FI131255B1 - Paineistettu ammus - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on paineistettu ammus (1), joka käsittää vaipan (2), sydämen (3) ja vakautinosan (6), joka vakautinosa (6) koostuu varresta (8) ja varteen (8) kiinnitetystä siipiosasta (7) vakautinosan (6) ensimmäisessä päässä (20), jolloin ammuksen (1) sydämessä (3) on sylinterimäinen onkalo (5), joka on suljettu ainakin osittain sulkuosalla (25), jossa sulkuosassa (25) on aukko (26) vakautinosan (6) varrelle (8), jolloin vakautinosan (6) varren (8) toiseen päähän (30) on kiinnitetty mäntä (9), joka on sijoitettu onkaloon (5) tilan (11) muodostamiseksi männän (9) etupuolelle ja jonka vakautinosan (6) varren (8) läpi kulkee kanava (12) tilaan (11) ja jossa kanavassa (12) on venttiilirakenne (40), joka päästää ruutikaasun paineen sisälle ammuksen (1) onkaloon (5) ja estää ruutikaasun poistumisen ammuksen (1) sisältä kanavan (12) kautta.

Description

PAINEISTETTU AMMUS

Keksinnön kohteena on itsenäisen patenttivaatimuksen mukainen paineistettu ammus.

Ammus soveltuu käytettäväksi erityisesti, muttei ainoastaan, raskaissa aseissa, jolloin se — tarjoaa parannettua osumatarkkuutta perinteisiin ammuksiin verrattuna.

Aseisiin soveltuvat patruunat koostuvat tyypillisesti ammuksesta eli projektiilista, joka on yleisnimitys, joka käsittää kaikki ammuttavat heittokappaleet eli heitteet. Ammusten päätyyppejä ovat luodit, kranaatit ja erikoisammukset. Ammuksiksi voidaan lukea mm. — terävät nuolet, tylppäpäiset vasamat, lingonkivet, tykinkuulat, skrapnellit sekä katapulteilla ammuttavat kivet. Patruuna taas tarkoittaa ampumatarvikeyhdistelmää, jossa ammus mahdollisine sytyttimineen, hylsy, ruutipanos ja nalli on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi.

Patruuna sisältää yhtenä kokonaisuutena kaikki ammuksen liikkeelle saattamiseen tarvittavat elementit. Lähes kaikki pienikaliiberiset tuliaseet ovat patruunalaukausaseita.

Kartussilaukauksessa ammus ja ajopanos ladataan aseeseen erikseen. Tätä laukaustyyppiä käytetään varsinkin järeäkaliiberisissa (yli 100 mm) tykeissä, joissa patruunalaukauksen käyttö ei teknisistä syistä ole mielekästä: patruunan fyysinen koko ja paino kasvaisivat liian suuriksi. Tällöin ladataan panoskammioon ensin ammus ja sitten ajopanoksen sisältävä — kartussi, joka voi olla sytyttimen sisältävässä messinkihylsyssä, taikka tekstiili- tai pahvipakkauksessa, jolloin erillinen sytytin asetetaan viimeisenä ennen lukon sulkemista.

Etenkin hyvin järeäkaliiberisissa laivatykeissä on suosittu tekstiilipakattuja ruutipusseja,

S jolloin ajopanoksen määrää voidaan helposti säätää ampumamatkan suhteen.

O

N

S 25 Luodilla tarkoitetaan yleensä pienikaliiperisen, yleensä alle 20 mm:n, aseen ei-räjähtävää

S ammusta eli patruunan osaa, joka ammutaan maaliin. Metsästysaseiden luodit koostuvat

E yleensä messinkiseoksisesta vaipasta ja lyijysydämestä. Vaippa voi olla myös pehmeää 3 terästä ja sydän jotain muuta metallia kuin lyijyä. Luodit voivat olla myös kokonaan lyijystä

O tai muusta metallista valmistettuja. Nykyään ison riistan metsästyksessä käytetään myös

S 30 — kokokuparisia luoteja materiaalin sopivan pehmeyden (ei vaurioita aseen piippua) ja sitkeyden (muuttaa osuessaan muotoaan mutta ei sirpaloidu) vuoksi.

Rihla (ura, naarmu) tarkoittaa arkikielessä nykyään tavallisimmin tuliaseen piipun sisäpinnalla kulkevaa loivasti kiertyvää uraa, rihlakuurnaa, joiden tehtävänä on saattaa luoti tai muu ammuttava kappale pyörimään lentonsa aikana pituusakselinsa ympäri tarkkuuden parantamiseksi. Rihlattuja piippuja käytetään nykyään lähes kaikissa kivääreissä, — pistooleissa ja tykeissä. Rihlaamattomia eli sileitä piippuja käytetään nykyään haulikoissa, kraanaatinheittimissä, raketinheittimissä, panssarivaunukanuunoissa sekä joissakin tykeissä.

