 N 25/02 // A 01 N 43/26 SUO M I —Fl N LAN D (21) P»t#nttlhali*mu* —P»tunt»n»eki»lnf 791091 (22) HakamltpUvi — Aiw6iuiln|*daf 02.0t.79 ^ ^ (23) Alkuplivi—GHti|h«tsda| 02 . Ot. 79 (11) Tullut luikituksi — Bllvlt off«ntll| 06.10.79

Patentti- ja rekittarihallitu. Nlhtlvtkslpunon |. kuutjulksUun p»m.- Ί ns

Patent- och ragistarstyraiaan ' Antokin uttajd oeh utl.tkriften publkerad

(32)(33)(31) «tuoikaus —Btgird priorltet 05 . Ot. jG

ll.Ot.78 Japani-Japan(JP) t0620/78 t3697/78 (71) Katayama Chemical Works Co., Ltd., 3~t8, Higashiawaji-cho,

Higashiyodogawa-ku, Osaka, Yoshitomi Pharmaceutical Industries,

Ltd., 359 Hiranomachi 3-chome, Higashi-ku, Osaka, Japani-Japan(JP) (72) Osamu Umekawa, Takat suki, Sakae Katayama, Kobe, Japani-Japan(JP) (7t) Bcrggren Oy Ab (5t) Mikrobeja tuhoavat aineseokset teollisuuden vesijärjestelmiä varten - Mikrobicida kompositioner för industriella vattensystem Tämän keksinnön kohteena ovat mikrobeja tuhoavat aineseokset teollisuuden vesijärjestelmiä varten ja erikoisesti limanmuodostusta ehkäisevät aineseokset käytettäväksi selluloosan- ja paperinvalmistusprosesseissa sekä teollisuuden jäähdytysvesijärjestelmissä, toisin sanoen aine-seokset, jotka ovat hyödyllisiä käytettäväksi mikrobeja tuhoavina aineina vesijärjestelmissä.

Keksinnön mukaisten aineseosten aktiivisella aineksella, nimittäin yhdisteellä 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-oni, on tunnetusti voimakkaita bakteereja tappavia ja sieniä hävittäviä vaikutuksia (japanilainen patenttijulkaisu 14294/1977). Koska tämä yhdiste on vaikeasti veteen liukeneva, tarvitaan kuitenkin aineseoksia, joissa mainittu yhdiste on saatettu veteen liukenevaksi, jotta yhdistettä voidaan käyttää limanmuodostusta ehkäisevänä aineena paperinvalmistusprosesseissa ja teollisuuden jäähdytysvesijärjestelmissä. Niinpä on ehdotettu eräitä aineseoksia, joissa pinta-aktiivisena aineena käytetään tiettyä kvaternääristä ammoniumsuolaa tai tiettyä pyridiniumsuolaa (japanilainen hakemusjulkaisu 82723/1976). Siinä esitetyt aineseokset sisältävät kuitenkin esimerkkien mukaan mainittua pinta-aktiivista ainetta määrässä, joka on 2,5-5 kertaa niin suuri kuin aktiivisen 2 61 606 aineksen määrä, ja sen vettä sisältävässä liuottimessa.

Tunnetaan myös vesipitoisia tai vedettömiä aineseoksia, joissa määrättyä kvaternääristä ammoniumsuolaa on lisätty määrässä,joka on likimain sama kuin tietyn aktiivisen aineksen (metyleenibistiosyanaa-tin) määrä, joka aines tehokkaana limanmuodostusta ehkäisevänä aineena on hyödyllinen käytettäväksi myös paperinvalmistusprosesseissa, edellyttäen bakteereja tappavaa vaikutusta itse ammoniumsuolan taholta (vertaa japanilaisia patenttijulkaisuja 10927/1975 ja 21319/1970), sekä vesipitoisia tai vedettömiä aineseoksia, jotka sisältävät limaa hävittäviä aineita ja joihin on lisätty ionoitumattomia pinta-aktii-visia aineita määrissä, jotka ovat melkein samat tai pienemmät kuin aktiivisten ainesten määrät (vrt. japanilaisia patenttijulkaisuja 23902/1973, 38848/1973 ja 21319/1970 sekä GB-patenttijulkaisuja 1 157 883 ja 1 157 884).

