FI121686B - Sovitelma kranaatin tukemiseksi takaaladattavan aseen putkeen - Google Patents

Description

Sovitelma kranaatin tukemiseksi takaaladattavan aseen putkeen

Keksinnön kohteena on sovitelma kranaatin tukemiseksi takaaladat-5 tavan aseen putkeen, joka sovitelma käsittää kranaatin pyrstöön kiinnitettävän reunalaipalla varustetun tukikappaleen, joka tukikappale käsittää edelleen lau-kaisumekanismin kranaatin varsinaisen nallin laukaisemiseksi, jolloin sovitelma käsittää edelleen tukikappaleen ja kranaatin pyrstön välillä olevan liitosväli-neen, joka on sovitettu kiinnittymään kranaattiin ja tukikappaleeseen ja näin 10 kiinnittämään tukikappaleen mekaanisella liitoksella kranaatin pyrstöön, joka liitosväline käsittää ainakin yhden varsiosan, jolla on ensimmäinen pää ja toinen pää, jolloin varsiosan ensimmäinen pää on sovitettu kiinnittymään liitosvä-lineeseen ja toinen pää kranaatin pyrstöön ja jolloin varsiosan toisen pään ja kranaatin välinen tartunta on sovitettu antamaan periksi laukaisutilanteessa ja 15 näin mahdollistamaan kranaatin irtoamisen tukikappaleesta.

Kranaatinheitin voidaan sovittaa sopivalle liikkuvalle alustalle, esimerkiksi panssaroituun ajoneuvoon, jolloin kranaatinheitintä voidaan edullisella tavalla liikuttaa paikasta toiseen ja toisaalta myös siirtää nopeasti pois tuliase-masta, esimerkiksi turvaan ammunnan jälkeen tai uuteen tuliasemaan.

20 Mikäli liikkuvalle alustalle asennetaan raskas kranaatinheitin niin usein samalle alustalle ei ole helppoa asentaa riittävän raskasta tykkivarustus-ta esimerkiksi puolustustarkoitusta varten. Tässä tilanteessa on huomattava, että kevyt konetuliaseistus ei läheskään aina riitä kauempana olevia uhkia, esimerkiksi panssarintorjuntalaitteita, panssarivaunuja tai muuta tykistöä vas-25 taan.

Edellä esitettyjen seikkojen johdosta onkin erittäin edullista jos βίο leäputkisella kranaatinheittimenä pystyttäisiin joissakin oloissa ampumaan

(M

^ myös vaakasuuntaan suorasuuntauksella ja jopa alaspäin. Tällainen ammunta ^ ei ole normaalitilanteessa mahdollista kranaatinheittimenä, koska ongelmana

LO

^ 30 on se, että kranaatti ei pysy kranaatinheittimen rihlattomassa putkessa paikoil- | laan, vaan se voi valua putkessa eteenpäin niin, että sitä ei enää saada lau- co keamaan.

Is- g Edellä mainitun ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty erilaisia rat- o kaisuja. Esimerkkinä tunnetuista ratkaisuista voidaan mainita US- ^ 35 patenttijulkaisussa 5 503 080 esitetty ratkaisu. Tässä tunnetussa ratkaisussa käytetään erillistä ohjain- ja kiinnityskappaletta kranaatinheittimen ammuksen 2 pyrstössä. Ratkaisu perustuu ammuksen pyrstön mukaan mitoitettujen lovien käyttöön, ts. ammuksen pyrstö työnnetään loviin, jolloin pyrstö tarttuu loviin kit-kaliitoksella. Tämän ratkaisun epäkohtana on se, että edellä mainitulla kitkalii-toksella ei saada aikaan riittävän luotettavaa kiinnitystä, joka johtaa siihen, et-5 tä ammuksen toimintavarmuus ei ole riittävän hyvä. Tässä yhteydessä on huomattava, että esimerkiksi kranaatin ohjainsiipien mitoissa esiintyy aina jonkin verran valmistuksesta johtuvia poikkeamia, jotka aiheuttavat vaihtelua kitkavoimiin ja sitä kautta kranaatin kiinnitysvoiman suuruuteen.