Rihloja on käsiaseiden piipussa useimmiten neljästä kahdeksaan, mutta myös muita ratkaisuja sovelletaan. Rihlojen lukumäärä kiväärikaliiperin aseissa on yleensä neljästä kuuteen, ja ne on tehty koko piipun mitalle. Poikkeuksena haulikkoa varten tehty erillinen, — rihlattu supistusholkki. Välimatkaa, jonka aikana yksi rihla tekee täyden kierteen piipussa kutsutaan rihlannousuksi. Rihlojen syvyys käsiaseessa on yleensä välillä 0,1-0,3 mm ja nousu noin yksi kierros 20-30 cm:n matkalla. Pitkä luoti tarvitsee yleensä vakautuakseen lyhyen rihlannousun. Liian tiheä rihlannousu saattaa aiheuttaa ylivakautumiseksi kutsutun ilmiön, jolloin luoti ei muuta aksiaalikulmaansa lentoradan kulman mukaan. Tällöin se — joutuu lentoradallaan etenemissuutaansa nähden vinoon asentoon, mikä on tuhoisaa sekä tarkkuuden että tehon kannalta. Myös painetaso ja aseen kulumisalttius saattavat nousta, piippu kuparoitua normaalia nopeammin ja tarkkuus siten kärsiä.

Vaikka kiväärikaliiperin aseet parantuivat tarkkuudeltaan huomattavasti rihlauksen — käyttöönoton jälkeen, on tapahtunut myös päinvastaista kehitystä. Muun muassa panssarivaunuissa on käytössä sileäputkisia tykkejä, joista ammutaan pyrstövakavoituja ammuksia. Tarkkuus ja läpäisy ovat hyviä ja ensimmäinen laukaus esimerkiksi vihollisvaunua kohtaan voidaan ampua noin 3 000 metrin päästä tai jopa kauempaa. Sileällä

N putkella voidaan saavuttaa rihlattua putkea suurempia lähtönopeuksia, mikä tässä yhteydessä

N 25 — merkitsee pidempää pyyhkäisyalaa ja parempaa panssarinläpäisykykyä erityisesti = alikaliiperi- ja nuoliammuksilla sekä panssarikranaateilla.

O x a Myös luodissa voi olla rihloiksi kutsuttu uritus. Näin on esimerkiksi joissakin haulikon 3 täyteisluodeissa. Tällöin puhutaan ilmarihloista, ja niiden tarkoitus on sama kuin piipussa 2 30 — olevienrihlojen: saada luoti pyörivään liikkeeseen, tässä tapauksessa ilmanvastuksen avulla. i

Flechette eli nuoliammus tai patruuna perustuu nuolen muotoisiin ”luoteihin”. Ne muistuttavat nauloja, joiden päässä on nuolimaiset siivekkeet vakauttamassa lentoa.

Kohteessa ne eivät sirpaloidu. Nuoliammuksia käytetään sotilaallisessa toiminnassa ihmismaaleja vastaan. Niitä on suunniteltu erilaisiin aseisiin: tykkeihin, kivääreihin, pistooleihin ja haulikoihin. Nuoliammukset ovat erityisen tehokkaita erilaisia suojavarusteita kuten suoja- ja sirpaleliivejä ja kypäriä vastaan. Tästä syystä nuoliammusten — käyttö on usein rajattu vain viranomaiskäyttöön.

Alikaliiperisia nuoliammuksia käytetään pääsääntöisesti lähinnä toisia panssarivaunuja vastaan. Sileäputkisessa vaunukanuunassa (100-125 mm) käytettävä nuoliammus saavuttaa jopa yli 1 500 m/s lähtönopeuden. Nuoli itsessään on 2-3 cm läpimitaltaan oleva ja yli — puolimetrinen teräväkärkinen ”tikka” (mitat riippuvat aseen kaliiperista), jonka perässä on pienet lentoa vakauttavat siivekkeet. Nuolen valmistusmateriaali on kovaa ja hyvin raskasta metallia: “tungsten” eli volframikarbidi tai “DU” (engl. depleted uranium; köyhdytetty uraani). Nuoliammuksen läpäisy perustuu erittäin suureen iskunopeuteen, suureen kineettiseen energiaan ja pieneen iskupinta-alaan. Nuolen kärki on jo vaunun sisäpuolella, kun pyrstö on vielä ulkona. Nuolen suuri paino suhteessa poikkipinta-alaan säilyttää lentonopeuden ja antaa mahdollisuuden muita a-tarvikkeita aikaisemmalle tulenavaukselle, ja lyhyt lentoaika antaa anteeksi etäisyyden- ja ennakonarviointivirheitä. Suuri läpäisynopeus irrottaa panssarista kuumia sirpaleita, jotka saavat aikaan tulipaloja ja räjähdyksiä vaunun sisällä tuhoten vaunun rakenteita ja miehistön. Köyhdytetyn uraanin (DU) oksidoituminen läpäisyssä vähentää läpäisykitkaa ja aiheuttaa räjähdyksen vaunun sisällä.

