FI59387C - Spraengaemneskomposition - Google Patents

Description

m ««Kuuj.uTUfjoLKAifu CO 1ftn dgRTL w utlAcgnincsskmpt 59387 JSvR 0(4¾ Patentti -.y'Jnnctty 10 00 1031

Patent cieddelat V * ^ ¢1) K«.ik?/iM.a.3 C 06 B 31/32 SUOMI—FINLAND (H) 3316/72 (22) H«lwnil«MM—A—ahwlnfwt<| 23.11.72 (23) AWwHMI-CHtighWtae 23.11.72 (41) ThNmc MMufcil—Hhrk offandig 31.05.73

Patentti· Ja rekisteri halittu· __________________ ______ ..._ PMH» OCh ri|lmi1tywllH ' ' AmMcm ocfc «cUkrtfMn puMiurad 30.0U.8l (32X33X31) Pn*««r »oHimm l<W »rtorfct 30.ll.7i

Englanti-England(GB) 55^95/71 (71) Canadian Industries Limited, P.0. Box 10, Montreal 101, Quebec,

Kanada(CA) (72) Errol Linton Falconer, Mont Saint-Hillaire, Quebec, Harold William Holden, Mont Saint-Hillaire, Quebec, Leo Joseph Francis Saulnier, Beloeil, Quebec, Kanada(CA) (7U) Qy Kolster Ab (5U) Räjähdysainekoostumus - Sprängämneskomposition Tämän keksinnön kohteena on räjähdysainekoostumus, joka voi olla pumpattavan vesilietteen, suulakepuristettavan geelin, sullottavan koossapysyvän puoli-geelin tai kuivan vapaasti juoksevan seoksen muodossa, joka koostumus sisältää 20-95 paino-# epäorgaanista nitraattia, 0-25 paino-# vettä, 0-15 paino-# hiili-pitoista polttoainetta, 0-10 paino-# geelin jatkoainetta, 0-5 paino-# paksunnos-ainetta ja 5-U0 paino-# nestemäistä herkistysainetta.

Räjähdysainealalla on kauan ollut toivomuksena keksiä turvallinen, taloudellinen ja käytännöllinen korvaaja nitroglyseriinille ja etyleeniglykolidinit-raatille, joista yleisesti käytetään vastaavasti nimityksiä NG ja EGD. Koska NG ja/tai EGD ovat vaarallisia valmistaa ja formuloida käyttökelpoisiksi räjähdysaine-seoksiksi, ja koska NG:n ja/tai EGD:n höyryt usein aiheuttavat ei toivottuja fysiologisia vaikutuksia niiden kanssa kosketuksiin joutuville henkilöille, niin niiden käyttö tuottaa jatkuvia ongelmia räjähdysaineteollisuudelle. Odotettiin, että myrkytön vesipitoinen lieteräjähdysaine, joka koostuu hapettajasuola-polttoaine- 2 59387 seoksesta vesiperusaineessa, korvaisi useimmat NG/EGD-perustaiset räjähdysaineet. Vaikka näin on tapahtunut olennaisessa määrin, ei ole ollut mahdollista taloudellisesti valmistaa lieteräjähdysaineita, jotka ovat pienillä läpimitoilla sopivan herkkiä ja voimakkaita ilman, että niihin lisätään kalliita herkistysaineita. Erityisenä haittana on ollut, että tunnetut käyttökelpoiset lieteherkistysaineet, kuten hiukkasmaiset orgaaniset räjähdysaineet, kuten TNT, tai hiukkasmaiset energiapitoiset metallit, eivät ole liukoisia vesiperusaineeseen tai täysin yhteensopivia sen kanssa, eivätkä siten toimi parhaalla mahdollisella tavalla räjähdys-prosessin aikana.

Ihannetapauksessa räjähdysaineherkistysaineella, varsinkin herkistysaineella vesipitoisia hapettajasuolaliete-räjähdysaineita varten, tulisi olla tavanomaisen nitroglyseriini/etyleeniglykolidinitraatin taloudellisuus ja voimakkuus ilman siihen liittyviä vaaroja ja myrkyllisyyttä, ja sen tulisi samalla olla täysin yhteensopiva lietteen vesi/suolaperusaineen kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä räjähdyssuoritus.

Keksinnön mukaiselle räjähdysainekoostumukselle on tunnusomaista, että herkistysaineena on etyleeniglykolimononitraatti, propyleeniglykolimononitraatti tai hydroksiklooripropyylinitraatti tai näiden seokset.

Hydroksialkyylinitraattien (HÄN) valmistus suoritetaan teollisesti saattamalla oksiraanirengasyhdiste reagoimaan ammoniumnitraatin ja typpihapon vesiliuoksen kanssa. Esimerkiksi etyleenioksidi reagoi muodostaen etyleeniglykolia ja EGMN:ää typpihapon ja ammoniumnitraatin laimeassa liuoksessa. %ös muita nitraatti-suoloja, kuten natriumnitraattia ja kalsiumnitraattia voidaan lisätä reaktioseok-seen. EGMN:ää sisältävälle reaktiotuotteelle voidaan suorittaa uuttamiskäsittely olennaisesti puhtaan EGMN:n saamiseksi. Vaihtoehtoisesti lopputuotetta voidaan käyttää sellaisenaan kohonneen herkkyyden omaavan lieteräjähdysaineseoksen osana.

Keksintöä valaistaan seuraavilla esimerkeillä, jotka eivät rajoita sen piiriä. Prosentit ovat kaikissa esimerkeissä painoprosentteja.

Esimerkki 1

Etyleeniglykolimononitraatin (EGMN) valmistus 1 mooli (1+U g) etyleenioksidia johdettiin kaasuna liuokseen, joka sisälsi 220 g ammoniumnitraattia, ho g natriumnitraattia, 80 g 98 %:sta typpihappoa ja 1U0 g vettä, ja seos jäähdytettiin jäähauteella. Reaktio oli eksoterminen lämpötilan noustessa oksidia lisättäessä 8°C:sta 20°C:een. Kun oksidilisäys lakkasi, lämpötila putosi nopeasti eikä reaktioastiasta kehittynyt lainkaan etyleenioksidia. Tämä osoitti erittäin nopeata reaktiota. Muodostunut EGMN ei erottunut vesiliuoksesta, ei edes neutraloitaessa ja kyllästettäessä ammoniumnitraatti/ 59387 natriumnitraatilla. Vesiliuos uutettiin metyleenikloridilla ja saatiin 50-35 $> EGMN saanto. Tämä saanto oli sangen alhainen, eikä se edustanut todellista reaktiosaantoa, vaan oli tulos yksinkertaisesta tuotteen jakaantumista kahden faasin kesken, joihin se oli täysin sekoittuva.

