FI123504B - Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi - Google Patents
Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI123504B FI123504B FI20115515A FI20115515A FI123504B FI 123504 B FI123504 B FI 123504B FI 20115515 A FI20115515 A FI 20115515A FI 20115515 A FI20115515 A FI 20115515A FI 123504 B FI123504 B FI 123504B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- clock signal
- frequency
- controlled clock
- phase
- controlled
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 38
- 230000005540 biological transmission Effects 0.000 claims description 48
- 230000008859 change Effects 0.000 claims description 16
- 238000004590 computer program Methods 0.000 claims description 14
- 238000012544 monitoring process Methods 0.000 claims description 9
- 230000010363 phase shift Effects 0.000 claims description 9
- 230000004044 response Effects 0.000 claims description 6
- 238000012937 correction Methods 0.000 claims description 2
- 230000003111 delayed effect Effects 0.000 claims description 2
- 230000001934 delay Effects 0.000 description 10
- 238000009825 accumulation Methods 0.000 description 3
- 230000006870 function Effects 0.000 description 3
- 238000012360 testing method Methods 0.000 description 3
- 239000013078 crystal Substances 0.000 description 2
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 2
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 2
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 2
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 2
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 2
- NDNUANOUGZGEPO-UHFFFAOYSA-N (s)-2-propylpiperidine Chemical compound CCCC1CCCCN1 NDNUANOUGZGEPO-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 101150012579 ADSL gene Proteins 0.000 description 1
- 102100020775 Adenylosuccinate lyase Human genes 0.000 description 1
- 108700040193 Adenylosuccinate lyases Proteins 0.000 description 1
- 230000032683 aging Effects 0.000 description 1
- 238000013459 approach Methods 0.000 description 1
- 238000004891 communication Methods 0.000 description 1
- 238000010276 construction Methods 0.000 description 1
- 230000001186 cumulative effect Effects 0.000 description 1
- 230000002939 deleterious effect Effects 0.000 description 1
- 238000010586 diagram Methods 0.000 description 1
- 238000001914 filtration Methods 0.000 description 1
- 230000007774 longterm Effects 0.000 description 1
- 230000003287 optical effect Effects 0.000 description 1
- 238000000926 separation method Methods 0.000 description 1
- 230000007704 transition Effects 0.000 description 1
Classifications
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
- H04L7/00—Arrangements for synchronising receiver with transmitter
- H04L7/0008—Synchronisation information channels, e.g. clock distribution lines
- H04L7/0012—Synchronisation information channels, e.g. clock distribution lines by comparing receiver clock with transmitter clock
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
- H04J3/00—Time-division multiplex systems
- H04J3/02—Details
- H04J3/06—Synchronising arrangements
- H04J3/0635—Clock or time synchronisation in a network
- H04J3/0638—Clock or time synchronisation among nodes; Internode synchronisation
- H04J3/0658—Clock or time synchronisation among packet nodes
- H04J3/0661—Clock or time synchronisation among packet nodes using timestamps
- H04J3/0664—Clock or time synchronisation among packet nodes using timestamps unidirectional timestamps
-
- G—PHYSICS
- G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
- G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
- G06F1/00—Details not covered by groups G06F3/00 - G06F13/00 and G06F21/00
- G06F1/04—Generating or distributing clock signals or signals derived directly therefrom
- G06F1/12—Synchronisation of different clock signals provided by a plurality of clock generators
-
- H—ELECTRICITY
- H03—ELECTRONIC CIRCUITRY
- H03L—AUTOMATIC CONTROL, STARTING, SYNCHRONISATION OR STABILISATION OF GENERATORS OF ELECTRONIC OSCILLATIONS OR PULSES
- H03L7/00—Automatic control of frequency or phase; Synchronisation
- H03L7/06—Automatic control of frequency or phase; Synchronisation using a reference signal applied to a frequency- or phase-locked loop
- H03L7/08—Details of the phase-locked loop
-
- H—ELECTRICITY
- H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
- H04J—MULTIPLEX COMMUNICATION
- H04J3/00—Time-division multiplex systems
- H04J3/02—Details
- H04J3/06—Synchronising arrangements
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Signal Processing (AREA)
- Theoretical Computer Science (AREA)
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Engineering & Computer Science (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Synchronisation In Digital Transmission Systems (AREA)
Description
Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi Keksinnön ala
Keksinnön kohteena on menetelmä ja ohjauslaite taajuustahdistuksen ohjaami-5 seksi. Lisäksi keksinnön kohteena on tietokoneohjelma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Edelleen keksinnön kohteena on datansiirtoverkon verkkoelementti, esim. reititin tai kytkin.
Tausta
Datansiirtoverkot sisältävät verkkoelementtejä, kuten esimerkiksi reitittimiä, kytki-10 miä ja päätelaitteita, jotka viestivät toistensa kanssa verkkoelementtien välisten datansiirtolinkkien kautta. Monissa datansiirtoverkoissa on tarve aikaansaada datansiirtoverkon eri verkkoelementeissä vallitsevien kellosignaalien välinen tahdis tus. Verkkoelementit voidaan konfiguroida muodostamaan isäntä-orjapareja ajas-tusinformaation jakelemiseksi datansiirtoverkossa. Kukin orjaverkkoelementti oh-15 jaa kellosignaaligeneraattoriaan siten, että vastaavassa isäntäverkkoelementissä vallitseva referenssikellosignaali tulee regeneroiduksi orjaverkkoelementissä isän-täverkkoelementistä orjaverkkoelementtiin siirrettyjen ajastusviestien perusteella. Ajastusviestit voivat olla protokolladatayksiköiden ”PDU”, jotka voivat olla esimerkiksi datapaketteja tai datakehyksiä, sisältämiä aikaleimoja. Kukin aikaleima osoit-20 taa hetkellisen aika-arvon kyseessä olevaan aikaleimaan liittyvän vastaavan pro- ^ tokolladatayksikön lähetyshetkellä, missä kyseinen aika-arvo perustuu isäntäverk- o ™ koelementissä vallitsevaan referenssikellosignaaliin. On myös mahdollista, että
CO
9 ajastusviestit ovat ajastuspaketteja tai -kehyksiä, jotka lähetetään siten, että kahi li ° den peräkkäisen ajastuspaketin tai -kehyksen lähetyshetkien välinen aikaväli on
X
£ 25 vakio tai muuten tunnettu kun se mitataan isäntäverkkoelementissä vallitsevalla !£ referenssikellosignaalilla. On myös mahdollista, että yksi tai useampia aikaleimoja, n ί jotka osoittavat yhden tai useamman ajastusviestin lähetyshetket, tulee siirretyksi ° yhdessä tai useammassa datapaketissa tai -kehyksessä, jotka lähetettään kysei sen yhden tai useamman ajastusviestin jälkeen.
2
Monissa tapauksissa verkkoelementtien välinen tahdistus toteutetaan vaihetahdis-tuksena, jossa muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita referenssikellosignaa-lien mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien perusteella, ja vai-heohjattua kellosignaalia ohjataan vaihevirheen indikaattorien mukaisesti refe-5 renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi. Vaihelukittu kellosignaali on kuitenkin herkkä häiriöille, joita aiheuttaa ajastusviestien siirtoviiveen vaihtelu. Tämän lähestymistavan heikkous on siis se, että se pyrkii ylireagoimaan tiettyihin siirtoviiveen vaihteluominaisuuksiin. Esimerkiksi 24 tunnin verkon latausmallit ja/tai suuret muutokset viiveen vaihtelussa voi-10 vat aiheuttaa ongelmia tietyissä teknologioissa, kuten esimerkiksi epäsymmetrisissä digitaalisissa tilaajasilmukoissa ’’ADSL”, mikroaaltoradioissa ja Gigabittinopeu-den passiivisissa optisissa verkoissa ”GPON”.