Taisteluvaunujen (MBT, main battle tank) pääaseen kaliiberi (100-125 mm) on nuolta

N suurempi sirpale- ja ontelokranaattien sekä ohjusten ampumista varten. Siksi ohut nuoli on

N 25 — sidottu hylsyynsä tiivistävällä ja keskittävällä sabotilla, joka on esimerkiksi alumiininen = sektoreista koostuva tiivisteholkki. Sabotti saattaa nuolen putken läpi ja aukeaa = ilmanvastuksen takia irti nuolesta sektoreiden sirotessa etumaastoon. Nuoli saattaa läpäistä

E useita metrejä panssariterästä. Nykyään alikaliiperinen nuoliammus on pääsääntöisin pst- 3 ammus raskaasti panssaroituja kohteita, kuten taistelupanssarivaunuja vastaan. 3 30

N Keksinnön mukainen ratkaisu ammukseksi voidaan lukea kuuluvan nuoliammusten joukkoon. Se poistaa tai pienentää perinteisten nuoliammusten käytössä olevia ongelmia, kuten jättää tiivisteholkit tarpeettomiksi. Ammuksen rakenne sallii rihlattoman piipun, mikä mahdollistaa ampumisen kovilla latauksilla. Suuremmilla latauksilla ammuttujen ammusten nopeus on suurempi, jolloin saadaan vakaa lentorata ja suuri iskunopeus osumakohteeseen.

Samalla saadaan poistettua rihlojen aiheuttama vaikutus osumatarkkuuteen, mikä tulee merkittäväksi ammuttaessa pitkien etäisyyksien päähän. Paineistetulla nuoliammuksella saadaan vakautettua ammuksen pyrstö aukinaiseen asentoonsa ja ammuksen osuessa maaliin ammuksen sisäinen paine sirpaloittaa ammuksen tehokkaasti aiheuttaen suurempaa tuhoa kohteessa.

Keksinnön mukainen ratkaisu käsittää hienomekaanisesti valmistettavan tarkkuusaseen — ammuksen, joka ammutaan liikkeelle rihlattomalla piipulla. Ammuksen ollessa aseen piipussa työntää laukaisun yhteydessä syntyvä ruutikaasu ammuksen perästä esille pyrstön, joka vakauttaa ammuksen lentorataa ammuksen poistuttua piipusta. Ammuksessa on venttiilirakenne, joka pitää piipussa syntyvän ruutikaasun aikaansaaman paineen ammuksen sisällä ja toinen kanava, jonka kautta ruutikaasun paine pääsee poistumaan ammuksen — sisältä. Ammuksen sisään jäävä paine lukitsee ammuksen avautuvan pyrstön tehokkaasti ja liikkumattomasti paikoilleen, jolloin lentoradasta saadaan äärimmäisen vakaa. Samalla ammuksen sisään jäävä paine tehostaa ammuksen tuhovaikutusta kohteessa. Rihlattoman piipun käyttö mahdollistaa aikaisempaa suurempien lähtönopeuksien käyttämisen ja siten ampumamatkan — pidentämisen = ja tarkkuuden lisäämisen — erityisesti — pitkillä — ampumamatkoilla. Ammus voidaan saattaa pyörivään liikkeeseen rihloilla aikaansaatavan liikkeen kaltaisesti pyrstön muotoilun avulla. Keksinnön mukainen ratkaisu poistaa aseen piipun valmistuksesta rihlauksen valmistuksen, jolloin valmistusprosessista saadaan yksinkertaisempi. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu erityisesti, muttei ainoastaan,

N suurikaliiperisille aseille. Tyypillisesti keksinnön mukainen ratkaisu on edullinen ¥2 tuuman

N 25 — halkaisijan omaaville ja sitä suuremmille ammuksille. 2 ™ = Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin sovellusesimerkkien avulla

E viittaamalla oheisiin yksinkertaistettuihin piirustuksiin, joissa

O

3 & 30 — kuvio I esittää yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista

R ammusta ennen ammuksen laukaisua,

kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista ammusta ammuksen laukaisun jälkeen, kuvio 3 esittää erästä edullista suoritusmuotoa ammuksen venttiilirakenteesta, ja 5 — kuvio 4 esittää erästä toista edullista suoritusmuotoa ammuksen venttiilirakenteesta.

