FI125338B - Hissin nostokoneisto sekä hissiasennus - Google Patents

Description

Hissin nostokoneista sekä hissiasennus Keksinnön ala

Keksintö liittyy nostokoneistojen rakenteisiin sekä ratkaisuihin nostokoneiston kiinnittämiseksi hissi asennuksessa.

Keksinnön tausta

Rakennettu tila pyritään yleensä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Hissien nostokoneistoista pyritäänkin tilavaatimusten takia tekemään mahdollisimman kompakteja. Eräissä tapauksissa nostokoneisto pyritään suunnittelemaan säteittäissuunnassa ohueksi, jotta se voitaisiin helpommin sijoittaa hissikuiluun.

Nostokoneiston pyörimisnopeutta kasvattamalla voidaan nostokoneiston te-ho/tilavuus -suhdetta kasvattaa, jolloin nostokoneiston koko pienenee. Esimerkiksi vaihteettoman nostokoneiston kokoa voidaan pienentää vetopyörän sädettä pienentämällä, jolloin nostokoneiston pyörimisnopeus kasvaa.

Vetopyörän pienentyessä myös nostoköysistön kitka vetopyörällä pienenee. Vetopyörän pitoa voidaan parantaa käyttämällä vetopyöränä hammaspyörää; hissin nostoköysistönä on tällöin hammashihna, jonka hampaat on sovitettu kulkemaan hammaspyörän urissa. Tässä tapauksessa hissin nostoköysistö ei pääse luistamaan vetopyörällä esimerkiksi hissin hätäpysäytyksen aikana, kun nostokoneiston ko-neistojarrut kytkeytyvät hissikorin liikkuessa jarruttamaan vetopyörän liikettä. Kun nostoköysistö ei luista vetopyörällä, saattaa varsinkin ylöspäin liikkuvan hissikorin hidastuvuus kasvaa hätäpysäytyksen yhteydessä tarpeettoman suureksi.

Tunnetaan myös niin sanottuja vastapainottomia hissejä, joissa hissikorille käytettävissä olevaa tilaa on kasvatettu jättämällä hissikorin vastapaino kokonaan pois. Tällöin samaan hissikuiluun voidaan sovittaa suurempi hissikori tai toisaalta hissikori voidaan sovittaa poikkipinta-alaltaan entistä pienempään hissikuiluun.

Hissikorin valittu poikkipinta-ala sekä myös hissikuilulle varattu poikkipinta-ala rakennuksessa vaihtelee rakennuksesta / hissiasennuksesta toiseen. Vastapainot- tornien hissien tapauksessa hissin tilavarausta ei voida säätää vastapainon kokoa / muotoa muuttamalla. Täten olisikin edullista löytää ratkaisu, jossa vastapainot-toman hissin nostomekaniikka hissikuilussa voitaisiin helpommin mukauttaa erilaisten hissikorien / hissikuilujen asettamiin tilavaatimuksiin.

Keksinnön tarkoitus

Keksinnön tarkoituksena on ratkaista edellä mainittuja sekä jäljempänä kuvauksessa esiin tuotavia ongelmia. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi keksinnössä tuodaan esiin patenttivaatimuksen 1 mukainen hissiasennus.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on kuvattu epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnöllisiä suoritusmuotoja sekä eri suoritusmuotojen keksinnöllisiä yhdistelmiä on esillä myös hakemuksen selitysosassa ja piirustuksissa.