Tiettyjen sovellusten yhteydessä, esim. 3.sukupolven mobiili eli ’’mobiili 3G” ja sitä seuraavissa pitkän tähtäimen evoluution ”LTE” -tekniikoissa, ei ole vaihevirheen 15 akkumuloitumisrajaa, joten vaihetahdistus ei ole ehdoton edellytys, vaan taajuus-tahdistus riittää. Toisaalta nykyaikaiset uuniohjatut kideoskillaattorit ”OCXO:t” kykenevät tuottamaan stabiilin kellosignaalin ja OCXO:iden hinta/suorituskykysuhde paranee myös jatkuvasti. Tästä syystä siirtoviiveen vaihtelun aiheuttamille häiriöille alttiin vaihetahdistuksen käyttämisen sijasta voidaan parempi tulos saavuttaa käyt-20 tärinällä korkealaatuista OCXO:ta ja taajuustahdistusta riittävän suurella päivitysvälillä, jotta siirtoviiveen vaihtelun haitallista vaikutusta saadaan vähennetyksi.
Seuraavat merkinnät ja oletukset on tehty taajuustahdistukseen liittyvien haastelee o den valaisemiseksi. Oletetaan, että orjakellosignaalin taajuus fs on fm + efm, jossa
C\J
cc» fm on referenssikellosignaalin taajuus ja ε on suhteellinen taajuusvirhe. Edelleen
O
25 oletetaan, että orjakellosignaalilla mitattu aika ts on Θ silloin kun referenssikel-* losignaalilla mitattu aika tm on nolla. Jos tällöin suhteellisen taajuusvirheen ε olete-
CL
taan olevan vakio ajan suhteen, saadaan:
LO
ts = (1 + ε)ίπ + Θ. (1) o
C\J
Ensimmäinen ajastusviesti TMi lähetetään isäntäverkkoelementistä silloin kun tm = 30 Tm1. TMt kokee referenssikellosignaalilla mitattuna siirtoviiveen, joka on d-ι. Siten 3 TMi saapuu orjaan silloin kun tm = Tmi + di. Yhtälön (1) perusteella tällä hetkellä ts = (1 + e)(Tmi + di) + Θ. Tällöin saapumisaika orjaan on Tsi = (1 + e)(Tmi + di) + Θ orjakellosignaalilla mitattuna. Toinen ajastusviesti TM2 lähetetään isäntäverk-koelementistä silloin kun tm = Tm2. TM2 kokee referenssikellosignaalilla mitattuna 5 siirtoviiveen, joka on d2. Siten saapumisaika orjaan on TS2 = (1 + s)(Tm2 + d2) + Θ orjakellosignaalilla mitattuna.
Referenssikellosignaalilla mitattu aikaväli TMi:n ja TM2:n lähetyshetkien välillä on Tm2 - Tmi Orjakellosignaalilla mitattu aikaväli TMi:n ja TM2:n vastaanottohetkien välillä on: 10 TS2 — Tsi = (1 + ε)(Τ m2 + d2) + 0-((1+ e)(Tmi + di) + Θ) = (1 + e)(Tm2 - Tmi) + (1 + e)(d2 - d-i). (2)
Orjaverkkoelementti on tietoinen Tm2 - Tm1:stä, koska arvot Tm1 ja Tm2 voidaan siirtää isäntäverkkoelementistä orjaverkkoelementtiin aikaleimoina, tai jos ajastus-viestit lähetetään vakio- tai muuten ennalta määrätyllä nopeudella, kykenee orja-15 verkkoelementti muodostamaan estimaatit arvoille Tmi ja Tm2 ja estimaattien tuntematon vakio-osuus tulee mitätöidyksi kun lasketaan erotus Tm2 - Tmi. Tällöin orjaverkkoelementti kykenee laskemaan seuraavan suureen: (Ts2 — Tsi) — (Tm2 — Tmi) = e(Tm2 — Tmi) + (d2 — di) + s(d2 — di). (3) Tätä suuretta voidaan käyttää orjakellosignaalin taajuuden säätämiseksi, jos e(Tm2 ^ 20 - Tmi) » (d2 - di) + e(d2 - di). Suhteellinen taajuusvirhe ε voi olla esimerkiksi 10' o ™ 8...10'7 ja Tm2 - Tmi voi olla esimerkiksi noin 3 x104 s. Tällöin s(Tm2 - Tmi) voi olla
CO
° 3 x 10'4...10'3 s. Ajastusviesteiksi TIV^ ja TM2 tulisi valita sellaiset ajastusviestit, 0 että siirtoviiveiden d2 - di välisen erotuksen absoluuttinen arvo on korkeintaan
X
CC , , A o esim. kolmasosa e(Tm2 - Tmi):n absoluuttisesta arvosta, eli | d2 — di | < 10 ... 10
LO
^ 25 s. Tällöin ajastusviesteinä TIVh ja TM2 tulisi olla kaksi sellaista ajastusviestiä, jotka
LO
ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen isäntäverkkoelementistä or- δ ^ javerkkoelementtiin. Taajuusohjattuun orjakellosignaaliin perustuvat viive- estimaatit eivät ole sopivia olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneiden ajas- 4 tusviestien löytämiseksi, koska esimerkiksi TM-i:n ja TM2:n kokemien viiveiden or-jakellosignaaliin perustuvat estimaatit ovat:
Tsi — Tmi = di + edi + £Tmi + Θ, ja TS2 — Tm2 = d2 + £d2 + sTm2 + Θ, (4) 5 jossa TS1 ja TS2 on mitattu orjakellosignaalilla. Tällöin estimoidut viiveet sisältävät kumuloituneet virhekomponentit £Tmi and £Tm2, jotka ovat verrannollisia vastaavien ajastusviestien TM! ja TM2 lähetyshetkillä vallitseviin aikoihin Tm1 and Tm2.
Julkaisussa US2009052431 on esitetty menetelmä, jossa olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneiksi kahdeksi ajastusviestiksi valitaan ensimmäinen ajas-10 tusviesti, jolla ensimmäisen aikaikkunan sisällä vastaanotettujen viestien joukosta on pienin estimoitu siirtoviive, ja toinen ajastusviesti, jolla toisen aikaikkunan sisällä vastaanotettujen viestien joukosta on pienin estimoitu siirtoviive. Menetelmä perustuu siihen oletukseen, että minimisiirtoviive isäntäverkkoelementistä orja-verkkoelementtiin säilyy vakiona ajan kuluessa. Tämä oletus ei kuitenkaan ole pä-15 tevä esimerkiksi tilanteessa, jossa isäntä- ja orjaverkkoelementin välisissä reititys-olosuhteissa on tapahtunut muutos. Taajuusohjaukseen käytetty ajastusviestien välinen ajanjakso voi olla jopa 24 tuntia tai enemmän ja yllä mainitun tapaiset muutokset voivat olla mahdollisia näin pitkän ajanjakson aikana.
Yhteenveto c\j 20 Seuraavaksi esitetään yksinkertaistettu yhteenveto keksinnön erilaisten suoritus- oj muotojen joidenkin näkökohtien perusymmärtämisen mahdollistamiseksi. Yhteen- i o veto ei ole kattava yleiskuva keksinnöstä. Sen tarkoituksena ei myöskään ole iden- o tifioida keksinnön avain- tai ratkaisevia elementtejä eikä rajoittaa keksinnön laa- | juutta. Seuraavassa yhteenvedossa esitetään ainoastaan keksinnön joitakin kon in 25 septeja yksinkertaistetussa muodossa johdatteluna keksinnön esimerkinomaisten ίη suoritusmuotojen yksityiskohtaisempaan selitykseen, δ ^ Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisesti on aikaansaatu uusi menetelmä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Menetelmässä: 5 - muodostetaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, vertailukel-losignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja 5 - ohjataan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla refe- renssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuuslukituk-sen aikaansaamiseksi, joka menetelmä käsittää sen, että taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodos-tamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti 10 samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen välinen ero, lasketaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero, ja lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero, ja joka menetelmä käsittää sen, että kahden tällaisen, olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten: 15 - muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaanottohet kien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihevirheen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, 20 - ohjataan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla referens- sikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen ai-δ kaansaamiseksi, ja
C\J J
i
CO
9 - valitaan nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien joukosta ° vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perusteella.