Eristetyn EGMN:n osoitettiin ohutlevykromatografialla ja kaasu-neste-kromatografiällä koostuvan pääasiassa EGMN:stä ja pienistä määristä etylee-niglykolia, etyleeniglykolidinitraattia ja dietyleeniglykolimononitraattia. Esimerkki 2

Etyleeniglykolimononitraatin (EGMN) toinen valmistus Etyleenioksidia johdettiin liuokseen, joka sisälsi 500 g ammoniumnit-raattia, 80 g natriumnitraattia,160 g 98 $:sta typpihappoa ja 280 g vettä. Reaktiolämpötila pidettiin ulkoisella jäähdytyksellä 35°C:n alapuolella. Oksidin lisäysnopeus liuokseen oli säädetty 1,2 l/min. ja samalla lisättiin tipolttain 160 g 98 $:sta typpihappoa 57 minuutin aikana, mikä aika tarvittiin 3 oksidimoolin lisäämiseen. Vielä 6 moolia etyleenioksidia ja 320 g 98 $:sta typpihappoa lisättiin samalla tavalla, minkä jälkeen systeemiin vietiin ylimääräiset 4 moolia oksidia ylimääräisen typpihapon neutraloimi-seksi. Tyypillisessä tapauksessa, kun kaikkiaan oli absorboitunut 13 moolia oksidia, tarvittiin 2 ml 28 ?6:sta ammoniumhydroksidiliuosta (d - 0,90) saattamaan lopullisen liuoksen pH 7»0:aan. Laskelma reaktiotuotteiden mate-riaalitasapainosta osoitti suunnilleen seuraavaa koostumusta: ammoniumnitraatti 24,1 $ natriumnitraatti 3 19 $> vesi 11,5 $> etyleeniglykolimononitraatti 51»4 $ etyleeniglykoli 9»1 #

Esimerkit 4-8 EGMN:n valmistus

Puolisuuressa mittakaavassa (pilot-plant) suoritetussa esimerkin 2 mukaisessa reaktioprosessissa tuotettiin seuraavat EGMN-nesteet. Esitetyt määrät ovat painoprosentteja.

Esimerkki: 4 5678 ammoniumnitraatti 25»4 22,0 24»7 25,9 28,8 natriumnitraatti 4»2 4»2 3,8 3,8 410 vesi 12,8 15,7 11,9 11,5 15,3 EGMN1 54,2 51,3 54,7 55,8 52,4 etyleeniglykoli 5,4 6,8 4,8 5,0 5,5

Etyleenioksidin ja väkevän typpihapon lisäyksiä voidaan tehdä uudelleen, jotta saataisiin vielä korkeampia EGMN:n väkevyyksiä (esim. 70 #).

4 59387

Esimerkit 9 - 11 EGMN:n jatkuva valmistus Käytettiin jatkuvaa prosessia EGMN:n valmistuksessa. Kolme astiaa oli liitetty yhteen sarjaan ja ne muodostivat sekoitustankin, nitraustankin ja neutralointitankin. Astiat oli varustettu sekoituslaitteilla, jäähdytyslaitteilla ja sisääntulo- ja ulosmenoaukoilla. Hapan vesipitoinen liuos, joka sisälsi 26 - 33 paino-osaa ammoniumnitraattia, 46 - 52 paino-osaa väkevää 98 $:sta typpihappoa ja 15 - 25 paino-osaa vettä, valmistettiin sekoitus-tankissa. Tämä liuos syötettiin pumpulla nitraustankkiin, missä se saatettiin kosketuksiin etyleenioksidikaasun kanssa. Liuoksen ja kaasun syöttö-nopeudet säädettiin siten, että reaktiolämpötila pysyi noin 30 - noin 60°C:8sa, mikä alue vähensi sivutuotteiden, kuten etyleeniglykolin tai etyleeniglykoli-dinitraatin, muodostumista. Halutun nitraustuotteen koostumus paino-$:ina on 1 - 12 ia typpihappoa, 18 - 25 $ ammoniumnitraattia, 10 - 15 $ vettä, 2-8 io etyleeniglykolia ja 30 - 60 i» EGMN. Raakatuote virtasi nitraustankis-ta jatkuvasti neutralointitankkiin, missä kaasusuihkuttajan avulla disper-goitiin ammoniakkikaasua tasaisesti sekoitettuun reaktioseokseen. pH säädettiin alueelle 6,2 - 6,5· Tässä vaiheessa muodostui 2-15 paino-^i lisää ammoniumnitraattia reaktiossa ammoniakkikaasun ja jäännöstyppihapon kesken. Neut-ralointitankista poisjohtoaukon kautta virtaava neste oli haluttu lopputuote, joka sisälsi normaalisti 40 - 60 paino-$ EGMN, 2-8 paino-$6 etyleeniglykolia, 25 - 35 paino-?b ammoniumnitraattia ja 10 - 25 paino-$ vettä. Seuraavat EGMN-nesteet valmistettiin jatkuvalla prosessilla.

Esimerkki 9 10 11 ammoniumnitraatti 27,5 29,2 25,9 vesi 15,0 16,1 22,4 EGMN . 53,6 49,4 46,8 etyleeniglykoli 3,8 5,5 4,9

Esimerkki 12

Etyleeniglykolimononitraatin (EGMN) herkkyys

Nitroglyseriinin (NG) ja EGMNtn iskuherkkyyttä verrattiin putoavalla painolla suoritetussa iskukokeessa absorboimalla molemmat aineet perusosassaan, joka sisälsi 25 $ puuhioketta, 25 natriumnitraattia ja 50 $ ammoniumnitraattia. Seos 60 ia NG/40 io perusmassaa räjähti, kun 5 kg pudotettiin 57,5 cm. Kuitenkin seos 70 $ EGMN ja 30 perusmassaa jäi räjähtämättä, kun 5 kg pudotettiin 137,5 cm.

Esimerkit 13 - 21 PGMNsn ja HCPN:n valmistus

Propyleeniglykolimononitraatti- ja hydroksiklooripropyylinitraatti-annokset valmistettiin samankaltaisella menetelmällä kuin esimerkissä 2. Havaittiin kuitenkin, että ammoniumnitraatin korkea alkuväkevyys aiheutti 5 59387 sen kiteytymisen reaktion jatkuessa, ja että natriumnitraatin läsnäolo sai aikaan neste-neste faasien erottumisen reaktion aikana. Tyypillisesti käytettiin lähtöeeoksena 50 S ammoniumnitraattia ja 65 ml 70 ^:sta typpihappoa. Propyleenioksidia tai epikloorihydriiniä ja 70 $:sta typpihappoa lisättiin erillisten sisääntuloaukkojen kautta samassa moolisuhteessa, kunnes 16 - 30 moolia happoa oli lisätty ja sen jälkeen 5 - 17 $>'·n ylimäärä propyleenioksidia tai epikloorihydriiniä. Lisää ammoniumnitraattia voidaan lisätä liuotettuna typpihappoon korkean nitraattiväkevyyden ylläpitämiseksi. Aina 470 g:aan asti ammoniumnitraattia pysyi liuoksessa. Ylimääräisen hapon neutralointi nestemäisellä ammoniakilla johti propyleeniglykolimononitraatin synteesissä neste-neste faasien erottumiseen, jolloin halutun tuotteen, PGMN:n, väkevämpi liuos on ylemmässä kerroksessa. Havaittiin, että molemmissa synteeseissä systeemin kyllästäminen natriumnitraatilla tai kalsiumnitraatilla johti tehokkaampaan erottumiseen, jolloin kerros, joka sisälsi pääosan mononitraatti-esteristä, sisälsi suhteellisen vähän vettä. Reaktoriin syötettyjä edullisia koostumuksia voidaan käyttää valmistuksissa esimerkkien 9 ** H jatkuvalla menetelmällä.

