FI56455C - Ventilationsflaekt - Google Patents

Description

RSr^l [Bj (11)^UULUTUSjULKAISU ς A LJ ' } UTLÄGGNI NGSSKRIFT 0 0 *t 3 9 C ^ Patentti myönnetty 10 Cl 1930 Patent aeddelnt ^ (51) Kv.ik.*/int.ci.* G 05 D 7/06 F 04 D 27/00 SUOMI —FINLAND (21) Pattnttih.k«rm..-I»tt«it»nietaln| 953/73 (22) H«k*mi«pllvl—Anrtknlngsdag 28.03.73 (23) Alkupiivl— Glltlfhrtsdag 28.03.73 (41) Tullut JulklMktl — BIMt ofhntllg 29.01. jh

Patentti· ja rekisterihallitus ,... ......... , . .....

1 (44) Nihtiviluipanon ja kuuLJulkabun pvm. — n

Patents och registerstyrelsen ' Amekan uttagd och utl^krlfton publicerad 28.09.79 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkaus—Bagird prk>rtt«t 28.07.72 28.07.72, 28.O7.72, 28.O7.72, Ο2.Ο8.72 Japani-Japan(JP) 76178/72, 76179/72, 76180/72, 76181/72, 77912/72 (71) Matsushita Seiko Company, Limited, 18, 1-chome, Imafuku-Kita, Joto-ku,

Osaka City, Japani-Japan(JP) (72) Toshikazu Hayashi, Nara City, Japani-Japan(jP) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Tuuletin - Ventilationsfläkt

Keksinnön kohteena on tuuletin ja lähemmin määriteltynä sellainen auotmaattinen tuuletin, jota voidaan käyttää kotitalouksissa yms. paikoissa, joissa savua tai kaasua voi esiintyä ruoanlaiton tms. yhteydessä, tai tiloissa, joissa voi esiintyä epätavallista kaasua tai hiilimonoksidia esim. liekin tai tulipalon seurauksena, jolloin tuntoelementin tulee automaattisesti vaikuttaa elektroniseen piiriin tuulettimen käynnistämiseksi.

Tunnetun tekniikan mukaisesti on tätä tarkoitusta varten tuuletin käynnistetty tuntoelementin vaikutuksesta elektronisten piirien avulla. Tällöin ovat kuitenkin käsikäyttöinen käynnistys ja automaattinen käyttö toimineet riippumattomasti ja ilman ~ yhteyttä toisiinsa. Niinpä tällaisessa tavanomaisessa tuulettimessa, sen toimiessa käsin käynnistettynä, ei ole voitu siirtyä automaattiseen toimintaan edes tuntoelimen havaitessa savua tai kaasua. Erityisesti tuulettimen toimiessa hitaalla nopeudella se ei ole voinut poistaa tällaista havaittua vaarallista savua tai kaasua. Laite ei ole voinut siirtyä automaattisesti käsikäytöstä automaattikäyttöön ja sen johdosta voi ilmetä että jos sellainen vaihtokytkentä suoritetaan käsin, täytyy ilman läpivirtausta varten oleva suljinläppä, joka on lukittu käsikäynnistyksellä, ensin sulkea ja sitten uudelleen avata, mikä saa aikaan häiritsevää ääntä sekä suljettaessa että avattaessa.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan automaattinen tuuletin, jossa mainittuja epäkohtia ei esiinny. Keksinnön tunnusmerkit tämän tarkoituksen saavuttamiseksi ilmenevät oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

5S45L

Keksintö mahdollistaa siis automaattisen nopeudenmuutoksen alhaisen ja suuren nopeuden välillä tuuletinmoottorille, jolla on erityinen, nopeudensäätökäämi. Nopeu-densäätökytkentä on mahdollista vaihtokytkimellä, joka on riippuvairien savunilmai-simesta releen välityksellä. Määrätyllä savupitoisuudella ja suuremmilla pitoisuuksilla antaa moottori maksimaalisen nopeuden. Puhaltimeen kuuluvaan savukanavaläp-pään vaikutetaan sähkömagneetilla, joka on rinnan tuuletinmoottorin pääkäämin kanssa, jolloin läppä pysyy auki suurella moottorin kierrosluvulla.

Tässä selostuksessa sanalla "savu" tarkoitetaan "savua ja kaasua".

Elektroniseen ohjauspiiriin kuuluu käsikäyttöinen vaihtokytkin kolmen erillisen ohjauspiirin päällekytkemiseksi: yksi kosketinasento kytkee päälle ohjauspiirin tuuletinmoottorin käyttämiseksi alhaisella nopeudella; yksi kosketinasento kytkee päälle ohjauspiirin moottorin käyttämiseksi suurella nopeudella ja yksi kosketinasento kytkee päälle automaattisen käytön ohjauspiirin. Kun ilmaisin tai tuntoelin havaitsee savua, elektroninen ohjauspiiri, riippumatta siitä mikä kytkentäasento on valittu vaihtokytkimellä, käynnistää sähkömagneettisen releen ja automaattisesti siirtää toiminnan käsikäytöstä automaattikäyttöön ja suurinopeuksiseen tuulettimen pyörintään.

Siirtyminen takaisin nopeasta toiminnasta hitaaseen toimintaan ja pysähtyminen suoritetaan tämän keksinnön mukaisessa laitteessa oikosulkemalla nopeudensäätökela.