Keksinnön yhteenveto

Eräs aspekti on hissin vaihteeton nostokoneista, jossa on koneistorunko, jonka sisällä on sähkömoottori, jossa on samankeskiset staattori ja roottori. Roottorissa on kestomagneetteja, joiden aikaansaama magneettivuo ylittää roottorin ja staat-torin välisen ilmavälin oleellisesti radiaalisuunnassa. Roottori on kiinni pyörivässä akselissa, joka jatkuu koneistorungon molemmista päistä koneistorungon ulkopuolelle, ja pyörivän akselin molemmissa päissä on vetopyörät hissin nosto-köysistön vastaanottamiseksi. Täten nostokoneistolla voidaan vetää kahta köysis-töä (hihnaa), jotka sijaitsevat akselin määräämän etäisyyden päässä toisistaan. Nostokoneisto on myös toteutettu kestomagneettimoottorilla, erityisesti kesto-magneettitahtimoottorilla, joka mahdollistaa samaan aikaan sekä pienen moment-tiväreen, suuren momentin että hyvän ohjattavuuden.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa mainitut vetopyörät ovat hammaspyöriä, ja nostoköysistö käsittää ainakin kaksi hammashihnaa, jotka on sovi tettu kulkemaan mainituilla hammaspyörillä, kumpikin erikseen koneistorungon vastakkaisilla puolilla.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa pyörivä akseli on teleskooppinen akseli, jonka pituus on säädettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että akselin päissä olevien vetopyörien keskinäinen etäisyys on säädettävissä, jolloin vetopyörien välimatka ja samalla nostoköysistön asema hissikuilussa voidaan säätää hissiasen-nuskohtaisesti. Tällöin akseliväli / vetopyörien keskinäinen etäisyys voidaan säätää esimerkiksi hissikorin leveyden tai hissikuilun leveyden perusteella siten, että nostoköysistö kulkee hissikuilun vastakkaisten sivuseinämien läheisyydessä, kiinnittyen hissikorin vastakkaisiin sivuseiniin tai sivuseiniin kiinnitettyihin tait-topyöriin. Tällöin hissikuilun leveys voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti hissiasennuksen käyttöön.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa koneistorunko on laakeroitu pyörivälle akselille.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa pyörivän akselin pituus on sovitettu säädettäväksi vain koneistorungon toisella puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että pyörivän akselin pituutta ja samalla vetopyörien keskinäistä etäisyyttä voidaan muuttaa säätämällä akselia vain yhdestä kohdasta siten, että akselin pituutta voidaan muuttaa vain koneistorungon toisella puolella, ts. toisella puolella koneisto-runkoa akselin pituus on vakio.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa nostokoneisto käsittää koneisto-jarrun, joka käsittää runko-osan sekä runko-osaan liikkuvasti tukeutuvan ankku-riosan. Eräässä muunnelmassa jarrun runko-osa on laakeroitu nostokoneiston pyörivälle akselille.

Eräs toinen aspekti on hissiasennus, joka käsittää kuvauksen mukaisen nosto-koneiston hissikorin ajamiseksi hissikuilussa. Hissiasennus käsittää kiinnityske-hikon nostokoneiston kiinnittämiseksi hissin kannatusrakenteeseen. Tällöin kiin-nityskehikko voi olla osa teräskehikkoa, jonka sisäpuolella hissikori kulkee. Te- räskehikkoon voi olla kiinnitettynä myös hissikorin johteet, jotka määräävät te-räskehikon sisäpuolella kulkevan hissikorin liikeradan. Tällainen ratkaisu on modulaarinen, nopeasti kasattavissa ja myös helppo sijoittaa jo olemassa olevaan hissikuiluun.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa nostokoneiston pyörivässä akselissa on kiinni jarrulevy, ja koneistojarru on sovitettu jarrulevyn yhteyteen siten, että ankkuriosa on sovitettu valinnaisesti kytkeytymään mainittuun jarrulevyyn hissikorin jarruttamiseksi sekä vapauttamaan mainittu jarrulevy hissikorin liikuttamiseksi. Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa koneistojarru sekä jarrulevy on sijoitettu nostokoneiston pyörivälle akselille, vastakkaiselle puolelle koneistorunkoa kuin nostokoneiston pyörivän akselin säädettävissä oleva osa. Tällöin nostokoneiston jarrutus voimat kohdistuvat ensisijaisesti pyörivän akselin yhtenäiseen osaan eivätkä pyörivän akselin säädettävään osaan / säätöelimeen, joka ratkaisu parantaa pyörivän akselin kestävyyttä.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa nostokoneiston jarrun runko-osa on kiinnitetty koneistorunkoon. Eräässä muunnelmassa jarm runko-osa on sijoitettu koneistorangon yhteyteen nostokoneiston pyörivälle akselille siten, että pyörivä akseli kulkee jarrun läpi. Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa koneistorunko on edelleen kiinnitetty kiinnityskehikkoon voima-anturin välityksellä.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa koneistorunko on kiinnitetty voima-anturiin elastisella vaimennuselimellä, joka on esijännitetty.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa koneistorunko on kiinnitetty kiinnityskehikkoon voima-anturin välityksellä siten, että jarruttava voima välittyy koneistojarrun kautta koneistorunkoon ja edelleen voima-anturin kautta kiinnityskehikkoon. Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa voima-anturi on kiinnitetty vastakkaiselle puolelle koneistorunkoa kuin missä nostokoneiston pyörivän akselin säädettävissä oleva osa sijaitsee. Tällöin nostokoneiston jarrutus- voimat kohdistuvat kiinnityskehikkoon ensisijaisesti pyörivän akselin yhtenäisen osan kautta, joka ratkaisu parantaa pyörivän akselin kestävyyttä.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa nostokoneiston akselin pituus määräytyy hissikorin leveyden perusteella.