CC
CL
^ 25 Yllä mainitun vaihelukituksen korollaarina referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun [£ kellosignaalin vaihevirheen akkumuloituminen on rajoitettu, kun taas rajoittamat- 5 tomat vaihevirheet ovat mahdollisia taajuusohjatussa kellosignaalissa, vaikka taa-
CVJ
juusvirhe olisikin pieni, jos kyseisen pienen taajuusvirheen etumerkki ei vaihdu pitkään aikaan. Tällöin aikaisemmin esitetyillä yhtälöillä (4) havainnollistetun ta- 6 paista virheen akkumuloitumista ei voi tapahtua silloin kun olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneet ajastusviestit etsitään vaiheohjattuun kellosignaaliin liittyvien vaihevirheen indikaattorien perusteella. Vaihevirheen indikaattorit voivat kuitenkin erota vastaavista estimoiduista siirtoviiveistä tuntemattoman vakion ver-5 ran, mutta tämä on merkityksetöntä etsittäessä sellaisia ajastusviestejä, jotka ovat kokeneet keskenään samanlaiset siirtoviiveet.
Kunkin ajastusviestin referenssihetki voi olla esimerkiksi vakiosuuruisen vaihesiir-tymän ja tähän ajastusviestiin liittyvän, vastaanotetun aikaleima-arvon summa. Jos ajastusviestit lähetetään vakiolla tai muuten ennalta määrätyllä nopeudella, voi-10 daan ajastusviestien referenssihetket muodostaa paikallisesti siten, että referens-sihetket ovat yhtä suurilla tai muuten ennalta määrätyillä väleillä toisistaan erillään olevia arvoja.
Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti on aikaansaatu uusi ohjauslaite taajuus-tahdistuksen ohjaamiseksi. Ohjauslaite käsittää prosessorin, joka on konfiguroitu: 15 - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssi- kellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja 20 - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-S tuksen aikaansaamiseksi,
CvJ
ώ ? joka prosessori on konfiguroitu taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodosta- Γ""" ° mistarkoitusta varten laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti
X
£ 25 samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäisin ten arvojen välinen ero, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastus- LT) n viestin referenssihetkien välinen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen ° välinen ero, ja joka prosessori on kahden tällaisen, olennaisesti samanlaisen siir toviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten konfiguroitu: 7 - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaan otto hetkien toisten arvojen perusteella, jotka vastaan otto hetki e n toiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihevirheen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen 5 arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe-renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, ja - valitsemaan nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien jou- 10 kosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perus teella.
Keksinnön kolmannen näkökohdan mukaisesti on aikaansaatu uusi verkkoelementti. Verkkoelementti käsittää: - ainakin yhden sisääntuloportin ajastusviestien vastaanottamiseksi, 15 - ohjattavan kellosignaalin generaattorin ensimmäisen ohjattavan kellosig naalin ja toisen ohjattavan kellosignaalin tuottamiseksi, jolloin verkkoelementti on järjestetty toimimaan ensimmäisen ohjattavan kellosignaalin mukaisesti, ja - keksinnön jonkin suoritusmuodon mukaisen ohjauslaitteen kellosignaalin ^ 20 generaattorin ohjaamiseksi siten, että ensimmäinen ohjattava kellosignaali ^ on taajuusohjattu kellosignaali ja toinen ohjattava kellosignaali on vaiheoh- § jattu kellosignaali.
i 1^ o
Keksinnön neljännen näkökohdan mukaisesti on aikaansaatu uusi tietokoneohjel-
CC
ma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Tietokoneohjelma käsittää tietokoneella
LO
25 suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: m o - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssi- kellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset 8 arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re-ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-5 tuksen aikaansaamiseksi, joka tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistar-koitusta varten laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäisten 10 arvojen välinen ero, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero, ja joka tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi kahden tällaisen, olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten: 15 - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaanottohet kien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihevirheen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, 20 - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe- renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen δ aikaansaamiseksi, ja
CvJ
ώ 9 - valitsemaan nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien jou- ° kosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perusti 25 teella.
m [£ Keksinnön mukainen tietokoneohjelmatuote käsittää haihtumattomaan tietokoneja luettavan välineen, esim. kompaktilevyn ("CD”), johon on koodattu keksinnön mu-
CVJ
kainen tietokoneohjelma.
9
Keksinnön joitakin esimerkinomaisia suoritusmuotoja on esitetty oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.
Sekä konstruktioiltaan että käyttömenetelmiltään erilaiset keksinnön esimerkinomaiset suoritusmuodot yhdessä keksinnön lisätarkoitusten ja -etujen kanssa 5 tulevat parhaiten ymmärretyiksi spesifisten esimerkinomaisten suoritusmuotojen seuraavasta kuvauksesta lukemalla se yhdessä oheisten piirustusten kanssa.
Verbiä "käsittää” käytetään tässä asiakirjassa avoimessa merkityksessä siten, että se ei sulje pois eikä myöskään edellytä esittämättä jätettyjen piirteiden olemassaoloa. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetyt erityispiirteet ovat keskenään 10 vapaasti yhdisteltäviä, ellei toisin ole yksiselitteisesti mainittu.
Kuvioiden lyhyt kuvaus
Keksinnön esimerkinomaisia suoritusmuotoja ja niiden etuja selvitetään seuraa-vaksi yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää kaaviomaisen havainnekuvan eräästä esimerkinomaisesta datan-15 siirtojärjestelmästä, joka käsittää verkkoelementin varustettuna keksinnön erään suoritusmuodon mukaisella ohjauslaitteella taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, ja kuvio 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen menetelmän kulkukaa-vion taajuustahdistuksen ohjaamiseksi.
Esimerkinomaisten suoritusmuotojen kuvaus
C\J
° 20 Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen havainnekuva eräästä esimerkinomaisesta o datansiirtojärjestelmästä, joka käsittää verkkoelementin 100 ja verkkoelementin o 130. Verkkoelementit 100 ja 130 ovat liitetyt toisiinsa datansiirtoverkon 150 kautta, | joka jälkimmäinen voi käsittää useita muitakin verkkoelementtejä, jotka on liitetty m toisiinsa datansiirtolinkkien kautta. Kukin verkkoelementti voi olla esimerkiksi In- K 25 ternet Protocol (ΊΡ”) -reititin, Ethernet-kytkin ja/tai Multiprotocol Label Switching o ("MPLS”) -kytkin. Verkkoelementti 130 toimii isäntäverkkoelementtinä ja on järjes tetty lähettämään ajastusviestejä verkkoelementtiin 100, joka toimii orjaverkkoele-menttinä. Verkkoelementti 130 käsittää kellosignaaligeneraattorin 115, joka on 10 järjestetty generoimaan referenssikellosignaali 116. Verkkoelementti 130 käsittää laskurin 117, joka on järjestetty generoimaan verkkoelementissä 130 vallitsevaa kellonaikaa vastaava signaali 118. Verkkoelementti 130 on järjestetty lähettämään ajastusviestit referenssikellosignaalin 116 mukaisesti. Verkkoelementti 130 käsit-5 tää prosessointijärjestelmän 119 käytettyihin datansiirtoprotokolliin, esim. IP, Ethernet ja/tai MPLS, liittyvien ohjaus- ja jatkolähetystason toimintojen suorittamiseksi. Edelleen verkkoelementti 130 käsittää ainakin yhden ulostuloportin 121 ja edullisesti ainakin yhden sisääntuloportin 120 datansiirtoverkkoon 150 liittämistä varten. Verkkoelementti 100 käsittää laskurin 111, joka on järjestetty generoimaan 10 verkkoelementissä 100 vallitsevaa kellonaikaa vastaava signaali 112. Verkkoelementti 100 käsittää prosessointijärjestelmän 113 käytettyihin datansiirtoprotokolliin liittyvien ohjaus- ja jatkolähetystason toimintojen suorittamiseksi. Edelleen verkkoelementti 100 käsittää ainakin yhden sisääntuloportin 102 ja edullisesti ainakin yhden ulostuloportin 114 datansiirtoverkkoon 150 liittämistä varten.
15 Verkkoelementti 100 käsittää keksinnön jonkin suoritusmuodon mukaisen ohjauslaitteen 104 kellosignaalin generaattorin 103 ohjaamiseksi. Ohjauslaite 104 käsittää prosessorin 101, joka on konfiguroitu muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita sisääntuloporttiin 102 vastaanotettujen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella. Vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmais-20 taan aika-arvoina, jotka perustuvat taajuusohjattuun kellosignaaliin 105, joka on ensimmäinen ohjattavan kellosignaalin generaattorin 103 generoima ohjattava kellosignaali. Vastaanottohetkien yllä mainitut ensimmäiset arvot ovat signaalin cvj 112 hetkellisiä arvoja ajastusviestien vastaanottoaikoina. Prosessori 101 on koniini guroitu ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia 105 taajuusvirheen indikaattoreil- o 25 la referenssikellosignaalin 116 ja taajuusohjatun kellosignaalin 105 välisen taa- 0 juuslukituksen aikaansaamiseksi.