Tätä tarkoitusta varten käytetään sähkömagneettista relekytkintä, joka sulkee normaalisti avoimen koskettimen, yhdessä tuulettimen siipimoottorin kanssa, jonka pää-kela on kytketty rinnan haaran kanssa, joka yhdistää apukelan, vastuksen ja nopeu-densäätökelan sarjaan. Kun tällä tavoin siirrytään automaattisen toiminnan suurelta nopeudelta pieneen nopeuteen savun poistamisen jälkeen, mainittu nopeudensäätökela oikosuljetaan käsikäyttökytkimen, sähkömagneettisen relekytkimen ja toisen kytkimen avulla.

Keksinnön mukainen laite on varustettu kytkimellä, joka säilyttää sulkimen käsin avatun tilan, samalla kun siivet siirtyvät käsin aloitetusta hitaasta käytöstä automaattiseen käyttöön, jonka savun tuntolaitteisto on käynnistänyt. Täten voidaan välttää sulkimen turha avaaminen ja sulkeminen, mikä tavallisesti tapahtui aikaisemmin, kun siirrettiin käsin aloitetusta toiminnasta automaattiseen toimintaan.

Elektronisessa piirissä, joka on tarkoitus käynnistää tämän keksinnön mukaisessa laitteessa olevalla tuntoelimellä, on herkkyydensäätöpiiri ja viivästyspiiri sekä sähkömagneettinen relekytkin, joka kytkee viivästyspiirin pois säädettäessä tuule-tussiipiun toimintahex-kkyyttä savun kyseisen tiheyden mukaan. Siten tarkkailemalla herkkyydensäätölampun, jota sähkömagneettinen relekytkin ohjaa, "ON" ja "OFF"-merk- 3 S o 4 u ^ kejä voidaan herkkyyttä säätää.

Kuten edellä on mainittu, tuntoelimillä käynnistettävä elektronipiiri on varustettu herkkyydehsäätöpiirillä ja viivästyspiirillä ja edelleen kytkimellä, jolla pysäytetään viivästyspiirin toiminta herkkyyttä säädettäessä, jotta tuuletin saataisiin käynnistymään savun kyseessä olevan tiheyden mukaisesti. Tällainen säätö voidaan siten tehdä tarkkailemalla tuulettimen liikettä.

Kuten myös edellä on mainittu, tuntoelimestä tulevalla signaalilla käynnistettävä elektronipiiri on varustettu säätöpiirillä herkkyyden säätämiseksi ja viivästyspiirillä tuulettimen siipien käyttämiseksi jonkin määrätyn ajan savun poistamisen jälkeen. Nämä molemmat piirit on yhdistetty sähkömagneettisella relekytkimellä, joka ohjaa säätöpiirin herkkyydensäätölampun asentoihin 'ON" ja "OFF" säädön aikana ja säätää myös viivästyspiirin. Elektronipiirin herkkyyttä tuulettimen edeseä käyttämiseksi voidaan siten säätää samalla kun tarkkaillaan herkkyydensäätölamppuj a.

Elektronipiirin mainittu herkkyyderiaäätöpiiri, joka käynnistetään tuntoelimellä, on varustettu puolikiinteällä vastuksella kynnysherkkyyden kompensoimiseksi, toisella puolikiinteällä vastuksella säätönupin asennon esiasetusta varten väliasentoon ja säätövastuksella elektroni-piirin toimintaherkkyyden määräämiseksi. Siten siinä tapauksessa, että muutetaan säätövastuksen vastusta sähköpiirin toimintaherkkyyden määräämiseksi, asianmukainen herkkyys voidaan asettaa väliasentoon.

Tämän keksinnön mukainen laite on varustettu kytkimellä, jota käytetään käsin, esimerkiksi vetonarun avulla. Kytkimessä on erilliset kosketti-met nopeaa, hidasta ja automaattista toimintaa varten, sähkömagneettinen relekytkin, joka voi käynnistää tuulettimen tuntoelimen havaitessa savua missä tahansa koskettimessa, lamppu "automaattinen", joka palaa, kun vetonarukytkin on kytketty koskettimen "automaattinen", lamppuun "käsin", joka palaa kytkettynä koskettimeen "nopea" tai "hidas" (jpkin muu kuin napa) "automaattinen"), ja piiri, joka sytyttää jomman kumman lampuista "käsin" ja "automaattinen", kun toinen ei ole päällä, jännitteen jakautuessa teholähteen ja vetonarukytkimen välille. Näin voidaan selvästi osoittaa venttiilin tila, onko se "käsin" toiminnassa tai seisooko se "automaattinen"-asennossa.

, 56455 Tämän keksinnön mukainen laite on varustettu säätöpiirillä, johon kuuluu tuntoelin, vahvistuspiirillä säätöpiirin signaalien vahvista-mi*ksi ja viivästyspiirillä tuulettimen käyttämiseksi sen jälkeen kun mainittu vahvistuspiiri on kytketty pois, jolloin säätöpiiriäja vahvis-tuspiiri ovat yhdistetyt, vahvistuspiiri ja viivästyspiiri ovat yhdistetyt sähkömagneettisen relekytkimen kautta ja viivästyspiiri ja ulos** tulopiiri ovat kytketyt sähkömagneettisen relekytkimen kautta. Ulostu-lopiirin tuuletin käynnistyy sen vuoksi aina, kun tuntoelin havaitsee savua.

Kuvio 1 esittää edestäpäin esimerkkiä tämän keksinnön mukaisesta tuulettimesta.

Kuvio 2 on tuulettimen siipien kytkentäkaavio.

Kuvio 3 on toinen esimerkki tuulettimen kytkentäkaaviosta, ja kuvio 4 on tuntoelimen ominaiskäyrä.