Termeillä etummainen, etu- ja vastaavat tarkoitetaan jäljempänä ammuksen lentosuuntaa vastaavaa suuntaa tai pintaa ja vastaavasti termeillä takimmainen, taka- ja vastaavat tarkoitetaan ammuksen lentosuuntaan nähden vastakkaista suuntaa tai pintaa. —Pitkittäissuunnalla tarkoitetaan aseen piipun suuntaa.

Kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön mukaista ammusta 1 ennen ammuksen laukaisua. Ammus käsittää vaipan 2 ja sydämen 3.

Vaippa 2 ja sydän 3 ovat tyypillisesti samaa materiaalia ja keksinnön mukainen ratkaisu — soveltuu käytettäväksi kaikissa tunnetun tekniikan mukaisissa ammuksissa. Ammus 1 on kiinnitetty hylsyyn 4, jolloin hylsy sisältää ammuksen laukaisuun tarvittavat nallin ja ruudin, joita ei ole esitetty kuviossa 1. Aseen laukaisussa nalli sytyttää ruudin ja ruudin palaessa muodostuu ammuksen liikkeelle saavaa ruutikaasua. Muodostuvan ruutikaasun paine hylsyssä ja myöhemmin piipussa saa ammuksen liikkeelle ammukselle suunnan antavan — piipun läpi.

Ammuksen 1 sydämessä 3 on sylinterimäinen onkalo 5, johon on sijoitettu ainakin osittain ammuksen vakautinosa 6 eli pyrstöosa. Onkalo 5 on suljettu ainakin osittain takaosastaan

N sulkuosalla 25. Vakautinosa 6 koostuu siipiosasta 7 ja varresta 8, jonka varren ensimmäiseen

N 25 — päähän 20 siipiosa on kiinnitetty sekä vakautinosan pitkittäissuuntaisen liikkeen = mahdollistavasta ja liikkeen pysäyttävästä männästä 9, joka on kiinnitetty vakautinosan = toiseen päähän 30. Vakautinosan 6 mäntä 9 sijaitsee sydämen 3 onkalossa 5 ja pystyy

E liikkumaa pituussuunnassa onkalon sisällä. Onkalon 5 sulkuosassa 25 on aukko 26 3 vakautinosan 6 vartta 8 varten. Vakautinosan 6 varsi 8 pääsee liikkumaan pitkittäissuunnassa 2 30 — sulkuosan 25 aukon 26 sisällä. Ennen ammuksen 1 laukaisua vakautinosa 6 on asemoituna

N ensimmäiseen ääriasentoonsa kuvion 1 mukaisesti, jolloin vakautinosan toisessa päässä oleva mäntä 9 on etummaisessa ääriasennossaan. Vakautinosan 6 mäntä 9 muodostaa yhdessä sydämeen 3 muodostetun onkalon 5 kanssa tilan 11 ammuksen 1 ruutikaasuille,

jotka vapautuvat ammuksen laukaisun yhteydessä. Ruutikaasut pääsevät tilaan 11 vakautinosan 6 varren sisään muodostettua kanavaa 12 pitkin. Kanavassa 12 on venttiilirakenne 40, joka päästää ruutikaasun sisään onkaloon 5, mutta estää ruutikaasun poistumisen onkalosta. Venttiilirakenteen 40 erään edullisen suoritusmuodon toimintaa on kuvattu tarkemmin kuvion 3 yhteydessä. Venttiilirakenne 40 voi olla sijoitettuna vaihtoehtoisesti myös vakautinosan 6 varren 8 takaosaan, kanavan 12 alkupäähän. Tällöin venttiilirakenne on edullisesti esimerkiksi kuvion 4 kaltainen.