Alla on koottuna edustavien annoksittain valmistettujen reaktiotuotteiden analyysit:

Esimerkki 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Analyysi: H20 14,1 12,7 12,6 8,8 14,5 5,7 11,3 H,6 5,8 ammonium- 12,9 12,4 13,5 7,7 14,3 4,1 9,5 8,3 5,5 nitraatti natrium- - - - 1,7 ~ 0,33 “ - 0,74 nitraatti propyleeni- 7,3 7,2 7,7 7,4 7,8 - glykoli propyleeniglyko- 65,7 67,7 66,2 74,5 63,4 - - limononitraatti kloorihydriini - - 9,2 8,6 9,3 9,1 hydroksikloori- ----- 80,7 70,6 70,8 78,9 propyylinit- raatti

Huom: esimerkeissä 13, 14 ja 15 saatiin tuotteet erottamalla pääasiallinen nestekerros neutraloinnin jälkeen ammoniakilla.

Esimerkin 16 tuote saatiin esimerkistä 15 kyllästämällä systeemi natriumnitraatilla ja pidättämällä herkistäjää paljon sisältävä kerros.

Esimerkeissä 19 ja 20 saatiin reaktiotuote yhden faasin tuotteena ammoniakilla neutraloinnin jälkeen.

6 59387

Esimerkin 21 tuote saatiin esimerkistä kyllästämällä systeemi natrium-nitraatilla ja pidättämällä herkistäjää paljon sisältävä kerros.

Esimerkki 22

Lieteräjähdysainekoostumus

Esimerkissä 1 valmistettua EGMN:ää käytettiin valmistettaessa laboratorioni ttakaavaisessa laitteessa seuraava lieteräjähdysainekoostumus. ammoniumnitraatti 45 »2 i° natriumnitraatti 10,0 i sinkkinitraatti 0,17 i> vesi 12,0 io EGMII 30,0 gilsoniitti 1,0 i> paksunnosaine (guar-kumi) 0,6 $ etyleeniglykoli 1,0 i ristisitoja (crosslinker) 0,03 Ί° tiheys lt44 g/cm^

Yllä oleva koostumus räjähti 5,1 cm läpimittaisessa patruunassa käytettäessä aloitesytytykseen 20 g pentoliittiä.

Esimerkki 23

Lieteräjähdysainekoostumus

Valmistettiin seuraavan koostumuksen omaava liete laboratoriossa käyttäen esimerkin 2 reaktiotuotetta.

EGMN 30,0 io etyleeniglykoli 5»3 i° ammoniumnitraatti 54»0 fo natriumnitraatti 10,1 io vesi 12,0 i alumiini 5»0 i paksunnosaine (guar-kumi) 2,6 i pinta-aktiivi aine 1,0 i tiheys 1,10 g/cm^

Yllä oleva koostumus räjähti J,8 cm läpimittaisessa patruunassa käytettäessä aloitesytytykseen euurivoimaista nallihattua.

Esimerkki 24

Lieteräjähdysainekoostumus

Seuraava liete valmistettiin laboratoriossa käyttäen esimerkin 2 reaktiotuotetta.

EGMII 12,0 i etyleeniglykoli 4,2 i> ammoniumnitraatti 51,68 io natriumnitraatti 12,4 i 7 59387 vesi 14»6 $ natriumlignosulfonaatti 3,0 fumaarihappo 0,02 $ sinkkinitraatti 0,2 paksunnosaine (guar-kumi) 1,2 ^ ristisitoja 0,7 i° tiheys 1,3 g/cm^

Yllä oleva koostumus räjähti 10,2 cm läpimittaisessa patruunassa käytettäessä aloitesytytykseen 110 g valettua pentoliittiräjäytintä.

Esimerkki 25

Lieteräjähdysainekoostumus EGMJTsää, joka oli valmistettu uuttamalla metyleenikloridilla, käytettiin valmistettaessa laboratoriossa seuraava liete: ammoniumnitraatti 39,5 ^ natriumnitraatti 10,0 fo vesi 12,0 ‘fo alumiini 5,0 ^ EGMN 30,0 $> paksunnosaine (guar-kumi) 1,5 $ etyleeniglykoli 1,0 $ pinta-aktiivi aine 1,0 ^ tiheys 1,12 g/cm^

Yllä oleva koostumus räjähti 3,S cm läpimittaisessa patruunassa käytettäessä aloitesytytykseen suurivoimaista nallihattua.

Esimerkit 26-29 Lieteräjähdysainekoostumus

Sarja vesipitoisia tyypiltään suureen läpimittaan sopivia lieteräjäh-dysainekoostumuksia, joilla oli alhainen tiheys, valmistettiin 45 kg:n määrinä nauhasekoittimessa. Käytetyt sekoitusmenetelmät valittiin muistuttamaan tyypillistä sekoitusoperäätiota liikkuvaan vaunuun kytketyssä pulkki-sekoittajassa niin, että tuotteet olisivat sopivia käytettäviksi tällä tavalla. Siten useimmat kuivat aineet sekoitettiin sekoittajassa ennen veden lisäämistä, guar-paksunnosaine lisättiin dispergoituna glykoliin ja lämpötila säädettiin 1Θ - 24°C:een; EGMN-neste lisättiin, kun guar-kumia oli sekoitettu 5 minuuttia; kun oli sekoitettu vielä 5 minuuttia, lisättiin noin puolet ammoniumnitraatista (25,0 ?£ koko koostumuksesta) huokoisina palasina ilman sekoittamiseksi lietteeseen; lopuksi lisättiin ristisitoja-liuos vasta, kun liete oli seissyt vrk:n ajan.

Ristisitojaliuos valmistettiin yhtä suurista paino-osista natrium-dikromaattia, ferrinitraattia ja vettä.

8 59387

Seuraavassa on koottu tulokset lietteistä, jotka osoittavat kohoavaa herkkyyttä etyleeniglykolimononitraatin osuuden noustessa. Myös on osoitettu alumiinin lisäävä herkistävä vaikutus käytettäessä tätä EGMN-herkistäjän ohella. Esitetyt suhteet ovat paino-^sja.