Tämän keksinnön ensimmäistä esimerkkiä kuvataan yksityiskohtaisesti kuvioihin 1, 2 ja 4 viitaten. Näissä kuvioissa numero 1 tarkoittaa tuulettimen kehystä, nunffO 1' esittää tunnetun rakenteista suljinta, jota käyttää sähkömagneetti. Moottorilla 12 käytettävät tuulettimen siivet on esitetty numerolla 2. Numero 3 tarkoittaa vetonarua, jolla käsin valitaan toiminnat ’’automaattinen" ja "käsin". Numerot 4 ja 5 tarkoittavat vastaavasti merkkilamppuja "automaattinen" ja "käsin". Numero 6 tarkoittaa savun tai kaasun (jota jäljempänä kutsutaan vain "savuksi") tuloaukkoa, joka savu on kerääntynyt tuulettimen kehyksen 1 etukeftyksen 7 alle. Numero 8 tarkoittaa tuntoherkkyyden, jolla havaitaan kerääntyvän savun tiheys, säätönuppia, jolloin siirtyminen suureen nopeuteen tapahtuu automaattisesti. Numero 9 tarkoittaa herk-kyydensäädön neonlamppua, jolla ohjataan säätönupin 8 asentoa herkkyyttä säädettäessä. Sarjavastus 91 on kytketty sarjaan neonlampun 9 kanssa.

Säätöä varten käännetään säätönuppia 8 myötäpäivään ensin L-puolelta (alhaisin potentiaali) H-puolelle (korkein potentiaali), jotta löydettäisiin kohta, jossa herkyydensäätölamppu 9 sammuu ja siivet 2 alkavat pyöriä. Kääntämällä nuppia 8 tästä asennosta takaisin L-puolelle, löydetään kohta, jossa herkkyydehaäätölamppu syttyy ja siivet 2 jatkavat 5 58455 pyörimistään kohdassa 2 esitetyn viivästyspiirin 5 31, 54, 55 ja 57 käyn-nistämänä. Nuppi 8 jätetään tähän asentoon. Jos savua tällöin kerääntyy ja se kulkee tuloaukon 6 läpi, elektroninen piiri käynnistyy ja käynnistää automaattisesti siivet 2 pyörimään nopeasti.

Numero 10 esittää tuntoelintä, joka on varustettu elektrodiparilla kaasu-herkässä puolijohtimessa. Tuntoelin kuumennetaan ominaislämpöti-laan heikolla virralla ja elimelle on tunnusomaista, että vastus pienenee elektrodien välillä savun adsorption johdosta. Tämä tuntoelin 10 " on sijoitettu sisääntuloaukon 6 sisälle.

Kuvio 4 on tuntoelimen 10 ominaiskäyrä, joka esittää ordinaatalla ja " abskissalla vastuksen R (kilo-ohmia) ja avan t (minuuttia) riippuvuutta. Tämän kuvion 4 mukaisesti, kun jännityevirta ja jännite kytketään, vastuksen arvo putoaa jyrkästi ensimmäisen noin 20 sekunnin aikana, mutta vakioituu noin 5 minuutin kuluttua ominaisarvoonsa. Katkoviiva osoittaa kuinka jyrkästi vastuksen arvo pienenee savun adsorboitumisen vaikutuksesta tässä vaiheessa.

Numero 11 osoittaa vaihtovirtalähdenapaa, johon tavalliseti syötetään 100 volttia. Numero 12 tarkoittaa siipien moottoria, jossa haara, joka yhdistää nopeudensäätökelan 13, kondensaattorin ja moottorin apukelan 15 sarjaan, ja moottorin pääkela 16 ovat kytketyt rinnan. Tämä moottori 12 pyörii suurella nopeudella, kun vaihtovirtajännite kulkee sen napojen a-b yli, ja pienellä nopeudella, kun sama jännite kulkee sen napo-jen c-b yli ja kela 13, joka on kytketty napojen a-c väliin, on oiko-suljettu.

Numero 17 esittää sulkimen avaamiseen ja sulkemiseen tarkoitettua sähkömagneettista kelaa, joka on kytketty rinnan mainitun siipien 2 moottorin 12 kanssa. Numero 18 tarkoittaa kytkintä, jolla valitaan vetona-run 3 avulla käsikäyttöinen ja suurinopeuksinen toiminta, käsikäyttöinen ja pieninopeuksinen toiminta ja automaattinen toiminta. Kytkimeen 18 kuuluu käsikäyttöinen ja pieninopeuksinen toimintakosketin 19, käsikäyttöinen ja suurinopeuksinen toimintakosketin 20 ja automaattinen toimintakosketin 21. Numero 22 tarkoittaa mainittuun kytkimeen 18 kytkettyä kytkintä ja joka saatetaan asentoon"G0N", kun mainittu kytkin 18 on yhdistetty koskettimeen "hidas" 19 tai koskettimeen "nopea" 20, ja asentoon "OFF", kun se siirretään koskettimeBn"automaattinen" 21.

6 56455 Tämän kytkimen 22 toiminnan tarkoituksena on pitää sähkömagneettinen kela 17 koko ajan herätettynä, kun kytkimen 18 liikkuva varsi siirretään koskettimesta "hidas" 19 koskettimeen "hopea" 20, tai kun se siirretään äkillisesti käsin valitusta koskettimesta "hidas" 19 tai koskettimesta "nopea" 20 "automaattiseen nopeaan toimintaan" savun poistamiseksi. Tällä tavoin poistetaan kokonaan lepattavan sulkimen epämieluisa melu.

Merkkilamppuna "automaattinen" 4 ja merkkilamppuna "käsin" 5 käytetään mieluummin neonlamppuja, joista toinen palaa toisen ollessa pimeänä. Numero 23 tarkoittaa lampun "automadtinen" H sarjavastusta, ja numero 0 ja 24 tarkoittavat lampun "käsin" 5 sarjavastuksia. Numero 25 tarkoittaa ohitusvastusta, joka on kytketty rinnan haaran kanssa, joka muodostuu lampun "automaattinen" 4 ja sarjavastuksen 23 sarj akytkennästä.