Vakautinosan 6 siipiosa 7 on asemoitu kiinni, tai lähes kiinni, ammuksen 1 takaosaan 13 — ennen ammuksen laukaisua. Ammuksen 1 takaosan 13 muodostaa ammuksen sydämeen 3 muodostetun onkalon 5 ainakin osittain sulkeva sulkuosa 25. Sulkuosa 25 on kiinnitetty ammukseen onkalon 5 takaosan sisäpintaan kierteillä 27. Työntyessään ulos ammuksen 1 onkalosta 5 ruutikaasun avoimeen tilaan 11 aikaansaaman paineen ansiosta vakautinosan 6 siipiosa 7 vakauttaa ammuksen 1 lentoradan ammuksen poistuttua aseen piipusta. Siipiosa 7 — sisältää kaksi tai useampia siipeä. Kun ruutikaasujen aikaansaama paine pidetään ammuksen 1 sisällä avoimessa tilassa 11, eikä sen anneta poistua kanavan 12 kautta ammuksen poistuttua piipusta, saadaan vakautinosa 6 pysymään äärimmäisen jäykässä asennossa ilman, että vakautinosa 6 pääsisi liikkumaan lainkaan ammuksen lennon aikana. Välykset sulkuosan 25 ja vakautinosan 6 varren 8, tai männän 9 välillä, voidaan valmistaa sellaisiksi, — ettei erillistä tiivistettä mainittujen osien välillä tarvita. Toisaalta keksinnön mukainen ratkaisu voi myös sisältää tiivistyksen mainittujen osien välillä. Tiivistys voi olla toteutettu esimerkiksi O-tiivisteen muodossa männän 9 takapinnan 16 ja sulkuosan 25 välissä.

Tiivistys voidaan saada aikaiseksi myös valmistamalla vakautinosan 6 varsi 8 hieman

N kartiomaiseksi siten, että se kapenee hieman kohti siipiosaa 7. Tällöin vakautinosan 6 varsi

N 25 8 tiivistyy automaattisesti vasten sulkuosan 25 aukon 26 seinämää vasten vakautinosan = työntyessä ulos ammuksesta 1.

O x a Ammukseen 1 valmistetaan myös ainakin yksi toinen kanava 41, jonka kautta ruutikaasun 3 paine pääsee ainakin osittain poistumaan ammuksen onkalosta 5. Kanavaan 41 on edullista 2 30 — sijoittaa venttiilirakenne 42, joka mahdollistaa halutun suuruisen paineen pitämisen

N ammuksen 1 sisällä. Venttiilirakenne 40 kanavassa 12 päästää siis ruutikaasun paineen sisään ammukseen 1 ja estää sen pääsyn pois kanavan 12 kautta ja venttiilirakenne 42 kanavassa 41 mahdollistaa osan ammuksen sisällä olevasta paineesta poistumaan kanavan

41 kautta. Tällä ratkaisulla saadaan ammuksen 1 sisäinen paine halutulle tasolle. Kanava 41 venttiilirakenteineen 42 voi sijaita kuvan 1 mukaisesti ammuksen 1 keskiakselilla onkalosta kohti ammuksen kärkeä. On mahdollista myös valmistaa yksi tai useampia kanavia 41 venttiilirakenteineen 42 ammuksen 1 sivun läpi tai jopa ammuksen takapinnan läpi. 5 Kanavassa 41 sijaitseva venttiilirakenne 42 on esimerkiksi samanlainen kuin kanavan 12 venttiilirakenne 40, joka on tarkemmin kuvattu kuviossa 3. Venttiilirakenne 42 voi vaihtoehtoisesti olla sijoitettuna kanavan 41 kammion 5 puoleiseen päähän. Tällöin venttiilirakenne on edullisesti esimerkiksi kuvion 4 kaltainen.

Hylsy 4 on tässä esimerkissä kiinnittynyt ainoastaan sulkuosaan 25, mutta on ymmärrettävä, että hylsy voi ulottua myös ammuksen 1 vaipan 2 alueelle, jolloin hylsy on kiinnittynyt sekä ammuksen vaippaan että sulkuosaan. Samoin sulkuosa 25 voi olla halkaisijaltaan pienempi kuin ammuksen 1 vaipan 2 halkaisija hylsyn 4 puoleisessa päässä, jolloin hylsy on kiinnitetty ainoastaan ammuksen vaippaan.

Ammuksen 1 vaipan 3 ulkopinnalla on tiivistysrenkaat 14, jotka tiivistävät ammuksen ja aseen piipun välisen raon. Tiivistysrenkaita 14 voi olla yksi tai useampia ammuksen ympärillä. Nämä tiivistysrenkaat 14 estävät ruutikaasun pakenemisen ammuksen 1 etupuolelle aseen piipussa ammuksen laukaisun tapahduttua ja mahdollistavat ammukselle — maksimaalisen kiihtyvyyden ja laukaisunopeuden. Tiivistysrenkaat on tyypillisesti valmistettu kuparista, kupari-pronssiseoksesta tai vastaavasta tiivistämiseen soveltuvasta materiaalista.