Esimerkki 26 27 28 29

Aineosat (lisätyt) ammoniumnitraatti (palasina) 45»8 50,48 52,18 45»7 natriumnitraatti 11*50 11,80 11*90 11*9 natriumlignosulfonaatti 5*00 5*00 5*00 5*0 sinkkinitraatti 0,20 0,20 0,20 0,2 fumaarihappo 0,02 0,02 0,02 ~ gilsoniitti 0,90 1,60 2,60 vesi 11,80 13,10 15,40 15,7 guar-paksunnosaine 1,00 1,00 1,00 1*0 glykoli 3*00 5*40 3*40 4,2 EGMN-neste 22,101 14,801 11,702 11,72 alumiinijauhe - - - 10,0 ristisitojaliuos 0.60 0.60 0.60 0«6 100,00 100,00 100,00 100,0

Yhteenlasketut pää-aineosien määrät ammoniumnitraatti 50,1 54,0 46,3 46,4 natriumnitraatti 12,4 12,4 12,4 12,4 etyleeniglykoli 4*2 4*2 4,2 5*0 EGMN 12,0 8,0 6,0 6,0

Vesi 14,8 15,2 15,4 15,7 alumiinijauhe - - 10,0 muut 6,5 6,2 15,7 4,5 tiheys ristisidon- 1,25 1,25 1,17 1,25 nan jälkeen RäjähdystulokBet muovipatruunan 15,2 cm 10,2 om 15,2 om 8,9 cm läpimitta räjäytintä käytetty 80 g 450 g 450 g 450 g (pentoliitti)

lietteen lämpötila 4,4°C 4,4°C 5,5°c 4,4 C

räjähdyksessä

X54,2 $> EGMN 251,5 1° EGMN

esimerkki 4 esimerkki 8 9 59387

Esimerkit 30 - 32 Lieteräjähdysainekoostumuksia

Valmistettiin korkean tiheyden omaavia räjähdysainekoostumuksia, jotka olivat tyypiltään sopivia suureen läpimittaan. Ensin sekoitettiin kuivat suolat, sitten lisättiin EGMN-neste ja sekoitettiin säätäen lämpötila 18 -24°C:een ja pH 4»0 - 5*0:aan. Koostumuksen sisältämä hienojakoinen metalli, alumiinijauhe, lisättiin tässä vaiheessa, ja senjälkeen modifioitu guar-kumi ja ristisitoja dispergoituina glykoliin. 2-4 minuutin paksuuntumisajän jälkeen seokset eivät segregoituneet, ja ne pakattiin polyetyleenivuorat-tuihin kuitulevylieriöihin. Räjähdyskokeet suoritettiin koostumuksilla käyttäen 320 g valettua pentoliittiräjäytintä, ja tulokset ja ainesuhteet paino-5& ina nähdään alla olevassa taulukossa.

Esimerkki 30 31 32

Aineosat (lisätyt) ammoniumnitraatti (palasina) 43»9 41,9 34,8 natriumnitraatti 10,0 10,0 10,0 sinkkinitraatti 0,2 0,2 0,2 EGMN-neste (esim. Il) 42,0 42,0 42,0 alumiinijauhe - - 10,0 rikki - 3»0 gilsoniitti 1,0 - - etyleeniglykoli 1,93 1»93 1»93 guar-paksunnosaine 1,00 1,00 1,00 kaliumpyroantimonaatti- 0.07 0.07 0.07 ristisitoja 100,00 100,00 100,00 tiheys 1,43 1»42 1,57

Yhteenlasketut pääaine-osien määrät ammoniumnitraatti 54»7 52,7 45»7 natriumnitraatti 10,0 10,0 10,0 etyleeniglykoli 4f0 4»0 4»0 EGMN 19,7 19,7 19,7 vesi 9>4 9»4 9,4 alumiini - - 10,0 panoksen koko (om) 15»2 x 58,4 15»2 x 59,4 15>2 x 59,4

lietteen lämpötila 1,7°C 6°C 24°C

tulos räjähti räjähti räjähti 10 59387

Esimerkit 33 - 35 Lieteräjähdysainekoostumuksia

Valmistettiin sarja vesipitoisia pieneen läpimittaan sopivia, so. 5,1 cm läpimitassa tai alle räjähtäviä, lieteräjähdysainekoostumuksia. Esitetään nalliherkkiä koostumuksia, joissa lisäherkistys on saatu aikaan sisällyttämällä niihin ilmakuplia stabiloituina paksunnettuun lietteeseen pinta-aktii-visten aineiden avulla. Näissä systeemeissä kuivat aineosat sekoitettiin yhteen, sitten lisättiin nesteet ja paksunnettiin. Esitetyt suhteet on ilmoitettu paino-uijina.

Esimerkki 33 34 35

Aineosat (lisätyt) ammoniumnitraatti (palasina) 32,025 25,925 23,625 natriumnitraatti (synteettinen) 10,2 15»0 12,9 sinkkinitraatti 0,2 - 0,2 nitropuuvilla (dynamiittilaatu) 0,5 paksunnosaine (modifioitu guar) 1,5 1,5 lt5 ristisitojaliuos 0,075 0,075 0,075 sinkkikromaatti 0,5 O»5 - 50 nen natriumdikromaatti- - - 0,5 liuos pinta-aktiivi aine 1,0^ 1,0^ 1,0^ vesi 6,5 6,6 5,5 EGMN-neste 47.5^ 49.4^ 54.7^ 100,00 100,00 100,00 tiheys 1,18 1,05 1,17

Yhteenlasketut pääai-neosien määrät ammoniumnitraatti 43*3 39»5 40,1 natriumnitraatti 12,0 15*0 15,25 etyleeniglykoli 2,4 1.9 2,6 EGMN 26,5 26,5 30,0 vesi 12,0 14,0 12,0

Onnistuneet räjäytykset alkyeytytin No: 8 No: 6 No: 5

P/C nalli P/C nalli p/c nalli lämpötila 4*4°C 4*4°C 22°C

polyetyleenivuoratun patruunan läpimitta 1" 1" 1« mitattu räjähdysnopeus 2,8 3*2 3f0 (km/sek) n 59387 1GAP "Cedepol'* SA-406 (rekisteröity tavaramerkki) 2GAF "Cedepon" LT-40 " " ^esimerkki 7 4.

esimerkki 9 5 •'esimerkki θ

Esimerkit 36 - 37 Lieteräjähdysainekoostumuksia

Korkean tiheyden omaavia lietteitä valmistettiin myös pienempiä määriä laboratoriomittakaavassa propyleeniglykolimononitraatista ja hydroksikloo- ripropyylinitraatista. Niiden räjähtävyyttä kokeiltiin myöhemmin esimerkkien 57 - 64 jälkeen kuvatulla "lyijymurskaus"-menetelmällä. Alla esitetään koostumukset ja tulokset, suhteet ovat paino-$:ina.