CC
Taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistarkoitusta varten prosessori m ^ 101 on konfiguroitu laskemaan ensimmäinen suure TS2 - Tsi, joka on kahden m olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien o ^ 30 ensimmäisten arvojen välinen ero. Prosessori 101 on konfiguroitu laskemaan toi nen suure T’S2 - T’si, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero. Prosessori 101 on edelleen konfiguroitu laskemaan ensimmäisen ja toi- 11 sen suureen välinen ero (TS2 -Tsi) - (T’S2 -T’si). Kunkin ajastusviestin referenssi-hetki voi olla vakiosuuruisen vaihesiirtymän ja ajastusviestin lähetyshetken osoittavan aikaleima-arvon summa. Aikaleima-arvo perustuu referenssikellosignaaliin 116 ja on siirretty verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100. Vakiosuuruinen 5 vaihesiirtymä voi olla positiivinen, negatiivinen tai nolla. Vakiosuuruisesta vaihesiir-tymästä riippumatta on referenssihetkien ero yhtä suuri kuin vastaavien aikaleima-arvojen ero. Tapauksessa, jossa ajastusviestit lähetetään verkkoelementin 130 toimesta vakio- tai muuten ennalta määrätyllä nopeudella, prosessori 101 voidaan konfiguroida muodostamaan referenssihetket paikallisesti siten, että referenssihet-10 ket ovat yhtä suurilla tai muuten tunnetuilla väleillä toisistaan erotettuja arvoja. Nämä paikallisesti muodostetut referenssihetket vastaavat referenssikellosignaaliin 116 liittyvien ajastusviestien lähetyshetkiä lukuun ottamatta sitä, että mainituilla referenssihetkillä on tuntematon vakiosuuruinen vaihesiirtymä mainittuihin lähe-tyshetkiin nähden. Tällä tuntemattomalla vaihesiirtymällä ei kuitenkaan ole vaiku-15 tusta referenssihetkien T’S2 - T’si yllä mainitussa erossa.
Yllä mainittu ero (Ts2 -Ts1) - (Ts2 -T’s1) osoittaa taajuusohjatun kellosignaalin 105 ja referenssikellosignaalin 116 välisen taajuuseron, koska TS2 - Tsi on taajuusohja-tulla kellosignaalilla 105 mitatun ensimmäisen aikavälin pituus ja T’s2 - T’s1 on refe-renssikellosignaalilla 116 mitatun toisen aikavälin pituus, ja ensimmäisten ja tois-20 ten aikavälien todelliset ajalliset pituudet ovat olennaisesti yhtä suuret, koska yllä mainitut kaksi ajastusviestiä ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen verkkoelementistä 130 verkkoelementtiin 100. Prosessori 101 on konfiguroitu oh-c\j jaamaan taajuusohjattua kellosignaalia 105 taajuusvirheen indikaattoreilla refe- ° renssikellosignaalin 116 ja taajuusohjatun kellosignaalin 105 välisen taajuusluki- § 25 tuksen aikaansaamiseksi, o x Prosessori 101 on konfiguroitu muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajas-
CC
tusviestien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella. Vastaanottohetkien toi- ^ set arvot ilmaistaan aikaleimoina, jotka perustuvat vaiheohjattuun kellosignaaliin m 106, joka on toinen ohjattavan kellosignaaligeneraattorin 103 generoima ohjattava o 00 30 kellosignaali. Vastaanottohetkien yllä mainitut toiset arvot ovat signaalin 122 het kellisiä arvoja ajastusviestien vastaanottoaikoina. Signaali 122 on vaiheohjatun kellosignaalin 106 käyttämän laskurin 123 lähtösignaali. Kukin vaihevirheen indi- 12 kaattoreista on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero. Kunkin ajastusviestin referenssihetki voi olla vakiosuuruisen vaihesiirtymän ja kyseisen ajastusviestin lähetyshetken osoittavan aikaleima-arvon summa, joka aikaleima-arvo on siirretty verkkoelemen-5 tistä 130 verkkoelementtiin 100. Tapauksessa, jossa ajastusviestit tulevat lähetetyiksi verkkoelementin 130 toimesta vakio- tai muuten ennalta määrätyllä nopeudella, prosessori 101 voidaan konfiguroida muodostamaan referenssihetket paikallisesti siten, että referenssihetket ovat yhtä suurin tai muuten tunnetuin välein toisistaan erillään olevia arvoja. Referenssihetket, joita käytetään vaihevirheen indi-10 kaattorien muodostamiseksi vaiheohjauksessa, voivat olla samoja tai voidaan muodostaa samalla tavalla kuin ne, joita käytetään taajuusvirheen indikaattorien muodostamiseksi taajuusohjauksessa, tai referenssihetket vaiheohjausta varten voidaan muodostaa eri tavalla kuin taajuusohjaukseen käytetyt. Prosessori 101 on konfiguroitu ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia 106 vaihevirheen indikaatto-15 reillä referenssikellosignaalin 116 ja vaiheohjatun kellosignaalin 106 välisen vaihe-lukituksen aikaansaamiseksi ja kahden, olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten valitsemaan kyseiset kaksi ajas-tusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien joukosta vastaanotettujen ajastusviesti-en vaihevirheen indikaattorien perusteella. Käytännössä valinta voidaan toteuttaa 20 esimerkiksi siten, että ensimmäisen ajastusviestin vaihevirheen indikaattori tallennetaan muistiin ja halutun ajanjakson kuluttua verrataan sen jälkeen vastaanotettujen toisten ajastusviestien vaihevirheen indikaattoreita yksi kerrallaan tallennettuun vaihevirheen indikaattoriin. Jos tallennetun vaihevirheen indikaattorin ja toi-^ sista ajastusviesteistä jonkun vaihevirheen indikaattorin välinen ero on ennalta ^ 25 määrätyn sietorajan alapuolella, voidaan näitä kahta ajastusviestiä pitää kahtena ° sellaisena ajastusviestinä, jotka ovat kokeneet olennaisesti samanlaisen siirtovii- h- ° veen. On myös mahdollista tallentaa muistiin ensimmäisen aikaikkunan sisällä * vastaanotettujen ajastusviestien ensimmäiset vaihevirheen indikaattorit, tallentaa i muistiin ensimmäiseen aikaikkunan nähden halutun aikamäärän verran myöhem- i 30 män toisen aikaikkunan sisällä vastaanotettujen ajastusviestien toiset vaihevirheen ° indikaattorit ja valita kaksi vaihevirheen indikaattoria siten, että toinen niistä on ensimmäisten vaihevirheen indikaattorien joukosta, toinen on toisten vaihevirheen indikaattorien joukosta ja näiden kahden vaihevirheen indikaattorin välinen ero 13 mahdollisimman pieni. Vaihevirheen indikaattorit voivat erota vastaavista estimoiduista siirtoviiveistä tuntemattoman vakion verran, mutta tämä on merkityksetöntä etsittäessä sellaisia ajastusviestejä, jotka ovat kokeneet samanlaiset siirtovii-veet. Vaiheohjattu kellosignaali 106 voidaan ymmärtää apukellosignaaliksi, jota 5 hyödynnetään sellaisten ajastusviestien löytämiseksi, joiden siirtoviiveillä on olennaisesti sama ajallinen pituus.