N Kuviossa 2 on esitetty yksinkertaistettuna periaatepiirroksena erästä edullista keksinnön

N 25 — mukaista ammusta 1 ammuksen laukaisun jälkeen. Aseen laukaisun yhteydessä vapautuvat = ruutikaasut pääsevät työntymään ammuksen 1 sydämen 3 sisälle muodostettuun tilaan 11 = ammuksen vakautinosan 6 varren 8 läpi kulkevan kanavan 12 ja siinä olevan

E venttiilirakenteen 40 kautta. Ruutikaasun paine aikaansaa tilan 11 laajenemisen, jolloin 3 ruutikaasut painavat vakautinosan 6 varren 8 päässä olevan männän 9 ensimmäisestä 2 30 — ääriasennostaan toiseen ääriasentoonsa ja maksimoivat tilan 11 ammuksen 1 sydämen 3

N onkalossa 5. Toisessa ääriasennossaan männän 9 takapinta 16 on painuneena vasten sulkuosaa 25. Tässä asennossa ollessaan voi männän 9 takapinnan 16 ja sulkuosan 25 välillä olla esimerkiksi O-rengastiivistys. Vakautinosan 6 varsi 8 ja sulkuosan 25 aukko 26 ovat mitoitettu siten, että vakautinosan liikkuessaan ensimmäisestä ääriasennostaan toiseen ääriasentoonsa ruutikaasujen paineen vaikutuksesta vakautinosan varsi lukkiutuu toiseen ääriasentoonsa. Lukkiutuminen aikaansaadaan esimerkiksi valmistamalla vakautinosan 6 varsi 8 ainakin männän 9 läheisyydessä hieman paksummaksi, jolloin se saadaan jumittamaan sulkuosan 25 aukkoon 26 vakautinosan liikkuessa toiseen ääriasentoonsa. Kun vakautinosan 6 varsi 8 on tiukasti kiinnittynyt sulkuosan 25 aukkoon 26 voidaan vakautinosan siipiin 7 valmistaa nousu, joka mahdollistaa ammuksen 1 pyörimisliikkeen aikaansaamisen oman piutuusakselinsa ympäri. Siipien 7 nousulla aikaansaadaan samanlainen efekti ammukselle 1 kuin aseen piipun rihlauksella. Keksinnön mukaisessa — ratkaisussa aseen piippu on siis rihlaton. Siivet voivat olla myös muulla tavoin muotoillut, jotta ammus saadaan pyörimisliikkeeseen pituusakselinsa ympäri.

Keksinnön mukainen ratkaisu voi vakautinosan 6 osalta koostua myös useammasta kuin yhdestä varresta 8, jolloin varren osat ovat teleskooppimaisesti avautuvat ja lukkiutuvat — kitkan ansiosta avautuneeseen ääriasentoonsa. Lukkiutuminen saadaan aikaiseksi valmistamalla varren 8 osat aavistuksen kartiomaisiksi ainakin varren osien päistä siten, että varren avatussa asennossa sisemmän varren osan pään ulkohalkaisija on hieman suurempi kuin ulomman varren osan sisähalkaisija. Suljetussa asennossa varren 8 osat ovat sisäkkäin ja avautuvat vasta ruutikaasujen paineen ansiosta ja kiilautuvat lukittuun asentoon. Siipiosa 7 voi olla kiinnitetty mihin tahansa varren 8 osaan, jolloin siipiosan taakse voi vielä ulottua yksi tai useampia varren osia. Siipiosa 7 voi myös olla kiinnitetty yhteen tai useampaan varren 8 osaan. Teleskooppirakenteen ansiosta saadaan ammuksen 1 pituutta kasvatettua ja haluttaessa sijoitettua siipiosa 7 kauemmas ammuksen vaipasta 2. Tällaisella ratkaisulla

N saadaan entisestään vakautettua ammuksen 1 lentorataa. Kun venttiilirakenne 40 on sijoitettu

N 25 — takimmaiseen teleskooppimaisen varren 8 osaan aikaansaa ammuksen 1 sisälle jäävä paine = pyrstön jäykistymisen vakaaksi rakenteeksi. Tämä edelleen parantaa ammuksen = osumatarkkuutta. Ammuksen 1 kanavassa 41 olevan venttiilirakenteen 42 ansiosta saadaan

E ammuksen sisälle säädettyä halutun suuruinen paine, joka on pienempi kuin ruutikaasun 3 aikaansaama maksimipaine. 3 30

N Kuviossa 3 on esitetty eräs edullinen suoritusmuoto vakautinosan varren 8 kanavassa 12 sijaitsevasta venttiilirakenteesta 40. Samanlainen venttiilirakenne soveltuu käytettäväksi myös venttiilirakenteen 42 osalta kanavassa 41. Venttiilirakenteet 40 ja 42 voivat olla kuvatun kaltaisia, mutta alan ammattimiehelle on ilmeistä, että venttiilirakenne voi olla myös muun tunnetun tekniikan mukainen venttiilirakenne.