Eräässä edelleen kehitetyssä suoritusmuodossa hissiasennus on vastapainoton hissiasennus. Vastapainoton hissiasennus parantaa tilatehokkuutta, jolloin hissikuiluun mahtuu lattiapinta-alaltaan entistä suurempi hissikori.

Kuvauksen mukainen vastapainoton hissiasennus soveltuu hyvin tilatehokkuutta vaativiin kohteisiin, kuten rakennuksiin sekä laivoihin. Kuvauksen mukainen hissiasennus soveltuu hyvin myös ratkaisuihin, joissa hissiasennus uudistetaan asentamalla olemassa olevaan hissikuiluun kuvauksen mukainen hissiasennus, jolloin hissikorin lattiapinta-alaa voidaan kasvattaa jättämällä vastapaino pois.

Edeltävä yhteenveto, kuten myös jäljempänä esitettävät keksinnön lisäpiirteet ja -edut tulevat paremmin ymmärretyiksi seuraavan keksinnön sovellusalaa rajoittamattoman suoritusmuotojen kuvauksen avulla.

Kuvioiden selitys lyhyesti

Kuvio la esittää erästä keksinnön suoritusmuodon mukaista nostokoneista a.

Kuvio Ib esittää kuvion la nostokoneistoa ja erityisesti nostokoneiston pyörivää akselia toisesta suunnasta kuvattuna.

Kuvio 2 esittävät erästä keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukais ta hissiasennusta. kuvio 3 esittää erästä keksinnön toisen suoritusmuodon mukaista his siasennusta.

Keksinnön edullisten suoritusmuotojen tarkempi kuvaus

Kuvioissa 1 - 3 on selvyyden vuoksi pyritty esittämään vain keksinnön ymmärtämisen kannalta olennaiset piirteet. Täten esimerkiksi joitakin yleisesti tunnettuja hissiin kuuluvia osia ei ole välttämättä esitetty kuvioissa, mikäli näiden esittäminen ei ole keksinnön ymmärtämisen kannalta merkityksellistä.

Kuvauksessa samoista osista ja toiminnoista käytetään aina samoja viitenumerolta.

Kuviot la ja Ib esittävät eri suunnista kuvattuna hissin vaihteetonta nostokoneis-toa 1. Nostokoneistossa 1 on koneistorunko 2, jonka sisällä on sähkömoottori, jossa on samankeskiset staattori ja roottori. Sähkömoottori on sisäroottorimootto-ri, ts. roottori on sijoitettu staattorin sisäpuolelle. Moottori on myös kestomagne-toitu radiaalivuomoottori, jossa roottorissa on kestomagneetteja, joiden aikaansaama magneettivuo ylittää roottorin ja staattorin välisen ilmavälin oleellisesti radiaalisuunnassa. Roottori on kiinni nostokoneiston 1 pyörivässä akselissa 3, joka jatkuu koneistorungon 2 molemmista päistä koneistorungon 2 ulkopuolelle. Pyörivän akselin 3 kummassakin päässä on hammaspyörä 4A, 4B. Kummankin hammaspyörän 4A, 4B kautta kulkee erillinen hammashihna 5A, 5B, jotka molemmat hammashihnat 5A, 5B kytkeytyvät samaan hissikoriin. Hissikoria ajetaan pyörittämällä kestomagneettimoottorilla akselia 3, joka pyörittää hammaspyöriä 4A, 4B, jotka vetävät hammashihnoja 5A, 5B liikuttaen samalla hissikoria.