Kun taas, kuten edellä on mainittu, paperinvalmistusprosesseissa käytettävien limanmuodostusta ehkäisevien aineseosten pitäisi mieluummin olla veteen liukenevia, aktiivinen aines voi olla veteen liukenematon, mutta tällöin sen on oltava hyvin dispergoitavissa pienikokoisten osasten muodossa. Tietysti vaaditaan, että limanmuodostusta ehkäisevä aineseos ei saa olla koneistoa syövyttävä, ei vaikuttaa epäedullisesti paperin ominaisuuksiin kuten liimausasteeseen, valkoisuuteen, lujuuteen, väriin jne. eikä haitata paperinvalmistusta esim. vähentämällä rasvaisuutta tai tuotosta. Tärkeämpää on, että aineseos, käytettäessä sitä tarvittavalla pitoisuudella, ei aiheuta lainkaan vaahtoamista. Tietysti edellytetään myös, etteivät jäähdytys-vesijärjestelmissä käytettävät aineseokset aiheuta kuplien muodostumista, vaan niillä on mahdollisimman pieni vaikutus koneistoon.

Tämän keksinnön keksijät ovat tehneet hyvin perusteellisia tutkimuksia sellaisten aineseosten valmistamiseksi, jotka sisältävät kaavan

Cl “tr mukaista yhdistettä 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-oni, ja ovat nyt onnistuneet valmistamaan uusia ja stabiileja vedettömiä aineseoksia.

61606

Keksinnön mukaisissa aineseoksissa ei käytetä vettä liuottimena, vaan ne sisältävät tiettyjä pinta-aktiivisia aineita, jotka on valittu hyvin laajasta pinta-aktiivisten aineiden sarjasta, itse aineseoksien ollessa erittäin stabiileja. Lisäksi aineseokset, vesijärjestelmissä käytettynä, sallivat aktiivisen aineksen dispergoitumisen erittäin tyydyttävällä tavalla, niin että aktiivinen aines voi täysin osoittaa bakteereja tappavan ja sieniä hävittävän vaikutuksensa. Lisäksi mainittujen pinta-aktiivisten aineiden lisättävä määrä on erittäin pieni niiden tavalliseen käyttöön verrattuna, ja sen vuoksi ei esiinny mitään vaahtoamisongelmaa näiden pinta-aktiivisten aineiden lisäämisen johdosta. Keksinnön mukaisilla aineseoksilla on edelleen se etu, ettei niiden käyttö vaikuta epäedullisesti paperin ominaisuuksiin.

Niinpä keksinnön mukaisesti aikaansaadaan stabiilit mikrobeja tuhoavat aineseokset teollisuuden vesijärjestelmiä varten, jotka aine-seokset käsittävät 3-20 paino-osaa 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-onia aktiivisena aineksena, vähintään 0,2 paino-osaa mainitun aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti pinta-aktiivista ainetta, joka muodostuu N,N,N',N1-polyoksietyleeni-polyoksipropy-leeni-etyleenidiamiineista tai rasvahappo-dietanoliamideista, sekä riittävän määrän hydrofiiliä orgaanista liuotinta aine-seoksen saattamiseksi 100 paino-osaan, aineseoksen ollessa olennaisesti vedetöntä.

Aktiivisen aineksen, yhdisteen 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-oni, määrä koko aineseoksen 100 paino-osassa on yleensä 3-20, sopivammin 5-15 ja sopivimmin 8-12 paino-osaa. Jos määrä on liian suuri, kiteinen sakka voi erottua sekoituksen, varastoinnin tai käytön aikana. Toisaalta, jos määrä on liian pieni, saatu seos tulee olemaan epäedullinen taloudelliselta kannalta.

Keksinnössä käytettäväksi mainitut "N,N,N’,N'-polyoksietyleeni-polyoksipropyleeni-etyleenidiamiinit" voidaan selittää etyleenioksidi-propyleenioksidi-segmenttipolymeerien etyleenidiamiini-addukteiksi, jotka ovat pinta-aktiivisia aineita ja joita voidaan valmistaa saattamalla etyleenidiamiini reagoimaan propyleenioksidin kanssa ja saatu yhdiste edelleen reagoimaan etyleenioksidin kanssa tavanmukaisen menetelmän mukaisesti. Tällaista pinta-aktiivista ainetta voidaan kuvata seuraavalla kaavalla: 4 61606

H(C2H40)y " ^C3H6°^X\ ^ ^C3H6°^x"~ (C2H40) y"H

n-ch9-ch5-n / \ H ^2^4^^ y1 ” ^3**6^ x ' ^3**6^ x"' — ^2^4^y'"^ TETRONIC^ (Wyonddotte Chemical Corp., USA) ja TETRONK® (Asahi Denka Kogyo K.K.) mainitaan tällaisten pinta-aktiivisten aineiden kaupallisesti saatavissa olevina tuotteina.