1 2

Esimerkki 36 36

Yhteenlasketut aineosien määrät ammoniumnitraatti 42,3 35»5 natriumnitraatti 18»7 15»0 vesi 15»1 5>7 propyleeniglykolimononitraatti 16,3 propyleeniglykoli 3 »4 hydroksiklooripropyylinitraatti - 35»3 kloorihydriini - 4*3 guar-paksunnosaine 1,9 1*9 hydroksietyyliselluloosapak- 1,9 1*9 sunnosaine kaliumpyroantimonaattiristisitoja 0,1 0,1 sinkkikromaatti 0,1 0,1 fumaarihappo 0,2 0,2 tiheys 1,41 1,54 kokeiltu panos 10,2 cm φ x 1 kg 10,2 cm φ x 1 kg räjähdyksen alkusytytin 20 g pentoliittia 60 g pentoliittia ^Valmistettu reaktiotuotteen molemmista kerroksista, kuten on kuvattu esimerkeissä 13 - 21 2 nCPN-neste väkevöity esimerkistä 20 kyllästämällä natriumnitraatilla Esimerkit 38 - 40 Lieteräjähdysainekoostumuksia

Valmistettiin sarja vesipitoisia lietekoostumuksia, joissa lisäherkis-tys saatiin aikaan sisällyttämällä koostumukseen lasimikrokuplia, jotka sisälsivät ilmaa. Näissä systeemeissä nesteet, joihin oli lisätty annos ammo— 12 59387 niumnitraattia, esipaksunnettiin ennen loppujen kuivien aineosien ja risti-sitojan lisäämistä. Esitetyt suhteet ovat paino-^:ja.

Esimerkki 38 39 40

Aineosat (lisätty) EGMN-neste 57,31 57,31 34,42 ammoniumnitraatti (palasina) 8,0 8,0 15,0 vesi 1,2 1,2 3,4 etyleeniglykoli - - 0,7 paksunnoeaine (modifioitu guar) 1,0 1,0 0,4 lasimikrokuplia 1,0 2,0 2,0 ammoniumnitraatti (jauhe) - - 14,08 " " (huokoisia palasia) 18,65 17,65 13,0 natriumnitraatti (synteettinen) 12,7 12,7 13,0 gilsoniitti - - 2,0 ristisitojaliuos 0,05 0,05 0,02 sinkkikromaatti 0.1 0.1 - 100,0 100,0 100,0 tiheys 1,19 1,12 1,18

Yhteenlasketut pää-aineosien määrät ammoniumnitraatti 39,8 38,8 52,1 natriumnitraatti 15,0 15,0 13,0 etyleeniglykoli 3,2 3,2 2,5 EGMN 30,0 30,0 17,0 vesi 10,0 10,0 11,0 lasimikrokuplia 1,0 2,0 2,0

Onnistuneet räjäytykset polyetyleenivuoratun patruunan läpimitta, om 3,2 2,5 2,5 alkusytytin n:o 8 n:o 6 suurivoimainen * "Anodet" nalli

lämpötila 4,4°C 5,5°C 4,4°C

räjähdysnopeus (km/sek) 3,0 3,6 3,2 ^esimerkki 8 2 esimerkki 9 rekisteröity tavaramerkki

II

13 59387

Esimerkkien 22-1+0 kaltaiset lieteräjähdysainekoostumukset voivat myös edullisesti sisältää lisäherkistysaineita, kuten esimerkiksi metallihiukkasia, etanoliamiininitraattia, etyleeniglykolidinitraattia, nitroglyseriiniä, penta-erytritolitetranitraattia, dinitrotolueenia, alkyyliamiininitraattia ja ammonium-perkloraattia. Tällaisten tunnettujen räjähdysaineherkistäjien lisäyksellä saadaan koostumuksia, joilla on harvinainen herkkyys varsinkin käytettäväksi pienis-sä läpimitoissa. Esimerkiksi liete, jonka tiheys oli 1,15 g/cm , ja joka sisälsi vain 12,5 % EGMN, 10 % etanoliamiininitraattia, 12,1 % vettä ja 0,8 % edullista pinta-aktiivista ainetta (kts. esim. 33), räjähti nopeudella 2,6 km/sek 2,5 cm läpimittaisessa polyetyleenipatruunassa alkusytytyksen tapahtuessa n:o 8 F/C nallilla lämpötilassa 6,7°C.

Hydroksialkyylinitraatti (HÄN) koostumusten valmistus, jotka koostumukset ovat analogisia tavanomaisten nitroglyseriiniin, etyleeniglykolidinitraattiin tai näiden seoksiin perustuvien korkeatehoräjähdysaineiden kanssa, käsittää olennaisesti vedettömän HAN:n eristämisen sen vesipitoisista nesteistä. Esitysmielessä tämä voidaan suorittaa uuttamalla EGMN reaktorinesteestä metyleenikloridilla, joka sitten haihdutetaan haihdutusyksikössä.

Esimerkki 1+1

Hyytelöity räjähdysainekoostumus

Hyytelöity räjähdysainekoostumus valmistettiin nestefaasista, joka sisälsi etyleeniglykolimononitraattia, jossa oli noin 3 % etyleeniglykolia. Tämä seos hyytelöi nopeasti ja tehokkaasti dynamiittilaatua olevan nitropuuvillan, ja tuloksena oleva hyytelö oli hajaantumiskestävä upotettaessa veteen. Seuraava koostumus valmistettiin laboratoriomittakaavassa alalla hyvin tunnetuin sekoitusmenetelmin; esitetyt suhteet ovat paino-$:eja.

EGMN/EG 26,0 nitroselluloosa (dynamiittilaatu) 0,7 ammoniumnitraatti (jauheseos) 55»5 natriumnitraatti (Chile) 16,0 kasvisjauho 0,5 puuhioke 0,5 rikki 0,1+ kalsiumkarbonaatti (kalkki) 0,1+ 100,0

Saatiin erittäin hyvin suulakepuristettava, täyteläinen räjähdysainekoostumus, joka räjähti (3,2 x 20,3 cm patruuna) aloitesytytettäessä joko 50 % vahvuisella dynamiittiräjäyttimellä tai suurivoimaisella sähkönallilla nopeudella 2,57 km/sek. Patruuna ei syttynyt n:o 6 sähkönallilla. Tämä edustaa räjähdysainetta, jolla on kontrolloitu herkkyyden aleneminen verrattuna vastaavan voiman omaavaan nitroglyseriinihyytelöön.