Edellä mainitun tunnetun ratkaisun epäkohtien eliminoimiseksi on 10 kehitetty erilaisia uusia ratkaisuja. Esimerkkeinä tällaisista ratkaisuista voidaan mainita Fl-patenttijulkaisuissa 108965 ja 112700 esitetyt ratkaisut. Fl-patenttijulkaisujen 108965 ja 112700 mukaisilla ratkaisuilla on pystytty eliminoimaan US-julkaisun 5 503 080 mukaisen ratkaisun toimintaperiaatteen epäkohdat ja näin päästy erittäin hyvään ammuksen toimintavarmuuteen. Fl-15 julkaisujen 108965 ja 112700 mukaisissa ratkaisuissa käytetään mm. kierrelii-tosta. Kierreliitoksen käyttö johtaa kuitenkin suhteellisen työlääseen toimintaan, ts. on suhteellisen työlästä sovittaa osia yhteen ja kiertää sitten jotain osaan toisen osan suhteen niin, että tarvittava kiinnitys aikaansaadaan. On huomattava, että todellisissa tilanteissa voidaan usein joutua tilanteeseen, jos-20 sa kranaatinheittimen käyttäjien tai kranaatinheitinten käyttäjien tukena toimivien henkilöiden on toimittava todella nopeasti. Edelleen on huomattava, että kierreliitoksen toteutuksen automatisoiminen ei ole yksinkertainen tehtävä. Fl-julkaisun 112700 mukaisen ratkaisun epäkohtana on lisäksi se, että koska varret tarttuvat kranaatin ohjainsiipien etupintoihin niin seurauksena on se, että 25 ratkaisu ei ole optimaalinen kaikille kranaattityypeille, ts. on olemassa mahdol-lisuus, että ratkaisu ei toimi jonkin tietyn muotoisen ohjainsiiven yhteydessä, o Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sovitelma kranaatin tuke-

CVI

^ miseksi takaaladattavan aseen putkeen, jonka avulla aiemmin tunnetun teknii- ^ kan epäkohdat pystytään eliminoimaan. Tähän on päästy keksinnön mukaisen ^ 30 sovitelman avulla, joka on tunnettu siitä, että varsiosan toinen pää on sovitettu £ tarttumaan kranaatin pyrstöputken paineenpurkausreikään, jolloin varsiosan to toinen pää on sovitettu laukaisutilanteessa taipumaan tai kääntymään poispäin h'· g kranaatin pyrstöputkesta ja irtautumaan paineenpurkausreiästä paineen ja/tai 00 § kaasun virtauksen vaikutuksesta.

^ 35 Keksinnön etuna on ennen kaikkea se, että keksinnön avulla saa daan aikaan tukikappaleen ja kranaatin välinen mekaaninen liitos ja sitä kautta 3 pystytään estämään kranaatin liikkuminen putkessa vaikka putkea käännettäi-siinkin alaviistoon, joka liitos soveltuu mahdollisimman monenlaisen kranaatti-tyypin yhteyteen. Keksinnön etuna on edelleen sen yksinkertaisuus ja toiminnan luotettavuus. Etuna on edelleen keksinnön hyvä soveltuminen taisteluolo-5 suhteisiin, jossa erilaisten työvaiheiden on tietyissä tilanteissa tapahduttava todella nopeasti ja silti liitoksen on oltava hyvin toimintavarma.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkemmin oheisen piirustuksen kuvioiden esimerkkien avulla, jolloin kuviot 1-3 esittävät periaatteellisina kuvantoina keksinnön mukai- 10 sen sovitelman ensimmäistä sovellutusmuotoa, kuvio 4 esittää periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen sovitelman toista sovellutusmuotoa, kuviot 5 ja 6 esittävät kuvion 4 mukaisen sovellutusmuodon toisenlaista toteutusmuotoa, 15 kuvio 7 esittää periaatteellisena kuvantona keksinnön mukaisen so vitelman kolmatta sovellutusmuotoa, kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaisen sovellutusmuodon yksityiskohtaa erillisenä kuvantona, kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen sovitelman neljättä sovellutus- 20 muotoa, kuviot 10 ja 11 esittävät periaatteellisina kuvantoina keksinnön mukaisen sovitelman viidettä sovellutusmuotoa ja kuvio 12 esittää kuvioiden 10 ja 11 mukaisen sovellutusmuodon toisenlaista toteutusmuotoa.