Keksintöä toteutettaessa voidaan käyttää suurta valikoimaa erilaisia N, N,N',N'-polyoksietyleenipolyoksipropyleeni-etyleenidiamiineja, joilla on erilaiset molekyylipainot, HLB-(hydrofiili-lipofiili-tasa-paino) arvot, muodot ja muut ominaisuudet riippuen niistä määristä etyleenioksidia ja propyleenioksidia, jotka halutaan lisätä, sekä niiden yhdistämistavasta. Yleensä käytetään kuitenkin sellaisia amiineja, joissa propyleenioksidiyksikköjen kokonaismolekyylipaino on noin 2000-27 000 ja joissa etyleenioksidiyksikköjen sisältö on 10-80 painoprosenttia koko molekyylistä.

Rasvahappo-dietanoliamideja valmistetaan rasvahapoista ja dietanoliamidista. Edullisia rasvahappo-dietanoliamideja ovat sellaiset, jotka on saatu saattamalla 8-18 hiiliatomia sisältävät korkeammat rasvahapot reagoimaan di- etanoliamiinin kanssa. Näistä amideista veteen liukenevat ovat suositeltavia. Erikoisen sopivia rasvahappo-dietanoliamideja ovat sellaiset, jotka on saatu saattamalla yksi mooli kookosöljyrasvahappoa (kookosöljystä peräisin olevien korkeampien rasvahappojen seos) reagoimaan yhden tai kahden dietanoliamiini-moolin kanssa. ICaupallisesti saatavissa olevina tuotteina mainitaan CONCENSATE Ρ.Α^/ (Continental Chemical Co., USA), STATOAM^S^(Nippon Oil & Fats Co., Ltd. Japani) ja PROFAI^S^ (Sanyo Chemical Ind. Ltd. , Japani) .

Edellä määritellyn pinta-aktiivisen aineen lisättävä määrä on vähintään 0,2 paino-osaa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti tai vähintään 0,006 painoprosenttia koko aineseoksesta. Määrä on yleensä O, 3 paino-osaa tai enemmän aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti. Käytettäessä etyleenioksidi-propyleenioksidi-segmenttipolymeeri-etyleenidiamiiniadduktia 0,3-1,0 paino-osaa sitä on edullisin, ja käytettäessä rasvahappo-di etanoliani id ia 5 61606 0,3-3,0 paino-osaa sitä on edullisin, kummassakin tapauksessa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti. Joissakin tapauksissa pinta-aktiivisen aineen määrä voi olla jopa 2-8 paino-osaa perustuen samaan kuin edellä. Suuremmat määrät, vaikka ne yleensä ovat edullisia aktiivisen aineksen dispergoimiseksi hyvin orgaaniseen liuottimeen, ovat epäedullisia johtuen mahdollisesta vaahtoamisesta käytön aikana.

On tärkeää, että keksinnön mukaisesti käytettävä hydrofiili orgaaninen liuotin kykenee liuottamaan aktiivisen aineksen sekä on veteen sekoittuva, niin että kun liuotinta käytetään yhdessä edellä määritellyn pinta-aktiivisen aineen kanssa, se aikaansaa stabiilin aineseoksen, ja että lisättäessä aineseosta veteen, liuotin helpottaa seoksen dis-pergoitumista. Esimerkkejä sopivista hydrofiileistä orgaanisista liuottimista ovat amidit (dimetyyliformamidi ja dietyyliformamidi), eetterit (metyylisellosolvi, etyylisellosolvi, fenyylisellosolvi ja diety-leeniglykolimonometyylieetteri), alkoholit ja glykolit (isopropyylial-koholi, dietyleeniglykoli, dipropyleeniglykoli ja polypropyleenigly-koli) ja ketonit (asetoni ja metyyli-isobutyyliketoni). Kahden tai useamman tällaisen yhdisteen yhteiskäyttö on myös mahdollista. Suositeltavia ovat muun muassa, ottaen huomioon saadun, myös pinta-aktiivista ainetta sisältävän aineseoksen stabiliteetti ja seoksen hyvä dis-pergoituvuus veteen lisättäessä, dimetyyliformamidi, metyylisellosolvi, fenyylisellosolvi, polyetyleeniglykoli, dietyleeniglykoli, dietyleeni-glykolimonometyylieetteri ja dipropyleeniglykoli. Joka tapauksessa edullisin on dimetyyliformamidi joko yksin tai yhdessä yhden tai useamman yllämainitun suositeltavan liuottimen kanssa.