Numero 26 tarkoittaa sähkömagneettisen releen 29 kytkintä ja siihen kuuluu normaalisti suljettu kosketin 27 ja normaalisti avoin kosketin 28. Kytkin 26 siirretään normaalisti suljettuun koskettimeen 27 puolelta normaalisti avoimen koskettimen 28 puolelle herättämällä sähkömagneettinen kela 30; ts. kun savun tiheys on alle jonkin määrätyn arvon ja siivet toimivat käsin koskettimellä "nopea" 20 tai kosket-timella "hidas" 19, jotka on valittu kytkimellä 18 ja vetonarulla 3, kytkimen 26 normaalisti avoin kosketin 28 on asennossa "OFF" ja normaalisti suljettu kosketin 27 on asennossa "ON".

Kun tällaisessa käsikäytössä sähkömagneetti 29 de-energisoidaan ja kytkin 26 yhdistetään koskettimen 27 puolelle, sarjavastus 0 oi-kosulkeutuu. Siten lähteen jännite syöttyy sarjakytkennän yli, joka yhdistää sarjavastuksen 24, lampun "käsin" 5 ja ohitusvastuksen 25. Vastuksen 0 oikosulkeutumisen vuoksi lamppu "käsin" 5 syttyy kirkkaammassa vaihessa. Ohitusvastuksen 25 mukanaolo sammuttaa lampun'Automaattinen" 4. Kun tässä käsinkäytössä releen 29 kytkin 26 on yhdistetty koskettimen 28 puolelle energisoimalla sähkömagneetti 29 savua tunnettaessa, sarjavastus 0 joutuu mainittuun sarjakytkentään. Niinpä lamppu "käsin" 5 syttyy tummemmassa vaihessa johtuen jännitteen laskusta vastuksessa 0. Myös lamppu "automaattinen" 4 sammuu mainitun ohitusvastuksen 25 ansiosta.

Siinä tapauksessa, että kytkin 18 siirretään koskettimelle "automaat- 7 56455 tinen" 21 vetämällä vetonarua, mutta mitään savua ei havaita, lähteen jännite syöttyy lampun "automaattinen" 4 ja sarjavastuksen 23 yli kytkimen 26 normaalisti suljetun koskettimen 27 ja kytkimen 18 koskettimen "automaattinen" 21 kautta, jolloin lamppu "automaattinen" 4 syttyy. Koska kytkin 18 valitsee koskettimen "automaattinen" 21, haaran, joka yhdistää sarjaan lampun "käsin" 5 ja sarjavatuksen 24 molemmat päät oikosulkeutuvat, jolloin lamppu "käsin" 5 sammuu.

Seuraavassa selitetään sähkömagneettisen releen 29 käynnistämiseen tarkoitettua elektronipiiriä. Tähän piiriin kuuluu säätöpiiri A, joka sisältää tuntoelimen 10, vahvistuspiiri säätöpiirin signaalin vahvistamiseksi ja ^ viivästyspiiri D siipien käyttämiseksi jonkin aikaa vahvistuspiiri-osan toiminnan lakkaamisen jälkeen.

Numero 31 tarkoittaa tehon muuntajaa, numero 32 diodia tasasuuntausta varten ja numero 33 kondensaattoria hurinan pienentämiseksi. Numero 34 tarkoittaa vastusta, joka on kytketty tuntoelimen 10 elektrodien väliin rajoittamaan ulostulon muuttumista, joka vastaa tuntoelimen 10 vastuksen muuttumista kosteuden ja lämmön vaikutuksesta.

Numero 35 tarkoittaa tuntoelimen 10 sarjavastusta, ja numero 36 on säätövastus kynnysherkkyyden kompensointia varten. Numero 34 tarkoittaa puolikiinteää vastusta $sisäätöä varten siipien käynnistämiseksi savua havaittaessa, kun tuuletin toimii "automaattisesti" ja säätönuppi 8 on keskiasennossa. Numero 38 tarkoittaa säätövastusta, joka käännetään säätönupilla 8 käsinasentoon. Numero 39 on diodi, joka on kytketty transistorin 40 kannan ja emittorin poikki. Numero 41 tarkoittaa vastusta, joka on kytketty transistorin 43 kollektoriin. Numero 42 tarkoittaa kytkentäkondensaattoria, joka on yhdistetty transistoriin 40 kollektorin ja transistorin 43 kannan väliin. Numero 44 on diodi, joka on kytketty kytkentäkondensaattorin 42 ja transistorin 43 kannan poikki. Numerot 45, 46 ja 47 tarkoittavat vastaavasti vastuksia, ja numero 48 on sähkömagneettisen releen 49 sähkömagneettinen kela, joka on kytketty transistorin 43 kollektorille. Numero 50 on sähkömagneettisen releen 49 kytkin, jossa on normaalisti suljettu kosketin 55 ja normaalisti avoin kosketin 52. Numero 53 tarkoittaa tasoituskondensaattoria, joka on kytketty sähkömagneettisen kelan 48 poikki. Sinä aikana, kun kytkin 50 siirtyy normaalisti suljetun koskettimen 51 puolelle, herkkyydensäätölamppu 9 palaa koko ajan osoit- 8 56455 taen tilaa, jossa savun havaitsemista ei lainkaan suoriteta.