25 Kuvioissa 1 - 3 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman ensim mäinen sovellutusmuoto. o o Kuvioissa 1 - 3 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen

(M

^ sovitelman ensimmäinen sovellutusmuoto. Kranaatti 1 on sovitettu takaaladat- ^ tavan aseen putkeen 2. Ase voi olla esimerkiksi kranaatinheitin, jossa putken ™ 30 sisäpinta on olennaisesti sileä. Ase voi olla asennettuna esimerkiksi panssaroi- | tuun ajoneuvoon. Kranaatin takaosassa on pyrstöputki 3 sekä pyrstö 4. Pyrstö cd 4 käsittää yhden tai tyypillisesti useita ohjainsiipiä 5, joilla voidaan vaikuttaa g kranaatin 1 lentorataan. Kranaatti on esitetty kuviossa 1 ainoastaan periaat- o teellisesti, joten on selvää, että kranaatin konstruktio voi yksityiskohdiltaan poi- ^ 35 ketä kuviossa 1 esitetystä rakenteesta. Selvyyden vuoksi aseen lukkoa ja mui ta yksityiskohtia ei ole esitetty kuvioissa.

4

Edellä esitetyt seikat ja kaikki muutkin kranaatin ja aseen yksityiskohtiin liittyvät seikat ovat alan ammattihenkilön yleiseen tietämykseen kuuluvia seikkoja, joten ko. seikkoja ei esitetä tarkemmin tässä yhteydessä.

Kuvioiden 1 - 3 sovellutusmuodossa kranaatin pyrstöön 4 on kiinni-5 tetty tukikappale 6, jonka avulla kranaatti 1 pidetään paikoillaan putkessa 2 siihen asti kunnes se ammutaan. Tukikappaleessa 6 oleva reunalaippa 7 estää kranaattia siirtymästä putkessa 2 eteenpäin putken 2 ollessa suunnattuna vaakasuoraan tai putken 2 ollessa suunnattuna alaspäin. Tukikappale 6 on mitoitettu niin, että se kestää kranaatin massasta aiheutuvien kuormitusten lisäksi 10 mahdolliset tärinästä ja kiihtyvyyksistä aiheutuvat voimat.

Kuvion 1-3 sovellusmuodossa on edellä mainittujen elementtien lisäksi liitosväline 8, joka on sovitettu kiinnittymään sekä kranaattiin 1 että tuki-kappaleeseen 6 ja näin kiinnittämään tukikappaleen 6 mekaanisella liitoksella kranaatin pyrstöön 4 ja edelleen pitämään reunalaipan 7 avulla kranaatin 1 15 paikallaan putkessa 2 kuten edellä on esitetty.

Kuvioiden 1-3 mukaisessa sovellutusmuodossa liitosväline 8 käsittää ainakin yhden varsiosan 9. Varsiosan 9 ensimmäinen pää on sovitettu kiinnittymään liitosvälineeseen 8 ja toinen pää kranaatin pyrstöön.

Liitosväline 8 on asennettu paikalleen tukiosaan jonkin sopivan pe-20 riaatteen avulla. Esimerkkinä sopivista periaatteista voidaan mainita kierrelii-toksen käyttö.

Normaalisti ammuttaessa kranaatteja kranaatinheittimenä, kranaatinheittimen laukaisumekanismi 10 synnyttää iskun varsinaiseen nalliin, jonka seurauksena pyrstöputken 3 sisällä oleva ajopanos laukeaa heittäen kranaatin 25 1 ulos putkesta. Nallin laukaisumekanismi 10 voi olla mikä tahansa sopiva rat- kaisu. Tässä yhteydessä viitataan esimerkkinä Fl-patenttijulkaisussa 108965 5 esitettyyn ratkaisuperiaatteeseen.