Nämä hydrofiilit orgaaniset liuottimet voivat olla teollista laatua. Nimittäin niiden ei tarvitse olla täysin vedettömiä, mutta niitä on käytettävä olennaisesti vedettömässä tilassa. Vettä ei tietystikään koskaan lisätä aineseokseen.

Hydrofiilin orgaanisen liuottimen määrä on yleensä pienempi kuin noin 95 painoprosenttia koko seoksen määrästä.

Keksinnön mukaisia aineseoksia valmistettaessa voidaan käyttää tavanmukaisia liuotus- ja sekoitusmenetelmiä. Niinpä esimerkiksi aktiivinen aines liuotetaan hämmentäen hydrofiiliin orgaaniseen liuottimeen, ja saatuun liuokseen lisätään edellä määritelty pinta-aktiivinen aine, minkä jälkeen hämmennystä jatketaan homogeenisen seoksen 6 61606 muodostamiseksi. Liuotusten ja sekoitusten järjestys voidaan tietysti muuttaa päinvastaiseksi.

Keksinnön mukaista aineseosta käytetään pitoisuuksina, jotka riippuvat teollisuusveden laadusta (prosessivesi paperin ja selluloosan valmistuksessa, jäähdytysvesi, pesuvesi jne.) kiinnittyvän liman tilasta, limaa muodostavien bakteerien, sienien ja hiivojen lajista jne.

Yleensä pitoisuudet välillä 5-50 ppm (aktiivisen aineksen pitoisuuksien ollessa välillä 0,25-10 ppm) ovat riittäviä estämään mikro-organismien kasvun. Tapauksissa, joissa on aikaansaatava bakteereja tappavia ja sieniä hävittäviä vaikutuksia, aineseosta käytetään menestyksellisesti pitoisuuksina välillä 10-100 ppm, sopivimmin välillä 30-50 ppm.

Erikoisesti paperinvalmistusprosessissa keksinnön mukaista aineseosta lisätään täyttölaatikkoon, konelaatikon massaosaan tai jäteveden kierrätysosaan kuitujen talteenottolaitteessa, käyttäen tavanmukaista jatkuvasyöttö- tai ajoittaissyöttömenetelmää. Esimerkiksi ajoittais-syöttö suoritetaan yhdestä kerrasta kolmeen kertaan päivässä, käyttäen 30 tai 60 minuuttia aikaa annostusta kohti. Jäähdytysvesijärjestelmässä aineseosta lisätään esim. jäähdytysammeeseen yhtenä annoksena kerrallaan 1-10 päivää varten määrässä, joka aikaansaa tehokkaan pitoisuuden koko jäähdytysvesimäärään. Aineseosta voidaan myös lisätä sulppulietteeseen, jota säilytetään paperikoneen toiminnan pysäytyk-sen aikana. Tässä tapauksessa aineseosta lisätään yhtenä annoksena ja sellaisessa määrässä, joka on riittävä aikaansaamaan tarpeeksi tehokkaan pitoisuuden.

Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintöä yksityiskohtaisemmin.

Esimerkit 1-24 ja vertailuesimerkit 1-4

Erilaisia aineseoksia valmistettiin taulukoissa 1 ja 2 mainittujen reseptien mukaisesti sekä noudattaen alempana selostettua menettelytapaa, ja niitä tutkittiin stabiliteetin, veteen dispergoituvuuden ja vaahtoavuuden suhteen.

Niinpä yhdistettä 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-oni liuotettiin liuotti-meen ja pinta-aktiivista ainetta lisättiin tietyissä määrissä.

61606 100 ,ul saatua seosta mitattiin pipetillä, ja se lisättiin tipoittain f 3 100 cm :iin vettä, joka oli läpimitaltaan 25 mm ja korkeudeltaan 300 mm olevassa lasisessa kolorimetrikennossa. Tila, jossa koeseos emulgoitui ja dispergoitui veteen, todettiin. Tiputuksen päätyttyä seosta ravistettiin voimakkaasti 30 sekunnin ajan, minkä jälkeen sen annettiin seistä, ja vaahtoavuus arvosteltiin jäljelle jääneen vaahdon korkeuden perusteella.

61 606 8

H

f—I

I li ' ' ' ' ' ' ' ' 11

•H »H r*H

α &S

s •H Q t?