Numero 531 tarkoittaa kondensaattoria, joka on kytketty kytkimen 50 normaalisti avoimen koskettimen 52 ja teholähteen positiivisen ulostulon välille. Numero 54 on vastus, joka on kytketty normaalisti avoimen koskettimen 52 ja transistorin 55 kannan välille. Numero 56 tarkoitta! syöksy jännitteiltä suojaavaa diodia, joka on kytketty rinnan sähkSmagneettikelan 30 kanssa, joka taas on yhdistetty transistorin 55 kollektoriin. Numerot 57 ja 58 ovat vastaavasti vastuksia.

Seuraavassa selitetään yllä mainittua elektronipiiriä. Säätöpiiriin kuuluu esimerkiksi sellaisia elimiä kuin havaintoelin 10, säätövastus 38, puolikiinteä vastus 3J, kynnystä kompensoiva säätövastus 36 jne. Sähköjännite, joka saa transistorin 40 asentoon ’•ON”, on määritettävä tuntoelementin 10 ulostulon koon suhteen. Tämän peruspotentiaalin säätö tehdään kääntämällä herkJcyydensäätönuppia 8 ja siten liikuttamalla säätövastuksen 38 liukuvaa osaa. Kun säätönuppi 8 käännetään L-sivulle, säätövastuksen 38 lilikuva osa liukuu kohti säätövastusta 36 kynnysherk-kyyden kompensoimiseksi. Transistorin 40 kannan tulojännite jakaantuu alhaiseksi jännitteeksi, ja siten transistori 43 ei tule asentoon "ON" ennenkuin savun tiheys tulee tietyn suuruiseksi.

Kun teholähteen napa 11 on yhdistetty vaihtovirtalähteeseen ja säätö-nuppia 8 käännetään kohti H-sivua, säätövastuksen 38 liukukappale liukuu kohti puolikiinteää vastusta 37 ja nostaa transistorin 40 kanta- - potentiaalia. Transistorin 40 kollektorin vaihtovirtaulostulo, joka antaa vaihtovittaulostulon kollektorille myös savun tai kaasun tiheyden ollessa pieni ja kun vaihtovirtajännitteen ulostulo on pieni, _ syöttyy tällöin transistorin 43 kantaan kondensaattorin 42 ja diodin 44 kautta, jolloin transistori 43 tulee asentoon "ON". Niinpä transistorin 48 kollektorille kytketty sähkömagneettinen kela 48 virittyy, jolloin kytkimen 50 normaalisti suljettu kosketin 50 tulee asentoon "OFF" ja normaalisti avoin kosketin 52 asentoon "ON".

Siten kun on kysymys "automaattisesta" toiminnasta, herkkyydensäätö-lamppu 9 sammuu ja transistori 55 tulee asentoon "ON", koska virta virtaa sen kannassa vastuksien 54 ja 58 kautta. Tämän seurauksena kollektorin puolella oleva sähkömagneettinen kela 30 virittyy, ja kytkimen 26 normaalisti avoin kosketin 28 tulee asentoon "ON", saa siipimootto- g 56455 rin 12 pyörimään nopeasti riippumatta kytkimen 18 ja 22 asennosta.

Noin 5 minuuttin kuluttua tehon johtamisesta tehon tulonapoihin 11 tällä suurella nopeudella, käännetään hitaasti säätönuppia 8 L-puolel-le asentoon, jossa transistori 40 menee pois päältä jossain tietyssä kohdin. Kytkimen 50 normaalisti suljettu kosketin 51 tulee siten asentoon "ON", jolloin herkkyydensäätlamppu 9 syttyy. Säätönuppi 8 asetetaan tähän valaisuasentoon, jolloin herkkyydensäätö on tapahtunut loppuun.

Tällöin normaalisti avoin kosketin 52 menee asentoon "OFF", ja kondensaattorin 531 varautunut sähkökuorma alkaa purkautua vastuksen 37, transistorin 55 emitterikannan ja vastuksen 54 kautta.

Kondensaattorin 531 purkautumisen aikana transistori 55 pysyy asennossa "ON" tietyn ajan, ja kollektprille yhdistetty sähkömagneettinen kela 30 virttyy koko ajan. Kytkimen 26 normaalisti avoin kosketin 28 pysyy myös tällöin asennossa "ON" pitäen siipimoottorin 12 käynnissä mainitun tietyn ajan. Kun kondensaattorin 531 varaus kuitenkih laskee alle määrätyn arvon, transistori 55 tulee asentoon "OFF" ja sähkömagneettinen kela 30 lakkaa virittymästä,tällöin kytkimen 26 normaalisti suljettu kosketin 27 tulee asentoon "ON", jolloin siivet 2 pysähtyvät, jos kytkimet 18 ja 22 ovat asennossa "automaattinen", tai moottori alkaa uudelleen pyöriä hitaasti, jos kytkimet 18 ja 22 ovat asetetut hidasta toimintaa varten.

Viivästyspiiri D muodostuu kondensaattorista 531, vastuksesta 54, transistorista 55 ja vastuksesta 57. Piirin etuna on, että huoneen etäisiin nurkkiin jäänyt savu voidaan poistaa antamalla siipien 2 pyöriä jonkin tietyn ajan sen jälkeen, kun savu on häipynyt huoneen pääosasta. Jos tällaista viivästyspiiriä D ei olisi, siivet 2 lakkaisivat pyörimästä, kun navua ei enää ole sisääntuloaukon 6 ympärillä, jolloin huoneen etäisimmissä nurkissa oleva savu todennäköisesti jäisi niihin.

Kuvio 3 esittää erästä muunneltua esimerkkiä. Tämä esimerkki on peri-aattessa sama kuin kuvion 2, paitsi, että siinä ei ole herkkyydenaää-tölamppua 9, jolloin herkkyydensäätö suoritetaan tarkkailemalla, milloin siivet 2 pysähtyvät ja sen jälkeen kääntämällä nuppia 8. Muut osat, jotka vastaavat kuvion 2 osia, ovat merkityt samoilla numeroilla.