Kuviossa 1 esitetyssä esimerkinomaisessa tapauksessa ohjattavan kellosignaalin generaattori 103 käsittää oskillaattorin 107, ensimmäisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan 108 taajuusohjatun kellosignaalin 105 tuottamiseksi oskillaatto-10 rin lähtösignaalista 110 ja toisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan 109 vaiheohjatun kellosignaalin 106 tuottamiseksi oskillaattorin lähtösignaalista. Oskillaattori 107 on edullisesti uuniohjattu kideoskillaattori ”OCXO”, joka kykenee tuottamaan stabiilin kellosignaalin. Numeerisesti ohjattavat taajuuden jakajat 108 ja 109 voivat olla esimerkiksi fraktionaalisia N/N+1 jakajia, jotka kykenevät tuotta-15 maan taajuuden jakosuhteen N + 6, jossa δ voi olla nollasta yhteen riippuen ohjaussignaalista 125 tai 126. Sekä pollaus- että päivitysvälit taajuusohjatun kellosignaalin 105 taajuusohjauksessa voivat olla suuria käytettäessä stabiilia OCXO:ta. Kahden taajuusohjaukseen käytetyn ajastusviestin välinen ajanjakso voi olla jopa 24 tuntia tai enemmän. Tämä aikaväli voi kuitenkin sisältää useita välipollauksia 20 stabiiliuden tarkistustarkoituksissa. Taajuuden muuttumisnopeus, Hz/s, taajuusohjauksessa on edullisesti rajoitettu esim. siten, että se on kaksi kertaa se maksimiarvo, jonka valmistaja spesifioi OCXO:n ikääntymisestä johtuvalle taajuuden cvi ryöminnälle. Vahvistus ja muut muodostuvan suljetun taajuusohjaussilmukan pa- ° rametrit valitaan edullisesti siten, että ohjaussilmukka vaimentaa voimakkaasti, eli o 25 askelvasteessa ei ole ylityksiä. Vaiheohjatun kellosignaalin 106 vaiheohjauksen o päivitysväli on edullisesti merkittävästi lyhyempi, esim. kymmeniä, satoja tai jopa | tuhansia kertoja lyhyempi verrattuna taajuusohjauksen vastaavaan. Vaiheohjaus- m silmukan tulisi olla riittävän herkkä viiveessä esiintyvien trendien jäljittämiseksi.
K Sopiva kaistanleveys voisi olla noin 1 mHz eli muutaman minuutin aikavakio. Vai- o 30 heohjaussilmukan kaistanleveys tulisi valita lämpötilatransienttien vaikutusten minimoimiseksi. Taajuusohjaussilmukan tulisi edullisesti kyetä toimimaan 12-24 tunnin jaksoilla, jotka vastaavat päivittäisiä latausprofiileja. Taajuus- ja vaiheohjaus- 14 silmukoiden aikavakioiden suhde on erittäin suuri, esim. 24 tuntia : 5 minuuttia, eli noin 300. Tämä aikavakioiden suhde on edullisesti ainakin 10 ja edullisemmin ainakin 100.
On myös mahdollista, että ohjattavan kellosignaalin generaattori 103 käsittää en-5 simmäisen ohjattavan oskillaattorin taajuusohjatun kellosignaalin 105 tuottamiseksi ja toisen ohjattavan oskillaattorin vaiheohjatun kellosignaalin 106 tuottamiseksi. Ensimmäinen ja toinen ohjattava oskillaattori voivat olla esim. jänniteohjattuja os-killaattoreita ”VCO”.
Verkkoelementti 100 voi käsittää välineet, joilla mitataan taajuusohjatun kellosig-10 naalin generoivasta järjestelmästä, eli taajuusohjatun kellosignaalin generaattorista 103, suure 124, joka osoittaa taajuusohjatun kellosignaalin 105 stabiiliuden. Verkkoelementti 100 voi käsittää esimerkiksi lämpötila-anturin oskillaattorin 107 sisäisen ja/tai ympäröivän lämpötilan mittaamiseksi. Oskillaattorin sisäistä ja/tai ympäröivää lämpötilaa koskevan informaation lisäksi tai sen asemesta voi mitattu 15 suure 124 sisältää esimerkiksi informaatiota oskillaattorin syöttöjännitteen ja/tai virrankulutuksen vaihteluista. Tietyn tyyppisten oskillaattorien yhteydessä kulloisenkin virrankulutuksen muutokset voivat indikoida riskiä siitä, että oskillaattorin lämpötila on muuttunut.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa prosessori 101 on 20 konfiguroitu tarkkailemaan taajuusohjatun kellosignaalin 105 ja vaiheohjatun kellosignaalin 106 välistä poikkeamaa. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa pro- c\j sessori on konfiguroitu poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten laskemaan taa- o c\j juusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin
CO
9 125 ja vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen ohjaussignaalin r-- o 25 126 välinen ero. Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa prosessori on | konfiguroitu poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten vertaamaan taajuusohjatun !£> kellosignaalin 105 hetkellistä vaihetta vaiheohjatun kellosignaalin 106 hetkelliseen
LO
^2 vaiheeseen. Prosessori 101 on konfiguroitu ilmaisemaan mitatun suureen 124 pe- ° rusteella paikallisten olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taajuusohja- 30 tun kellosignaalin 105 taajuuden ryömintää. Esimerkiksi muutos oskillaattorin 107 sisäisessä ja/tai sitä ympäröivässä lämpötilassa on osoitus taajuusohjatun kel- 15 losignaalin mahdollisesta taajuuden ryöminnästä. Prosessori 101 on edullisesti konfiguroitu korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali 105 vaiheoh-jatulla kellosignaalilla 106 tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vaiheohjattujen kellosignaalien välinen tarkkailtu poikkeama että paikallis-5 ten olosuhteiden ilmaistu muutos osoittaa korrelaation, joka varmistaa taajuusohja-tun kellosignaalin taajuuden ryöminnän, eli mitattu suure 124 ja tarkkailtu poikkeama osoittavat yksimielisesti muutoksen oskillaattorin 107 toiminnassa. Vaihe-ohjattua kellosignaalia 106 voidaan siis käyttää yhdessä olosuhteiden mahdollisia muutoksia, esim. lämpötilan muutoksia koskevan informaation kanssa taajuusoh-10 jatun kellosignaalin 105 laadun parantamiseksi. Eräs esimerkinomainen tapaus, jossa vaiheohjattua kellosignaalia ei välttämättä käytetä taajuusohjatun kellosignaalin korjaamiseksi tai korvaamiseksi, on tilanne, jossa on havaittu nopeita siirto-viiveen vaihteluita. Siirtoviiveen vaihtelut huonontavat vaiheohjatun kellosignaalin laatua ja tästä syystä ei ole suositeltavaa korvata taajuusohjattua kellosignaalia 15 vaiheohjatulla kellosignaalilla tai korjata sitä jälkimmäisen perusteella. Eräs toinen esimerkinomainen tapaus, jossa vaiheohjattua kellosignaalia ei välttämättä käytetä taajuusohjatun kellosignaalin korjaamiseksi tai korvaamiseksi, on tilanne, jossa taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihe-eron muuttumisnopeus on niin suuri, että sitä ei voida selittää mitatulla lämpötilan muutoksella. Tämä indikoi, 20 että on olemassa siirtoviiveen vaihtelukohina, joka huonontaa vaiheohjatun kellosignaalin laatua ja niinpä ei ole suositeltavaa korvata taajuusohjattua kellosignaalia vaiheohjatulla kellosignaalilla tai korjata sitä jälkimmäisen perusteella. Kuitenkin jos referenssikellosignaalin 116 taajuus on muuttunut, referenssikellosig-^ naalin ja taajuusohjatun kellosignaalin erkaantuminen jatkuu, jossa tapauksessa ^ 25 käytetään edullisesti vaiheohjattua kellosignaalia konvergenssin aikaansaamiseksi ° tässä uudessa tilanteessa. Sen lisäksi, että vaiheohjattua kellosignaalia käytetään ° taajuusohjatun kellosignaalin korvaamiseksi tai korjaamiseksi verkkoelementin 100 * normaalin toiminnan aikana, voidaan vaiheohjattua kellosignaalia käyttää Verkin koelementin 100 toiminnan alussa alkutahdistuksen aikaansaamiseksi käynnistys- ^ 30 vaiheen aikana ja myös tapauksissa, joissa isäntäverkkoelementti on vaihtunut, δ
CVJ
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa ohjauslaitteessa prosessori 101 on konfiguroitu taajuusohjatun kellosignaalin 105 korjaamistarkoitusta varten muutta- 16 maan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin 106 taajuutta esitallennetulla arvolla, joka on valittu oskillaattorin 107 sisäisen ja/tai sitä ympäröivän lämpötilan mitatun muutoksen perusteella. Täten mitattu lämpötila määrittää taajuussäädön suuruuden ja vaiheohjattu kellosignaali määrittää taa-5 juussäädön suunnan eli taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden suurenemisen tai pienenemisen. Käytön alkaessa voivat esitallennetut arvot perustua oskillaattorin valmistajan ohjearvoihin. Myöhemmin esitallennetut arvot voidaan säätää oskillaattorin mitattujen sisäisten ja/tai sitä ympäröivien lämpötilojen ja vastaavien taa-juussäätöjen perusteella, joita jälkimmäisiä on vaiheohjatun kellosignaalin mukai-10 sesti tehtävä taajuusohjattuun kellosignaaliin. Asianmukaisia suodatus- tai muita menetelmiä häiriöiden poistamiseksi käytetään edullisesti esitallennettuja arvoja säädettäessä.