•H

•P

P .,.1

-P I fti O

>1 -H O V

»O Ή M O

χ >ι O I I I I II III | m >ι Ή Π3 α> m •n fc, 35 Q)

C -H

•1 1 ^

Ή *rl rH

e^jo ooooo ® ^ M *·«·***·

H >i O I I I I II «Ti O O OI OI

J -PH co *3« m m 1 n S ,

Έ 8-H

rH rH

•P >.0 Φ -p m I Q) >« m ·>

\ >-. r—I | | | | I I I «Tl II

d rH Oi ^ H·

c O -H CO

Ή Φ C ft C

CU

O rH ·Η .

M >1 4J -H

Λ CU ^ d

0 0 OS

H &-!<—«* . Φ 'H

o cu to z dd 1/1 1/1

S ω 'In ‘H li* ·£ 1 1 1 1^1 I σι I II

t-« en en o >t oo 'S·

Ai O i-O -rH <—H OI Q Oi

>i O

rH C I

o -H -H h CU (0 rH «o

•rH Öh £*“1 *H lO

e SemmcNOOO O

öjjj -p n - ** ** v i i i "* sogcitxjCTioor^ in

rH > -H O

>1 P Q

-P <

.®w I

to £ x . -rl m

Ort-Η m m r·' O m in Omin OO

ir ,5 -P »»·. "» ^ » «· * r *·

O rH O rH OO r-HOO rH rH

Ο φ I -H Q I

α H -3 - S* 8 O -H <#> s O O "S <*> · I I

$ m -5 S Smwft si r- W Q ^ 8 O '$ <#> SOO'3#

Se O " Sc s£ «J sR«Ji

OC m O C «n O C

•n -h , nj tj.

W -H |

- -H > -H

ifi > -rl «t 3-η-η_κοοο o oo o o o oo

Sr; .Yajcomm o QQ 000 00

^ G «“H rH (N f-H rH rH f—I f-I rH rH

rfl x Eh «0

•H

i S .

•HPrHCMcn-^rmijD r- oo en o rH

W CU rH rH

W S

9 61 606

G

<ϋ Φ

in in G CL) G

** *· Il (d Φ *H

lii *=r <n > ui (O

σ' σ' Φ -μ

I—I *Η C

ο a; φ μ en (0 φ ·Ρ tn Β > tn ·ρ •Η · ·Ρ G Ο Ρ ο ο , , , , -η w "ίο S S S tl cd td

•H τι P

T3 G

•H **· ·Η e <o a, φ o Φ G G H *H (Ö >t <d > III II II +* Oc

φ rl H

I -H o H >1 e >1 ;rö Φ x m Φ Φ tn rP rH φ 2 Lp O Φ

Sm O. £ m £j * O >,

Cd I I en II II G —- M

n ro Qj G

^ ·η td tn tn rH X o <*>

O I I

O >1 -H o

% <-p Ό G

•3 O Ή *rH

Δ Dj co ro 3 in -h Ai Λ (0 '1 II II e o ·—

Eh I <n φ -H

00 φ G td

i—I φ P

>i CL) -G

P -H φ CU >1 Ό •h & .g

tn O G

O O M n tn III II in >, 3* e O G tn

Dj td O G

tn i -h

Φ O -H -H

Φ d H

tn G -p >i mmm mm OO Ρ Φ tn Lp '-r - - - ·γΛ m x x O O O OO '“‘S αι-ηοφ

^ P Λ -P -H

Φ O G O

ε 2 ^ o

*8 *- 8°¾ sodijc* 5 >, p I

WSC s5wog ä§Hoi s Ä ® *

rP l£> rP C

o O O OO to «*«*.·* ·» LH LO Ή O O O LT) f"- (N CM {fi r—| r—I i—I ^ 3

H -P

rH 3 •H r0

CN ΓΟ t? tovo f0 H <N C

rH i—1 i—\ i—\ rH H q

' φ G

> K

10 61 606 S § $ 3 (0 Φ H Φ I I I I I I I I II 0

c Ή Η ·Ρ Q

>iOH g QJ Φ & £ id ^-4 id (3 c 'ri ri •ti cnoowim •P Q tJV φ ω<Ν(ΛΟ 10 g H § s jo x § * s