Nostokoneiston 1 pyörivä akseli 3 on teleskooppinen, ja sen pituutta voidaan säätää liikuttamalla akselia uraa 6 pitkin. Akseli 3 kiinnitetään tyvestään paikalleen kiristyskartiolla tai muulla ammattimiehen tuntemalla ratkaisulla koneistorungon 2 sisäpuolelta sen jälkeen, kun akselin 3 pituus on säädetty kohdalleen. Ratkaisun ansiosta akselin 3 päissä olevien hammaspyörien 4A, 4B keskinäinen etäisyys on säädettävissä, jolloin hammaspyörien 4A, 4B välimatka ja samalla hammashihno-jen 5A, 5B asema hissikuilussa voidaan säätää hissiasennuskohtaisesti. Akselin 3 pituuden säätö tapahtuu vain koneistorungon 2 toiselta puolelta, ja toisella puolella koneistorunkoa 2 akseli on vakiomittainen eikä sisällä säätöelintä 6.

Nostokoneisto 1 käsittää edelleen koneistojarrun 9, joka on alalla yleisesti käytettyä tyyppiä, käsittäen runko-osan 9’ sekä runko-osaan liikkuvasti tukeutuvan ankkuriosan, joka jää runko-osan 9’ sisäpuolelle. Runko-osa 9’ on kiinnitetty koneistorunkoon 2 kiinnitysosalla 9”.

Nostokoneiston pyörivässä akselissa 3 on kiinni jarrulevy, joka sijaitsee koneisto-jarrun akselilla runko-osan 9’ sisällä, jolloin nostokoneiston akseli 3 kulkee koneistojarrun 9 läpi. Koneistojarrun 9 ankkuriosa on sovitettu valinnaisesti kytkeytymään mainittuun jarrulevyyn hammaspyörien 4A, 4B /hissikorin jarruttamiseksi sekä vapauttamaan mainittu jarrulevy, jolloin hammaspyörät 4A, 4B / hissikori pääsevät liikkumaan vapaasti. Lautasmainen ankkuriosa on turvallisuussyistä kaksiosainen, jolloin toisen osan vikaannuttua pystyy toinen osista edelleen jarruttamaan akselia 3. Kuten kuvioista la, Ib nähdään, koneistojarru 9 sekä jarrulevy on sijoitettu nostokoneiston pyörivälle akselille 3 vastakkaiselle puolelle ko-neistorunkoa 2 kuin nostokoneiston pyörivän akselin 3 säädettävissä oleva osa. Jarrun 9 puoleinen osa akselia 3 on myös oleellisesti lyhyempi kuin koneistorun-gon 2 toisella puolella. Tällöin nostokoneiston jarrutus voimat kohdistuvat ensisijaisesti pyörivän akselin 3 lyhyempään yhtenäiseen osaan eivätkä pyörivän akselin 3 pidempään säädettävään osaan / säätöelimeen, joka ratkaisu parantaa pyörivän akselin 3 kestävyyttä.

Koneistorunko 2 on kiinnitetty hissiasennuksessa kiinnityskehikkoon 10, joka on osa hissikuilun teräskehikkoa 11. Teräskehikko 11 muodostaa hissikuilun rungon, jonka sisällä hissikori kulkee. Koneistorungon 2 kiinnitys kiinnityskehikkoon 10 tapahtuu voima-anturin 11, tarkemmin sanottuna venymäliuska-anturin kautta siten, että jarruttava voima välittyy koneistojarrun 9 kautta koneistorunkoon 2 ja edelleen voima-anturin 11 kautta kiinnityskehikkoon 10. Kuvioiden la ja Ib mukaisesti voima-anturi 11 on kiinnitetty lyhyemmän yhtenäisen akselin 3 puolelle, ts. samalle puolelle koneistorunkoa kuin koneistojarru 9 sijaitsee. Täten hammaspyöriltä 4A, 4B pyörivän akselin 3 kautta koneistojarrulle 9 välittyvä voi m aval -kutus on suoraan mitattavissa voima-anturilla 11. Voima-anturin 11 avulla voidaankin mitata hammashihnoissa 5A, 5B hammaspyörien 4A, 4B eri puolilla vaikuttavaa voimaeroa sekä hissillä ajettaessa että hissin seisonta-aikana, kun koneistojarru 9 pitää hissikoria paikallaan hissikuilussa.