10 56455

Kuviossa 3 numero 59 tarkoittaa kytkintä, joka on yhdistetty sarjaan kondensaattorin 531 kanssa. Jos tämä kytkin 59 pidetään asennossa "OFF" viivästyslaite ei toimi, jolloin tuntoelimen 10 ulostulon ollessa 0, transistori 55 tulee välittömästi asentoon "OFF". Jos tämä kytkin 59 pidetään asennossa "ON", kondensaattori 531 pitää viivästyspii-rin D toiminnassa, kuten kuviossa 2, ja tämän seurauksena siipien pyörimisen pysättämistä voidaan viivyttää kondensaattorin 531 purkaus-ajan verran tuntoelimen ulostulon loputtua, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Seuraavassa kuvataan kuvion 3 mukaisen laitteen säätöä. Teholähteen napa 11 kytketään vaihtovirtatehon lähteeseen ja käännetään kytkin 18 koskettimelle "automaattinen". Lampun "automaattinen" 4 syttyminen ^ vahvistaa tämän. Seuraavaksi käännetään säätönuppi 8 L-sivun päästä hitaasti H-sivulle. Kääntämällä tätä nuppia 8 säätövastuksen 38 iiukukappale liukuu säätövastuksen 36 puolelta puolikiinteän vastuksen 37 puolelle, jolloin vaihtovirtaulostulo ilmestyy transistorin 40 kollektoriin tietyssä kohden.

Tämän seurauksena transistori 43 tulee asentoon "ON" ja saa myös transistorin 55 asentoon "ON". Tämä saa sen kollektoriin kytketyn sähkömagnettisen kelan 30 virittymään ja kytkimen 26 kääntymään niin, että se käynnistää siipimoottorin 12 pyörimään nopeasti. Sen jälkeen kun siipiä 2 on pyöritetty noin 5 minuuttia piiriin, mukaanlukien tuntoelimen 10 stabiloimiseksi, käännetään säätönuppia 8 vasta-päivään, so. kohti L-sivua, kytkimen 59 ollessa "0FF"-tilassa. Transistorin 40 kollektorin vaihtovirtaulostulo sammuu sen jälkeen tietyssä kohtaa, johon säätönuppi 8 jätetään. Tässä kohden transistorin 43 tulee asentoon "OFF", sähkömagneettinen kela 48 tulee ei-viritet-tyyn tilaan, kytkin 50 vaihtaa asentoa, ja normaalisti avoin kosketin 52 tulee asentoon "OFF".

Kuten edellä on mainittu, kytkin 59 on jo ollut asennossa "OFF" ja siten transistori 55 tulee asentoon "OFF". Kytkimen 26 normaalisti avoin kosketin 28 tulee näin asentoon "OFF" ja siivet pysähtyvät.

Kuten edellä on kuvattu, kuvion 3 esimerkissä transistorin 40 "OFF^-asentoon tuleva tila voidaan vahvistaa pysäyttämällä moottori. Sitä varten, jos säätönuppi 8 on asetettu asentoonsa tarkkailtaessa moottorin 1? pyörimistä, tuntoelin 10 pienentää vastuksen arvoa, kun se myö- 11 56455 hemmin havaitsee savua, ja transistorin HO kantapotentiaali nousee suhteellisesti, jolloin siipimoottoria 12 voidaan käyttää.

Kuten edellä on kuvattu kuvioiden 2 ja 3 esimerkeissä tämän keksinnön mukaisessa tuulettimessa valinta toimintojen "automaattinen" ja "käsin" voidaan tehdä vetonarun 3 avulla. Kun on kysymys "automaattisesta" toiminnasta, se voidaan tehdä kytkemällä kytkin 18 koskettimeen "automaattinen" 21, mikä tarkoittaa sitä, että tuuletin odottaa savun kehittymistä.

Tämä tuuletin asennetaan tavallisesti kaasulieden tai vedenkuumennus-laitteen yläpuolelle, joilla on taipumus kehittää savua keittiössä " käytettäessä. Savu tulee sisään tuulettimen sisääntuloaukon 6 läpi ja joutuu kosketukseen tuntoelimen 10 kanssa, jolloin se pienentää vastusta huomattavasti ja lähetää vaihtovirtasignaalin transistorin HO kannalle. Elektronipiiri käynnistyy tällöin, kuten on kuvattu ja saa siivet 2 pyörimään nopeasti. Samanaikaisesti piiri lähettää herä-tysvirran sähkömagneettiseen kelaan 17, joka tällöin aukaisee sulki-men savun tai kaasun poistamiseksi. Tällöin lamppu "automaattinen" H syttyy ja lamppu "käsin" sammuu.

Seuraavassa selitetään "käsikäyttöä", joka saadaan kytkemällä kytiin 18 koskettimeen "käsin", 'hopea" 20 tai koskettimeen "käsin, hidas" 19 vetonarun 3 avulla. Tässä tilassa lamppu "käsin" 5 syttyy ja ^ ohitusvastus 27 sammuttaa lampun "automaattinen" H. Kun kytkin 18 on kytketty koskettimeen "käsin., nopea" 20, siipimoottori 12 alkaa pyöriä nopeasti. Kun kytkin 18 on kytketty koskettimeen "kasin, hidas" 19, koskettimia 19-18, 27-26, 22 yhdistävä piiri oikosulkee nopeuden-säätökelan 13, ja hidas pyöriminen alkaa. Jos tällöin savua alkaa esiintyä, tuntoelimen 10 vastus laskee ja saa transistorin HO asentoon "ON" syöttämällä jännitteen sen kantaan. Tällöin releen 29 kytkin 26 siirtyy normaalisti avoimeen koskettimeen 28 ja lopettaa nopeudensäätökelan 13 oikosulun. Siipimoottori 12 alkaa pyöriä nopeasti.