C -H C iy C C

•H . j> -d P -d :§ w 1 'd C P C :<d -¾ S 8 3 »“ 5 a

•5 äS ........ 8 1 I c 1 S

-P G »H Ή :¾ Ή ·Ρ 4J Φ Φ H :ffl h d ^ ft ω 0 o 9 Φ ·Η φ -3 φ ίο 5 ‘H o cl «* H H CO (Q E frt CU >ι O I I I I I Οι I I || .PS+JrÖ 5nH m 4J fO 4J i3 5 JoS 2 * $ * Ί 2 w Q - o -H 4J o’ -3 8

•PI, O 4J O -P

ϋ C $ -H +J ^ 3 £

>i -P^O 3 M 3 I

:(0 4-> φ Φ φ Ό λ; 4->φ>, i i i i σ> i i i it p -p pc

„ ίΡ·Η <£> p M

.,- Orί cr> C-PC

3 <2 '3 “ 8, Λ

Ο Φ (d TO (0 O

·* Ό Ή h 2 £ -P

x -g w ί 1 ! s •h § -ä § 3 s 6

3 -Η Φ P U P

(0 Ή <U -Η >i -P >i

En O T1 rd ·η E ·η O

C rd 0 I 1 1^1 I -*r II rp >,

5 -P oo co en :o x: :0 C

2 Φ >i w u cn (0 4-) -H h o O cfl

1 Q" ί I ί A

Ο ή -p · · cn

Cu -p ό ω (0 ω ·ρ O, S’g +* ‘D +5 2 -pm m· r- lt> o O l I m »-P - (0 •p ΦΕσνοΟΓ' (N in f" vo :rdtn:(ö> <d EP -p -h -h m b >p ^ h E oi <0 Cg C h >, -P I - 13

•n -P Φ ,—I·—I CM [D

| nA «« *!| O <TJC <*.*>► φ U) φ ,ci j->

M ^ *P Φ HHfOrHHHHH HO W (0 Cfl C

85 g| I s Ι I 5 * ® p Ä M Q oo

O 1) 3 Q) Q <N

2 i . 8 guggrP

03 c > p * K

O -P -p ^ * •n <o -p inoOOOOinm mm ä 4-1 C rpCNrPrPrP CN(N Π3

- % Si „ -P

tn 4-) ^ c 2 jj 3 0 ^4 3 fl > -P (d4-> a, p λ: 4-j 3 2 5 i, ^ r'ajoiO’HtNn·» a) m t}< g Μ 'J J HPrl(N|Oi(NO)(N > Ö we fi 11 61606

Kaikki ylläolevissa taulukoissa esitetyt esimerkkien 1-24 aine-seokset dispergoitiin nopeasti veteen emulgoidussa tilassa lisäyksen jälkeen, ja ne muodostivat tasaisesti jakaantuneen ja hyvän dispersion lyhyen ajan kuluessa. Sitä vastoin vertailuesimerkkien 1-4 aineseokset aiheuttivat lisäyksen jälkeen yhdisteen 4,5-dikloori-1,2-ditioli-3-oni hienojakoisten kiteiden saostumisen eivätkä koskaan tuottaneet tasaisesti jakaantuneita dispersioita.

Mitä tulee vaahtoamisilmiöön, tällaista ilmiötä ei havaittu lainkaan esimerkkien 1, 3-6, 8, 9, 12-14, 16, 18, 20, 22 ja 24 sekä vertailu-eimerkin 3 aineseosten yhteydessä. Esimerkkien 2, 7, 10, 11, 15, 17, 19, 21 ja 23 sekä vertailuesimerkin 1 aineseokset muodostivat ravistettaessa vaahtoa, mutta vaahto hävisi nopeasti seisonnan aikana. Vertailuesimerkkien 2 ja 4 tapauksissa vaahto pysyi, ja sen korkeus oli noin 10 mm vielä noin 15 sekunnin seisonnan jälkeen.

Lisäksi esimerkkien 1-24 aineseoksia voitiin varastoida kauemmin kuin 3 kuukautta niiden hyvän dispersiotilan lainkaan muuttumatta; mitään taipumusta kiteiden erottumiseen tai saostumiseen tai sentapaiseen ei havaittu.

Esimerkit 25 ja 26

Esimerkkien 3 ja 24 mukaisia mikrobejatuhoavia aineseoksia koestettiin sen vaikutuksen toteamiseksi, joka niillä mahdollisesti on paperin ominaisuuksiin.