Vaikka etyleeniglykolimononitraatin myrkkyominaisuuksia ei täysin i4 59387 tunneta, on ilmoitettu, että se on paljon vähemmän myrkyllistä kuin nitroglyseriini. Sen höyrynpaine on sangen samankaltainen kuin etyleeniglykoli-dinitraatilla, joka on nykyisin kaupassa olevien kaikkien nitroglyseriinien haihtuva ja vallitseva aineosa. Joka tapauksessa sekä kontrolloidussa EGMK:n vaikutuksessa että pitempiaikaisessa työskentelyssä sen kanssa ei koettu mitään dinitraattihöyryjen aiheuttamia tyypillisiä "NG-päänsärkyjä". Siten EGMN:n avulla valmistettujen räjähdysaineiden lisäominaisuuksiin kuuluu TG-räjähdysaineiden aiheuttamien päänsärkyä tuottavien tyypillisten ominaisuuksien puuttuminen.

Nitroglyseriinillä havaittiin olevan huomattavia ja odottamattomia liukoisuusominaisuuksia EGMN-nesteiden suhteen. Kun nitroglyseriini, joka oli valmistettu lähtöaineista, joissa oli 15 $ glyseriiniä ja 85 $ etyleenigly-kolia, sekoitettiin esimerkin 13 EGMN-nesteen kanssa, ei tapahtunut mitään faasien erottumista aina 12 $:iin asti NG:tä huolimatta siitä, että systeemi sisälsi noin 14 i» vettä ja 24 i° liuenneita suoloja. Korkeammilla nitrogly-seriinitasoilla saatiin puhdas, tehokas kerrosten erottuminen, ja EGMN:n hyvä ekstrahoituminen vallitsevasti orgaaniseen kerrokseen. Tämän kerroksen lisädehydrataatio voitiin suorittaa lisäämällä veteen sekoittumattomia yhdisteitä. Dinitrotolueenin tai sulan trinitrotolueenin havaittiin olevan tehokkaita uuttamisaineita hydroksialkyylinitraattiaineosille reaktori-nesteestä.

Esimerkit 42 - 46

Kyytelöityjä räjähdysaineko©stumuksia Väkeviä EGMNsn liuoksia valmistettiin sekoittamalla keskenään reak-torinestettä räjähdysaineosien kanssa, jotka edellä kuvatun mukaisesti edistävät faasien erottumista. Näistä liuoksista valmistettiin hyytelötyyp-pisiä koostumuksia alalla hyvin tunnetuin menetelmin; tulokset näistä on koottu seuraavaan taulukkoon, missä suhteet ovat paino-$:ja.

15 5 93 87 a ί> d --—- ·Η

Eh d a on a

Q « ·Η O

VO Ο O O O r- iask f- o ia o t— o t— t— -i oj > -i oj • *\ | * ft ft ft ft | ftftftftj *H ·Η ft ft

\0 CO E CO ο ΙΑ Ο ΐΑΟΟΟΟλ r-ooo χ ί- H -=r CM

VO ·Η '— I ft VD C\J ΙΛ Γ- P r-\ CO LPv 00 CM 2 CÖ φ σΟ 1— * w ¢3

«H

rH

rH

a] d on o —, . *> pp o on vo O Eh la O ia O O Of— -i -i OW -i vo ►g^jgjft ftftftft|ftftftft| CM ft#» LA . on I Q Ο O O OJ LA 1-000 VO -i Ol -it— BOJOVOOOiAr- !«!

•Η 1ΗΪ. O

to la Cvi a> co vo " d ^ _-___ m

•H

rH

3 -— on d o in vo O " o f— o a ltv o -a· ον o o t— la la o opq -i on o> • j r· ftftft»| ftftftftft C\iW ft * t/}

Ηί f— a on O ON LA O VO O T-OOOLA -i CVI

-i t— ·Η OJ LA OJ Hf OI XVO C

10 LA 0) ω co c\j ο τ)

-1-H· >-^ ft . · *H

on d <u d •Η <L> H p rH to m cd o tu —. —- « a o vo o

VO O LA O LA GO O Of— LA LA O -i CM A

5¾ Λ *ΙΛΛΛ| «S «t ** * f (VJ pq *1 r t~l | on t— * on i o\ oola«- <- o o o W -i oj d -it— B OJ O LA 00 LA r- x Ä •H VO Ή

M LA OJ A

tl) CO " O ft

— ^ m ·· K

d p •rt ' i H ΪΑ T- m h o

^ r— OlAOOLAOOOO * d O OO LA

LA O OOvlAOVOLAOOVLA OÖ -i «- t- g» ftftftftftftftftft| CM ft ft

W CO · CM I LA i-O^OOJi-^-OO P9 -iOO

_i -i a la o t— on la ' X t=4 C

•H *rt

M LA OJ VO H

<u co ·> o —- -h on o d ·· 0} d to s

H

taO

*? td O -n) d •H " '

cd tA

A

LA

:td oo •r-j '—- ltd p d to ΐΑ ·Η

H I H

Ό O O

<u d x, •rH >» d td h

Φ A taO

to *H

M d 3 ·Η Φ p ta cd '— cu

O cd ‘rt cd * rH

d d 01 H Φ AJ >>

V M r-i A 0) P

H 3 ·Η 3 co H

h tA to dB t> <d 1- Αί I 3 5 9 s -t-S -H a a

3 o d d p 3 -h p o M

d C Sh ·Η(0·ιΗΡ,ρ·Η pr-' — Φ·Η COCOOPP Cdfd r B«dd d O d d d P cdp td to •h ft aa odAitdpcdtd d ·η d 3 to 0) taO Φ Sh ·Η d d OdJ 3 O)

W " G G G G P G O PrHpp A

Φ ·Η 0·Ηΰ·Η·ΗΡ0Λ dcdtud O

p td ei <u p o «rt Λ p tdptop tdd to ra >>todPid3td(u ^dAicdd rH to Φ >> P >> ·Η -rl 3 I Cd "~3 AJ g ·Η ->> ft ·Η ·Η >> d τ3 ρ >d a ·η ·η p ·η to o ΡΛρ·Ηρ ρτί I Λ a> Λ 3 g d ·η icd ·η ·η ·η ·η — S d p>» :o Λ a icd picdcdaodd>ÄA!to irtajid ft id S -0 -H "-p taO d g P Ä to 3 3 H En ·τι A ή fl Ό O itd d itd d S B <d Φ <d 3 ή cd a icd td >cd icd icd W d 0>aOrö3 d>AiftdAiEHp5ftd Hd 16 59387

Esimerkin 42 sekoituksella oli tiheys 1,47 g/cm^ ja pehmeä konsistens-si, joka teki siitä helpon ja siistin suulakepuristaa patruunoihin. Koostumus oli edelleen pehmeä 23 vrk:n varastoinnin jälkeen ympäristössä, jossa lämpötila vaihteli päivittäin välillä + 35,5 - -32°C.