Kuviossa 1 esitetyssä esimerkinomaisessa tapauksessa ohjauslaite 104 on osa verkkoelementtiä 100. On myös mahdollista, että ohjauslaite on erillinen laitteisto, 15 joka kytketään verkkoelementtiin. Ohjauslaitteen prosessori 101 voi käsittää yhden tai useamman prosessoriyksikön, yhden tai useamman erityislaitteistopiirin, kuten sovelluskohtaisen integroidun piirin ”ASIC”, yhden tai useamman kenttäohjelmoi-tavan logiikkapiirin, kuten kenttäohjelmoitavan digitaalisen mikropiirin ”FPGA”, tai näiden yhdistelmän.
20 Kuviossa 2 on esitetty keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen menetelmän kulkukaavio taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Menetelmässä: c\j - vaiheessa 201 muodostetaan vaihevirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssikellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien perusteella, i
CO
cp rL - vaiheessa 202 ohjataan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaat-
O
x 25 toreilla referenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihe- ^ lukituksen aikaansaamiseksi, m
LO
!£ - vaiheessa 203 valitaan kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien ^ joukosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perus teella kahden sellaisen ajastusviestin löytämiseksi, jotka ovat kokeneet 30 olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen, 17 - vaiheessa 204 muodostetaan taajuusvirheen indikaattori kyseisten kahden ajastusviestin avulla, ja - vaiheessa 205 ohjataan taajuusohjattua kelosignaalia taajuusvirheen indikaattorilla referenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen 5 taajuuslukituksen aikaansaamiseksi.
Taajuusvirheen indikaattorin muodostamistarkoitusta varten menetelmässä lasketaan ensimmäinen suure, joka on kahden yllä mainitun ajastusviestin vastaanotto-hetkien ensimmäisten arvojen välinen ero, lasketaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero, ja lasketaan ensimmäisen ja 10 toisen suureen välinen ero. Kyseisten kahden ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina.
Yllä mainitut vaihevirheen indikaattorit muodostetaan vastaanotettujen ajastusvies-tien vastaanottohetkien toisten arvojen perusteella, jolloin vastaanottohetkien toi-15 set arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja kukin vaihevirheen indikaattoreista on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä vakiosuuruisen vai-hesiirtymän ja kuhunkin ajastusviestiin liittyvän aikaleima-arvon summa on kysei-20 sen ajastusviestin referenssihetki.
^ Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä ajastusviestien refe- o ™ renssihetket ovat yhtä suurin tai muuten tunnetuin välein toisistaan erillään olevia
CO
9 arvoja siten, että minkä tahansa kahden peräkkäisen referenssihetken välinen ero ° on vakio tai muuten tunnettu.
X
CC
CL
^ 25 Edelleen keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä:
LO
LO
- tarkkaillaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin vä- δ ^ listä poikkeamaa, 18 - ilmaistaan taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja - korvataan tai korjataan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosig- 5 naalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vai- heohjatun kellosignaalin välinen tarkkailtu poikkeama että olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kel-10 losignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai sitä ympäröivän lämpötilan.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohja-15 tun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin syöttöjännitteen muutokset.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taajuusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin kulloisenkin virrankulutuk-20 sen muutokset.
^ Taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin tarkkailemistarkoitusta o ™ varten keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä lasketaan
CO
9 vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja ° taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen ohjaussignaalin välinen £ 25 ero.
m [£ Taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin tarkkailemistarkoitusta 5 varten keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä verrataan
CVJ
vaiheohjatun kellosignaalin vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin vaiheeseen.
19
Taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarkoitusta varten keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä muutetaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta esitallennetulla arvolla, joka on valittu oskillaattorin mitatun sisäisen ja/tai sitä ympäröivän lämpötilan muutoksen 5 perusteella.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelma käsittää ohjelmistomoduuleja taajuustahdistuksen ohjaamiseksi. Ohjelmistomoduulit käsittävät tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssi- 10 kellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- 15 ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- tuksen aikaansaamiseksi, jotka ohjelmistomoduulit käsittävät tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodosta-mistarkoitusta varten laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden, olennaisesti 20 samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäis-ten arvojen välinen ero, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastus-δ viestin referenssihetkien välinen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen ώ välinen ero, ja jotka ohjelmistomoduulit käsittävät tietokoneella suoritettavia käsky- i £ jä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi kahden, olennaisesti samanlaisen Siirin 25 toviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten: Q_ i - muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaanottohet- i kien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmais- ° taan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja vaihevir heen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken 30 toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, 20 - ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe-renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, ja - valitsemaan kyseiset kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien 5 joukosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perus teella.
Ohjelmistomoduulit voivat olla esimerkiksi sopivalla ohjelmointikielellä generoituja alirutiineja ja funktioita.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen tietokoneohjelmatuote käsittää haih-10 tumattomaan tietokoneluettavan välineen, esim. kompaktilevyn ("CD”), johon on koodattu yllä mainitut ohjelmistomoduulit.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen signaali on koodattu kuljettamaan informaatiota, joka määrittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen tietokoneohjelman.
15 Yllä olevassa selityksessä esitettyjä spesifisiä esimerkkejä ei tule ymmärtää rajoittaviksi. Tästä syystä keksintö ei rajoitu pelkästään yllä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan monet variantit ovat mahdollisia.
C\J
δ c\j i oo o 1^ o
X
cc
CL
m δ m δ c\j
Claims (23)
1. Ohjauslaite (104) taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, jolloin ohjauslaite käsittää prosessorin (101), joka on konfiguroitu: - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssi- 5 kellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- 10 ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- tuksen aikaansaamiseksi, joka prosessori on konfiguroitu taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodosta-mistarkoitusta varten laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäis-15 ten arvojen välinen ero, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero, tunnettu siitä, että prosessori on kahden tällaisen, olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten konfiguroitu: 20. muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaan otto h et- ^ kien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmais- 0 ^ taan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihevirheen CO 9 indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen ° arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, CC CL 25. ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe- [£ renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen 5 aikaansaamiseksi, ja CVJ - valitsemaan nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien joukosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perusteella.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on lisäksi kon-5 figuroitu: - tarkkailemaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, - ilmaisemaan taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan 10 taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja - korvaamaan tai korjaamaan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vaiheohjatun kellosignaalin välinen tarkkailtu poikkeama että olosuhteiden ilmaistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kel- 15 losignaalin taajuuden ryöminnän.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslaite, jossa vakiosuuruisen vai-hesiirtymän ja kuhunkin ajastusviestiin liittyvän aikaleima-arvon summa on kyseisen ajastusviestin referenssihetki.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjauslaite, jossa ajastusviestien refe- ^ 20 renssihetket ovat yhtä suurin välein toisistaan erillään olevia arvoja siten, että min- ^ kä tahansa kahden peräkkäisen referenssihetken välinen ero on vakio. i CO o
^ 5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen ohjauslaite, jossa taajuusohjatun O kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taa- CC juusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai sitä LO 25 ympäröivän lämpötilan, m
6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen ohjauslaite, jossa taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin toisen seuraavista: taajuusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin syöttöjännitteen muutokset, oskillaattorin virrankulutuksen muutokset.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on konfiguroitu taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen 5 poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten laskemaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen ohjaussignaalin välinen ero.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 2-7 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on konfiguroitu taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen 10 poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten vertaamaan vaiheohjatun kellosignaalin vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin vaiheeseen.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen ohjauslaite, jossa prosessori on konfiguroitu taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarkoitusta varten muuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta 15 esitallennetulla arvolla, joka on valittu oskillaattorin mitatussa sisäisessä ja/tai sitä ympäröivässä lämpötilassa tapahtuneen muutoksen perusteella.