Siten aina kun savua on poistettava, vaikkakin kytkin 18 pidetään kytkettynä koskettimeen "käsin, hidas" 19, siivet siirtyvät nopeaan toimintaan varmistaen savun poiston nopeasti ja vaivatta.

Kun vetonarua 3 vedetään alas kytkimen 18 siirtämiseksi käsin hitaas- 12 56455 ta toiminnasta nopeaan toimintaan, suljin ei aiheuta mitään läpyttä-viä sulkemis- ja uudelleenavaadsääniä, koska jännitelähde on melkein koko ajan syötetty sähkömagneettiseen kelaan 17 kytkimen 22kautta.

Myös kun siirrytään hitaasta toiminnasta "automaattinen" toimintaan "nopea" savua havaittaessa, ei kuulu lainkaan sulkimen läpytysääntä, koska kytkin 22 pidetään asennossa "ON" ja suljin pidetään avoinna.

Sekä siinä tapauksessa, että toiminta "käsin" on nopea tai hidas että siinä tapauksessa, että kyseessä "automaattinen" seisova tila, tämän keksinnön mukainen tuuletin voidaan automaattisesti siirtää nopeaan toimintaan elektronipiirin automaattisen kytkennän avulla tuntoelimen havaitessa savua tai kaasua. Tälle tuulettimelle on siten ominaista se, ettei se voi ainoastaan käynnistyä automaattiset! seisovasta tilasta vaan myös siirtyä automattisesti hitaasta toiminnasta nopeaan toimintaan nopean tuuletuksen aikaansaamiseksi. Tämä tuuletin voi täten siirtyä mistä tahansa tilasta suurinopeuksiseen toimintaan sähkömagneettisen releen 29 kytkimen 26 avulla äänettömästi savua havaitessaan.

Siinä tapauksessa, että savua havaitaan, kun tuulettimen toiminta on "käsin, nopea", tämä nopea toiminta jatkuu sähkömagnettisten releiden 49 ja 29 käynnistämisen jälkeen. Tällaisessa tapauksessa, myös jos toiminta muutetaan asentoon "käsin, hidas" tai "automaattinen" savua tai kaasua havaitsematta, toiminta jatkuu turvallisuuden takamaiseksi kunnes savu tai vaarallinen kaasu on poistettu.

Koska tämän keksinnön mukaisessa tuulettimessa on kytkin 22, joka pitää sulkimen avoimena siirryttäessä toiminnasta"Käsin" toimintaan "automaattinen", sähkömagneettinen kela 17 pysyy herättyneenä kaikissa siirtymistapauksissa, jolloin vältetään sulkimen lepattava häly.

Kuvion 2 mukaisen tuulettimen etuna on, että herkkyydensäätö voidaan tehdä helposti eristämällä elektronipiirin herkkyydensäätöosa ja viivästyspiiri sähkömagnettisen releen H9 kytkimen 50 avulla ja samanaikaisesti vilkuttamalla herkkyydensäätölamppua 9, ja myös eristämällä viivästysosa ja vilkuttamalla herkkyydensäätölamppua riippumatta siipien pyörimisestä, kun säätöä tehdään.

Kuvion 3 mukaisen tuulettimen etuna on se, että herkkyydensäätö tehdään avaamalla kytkin 59 viivästyspiirin toiminnan pysäyttämiseksi ja tark- 13 56455 kailemalla siipimoottorin liikettä käyttämättä herkkyydensäätölamppua.

Tämän keksinnön mukaisella tuulettimella on etuna se, että herkkyyttä voidaan tarkalleen säätää säätönupin 8 säätöalueella, koska herkkyy-densäätöosa on varustettu säätövastuksella 36 kynnysherkkyyden kompensoimiseksi sekä puolikiinteällä vastuksella 37 siirtymiskohdan säätämiseksi.

Tämän keksinnön mukaisella tuulettimella on etuna se, että merkki-lamput toimivat vuorotellen, esimerkiksi kun lamppu "automaattinen" 4 on päällä, niin lamppu "käsin" 5 ei pala ja päinvastoin, toimintatavan valinnan mukaisesti.

Claims (9)