Nämä esimerkit ovat lisäksi esimerkkeinä räjähdysaineista, joilla asteittain muuttuva herkkyys. Arvioitu nitroglyseriinipitoisuus vaihtelee välillä 15 - 7 $· Lisäksi, koska etyleeniglykolimononitraatti on tehokas jäh-mettymisenestolisäaine glyseryylitrinitraatille, viimeksimainittua voidaan käyttää ainoastaan koostumuksiin, joille halutaan jonkin verran suurempi tehokkuus erottumisessa, ja joissa halutaan täysin välttää etyleeniglykolidi-nitraatin päänsärkyä aiheuttavat höyryt.

Esimerkit 47 - 48

Hyytelötyyppisiä räjähdysainekoostumuksia

Valmistettiin hyytelötyyppisiä räjähdysaineita, joilla oli jonkin verran alempi herkkyys, propyleeniglykolimononitraatti- ja hydroksikloori-propyylinitraattinesteistä. Alhaisen vesipitoisuuden omaavat väkevöidyt nesteet turvottivat nitroselluloosan, mutta niiden havaittiin toimivan tehokkaammin lisättäessä ja turvotettaessa ensin pieni määrä korkeamolekyyli-painoista hydroksietyyliselluloosaa.

Esimerkki 47 48 neste 33,01 33,01 hydroksietyyliselluloosa 0,3 0,3 nitropuuvilla 1,3 1,3 natriumnitraatti 35,0 35,0 ammoniumnitraatti 28,5 28,5 puuhioke 0,8 0,8 vehnäj auho 0,7 0,7 kalkki 0,4 0,4 (sisältää noin 25 $ (sisältää noin 26 $ propyleeniglykoli- hydroksiklooripropyy-mononitraattia ja linitraattia ja noin 2,9 io vettä) 1,9 °jo vettä) Räjähdyskokeita vapaasti

Polyetyleenipatruunan läpimitta 10,2 om 10,2 o· Räjäytin (pentoliitti) 60 g 60 g

Tulokset räjähti räjähti ^neste väkevöity esimerkin 17 tuotteesta kyllästämällä natriumnitraatilla

Esimerkki 21 17 59387

Esimerkit 49 - 52

Gelatinoituja räjähdysainekoostumuksia

Valmistettiin herkistäjänesteitä sekoittamalla alhaisen vesipitoisuuden omaavia nesteitä, kuten esimerkeissä 16 ja 21 saadut, standardi EGMN-nestei-siin, kuten esimerkkien 9 - 11 tuotteet, ja kyllästämällä suolalla. Esimerkiksi 100 osaa PGMN-nestettä ja 200 osaa EGMN-nestettä sekoitettiin natrium-nitraatin kanssa; erottui herkistäjärikas kerros (209 osaa), joka sisälsi vain 11 $ vettä ja 15 °J° ammoniumnitraattia.

Nesteväkevöitteissä saavutetut alhaiset vesipitoisuudet olivat edullisia valmistettaessa nitroglyseriiniä sisältäviä gelatinoituja koostumuksia ilman, että oli tarpeen suorittaa lisää sen tyyppisiä neste-erotusoperaatioi-ta kuin on kuvattu esimerkeissä 42 - 46. Näitä valaistaan esimerkeissä 49 -51, joissa koostumukset on ilmoitettu paino-^:ina.

Puolihyytelötyypit Hyytelötyypit

Esim. 49 Esim. 50 Esim. 51 Esim. 52 neste 101 102 155 154 nitroglyseriini 10 10 15 15 nitropuuvilla 0,5 0,5 0,8 0,8 ammoniumnitraatti 75»9 75»9 53»9 65,0 (jauheseos) natriumnitraatti - - 12,0 kasvissulppu 2,5 2,5 2,5 2,0 rikki 0,3 0,3 0,3 0,3 steariinihappo 0,5 0,5 kalkki 0,3 0,3 0,5 0,5 Räjäytyskokeet (vapaasti 3*2 om läpimittaisissa poly-etyleenipatruunoissa) alkysytytin n:o 2 n:o 4 n:o 6 n:o 4

F/C F/C EB P/C

räjähdysnopeus 2,9 2,9 2,2 2,3 (km/sek.) ^EGMN/PGMN-nesteväkevöite, kuvattu yllä o PGMN-neste, esimerkki 16 ^PGMN-neete, väkevöity esimerkin 17 tuotteesta kyllästämällä natriumnitraatilla

A

HCPN-neste, esimerkki 21

Esimerkki 53

Olennaisesti kuiva dynamiitti-iyyppinen räjähdysainekoostumus

Alhaisen nitroglyseriinipitoisuuden koostumuksissa käytetään tyypillisesti noin 9 $ nitroglyseriiniä. Tyypillinen EGMN-neste käytettynä tasolla is 59387 noin 15-20 io nitroglyseriinin sijasta ja yhdessä tavanomaisten happea luovuttavien suolojen ja perusmassan kanssa formuloituna dynamiitiksi veisi 2 - 5 °/° vettä ja 8 - 11 $ etyleeniglykolimononitraattia koostumukseen. Näiden vesipitoisuuksien havaittiin olevan hyväksyttäviä, eikä EGMN-nesteen kuivaaminen näin olisi tarpeen ennen käyttöä tällaisessa koostumuksessa. Valmistettiin koostumus seuraavalla yhdistelmällä: EGMK-neste (esimerkki 9) 18,0 °/> ammoniumnitraatti (jauhe) 63,3 natriumnitraatti (chileläinen) 10,0 kasvisjauhe 2,0 puuhioke 2,0 vehnäjauho 1,5 tamarind-jauho 3*0 kalsiumkarbonaatti 0.2 100,0

Koostumus oli kostea, koossapysyvä ja konsistenssiltaan tyypillinen tavanomaiselle dynamiitille. Täytettynä 10,2 cm läpimittaiseen patruunaan tämä koostumus antoi vahvan räjähdyksen 21°C:ssa käytettäessä alkusytytykseen suu-rivoimaista nallihattua.

Esimerkit 54 - 56

Olennaisesti kuivia, dynamiittityyppisiä räjähdysainekoostumuksia

Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä räjähdysainekoostumuksista, jotka sisältävät suhteellisen suuria määriä nestemäistä hydroksialkyylinit-raattiherkistäjää, jotka on paksunnettu nitroselluloosalla ja saatu suhteellisen kuiviksi konsistenssiltaan lisäämällä sekaan sellusulppua. 100 osaa HCPN-nestettä (joka analyysin mukaan sisältää 5»7 $ vettä, 4»1 °/° ammonium-nitraattia, 0,33 natriumnitraattia, 9*2 fo kloorihydriiniä) ja 200 osaa EGMN-nestettä (14*5 °/a vettä, 14*3 ammoniumnitraattia, 63,4 °/° etyleeniglykolimononitraattia) sekoitettiin ja kyllästettiin natriumnitraatilla; enemmän orgaanista ainetta sisältävä faasi erottui, se sisälsi 11,2 i» vettä, 12,6 fo ammoniumnitraattia ja kahden glykolin ja kahden hydroksialkyylinit-raatin seokset. Tätä nestettä käytettiin esimerkin 56 valmistuksessa.