Eräässä muunnelmassa koneistorunko 2 on kiinnitetty voima-anturiin 11 erillisellä vaimennuselimellä 12, joka on merkitty kuvioon la. vaimennuselimessä on esijännitetty teräsjousi 12’, joka painaa vaimennuselintä 12 koneistorunkoa 2 vasten voimalla, joka pitää vaimennuselimen 12 koko kosketuspinnaltaan kiinni koneistorungossa 2 kuten kuviossa la on esitetty. Mikäli vaimennuselimeen 12 pyörimissuunnassa kohdistuva voima kasvaa riittävän paljon esimerkiksi hätä-pysäytyksen aikana, vaimennuselimen 12 kosketuspinta lopulta irtoaa koneisto-rungosta 2 ja vaimennuselin 12 alkaa kääntyä nurkkapisteensä ympäri koneisto-rungon 2 suhteen siten, että jousi 12’ painautuu edelleen kasaan, kunnes rajoi-tuselin 12” lopulta pysäyttää vaimennuselimen 12 liikkeen. Tällä tavoin hieman periksi antamalla vaimennuselin 12 rajoittaa hissikorin hätäpysäytyksen aikaista hidastuvuutta, mikäli hidastuvuus uhkaa kasvaa tarpeettoman suureksi.

Eräässä toisessa muunnelmassa koneistorunko 2 on kiinnitetty suoraan voima-anturiin 11 ilman mainittua vaimennuselintä 12. Tällä tavalla nostokoneiston kiinnitystä voidaan taas jäykistää, mikä parantaa mm. nostokoneiston liikkeen hallintaa.

Kuvio 2 esittää sivulta katsottuna köysitystä vastapainottomassa hissiasennukses-sa, jossa on kuvioiden la, Ib mukainen hissin nostokoneisto 1. Rinnakkaisten hammashihnojen 5A, 5B päät on kiinnitetty hissiasennuksen paikallaan pysyvään rakenteeseen siten, että hammashihnojen 5A, 5B toiset päät ovat kiinni hissikuilun 7 yläosassa ja toiset päät ovat kiinni hissikuilun 7 alaosassa. Nostokoneisto 1 on kiinnitetty kiinnityskehikkoon 10, joka ulottuu ylimmän kerrostason yläpuolelle siten, että nostokoneisto 1 on huollettavissa ylimmältä kerrostasolta käsin. Nostokoneiston pyörivän akselin 3 pituus määräytyy hissikorin 8 leveyden perusteella siten, että hammashihnat 5A, 5B kulkevat hissikuilun 7 vastakkaisten sivu-seinämien läheisyydessä ja hissikorin slingiin hissikorin 8 sivuseinien yhteyteen kiinnitettyjen taittopyörien kautta. Ennen hissin käyttöönottoa hammashihnat 5A, 5B on jännitetty kireälle, jotta ne pysyvät paikoillaan hissillä ajon aikana. Sivu-seinämien yläosassa olevien taittopyörien 14A, 14B kautta hammashihnat 5A, 5B jatkuvat kohti hissikuilun 7 yläosaa ja sivuseinämien alaosassa olevien taittopyörien 15A, 15B kautta hammashihnat 5A, 5B jatkuvat kohti hissikuilun 7 alaosaa siten, että yläosan taittopyörien 14A, 14B kautta hissikoriin 8 kohdistuu tukivoima ylöspäin ja alaosan taittopyörien 15A, 15B kautta hissikoriin 8 kohdistuu tukivoima alaspäin.