Sulppua jauhettiin standardissa JIS P 8210 käytetyn menetelmän mukaan, ja sulpun väkevyys sovitettiin arvoon 3 %. Liima-ainetta (kauppanimeltään "SizePine E”, valmistaja Arakawa Kagaku Kogyo K.K.) lisättiin määrässä 0,5 % (kuiva-ainetta) sulpun painosta, ja pH säädettiin arvoon 4,0 aluminiumsulfaatilla. 5 minuutin hämmennyksen ja 10-kertaisen vedellä laimennuksen jälkeen mikrobejatuhoavaa aine-seosta lisättiin siinä määrin, että saavutettiin kukin taulukossa 3 mainittu pitoisuus. 5 minuutin seisotuksen jälkeen valmistettiin paperinäytteitä standardin JIS P 8209 mukaan, ja niiden ominaisuudet koestettiin tavanmukaisilla menetelmillä. Tulokset on esitetty taulukossa 3.

12 61 6 0 6

<D

+J

CO CN

(0 <N tn ui m <o O n ί1 m 10 [Λ H ’—' ---- ----

3 MOO IN (N M (M (N N (N (N

(0 )“0 t—I I—I r—t r—H I—I f—I M r—t E Ph

•H

*r| >ι no — O cd on cn no O oo no CO CO MIS ---- ---- ri 3 w h g cd cd cd m oo m* m :(0 3 h to —· m m m m M" M1 •d1 rr Ö4T-K-3 0) 3 (¾ Q5 m (0 I U-) (0 0 co M+J oooo oooo

4-) 3 CO M M 00 NO 00 OO D* 00 O O

+) 3hoo jj r- r- r- r- onooonO

M -m-3 X M

3 3 d —

Eh M

3 in <n —

H til M3 O NO LO CN OOMOO

3 3 W M d OctnOO in n (n M Λί 3 M CO Λί - -- - ----

Xl-r-ll-O '—' ΓΟ (N ΓΊ (N CN CN CN CN

3 3 (¾

04 M

CD I

3

O M

X E CD

X iu u> m .—. no O m m co no no co 3 oj 3 MH g d~ no r-- cn Γ" r~- Γ" μο^3μοο5 - --- ----

3 4-)4-)1-3 ^ -a* rT -r CD Γ0 CD (D

3 3 M dl EH « Id 3 3 3

CO

M C/3 CD —

O HCMdP LT) LD o 00 Ν' M M NO

Λ; bH- - -- - ----

M 00 MMMM OOOO

3 00000000 00000000 > id :3

E

M M

a) 3 ε M3 Οι ω « αοοοο oooo CM “ HiDO Mino

3 O M M

E 44 3 M O d

1—I

CD CN

M M

w -¾ λ; ο λ; -¾ 3 M Sh 3 3 3 5 ε ε

C M M

M 3 3 «c w w r 13 660 6

Taulukossa 3 esitetyistä tuloksista ilmenee, että esimerkkien 3 ja 21 aineseoksilla ei ole mitään vaikutusta paperin ominaisuuksiin pitoisuuden ollessa jopa niin suuri kuin 100 ppm. Vaahtoamista ei koskaan esiintynyt keksinnön mukaisia aineseoksia lisättäessä.

Esimerkit 27 ja 28

Eräässä paperitehtaassa puuhiokkeetonta paperia valmistavan paperikoneen jätevedenkierrätysjärjestelmään, erikoisesti viiran alla olevaan ohjauslevyyn, kuitujentalteenottolaitteen seinämiin ja rumpuseu-lan seinämiin muodostui runsaasti pääasiallisesti Flavobacterium-lajeista koostuvaa vaaleanpunaista limaa, ja suuri määrä vaaleanpunaisia täpliä ilmestyi paperin pintaan. Lyhyen ajan kuluttua oli välttämätöntä suorittaa huuhtelu vedellä tai valkaisunesteellä. Huuhtelun jälkeen kummankin esimerkin 1 ja 20 mukaisia mikrobejatuhoavia aineseoksia ruiskutettiin koneen laatikossa kulkevaan massalietevir-taan peräkkäisinä 8 tuntina päivittäin siten, että pitoisuus 10 ppm voitiin saavuttaa. Nämä lisäykset aikaansaivat sen, että vaaleanpunaisen liman muodostuminen täysin loppui, eikä täpliä tuotteessa enää sen jälkeen juuri esiintynyt. Tietystikään keksinnön mukaisten aineseosten lisääminen ei aiheuttanut vaahtoamista.

Esimerkki 29

Seuraava koe suoritettiin petrokemiallisessa laitoksessa, joka oli varustettu jäähdytystornijärjestelmällä, jossa 400 tonnia vettä kierrätettiin virtausnopeudella 2000 tonnia/tnnti.