Esimerkki 54 55 56 12¾ hydroksialkyylinitraatti-neste 45*0 45*0 50,0' hydroksietyyliselluloosa 0,2 0,2 0,2 nitropuuvilla 1,2 1,2 1,5 natriumnitraatti 46,2 46,2 40,9 sellusulppu 7*0 7*0 7*0 kalkki 0,4 0,4 0,4 19 59387 Räjäytyskokeet (vapaasti) polyetyleenipatruuna 7#6 7,6 5*1 läpimitta * cm räjäytin (pentoliitti) 60 g 60 g 60 g räjähdysnopeus (km/sek) 2,4 2,4 2,6 1Neste, väkevöity esimerkin 17 tuotteesta kyllästämällä natriumnitraatilla 2

Esimerkki 21 ^EGMN-HCPN-nesteseos Esimerkit 57 - 64

Kuivia räjäytysainekoostumuksia (blasting agent)

Kuivista räjäytySaineista (blasting agents), joita käytetään normaalisti kuivissa poranrei'issä varsinkin avolouhoksissa ja guarrying-operaatloissa, ovat esimerkkejä ammoniumnitraatti-polttoöljy- (ANFO) koostumukset.

ANFO on osoittautunut sekä taloudelliseksi että turvalliseksi, mutta kärsii kuitenkin olennaisesta epäherkkyydestä, minkä vuoksi tarvitaan erityistoimenpiteitä panoksen alkusytyksen j.a etenemisen suhteen. Nut on havaittu, että lisäämällä hydroksialkyylinitraatti- (HÄN) nestettä tyypillisiin ANFO-kooo-tumuksiin, niiden herkkyyttä saadaan kohotettua. Voidaan myös käyttää hyödyksi nitroglyseriinin liukenevuutta HAN-nesteeseen pienien määrien NG:tä viemiseksi kuiviin räjähdysaineisiin poikkeuksellisen herkkyyden omaavien koostumusten valmistamiseksi. Koska NG on liukoinen ja liuotettu, se saadaan jakautumaan tasaisesti koko kuivaan koostumukseen erittäin laimeassa muodossa.

Alla esitettyjen kuivien räjähdysainekoostumusten räjäytyskokeet suoritettiin asettamalla räjähdysaine 10 cm läpimittaiseen polveteeninussiin teräslevyllä, jota kannatti 3,5 χ 0,6 cm poikkileikkauksen omaava ympyrän muotoon taivutettu lyijytanko. Vahva räjähdys oikaisi huomattavasti tätä tankoa.

Kaikki esimerkkien tuotteet ovat osoitettavasti herkempiä kuin kontrolli, standardi ammoniumnitraatti/polttoöljy-räjähdysaine valmistettuna huokoisista kappaleista. Standardi ANFO vaatii vahvaan räjähdykseen normaalisti n:o 6 EB nallihatun + viisi n:o 8 räjähdysnallihattua (blasting cap). Esitetyt suhteet ovat paino-f&sina.

59387 20 a ο VO o o C\J O CO T- O 0\ « I I I « I *>111 » »

Ov VO -3- T- | t— CM

VOI CO *H

o)

a -H

H H

UO OOH

O CO CV) t- > CÖ

, « I II» 1*111« -H Cl H

00 ao VOlo, *- «- p, jz; vo| CO 3 C En 3 cu WC cö 3

•H P

H P

H CU

OO CÖ H

H 00 C O

O O O O «- O 3 » i li* i « ι » i « · m i »h

cvj oo f- -=f «- >- oo c Pq H

vo co cö

I aS

•H W

CÖ O

S H O CVI

00 CVI O H O OO

O 00 0- t- > cö -d· Ον «- T- "I II* 1*111» ·Η C »» <- o j- c vo cvi . + voi r- CO 3 c a

3 CU H 0O

wc w »— o o g <υ ''v o -p ro cvj o li, t— ro <υ

£J\ *- O -3-ΙΛτ-Ο l/V O CU

»» »Il I » « I « « CVJ ·Η « « Ccö O Ov *- 00 CO O o*- '-HCVICVJ I CÖ vo| co O H 3 ro

· cö Ph O

cc o ac co

LTV VO

^ s « υ co cvj 1 2 N o p· o oo LTO o t- *- j- »I ||« 1*1*1« Ό·Η « « 0v|0 00 LAr-*-r-HLf\(Ma

1A| r- 0O OH -H

· cö ro cc cu c 0 tö

CVJ 00 ffl M

0 O irv u\ O Pq rv | | rv j | * rt | | #> | rv 0O| O H· 1Λ O Τ-00 00-Η 0) irvi r- oo H p oh en s

·· cö <u S

CO CO

1 Ph 3

O H

«« t- PQ CH ρ LTN O LT\ 0\ W I CÖ

«I *11 » I I I I » I 3 H

C— O lev h· OOOCO-H Sen IA i- CO H O ·ιΗ

O H W EH

2 « oo e e »H ' h oo pq § §

O o uoirsooH OO

!h|I »II »1*11» + I pq pq P LTV O O VO CO Ή

C σ\ H

O O H VO oo « ·· CÖ CC · a a

" ' ·Η »H

cö w ro — -p e w w

O ·Η cö *— CVI

0> esc crv H > O P I cö oo cö Λ Ρ ·Η Ή ^ ·Η Pc —' CÖ CVJ h e p ft a) !> « a 2 — •H H CÖ H O ·Η 3 ·Η ·

Ccö M-P —'•HO O’- PhCQHÄI

•h -h cä <u h ro λ ·η iaj H <u M .HC'-'CO <U>J3 -PC Hieöcöro M e p cö ·«? 3 roocö Scueö roc~^

Pi (U-Hp3eÖ>i(U^I-roOO ccöeurocro a

«j <u ro e ·η p ή ή ή I ,C ,C ή ro ro <u <u cd M

apSaijp H Ό 3 Ό 3 3 raccdAjcöCicdp·— • iHMHCHccJcö.O PCaJaJ ί>> Ρι >> Ρ ·η ρ ro ro o bO ή cö >i O O cvj p -H ·Ό> Ή ro Ρ ·Η Ό ·η ρ ρ ·η ro pq C O C Pc ro CP <U into) I >>>,B.ca-P<UC3 1 C O Pc Pc CUP OÄ «J C Jh Φ :ce Tl »eJ ·Η ·Η P s 4»

3 p g cö 3·ΗΗ "3 S ,3 a Ä 'O C'oft Ή ί=>·Η PH

9 h S M a Λ O O cJ <8 cu 3 ·η ία) ·η icö icö H «ö O O

3 3 — -— Ph ·—- H En > O EH pq SHH s2^>C