Kuvio 3 esittää sivulta katsottuna köysitystä vastapainottomassas hissiasennuk-sessa, jossa myös on kuvioiden la, Ib mukainen nostokoneisto 1. Kuvion 3 his-siasennus poikkeaa kuvion 2 hissiasennuksesta siten, että nostokoneisto on kiinnitetty kiinnityskehikkoon 10 hissikuilun 7 yläosaan hissikorin 8 pystysuoran liikeradan yläpuolelle. Nostokoneiston 1 pyörivä akseli 3 jatkuu poikki hissikuilun 7 siten, että nostokoneiston hammaspyörät 5A, 5B sijaitsevat hissikorin 8 vastakkaisilla puolilla. Koska kuvion 3 hissiasennuksessa nostokoneisto 1 sijaitsee suoraan hissikorin 8 liikeradan yläpuolella, ei kerrostason yhteyteen tarvita tilavarausta nostokoneistoa 1 varten, kuten kuvion 2 hissiasennuksessa.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitettyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (8)

1. Hissiasennus, joka käsittää hissin nostokoneiston (1) hissikorin (8) ajamiseksi hissikuilussa (7); ja joka hissiasennus käsittää kiinnityskehikon (10) nostokoneiston (1) kiinnittämiseksi hissin kannatusrakenteeseen (12); ja jossa nostokoneistossa (1) on koneistorunko (2), jonka sisällä on sähkömoottori, jossa on samankeskiset staattori ja roottori; joka roottori on kiinni pyörivässä akselissa (3), joka jatkuu koneistorungon (2) molemmista päistä koneistorungon (2) ulkopuolelle; ja jonka pyörivän akselin (3) molemmissa päissä on vetopyörät (4A, 4B) hissin nostoköysistön (5A, 5B) vastaanottamiseksi; ja jossa pyörivässä akselissa (3) on kiinni jarrulevy; ja joka nostokoneisto käsittää koneistojarrun (9), joka käsittää runko-osan (9’) sekä runko-osaan (9’) liikkuvasti tukeutuvan ankkuriosan; joka koneistoj arm (9) on sovitettu jarrulevyn yhteyteen siten, että ankkuriosa on sovitettu valinnaisesti kytkeytymään mainittuun jarrulevyyn hissikorin jarruttamiseksi sekä vapauttamaan mainittu jarrulevy hissikorin liikuttamiseksi; tunnettu siitä, että roottorissa on kestomagneetteja, joiden aikaansaama magneettivuo ylittää roottorin ja staattorin välisen ilmavälin oleellisesti radiaalisuunnassa; ja että pyörivä akseli (3) on teleskooppinen akseli, jonka pituus on säädettävissä; ja että pyörivän akselin (3) pituus on sovitettu säädettäväksi vain koneistorungon toisella puolella; ja että koneistojarru (9) sekä jarrulevy on sijoitettu nostokoneiston pyörivälle akselille (3), vastakkaiselle puolelle koneistorunkoa (2) kuin nostokoneiston pyörivän akselin (3) säädettävissä oleva osa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nostokoneisto, tunnettu siitä, että vetopyö-rät (4A, 4B) ovat hammaspyöriä, ja että nostoköysistö käsittää ainakin kaksi hammashihnaa (5A, 5B), jotka on sovitettu kulkemaan mainituilla hammaspyörillä koneistorungon (2) vastakkaisilla puolilla.

3. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen nostokoneisto, tunnettu siitä, että pyörivä akseli (3) jatkuu poikki hissikuilun (7) siten, että mainitut veto-pyörät (5A, 5B) sijaitsevat hissikorin (8) vastakkaisilla puolilla.

4. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen hissiasennus, tunnettu siitä, että nostokoneiston jarrun runko-osa (9’) on kiinnitetty koneistorunkoon (2); ja että koneistorunko (2) on edelleen kiinnitetty kiinnityskehikkoon (10) voima-anturin (11) välityksellä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen hissiasennus, tunnettu siitä, että koneisto-runko (2) on kiinnitetty voima-anturiin (11) elastisella vaimennuselimellä (12), joka on esijännitetty.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen hissiasennus, tunnettu siitä, että koneistorunko (2) on kiinnitetty kiinnityskehikkoon (10) voima-anturin (11) välityksellä siten, että jarruttava voima välittyy koneistojarrun (9) kautta koneisto-runkoon (2) ja edelleen voima-anturin (11) kautta kiinnityskehikkoon (10).

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen hissiasennus, tunnettu siitä, että nostokoneiston akselin (3) pituus määräytyy hissikorin (8) leveyden perusteella.

8. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen hissiasennus, tunnettu siitä, että hissiasennus on vastapainoton hissiasennus.