10. Verkkoelementti (100), joka käsittää: - ainakin yhden sisääntuloportin (102) ajastusviestien vastaanottamiseksi, ja - ohjattavan kellosignaalin generaattorin (103) ensimmäisen ohjattavan kel- ^ 20 losignaalin ja toisen ohjattavan kellosignaalin tuottamiseksi, jolloin verk- ° koelementti on järjestetty toimimaan ensimmäisen ohjattavan kellosignaalin § mukaisesti, tunnettu siitä, että verkkoelementti käsittää lisäksi jonkin patenttivaatimuksen 1-9 CC mukaisen ohjauslaitteen (104) kellosignaalin generaattorin ohjaamiseksi siten, että 25 ensimmäinen ohjattava kellosignaali on taajuusohjattu kellosignaali (105) ja toinen LO ohjattava kellosignaali on vaiheohjattu kellosignaali (106). δ C\J
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkoelementti, jossa ohjattavan kellosignaalin generaattori käsittää oskillaattorin (107) ja ensimmäisen numeerisesti ohjat tavan taajuuden jakajan (108) taajuusohjatun kellosignaalin tuottamiseksi oskillaattorin lähtösignaalista (110) ja toisen numeerisesti ohjattavan taajuuden jakajan (109) vaiheohjatun kellosignaalin tuottamiseksi oskillaattorin lähtösignaalista.
12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen verkkoelementti, jossa verkkoele-5 mentti on ainakin jokin seuraavista: Internet Protocol (”IP”) -reititin, Ethernet-kytkin, Multiprotocol Label Switching (”MPLS”) -kytkin.
13. Menetelmä taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, jossa menetelmässä: - muodostetaan (204) taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, vertai-lukellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien 10 ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, ja - ohjataan (205) taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla referenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki- 15 tuksen aikaansaamiseksi, joka menetelmä käsittää sen, että taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodos-tamistarkoitusta varten lasketaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäisten arvojen välinen ero, lasketaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastus-20 viestin referenssihetkien välinen ero, ja lasketaan ensimmäisen ja toisen suureen ^ välinen ero, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää sen, että kahden tällaisen, o ^ olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta 00 ° varten: i^- o £ - muodostetaan (201) vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaanot- CL ^ 25 tohetkien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihein virheen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohet- CVJ ken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, - ohjataan (202) vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla re-ferenssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, ja - valitaan (203) nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien 5 joukosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perus teella.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä lisäksi: - tarkkaillaan taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välistä poikkeamaa, 10. ilmaistaan taajuusohjatun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitatun suureen perusteella olosuhteiden muutos, joka pyrkii aiheuttamaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryömintää, ja - korvataan tai korjataan taajuusohjattu kellosignaali vaiheohjatulla kellosignaalilla tai sen perusteella vasteena tilanteelle, jossa sekä taajuus- ja vai- 15 heohjatun kellosignaalin välinen tarkkailtu poikkeama että olosuhteiden il maistu muutos osoittavat korrelaation, joka varmistaa taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden ryöminnän.
15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, jossa vakiosuuruisen vaihesiirtymän ja kuhunkin ajastusviestiin liittyvän aikaleima-arvon summa on ky- ^ 20 seisen ajastusviestin referenssihetki. δ C\J
^ 16. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, jossa ajastusviestien O ^ referenssihetket ovat yhtä suurin välein toisistaan erillään olevia arvoja siten, että O minkä tahansa kahden peräkkäisen referenssihetken välinen ero on vakio. cc CL Lo
17. Jonkin patenttivaatimuksen 14-16 mukainen menetelmä, jossa taajuusohja- lo 25 tun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin taa- o juusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin sisäisen ja/tai sitä ympäröivän lämpötilan.
18. Jonkin patenttivaatimuksen 14-17 mukainen menetelmä, jossa taajuusohja-tun kellosignaalin generoivasta järjestelmästä mitattu suure osoittaa ainakin toisen seuraavista: taajuusohjatun kellosignaalin generoivan järjestelmän oskillaattorin syöttöjännitteen muutokset, oskillaattorin virrankulutuksen muutokset.
19. Jonkin patenttivaatimuksen 14-18 mukainen menetelmä, joka menetelmä käsittää sen, että taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten lasketaan vaiheohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän ensimmäisen ohjaussignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin taajuuden määrittävän toisen ohjaussignaalin välinen ero.
20. Jonkin patenttivaatimuksen 14-19 mukainen menetelmä, joka menetelmä käsittää sen, että taajuusohjatun kellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen poikkeaman tarkkailemistarkoitusta varten verrataan vaiheohjatun kellosignaalin vaihetta taajuusohjatun kellosignaalin vaiheeseen.
21. Jonkin patenttivaatimuksen 17-20 mukainen menetelmä, joka menetelmä 15 käsittää sen, että taajuusohjatun kellosignaalin korjaamistarkoitusta varten muutetaan taajuusohjatun kellosignaalin taajuutta kohti vaiheohjatun kellosignaalin taajuutta esitallennetulla arvolla, joka valitaan oskillaattorin mitatussa sisäisessä ja/tai sitä ympäröivässä lämpötilassa tapahtuneen muutoksen perusteella.
22. Tietokoneohjelma taajuustahdistuksen ohjaamiseksi, joka tietokoneohjelma 20 käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi: C\J δ ™ - muodostamaan taajuusvirheen indikaattoreita vastaanotettujen, referenssi- 00 9 kellosignaalin mukaisesti lähetettyjen ajastusviestien vastaanottohetkien ° ensimmäisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien ensimmäiset X £ 25 arvot ilmaistaan taajuusohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina, i ja iD m o - ohjaamaan taajuusohjattua kellosignaalia taajuusvirheen indikaattoreilla re- C\J ferenssikellosignaalin ja taajuusohjatun kellosignaalin välisen taajuusluki-tuksen aikaansaamiseksi, joka tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi taajuusvirheen indikaattoreista kunkin muodostamistar-koitusta varten laskemaan ensimmäinen suure, joka on kahden olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin vastaanottohetkien ensimmäisten 5 arvojen välinen ero, laskemaan toinen suure, joka on näiden kahden ajastusviestin referenssihetkien välinen ero, ja laskemaan ensimmäisen ja toisen suureen välinen ero, tunnettu siitä, että tietokoneohjelma käsittää tietokoneella suoritettavia käskyjä ohjelmoitavan prosessorin ohjaamiseksi kahden tällaisen, olennaisesti samanlaisen siirtoviiveen kokeneen ajastusviestin löytämistarkoitusta varten: 10. muodostamaan vaihevirheen indikaattoreita ajastusviestien vastaanottohet kien toisten arvojen perusteella, jotka vastaanottohetkien toiset arvot ilmaistaan vaiheohjattuun kellosignaaliin perustuvina aika-arvoina ja vaihevirheen indikaattoreista kukin on vastaavan ajastusviestin vastaanottohetken toisen arvon ja tämän ajastusviestin referenssihetken välinen ero, 15. ohjaamaan vaiheohjattua kellosignaalia vaihevirheen indikaattoreilla refe- renssikellosignaalin ja vaiheohjatun kellosignaalin välisen vaihelukituksen aikaansaamiseksi, ja - valitsemaan nämä kaksi ajastusviestiä vastaanotettujen ajastusviestien joukosta vastaanotettujen ajastusviestien vaihevirheen indikaattorien perus-20 teella.
