FI59784B - Saett att reducera den mynningsflamma som bildas vid avfyringen av krutladdade skjutvapen genom tillsats av en kemisk foerening innehaollande natrium antimon syre och vaete - Google Patents

Description

|Μ£*»·Ι ΓβΙ ^KUULUTUSJULKA.SU ρλπλ j.

(1) UTLÄGGNINGSSKRIFT 597 8 4 c (45) F'-tr.I:. -i :.y Vt:.' ·.·: U 1-. i 1

Patent aeJdelat ’ (51) K».ik?/im.a.3 C 06 B 25/20 SUOMI —FINLAND (21) PMMttihak«nw~htt«mfMeknlng 751850 (22) HskwnitpUv· —AiMÖkningadac 19.06.75 * * (23) AikupUvt—Glkl(h«t*d«c i9.O6.75 (41) Tullut julklMlttl — Mlvlt offantllg 10. 01.76

Patentti- ja rakisterihallitua .... ....,. ._.......

___, (44) NlhtMlalpwen μ kuuL|ullulaun pvm. — _

Patent- och ragitteratyralaan 1 ' AmWcm uthgd och uti^krifun public·»} 30.06.8l 02)(33)(31) ryplMty MuollMut-BugiH prlorltM 09-07-7^

Ruotsi-Sverige(SE) 71+08996-2 (71) AB Boförs, S-690 20 Bofors, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Lars-Erik Björn, Karlskoga, Ruotsi-Sverige(SE) (7*+) Berggren Oy Ab (5I+) Menetelmä ruudilla panostettuja ampuma-aseita laukaistaessa muodostuvan suullekin vaimentamiseksi lisäämällä kemiallista yhdistettä, jossa on natriumia, antimonia, happea ja vetyä - Sätt att reducera den raynnings-flamma som bildas vid avfyringen av krutladdade skjutvapen genom tillsats av en kemisk förening inneh&llande natrium, antimon, syre och väte

Tykeillä ja muilla ampuma-aseilla ammuttaessa halutaan mahdollisuuksien mukaan estää suullekin muodostuminen laukaisuhetkellä. Vanhastaan on tunnettua, että suuliekki monissa tapauksissa voidaan estää, kun se muuten syntyisi, jos ruutipanokseen liitetään pienehkö määrä jotakin kalium- tai natriumsuolaa. Näiden suolojen on kuitenkin täytettävä tietyt vaatimukset, jotta niitä voitaisiin käyttää liekin vaimentimina, ja tämä on olennaisesti rajoittanut valikoimaa. Liekin vaimennin ei esim. saa huonontaa ruudin stabiliteettia ja sen on mahdollisimman vähän myötävaikutettava savun muodostukseen laukaistaessa eikä se myöskään saa kehittää syövyttäviä palamistuotteita, vaan sillä on mieluummin oltava syöpymistä ehkäisevä vaikutus tuliputkeen. Voimakkaasti hygroskooppisia suoloja, jotka voivat imeä vettä ruutiin ja siten pilata sen, ei myöskään voida käyttää.

2 59784 Tähän mennessä liekin vaimentamina käytettyjen natrium- ja kalium-suolojen vesiliukoisuus vastaa noin 5-20 % kyseeseen tulevissa lämpötiloissa, kun vettä on läsnä ruutia valmistettaessa. Useimmissa tavanomaisissa ruudin valmistusmenetelmissä liekinvaimentimen vesiliukoisuus niin ollen muodostaa tietyn haitan, mutta ei ylipääsemätöntä probleemaa, joskin yhdessä tai useammassa ruudin valmistusvaiheessa aina läsnäolevaan veteen liuenneen liekinvaimentimen kokonaishukka merkitsee huomattavaa kustannusta.

Niissä tapauksissa, joissa vesiliukoinen liekinvaimennussuola on voitu sisällyttää ruutiin jossakin käsittelyvaiheessa, jossa on läsnä liuotinta, suola on yleensä voitu sitoa tyydyttävällä tavalla, mutta probleemat tulevat heti suuremmiksi, kun on kyse huokoisten ruutien valmistuksesta uuttamalla pois muita helppoliukoisia suoloja, jotka on ruutiin sisällytetty tai ns. palloruutia vedessä valmistettaessa.

Nyt on yllättävästi löydetty aivan uusi liekinvaimennin, jota tiettävästi ei koskaan aikaisemmin ole käytetty ruudin yhteydessä. On nimittäin todettu, että veteen vaikealiukoinen suola natriumheksahydrok-siantimonaatti NaSb(0H)g (jäljempänä natriumantimonaatti) täyttää kaikki vaatimukset, jotka nykyisin kohtuullisesti voidaan asettaa ruutiliekin vaimennusaineelle. Keksinnön pääasiallisimmat tunnus merkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Natriumantimonaattia ruutiliekin vaimentimena käytettäessä on osoittautunut sopivaksi lisätä jopa 5 % natriumantimonaattia ruudista laskettuna. Useimmissa tapauksissa jo jopa 1,5 % natriumantimonaatti-lisäystä antaa täyden vaikutuksen. Alhaisen vesiliukoisuutensa ansiosta natriumantimonaatti voidaan sisällyttää ruutiin silloinkin, kun vettä on läsnä suuria määriä.

Myöskään eetteri-etanolin, asetonin tai muiden ruudin valmistuksessa kyseeseen tulevien liuotinten läsnäolo ei ole minkäänlaisena esteenä. Veteen niin vaikealiukoisen liekinvaimentimen kuin natriumantimonaa-tin edut ovat ilmeiset, koska ruutiin ilman muuta voidaan lisätä vettä liuotinten tai helppoliukoisten suolojen pois uuttamiseksi huokoisten ruutien valmistusta varten. Ei-toivottujen aineiden pitoisuus uuttovedessä vähenee myös olennaisesti tätä liekinvaimennin-tyyppiä käytettäessä samalla kun ei-haluttujen liekinvaimenninhäviöi-den pitoisuus pienenee ehdottomaan minimiin. Näin ollen vaikealiukoisen liekinvaimentimen käyttö mahdollistaa myös veden läsnäolon 3 59784 entistä useammissa ruudin valmistusvaiheissa samalla kun myös palloruuti voidaan entistä yksinkertaisemmalla tavalla varustaa toivotulla liekinvaimenninlisäyksellä.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavalla esimerkillä.

Esimerkki

Keksinnön mukaisen menetelmän liekinvaimennustehon tutkimiseksi valmistettiin tavanomaiseen tapaan kolmea erilaista sinänsä tunnetun tyyppistä ruutia, joiden koostumukset olivat seuraavat: I II m paino-? paino-? paino-?

Selluloosanitraattia 91,0 89,5 89,5

Glyserolitrinitraattia 5,0 5,0 5,0

Difenyyliamiinia 1,0 1,0 1,0

Dinitrotolueenia 1,5 1,5 1,5

Trinitrotolueenia 1,5 1,5 1,5

Kaliumvetytartraattia (ennestään tunnettu liekin- vaimennintyyppi) - 1,5

Natriumheksahydroksianti- monaattia - - 1,5

Ruuti koeammuttiin 7,62 mm kaliiperin aseella ja liekki arvosteltiin silmämääräisesti.

Näyte I, joka oli täysin vailla erityistä liekinvaimenninlisäystä, antoi suuren liekin, kun taas sekä näyte II, joka sisälsi vanhempaa liekinvaimennintyyppiä kaliumvetytartraattia, että näyte III, jossa käytettiin keksinnön mukaista menetelmää, laukesi täysin ilman liekkiä.