(M

^ Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti varsiosan 9 toinen pää ^ on sovitettu tarttumaan kranaatin pyrstöputkeen 3 ja taipumaan tai käänty- ^ 30 mään laukaisutilanteessa poispäin kranaatin pyrstöputkesta 3. Kuvioiden 1 - 3 | sovellutusmuodossa varsiosan 9 toinen pää on sovitettu tarttumaan pyrstöput- cd ken 3 paineenpurkausreikään 11, jolloin toinen pää on sovitettu irtautumaan g paineenpurkausreiästä 11 paineen ja/tai kaasun virtauksen vaikutuksesta, o Kuvioiden 1 - 3 sovellutusmuodossa käytetään koukkumaisia var- ^ 35 siosia, ts. varsiosien 9 molemmat päät ovat koukkumaisia niin, että ensimmäi set päät tarttuvat liitosvälineeseen muodostettuihin reikiin ja toiset päät vastaa- 5 vasti kranaatin pyrstöputken 3 paineenpuhallusreikiin 11 kuten kuviossa 3 on esitetty. Varsiosien lukumäärä voi vaihdella täysin vapaasti, kuvioiden 1 - 3 sovellutusmuodossa käytetään neljää varsiosaa 9, mutta varsiosia voi aivan hyvin olla myös yksi, kaksi, kolme jne. varsiosa voidaan muodostaa esimerkik-5 si sopivasta lankamaisesta materiaalista. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus, vaan erilaiset materiaalivaihtoehdot ja muodot ovat mahdollisia.

Varsiosan 9 toinen pää muodostetaan niin, että se istuu paineenpu-hallusreikään 11 juohevasti, mutta kuitenkin riittävän tukevasti, jotta kranaatin liitosvälineen kontakti säilyy. Panoksen palamisen aiheuttama paine kohdistuu 10 paineenpuhallusreiässä olevaan varsiosan toiseen päähän, jolloin purkautuva paine tai/ja kaasun virtaus pakottaa toisen pään pois paineenpuhallusreiästä taivuttamalla varsiosaa 9.

Edellä esitetty kiinnitystäpä ei siis ole kertakäyttöinen, vaan liitosvälineen ja varsiosien muodostamaa kokonaisuutta, joka on esitetty kuviossa 1, 15 voidaan käyttää uudelleen uuden kranaatin yhteydessä.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman toinen sovel-lutusmuoto. Kuviossa 4 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuvioiden 1 -3 sovellutuksen yhteydessä.

Kuvion 4 mukainen sovellutusmuoto vastaa perusperiaatteeltaan 20 kuvioiden 1 - 3 sovellutusta. Kuvion 4 sovellutuksessa varsiosien 9 toiset päät tarttuvat kranaatin pyrstöputken takimmaisiin paineenpurkausreikiin 11. Tässä sovellutusmuodossa varsiosat 9 ja liitosväline 8 on muodostettu yhtenäiseksi osaksi, mutta ne voidaan myös muodostaa erillistä osista. Joustavat, mutta vetoa kestävät varsiosat ulottuvat paineenpurkausreikiin ja tarttuvat niihin kuten 25 edellä on esitetty. Edellä mainittu yhtenäinen osa kiinnitetään tukiosaan 6 esi-merkiksi kierreliitoksen avulla. Myös muut liitosperiaatteet ovat mahdollisia, o Ammuttaessa ajopanoksesta muodostuva ruutikaasu työntää var-

<M

± siosan 9 toisen pään pois paineenpurkausreiästä 11, jolloin varsiosa 9 taipuu ^ poispäin kranaatin pyrstöputkesta 3. Varsiosan 9 toin pää työntyy pois pai- ™ 30 neenpurkausreiästä joko kaasun painevaikutuksesta tai kaasun virtauksen vai- £ kutuksesta tai molempien yhteisvaikutuksesta. Kranaatin irtoamisen jälkeen cd ehjä kiinnityselementti poistetaan aseesta normaalisti ja osat ovat käytettävis tä g sä mahdollisuuksien mukaan uudestaan.