Esimerkin 14 mukaista aineseosta lisättiin kierrätysveteen kylmävesi-kuopan ottoaukon lähelle siinä määrin, että pitoisuus 50 ppm aikaansaatiin järjestelmässä. Lisäys aiheutti bakteerien määrän vähene- 6 2 misen arvosta 5,0 x 10 /ml arvoon 1,0 x 10 /ml. Viikkoa myöhemmin limaa ei enää muodostunut, ja niinpä jäähdytysteho tuskin väheni, mutta bakteerien määrä lisääntyi arvoon 1,0 x 10^/ml. Sen vuoksi samaa aineseosta lisättiin uudelleen pitoisuuteen 50 ppm saakka.

Sen jälkeen lisäys 50 ppm toistettiin tunnin väliajoin 3 kuukauden aikana. Mitään ainakaan limanmuodostuksesta johtuvaa haittaa, kuten lämmönvaihtimen tukkeutumista tahi jäähdytystehon vähenemistä, ei lainkaan esiintynyt.

Esimerkki 30

Samanlainen koe kuin esimerkissä 29 suoritettiin petrokemiallisessa laitoksessa, joka oli varustettu jäähdytystornijärjestelmällä, jossa n 6160 6 300 tonnia vettä kierrätettiin virtausnopeudella 2000 tonnia/tunti.

Esimerkin 20 mukaista aineseosta lisättiin kierrätysveteen kylmä- vesikuopan ottoaukon lähelle siinä määrin, että pitoisuus 50 ppm aikaansaatiin järjestelmässä. Lisäys aiheutti bakteerien määrän 5 2 vähenemisen arvosta 6,0 x 10 /ml arvoon 2,0 x 10 /ml. Viikkoa myöhemmin limaa ei enää muodostunut, ja niinpä jäähdytysteho tuskin väheni, mutta bakteerien määrä lisääntyi arvoon 1,0 x 10^/ml. Sen vuoksi samaa aineseosta lisättiin uudelleen pitoisuuteen 50 ppm saakka. Sen jälkeen lisäys pitoisuuteen 50 ppm toistettiin tunnin väliajoin 3 kuukauden aikana. Mitään ainakaan limanmuodos-tuksesta johtuvaa haittaa, kuten lämmönvaihtimen tukkeutumista tai jäähdytystehon vähenemistä, ei lainkaan esiintynyt.

Claims (10)

15 61 606

1. Stabiili mikrobejatuhoava aineseos teollisuuden vesijärjestelmiä varten, tunnettu siitä, että se käsittää 3-20 paino-osaa 4,5-dikloori-l,2-ditioli-3-onia aktiivisena aineksena, vähintään 0,2 paino-osaa mainitun aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti pinta-aktiivista ainetta, joka muodostuu N,N,N',N'-polyoksietyleenipolyoksipropyleeni-etyleenidiami ineis-ta tai rasvahappo-dietanoliamideista, sekä riittävän määrän hydrofiiliä orgaanista liuotinta aineseoksen saattamiseksi 100 paino-osaan, aineseoksen ollessa olennaisesti vedetöntä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että hydrofiilinä orgaanisena liuottimena on dimetyyli-formamidi, metyylisellosolvi, fenyylisellosolvi, dietyleeni-glykoli, dipropyleeniglykoli, dietyleeniglykolimonometyyli-eetteri tai niiden seokset.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että hydrofiilinä orgaanisena liuottimena on dimetyyli- formamidi.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että hydrofiilinä orgaanisena liuottimena on dietyleeni-glykolimonometyylieetteri.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että mainittua polyoksietyleenipolyoksipropy-leenietyleenidiamiinia on läsnä määrässä, joka on 0,3-1,0 paino-osaa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että polyoksietyleenipolyoksipropyleeni-etylee-nidiamiinia on läsnä määrässä, joka on 0,5-1,0 paino-osaa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että rasvahappo-dietanoliamidia on läsnä määrässä, joka on 0,3-3,0 paino-osaa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti. 61 606 16

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että rasvahappo-dietanoliamidia on läsnä määrässä, joka on 0,5-2,0 paino-osaa aktiivisen aineksen 10 paino-osaa kohti.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että aktiivista ainesta on läsnä määrässä, joka on 8-12 paino-osaa aineseoksen 100 paino-osaa kohti.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen aineseos, tunnettu siitä, että aktiivista ainesta on läsnä määrässä, joka on 10 paino-osaa aineseoksen 100 paino-osaa kohti.