23. Tietokoneohjelmatuote, joka käsittää haihtumattoman tietokoneluettavan vä- CM δ lineen, tunnettu siitä, että haihtumattomaan tietokoneluettavaan välineeseen on CM ώ koodattu patenttivaatimuksen 22 mukainen tietokoneohjelma, o X cc a. m δ ln δ CM
Priority Applications (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20115515A FI123504B (fi) | 2011-05-25 | 2011-05-25 | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi |
| EP12167978.1A EP2528255B1 (en) | 2011-05-25 | 2012-05-15 | A method and a device for controlling frequency synchronization |
| US13/477,399 US8611485B2 (en) | 2011-05-25 | 2012-05-22 | Method and a device for controlling frequency synchronization |
| CN201210166876.4A CN102801487B (zh) | 2011-05-25 | 2012-05-25 | 用于控制频率同步的方法和设备 |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20115515 | 2011-05-25 | ||
| FI20115515A FI123504B (fi) | 2011-05-25 | 2011-05-25 | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20115515A0 FI20115515A0 (fi) | 2011-05-25 |
| FI20115515A FI20115515A (fi) | 2012-11-26 |
| FI123504B true FI123504B (fi) | 2013-06-14 |
Family
ID=44071639
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20115515A FI123504B (fi) | 2011-05-25 | 2011-05-25 | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi |
Country Status (4)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US8611485B2 (fi) |
| EP (1) | EP2528255B1 (fi) |
| CN (1) | CN102801487B (fi) |
| FI (1) | FI123504B (fi) |
Families Citing this family (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE102009051201B4 (de) * | 2009-10-29 | 2012-12-20 | Siemens Aktiengesellschaft | Authentifikation und Datenintegritätschutz eines Tokens |
| FI124040B (fi) * | 2011-04-04 | 2014-02-14 | Tellabs Oy | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi |
| FR2986618B1 (fr) * | 2012-02-08 | 2014-09-05 | Renault Sa | Systeme embarque securise de charge de la batterie d'un vehicule automobile a partir d'un reseau d'alimentation |
| CN104253665B (zh) * | 2013-06-28 | 2017-06-13 | 上海贝尔股份有限公司 | 同步设备和包含该设备的同步系统 |
| US9667407B1 (en) * | 2016-05-13 | 2017-05-30 | Credo Technology Group Limited | Integrated multi-channel receiver having independent clock recovery modules with enhanced inductors |
| WO2019222695A1 (en) * | 2018-05-18 | 2019-11-21 | The Regents Of The University Of California | Crystal-free wireless devices |
| CN109507654B (zh) * | 2018-11-21 | 2022-12-02 | 南京长峰航天电子科技有限公司 | 一种基于ls的复杂环境下相位信息计算方法 |
| CN111221316A (zh) * | 2018-11-23 | 2020-06-02 | 霍尼韦尔环境自控产品（天津）有限公司 | 驱动控制定时同步系统及驱动控制定时同步方法 |
| US11503563B2 (en) * | 2020-02-04 | 2022-11-15 | Alibaba Group Holding Limited | Distance estimation using signals of different frequencies |
| CN111934804B (zh) * | 2020-06-24 | 2022-05-31 | 联想(北京)有限公司 | 一种通信设备同步的方法、装置及系统 |
| CN113993009B (zh) * | 2020-07-27 | 2024-10-11 | 上海诺基亚贝尔股份有限公司 | 时间同步用于多域传输的方法、装置、olt及onu |
Family Cites Families (17)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4918405A (en) * | 1988-10-26 | 1990-04-17 | Hewlett-Packard Company | Signal generator utilizing a combined phase locked and frequency locked loop |
| US6449291B1 (en) | 1998-11-24 | 2002-09-10 | 3Com Corporation | Method and apparatus for time synchronization in a communication system |
| US7130368B1 (en) | 2002-09-19 | 2006-10-31 | Nortel Network Limited | Clock recovery using a direct smoothing process |
| GB2399263A (en) * | 2003-03-07 | 2004-09-08 | Zarlink Semiconductor Ltd | Clock synchronisation over a packet network |
| WO2004088914A1 (en) * | 2003-03-31 | 2004-10-14 | Matsushita Electric Industrial Co., Ltd. | Frequency synchronization apparatus and frequency synchronization method |
| CN101083523B (zh) * | 2007-07-27 | 2010-08-11 | 华南理工大学 | 一种实现集成时间戳时钟同步锁相环的方法及装置 |
| EP2026485A1 (en) | 2007-08-17 | 2009-02-18 | Nokia Siemens Networks Oy | Method and device for a packet based clock recovery |
| GB2454936B (en) * | 2007-11-23 | 2012-09-19 | Ubiquisys Ltd | Oscillator calibration |
| KR100994128B1 (ko) | 2008-09-23 | 2010-11-15 | 한국전자통신연구원 | 고정밀 네트워크 동기를 위한 타임 스탬핑 방법 및 장치 |
| CN101729180A (zh) | 2008-10-21 | 2010-06-09 | 华为技术有限公司 | 精准时钟同步方法及系统、精准时钟频率/时间同步装置 |
| CN101420747B (zh) * | 2008-11-12 | 2011-04-06 | 华为技术有限公司 | 同步方法、基站、网络服务器以及通信系统 |
| CN101431795B (zh) * | 2008-11-29 | 2012-10-10 | 中兴通讯股份有限公司 | 时间同步方法和装置 |
| EP2228926B1 (en) * | 2009-03-12 | 2017-08-30 | Alcatel Lucent | Method for synchronizing clocks by seperated transmissions of first and second data via at least one timing distribution protocol, and associated system and module |
| KR101196701B1 (ko) | 2009-07-16 | 2012-11-07 | 주식회사 실티 | 가축용 자동 급수장치 |
| CN101867469B (zh) * | 2010-06-10 | 2014-09-24 | 北京东土科技股份有限公司 | 一种精密同步时钟的实现方法 |
| CN101977104B (zh) * | 2010-11-13 | 2013-01-09 | 上海交通大学 | 基于ieee1588精确时钟同步协议系统及其同步方法 |
| FI124040B (fi) * | 2011-04-04 | 2014-02-14 | Tellabs Oy | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi |
-
2011
- 2011-05-25 FI FI20115515A patent/FI123504B/fi not_active IP Right Cessation
-
2012
- 2012-05-15 EP EP12167978.1A patent/EP2528255B1/en active Active
- 2012-05-22 US US13/477,399 patent/US8611485B2/en active Active
- 2012-05-25 CN CN201210166876.4A patent/CN102801487B/zh active Active
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20115515A0 (fi) | 2011-05-25 |
| EP2528255B1 (en) | 2014-09-10 |
| US8611485B2 (en) | 2013-12-17 |
| CN102801487A (zh) | 2012-11-28 |
| US20120300889A1 (en) | 2012-11-29 |
| CN102801487B (zh) | 2016-10-05 |
| EP2528255A1 (en) | 2012-11-28 |
| FI20115515A (fi) | 2012-11-26 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI123504B (fi) | Menetelmä ja laite taajuustahdistuksen ohjaamiseksi | |
| JP6664438B2 (ja) | クロック同期および周波数変換のための装置および方法 | |
| US10608647B1 (en) | Delay adjustment using frequency estimation | |
| CN105960759B (zh) | 具有频率稳定性的双锁相环及对应的方法和用途 | |
| US9184853B2 (en) | Reception device | |
| US10483987B1 (en) | Failsafe clock product using frequency estimation | |
| US9660797B2 (en) | Method and apparatus for implementing clock holdover | |
| JP6133986B2 (ja) | システム・クロックを発生させるためのシステム、および温度勾配検出システム | |
| EP2509251B1 (en) | A method and a device for controlling frequency synchronization | |
| US9021291B2 (en) | Synchronous network | |
| WO2013163793A1 (en) | Automatic time and frequency synchronization over an asynchronous network | |
| EP2438679B1 (en) | Frequency offset correction | |
| CN102082658B (zh) | 一种提高目的时钟频率稳定度的方法及装置 | |
| TWI375416B (en) | Remote monitoring and calibration of system reference clock using network timing reference | |
| JP5841514B2 (ja) | 周波数同期精度監視装置、送受信システム、周波数同期精度監視方法及び送受信方法 | |
| JP3592269B2 (ja) | 位相同期回路 | |
| JP2014143653A (ja) | 位相同期回路、時刻同期装置、位相同期方法、および位相同期プログラム |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 123504 Country of ref document: FI Kind code of ref document: B |
|
| PC | Transfer of assignment of patent |
Owner name: CORIANT OY |
|
| MM | Patent lapsed |