Venttiilirakenne 40 koostuu kuulasta 50, jousesta 51 ja kierteillä 52 kanavaan 12 — kiinnitetystä tukiosasta 53. Kanava 12 laajenee hieman venttiilirakenteen 40 kohdalla, jolloin kuula 50 on painuneena kanavan 12 seinämiä vasten jousen 51 painamana.

Ruutikaasun paineen saapuessa ammuksen kanavaan 12 nuolen 54 mukaisesti työntää ruutikaasu kuulaa 50 kohti ammuksen sisäosaa ja painaa jousta 51 kasaan, jolloin ruutikaasu pääsee työntymään ammuksen sisälle. Jousivoima on mitoitettu siten, että ruutikaasun paine — saa kuulan 50 liikkeeseen kohti tukiosaa 53. Ammuksen ulkopuolisen paineen ollessa alempi kuin ammuksen sisäpuolella oleva paine pysyy venttiilirakenne suljettuna ja kuula 50 jousen 51 painamana vasten kanavan 12 seinämiä. Tukiosa 53 on kiinnitetty kanavaan 12 kierteillä 52, jolloin tukiosa pitää jousen 51 toisen pään paikoillaan. Tukiosan 53 läpi ulottuu reikä, jolloin kanava 12 jatkuu jousen 51 ja tukiosan 53 läpi ammuksen sisälle.

Vastaava venttiilirakenne on kuvien 1 ja 2 mukaisessa kanavassa 41. Kanavassa 41 olevan venttiilirakenteen 42 jousen 51 jousivoimalla säädetään ammuksen 1 sisään jäävän paineen suuruutta.

Kuviossa 4 on kuvattu eräs edullinen suoritusmuoto venttiilirakenteesta 40, kun venttiilirakenne 40 on sijoitettu kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen vakautinosan 6 varren 8 takaosaan kanavan 12 alkupäähän. Kuviossa 4 esitetty suoritusmuoto venttiilirakenteesta 40 voi olla samankaltainen kuin venttiilirakenne 42, sen ollessa sijoitettuna kanavan 41 kammion 5

N puoleiseen päähän. Kanava 12 on alkupäästään valmistettu leveämmäksi siten, että kuula 50

N 25 — mahtuu liikkumaan kanavassa ja kuulan ja kanavan reunojen väliin jää rako, josta ruutikaasut = pääsevät kulkemaan ammuksen sisään. Kuviossa 4 esitetyt mittasuhteet eivät vastaa = edullisinta suoritusmuotoa vaan esimerkiksi kuulan 50 ja kanavan 12 seinämien välinen rako

E on kuviossa 4 esitetty selkeyden takia suurempana. 2 2 30 — Kuula 50 pysyy paikoillaan vasten tukiosaa 53 jousen 51 jousivoiman ansiosta silloin, kun

N ulkopuolinen paine on pienempi kuin ammuksen sisällä vallitseva paine yhdistettynä jousivoiman kumoamiseen vaadittavan paineen kanssa. Jousi 51 on edullisesti muodoltaan kartiomainen, jolloin se pysyy hyvin paikoillaan kanavassa 12. Tukiosa 53 on kiinnitetty vakautinosan 6 varteen 8 kierteillä 52. Venttiilirakenne 40 päästää ruutikaasun paineen ammuksen sisälle ja estää sen pääsyn sieltä pois kanavaa 12 pitkin. Venttiilirakenne 40 kanavassa 12 ja venttiilirakenne 42 kanavassa 41 voivat olla keskenään samanlaisia tai erilaisia.

Keksinnön mukaisen ammuksen lataus on suurempi kuin vastaavan tunnetun tekniikan mukaisen ammuksen, jolloin saadaan ammukselle suurempi lähtönopeus. Suurempi lähtönopeus aikaansaa vakaamman lentoradan ja suuremman iskunopeuden kohteeseen.

Samalla ammuksen — osumatarkkuus — paranee — verrattuna — periteiseen ammukseen. — Osumatarkkuus paranee edelleen, kun ammuksen sisäinen paine saa pyrstön rakenteen pysymään erittäin jäykkänä. Tämä on huomattavaa varsinkin suurilla ampumaetäisyyksillä.