14 c c 4 δ 5 Patenttivaatimukset 1 ° /

1. Automaattinen tuuletin, jossa bn savunilmaisimen ohjaama tuuletin-moottori, tunnettu siitä, että tuulettimeen kuuluu suljin (1') ja että tuuletinmoottorin (12) toiminta on ohjattu vaihtokytki-mellä (18, 22, 26), joka on järjestetty antamaan maksiminopeus, alhainen nopeus ja tuuletinmoottorin automaattinen käyttö, ja siinä on nopeudensäätökäämi (13), joka vaihtokytkimen (18) yhdessä asennossa on oikosuljettu alhaisen nopeudet antamiseksi tuuletinmoottorilie, jolloin mainittu vaihtokytkin (18,) on mekaanisesti yhteenkytketty mainitun käämin oikosulkuvirransäätimen (22) kanssa ja on sähköisesti liitetty relekoskettimeen (26), johon on järjestetty vaikutettavaksi savunilmaisime11a (10) ja joka on siten kytketty nopeudensää-tökäämiin (13) nähden, että tuuletinmoottori riippumatta vaihtokytkimen (18) asennosta automaattisesti saa maksiminopeuden relekosket-timen (26) tilan vaihtuessa jos ennalta määrätty savupitoisuus ylitetään, ja että sähkömagneetti (17) on liitetty rinnan tuuletinmoottorin (12) pääkäämin (16) kanssa sähkömagneetin magnetoinnin ylläpitämiseksi sen ohjaaman sulkimen (1') pitämiseksi auki sinä aikana kun tuuletinmoottori (12) on magnetoitu, riippumatta vaihtokytkimien (18, 22, 26) vaihtokytkemisestä tuuletinmoottorin maksimaalisen nopeuden ja alhaisen nopeuden välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tuuletinmoottori, tunnettu siitä, että vaihtokytkin (18) on käsikäyttöinen ja sillä on kolme asentoa kolmen erillisen ohjauspiirin kytkemiseksi, jolloin yksi asento (19) antaa tuuletinmoottorilie (12) alhaisen nopeuden, yksi asento (20) antaa moottorille suuren nopeuden ja yksi asento (21) on järjestetty automaattista käyttöä varten, ja että relekoskettimeen (26) kuuluu sähkömagneettinen rele (29) ja se on järjestetty kytkemään tuuletinmoottori (12) käytettäväksi suurella nopeudella, kun savunilmaisin (10) havaitsee savua tai kaasua, jolloin relekosket-timen (26) vaikutus on järjestetty olemaan riippumaton vaihtokytkimen (18) asennosta. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tuuletin, tunnettu siitä, että tuuletinmoottori11a (12) on pääkäämin (16) lisäksi rinnankytketty haara, johon kuuluu nopeudensäätökäämi (13) sarjassa kondensaattorin (14) ja apukäämin (15) kanssa, jolloin nopeudensää-tökäämin (13) oikosulku saadaan kun relekosketin (26) asetetaan vasten normaalisti avoimena olevaa kosketinnapaa (28), jolloin mainitun 15 56455 käämin oikosulkeminen saadaan lisäksi vaihtokytkimen (18), rele- j koskettimen (26) ja oikosulkuvirransäätimen (22) yhteistoimisella j säädöllä siirryttäessä maksiminopeudella tapahtuvasta käytöstä ai- j haisella nopeudella tapahtuvaan käyttöön ilmaisutoiminnan tapahtues- j sa. ' j

4. Jonkin patenttivaatimuksen i-3 mukainen tuuletin, tunnet- ί ! t u siitä, että elektroniseen piiriin, johon kuuluu savunilmaisin (10), kuuluu lisäksi herkkyydensäätöpiiri (36, 37, 38, 40), piiri ^ hidastettua päältäkytkemistä varten (531, 54, 55, 57) tuuletinmoot-torin (12) käytön jatkamiseksi määrätyn ajan sen jälkeen kun savu tai kaasu on ulos imetty, releessä (49) oleva kosketin (50) hidastetun päältäkytkemispiirin katkaisemiseksi säädettäessä herkkyyttä savu- tai kaasupitoisuuden funktiona, sekä herkkyydensäätölamppu (9), joka on järjestetty sytytettäväksi tai sammutettavaksi viimeksi mainitulla koskettimella (50).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tuuletin, tunnettu siitä, että hidastettuun päältäkytkemispiiriin on järjestetty käsikäyttöinen virransäädin (59, kuvio 3) tämän piirin toiminnan tehostamiseksi, kun herkkyys on säädetty savu- tai kaasupitoisuuden funktiona.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen tuuletin, tunnettu siitä, että herkkyydensäätöpiiri (36, 37, 38, 40) ja hidastetun pääl-täkytkemisen piiri (531, 54, 55, 57) ovat kytketyt mainitussa relees- - sä (49) olevan koskettimen (50) avulla lampun (9) säätämiseksi herk kyyden säätöä varten ja piirin kytkemiseksi hidastettua päältäkytkemistä varten.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen tuuletin, tunnet-t u siitä, että säädettävä vastus (36) on järjestetty herkkyyden-säätöpiiriin kynnysherkkyyden kompensoimiseksi, ja että potentiometriksi kytketty vastus (37) on järjestetty samaan piiriin säätö-pyörän (8) säätöasennon esisäätämiseksi sen säätöalueella, sekä että toinen potentiometriksi kytketty vastus (38) on järjestetty samaan piiriin tämän elektronisen piirin käyttöherkkyyden määräämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tuuletin, tunnettu siitä, että vaihtokytkimen (18) kosketinasennot ovat säädettävissä vetona-rulla (3), että käytöniImaisinlamppu (4) automaattista käyttöä varten on järjestetty olemaan sytyettynä sinä aikana kun mainittu vaih- 56455 16 tokytkin (18) on kosketinasennossa (20) suurella nopeudella tapahtuvaa käyttöä varten tai kosketinasennossa (19) alhaisella nopeudella tapahtuvaa tuuletinmoottorin käyttöä varten käsikäytöllä, sekä että on suoritettu piiriteknisiä toimenpiteitä, jotta jompi kumpi lamppu (5, 4) jännitelähteestä syötettäessä on syttyneenä vetonarus-ta (3) vedettäessä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen tuuletin, tunnet-t u siitä, että ilmaisuelementin (10) ulostulosignaali on vahvistettu vahvistimessa, että tuuletinmoottorin (12) hidastettua päältä-kytkemistä varten oleva piiri on järjestetty ulostulosignaalin lakattua siten, että vahvistin ja hidastettua päältäkytkemistä varten oleva piiri ovat yhteenkytkettävissä sähkömagneettisessa releessä (49) olevalla koskettimella (50) ja että hidastettua päältäkytkemistä varten oleva piiri ja ulostulopiiri ovat yhteenkytkettävissä toisessa sähkömagneettisessa releessä (29) olevalla koskettimella (26). 17 5b A 8 6