Ammuksesta esiin työntyvän pyrstön avulla päästään eroon rihlauksen aiheuttamista vaikutuksista ammuksen lentorataan ja osumatarkkuuteen. Rihlat vaikuttavat aseen vakauteen ja pyrkivät kääntämään aseen piippua/putkea ammuksen ollessa aseen — piipussa/putkessa. Rihlauksen vaikutukset osumatarkkuuteen tulevat esiin erityisesti ammuttaessa tarkkuutta vaativia laukauksia kaukana oleviin kohteisiin. Samoin rihlauksen kautta pääsee purkautumaan osa ruutikaasun paineesta, jolloin keksinnön kaltainen rihlaton ratkaisu käyttää syntyvän paineen tehokkaammin hyväkseen. — Keksinnön mukainen ammus tuottaa osumakohteeseen myös kolmijakoisen iskun, joka on erityisen tehokas panssaroituja kohteita kohtaan. Ammuksen iskeytyessä kohteeseen ensimmäinen isku tulee ammuksen vaipan ja sydämen osumasta. Toinen isku tulee ammuksen sisäisen paineen purkautumisen aiheuttamasta ammuksen sirpaoitumisesta

N ammuksen osuessa kohteeseen, joka sirpaloituminen tehostaa ammuksen tuhovaikutusta.

N 25 Osuman hetkellä ammuksen sirpaloituessa pääsee vakautinosa, mäntineen ja siipineen, = liikkumaan eteenpäin. Vakautinosan iskeytyessään kohteeseen aavistuksen vaippaa ja = sydäntä myöhemmin aikaansaa vakautinosa kohteeseen kolmannen iskun, joka tehostaa

E ammuksen läpäisykykyä. Mikäli kyseessä on suoritusmuoto, jossa on teleskooppi- 3 rakenteinen varsi 8, tulee iskuja useampia teleskooppirakenteen painuessa kasaan osuman 2 30 — jälkeen. i

Alan ammattimiehelle on selvää, ettei keksintö rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voi vaihdella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (12)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Paineistettu ammus (1), joka käsittää vaipan (2), sydämen (3) ja vakautinosan (6), joka vakautinosa (6) koostuu varresta (8) ja varteen (8) kiinnitetystä siipiosasta (7) vakautinosan (6) ensimmäisessä päässä (20), ja että ammuksen (1) sydämessä (3) on sylinterimäinen onkalo (5), joka on suljettu ainakin osittain sulkuosalla (25), jossa sulkuosassa (25) on aukko (26) vakautinosan (6) varrelle (8), jolloin vakautinosan (6) varren (8) toiseen päähän (30) on kiinnitetty mäntä (9), joka on sijoitettu onkaloon (5) tilan (11) muodostamiseksi männän (9) etupuolelle ja jonka vakautinosan (6) varren (8) läpi kulkee kanava (12) tilaan (11), tunnettu siitä, että kanavassa (12) on venttiilirakenne (40), joka päästää ruutikaasun paineen sisälle ammuksen (1) onkaloon (5) ja estää ruutikaasun poistumisen ammuksen (1) sisältä kanavan (12) kautta ja että ammuksessa (1) on yksi tai useampi venttiilirakenteella (42) varustettu kanava (41), joista ruutikaasun paine pääsee poistumaan ammuksen (1) sisältä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että vakautinosan (6) männän (9) takapinnan (16) ja sulkuosan (25) välissä on tiiviste.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että vakautinosan (6) varsi (8) levenee siirryttäessä mäntää (9) kohti ja on männän (9) juuressa halkaisijaltaan isompi kuin sulkuosan (25) aukko (26) vakautinosan (6) kiinnittämiseksi kitkalla sulkuosaan (25).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että vakautinosan (6) varsi (8) koostuu useammasta kuin yhdestä osasta, jotka osat ovat teleskooppimaisesti avattavissa ja suljettavissa, ja kiinnittyvät avatussa asennossaan a toisiinsa kitkan avulla. a 25 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että siipiosa (7) on P kiinnitetty mihin tahansa yhteen teleskooppimaisen varren (8) osasta.

S

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että siipiosia (7) on kaksi tai E useampia, jolloin siipiosat (7) on kiinnitetty kahteen tai useampaan teleskooppimaisen 3 varren (8) osaan. 2 30

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että R vakautinosan (6) siipiosa (7) on muotoiltu ammuksen (1) saattamiseksi pyörimisliikkeeseen oman pituusakselinsa akselinsa ympäri.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että sulkuosa (25) on kiinnitetty onkalon (5) sisäpintaan kierteillä (27).

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että ammuksen (1) vaipassa (2) on ainakin yksi tiivistysrengas (14), joka tiivistää ammuksen (1) piipun sisäpintaa vasten.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty sulkuosaan (25).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty sulkuosaan (25) ja ammuksen (1) vaippaan (2).

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-9 mukainen ammus (1), tunnettu siitä, että hylsy (4) on kiinnitetty ammuksen (1) vaippaan (2). <t N O N O 2 ™ O I = O 0 ™ 0 ™ N O N