00 o Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty kuvion 4 sovellutusmuodon toisenlainen ^ 35 toteutusmuoto. Kuvioissa 5 ja 6 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viite numerolta kuin edellisissä esimerkeissä.

6

Kuvioiden 5 ja 6 toteutusmuodossa varsiosien 9 ensimmäisten päiden yhteyteen on sovitettu painelevy 12. varsiosien ensimmäiset päät on nive-löity liitosvälineeseen 8. Laukaisutilanteessa vapautuvan kaasun paineen vaikutuksesta painelevyyn 12 kohdistuu paine, joka synnyttää varsiosan 9 en-5 simmäiseen päähän varsiosan 9 ensimmäistä päätä kääntävän voimavaikutuksen. Edellä mainittu voimavaikutus on sovitettu kääntämään varsiosaa 9 niin, että varsiosan 9 toisen pään ja kranaatin välinen tartunta avautuu kuten kuviossa 8 on esitetty. Tässä sovellutusmuodossa varsiosien toisia päitä pidetään kuvion 7 mukaisessa kiinnitysasennossa sopivan kiristyselementin 13, 10 esimerkiksi joustavasta materiaalista valmistetun O-renkaan avulla. Tässä sovellutusmuodossa varsiosan 9 ensimmäinen pää voidaan sovittaa tarttumaan myös muualle kuin paineenpurkausreikään 11. Pyrstöputkeen 3 voidaan esimerkiksi muodostaa sopiva syvennys tai ura, johon varsiosan toinen pää tarttuu jne.

15 Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman kolmas sovellutusmuoto. Kuvioissa 7 ja 8 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin edellisissä esimerkeissä.

Kuvioiden 7 ja 8 sovellutusmuodossa varsiosat 9 on muodostettu erillisestä vetoliuskaosasta, joka on esitetty kuviossa 8. Vetoliuskaosa on yhte-20 näinen kappale, joka varsiosat viikataan käyttötilanteessa eteenpäin kuten kuviossa 7 on esitetty.

Vetoliuskaosa on muodostettu esimerkiksi metallimateriaalista tai jostain muusta sopivasta materiaalista, joka kestää käsittelyn ja latausiskun. Vetoliuskaosan varsiosien päihin on sovitettu sopiva elin 13, jonka avulla var-25 siosa 9 on sovitettu tarttumaan kranaatin paineenpurkausreikään 11 kuten ku-viossa 7 on esitetty.

5 Vetoliuskaosa on sovitettu toimimaan yhdessä liitosvälineenä 8 toi- c\i ^ mivan vetomutteriosan kanssa. Liuskaosaa ei ole kiinnitetty vetomutteriosaan, ^ vaan se on ainoastaan sovitettu toimimaan yhteistoiminnassa vetomutterin ™ 30 kanssa. Vetomutteriosa ohjaa tukikappaleen 6 aluksi kierteilleen ja kun tuki- | kappaleen holkkiosa kohtaa kranaatin kannan pyrkii siirtymään kierteiden vai- co kutuksesta taaksepäin ja vetää näin vetoliuskojen avulla holkkiosaa ja pyrstöä g toisiaan vasten. Haittatappi 14 estää vetomutteriosaa pyörimästä tukiosan 6 o mukana kiristettäessä.

o 00 35 Kuvioiden 7 ja 8 sovellutusta voidaan periaatteessa soveltaa samoin kuin kuvioiden 5 ja 6 sovellutusta, ts. varsiosat 9 pidetään lukitusasennossa 7 esimerkiksi O-renkaan avulla kuten kuvioissa 5 ja 6 on esitetty. Laukaisutilan-teessa purkautuva paine taivuttaa varsiosia ulospäin, jolloin liitos aukeaa kuten kuvioissa 5 ja 6 on esitetty jne.

Kuvioiden 7 ja 8 sovellutusmuodon yhteydessä on kuitenkin havaittu 5 erityisen edulliseksi käyttää varsiosien päissä olevana kiinnittävänä elimenä pop-niittiä joka siis toimii elimenä 13. Pop-niitti kiinnittää vetoliuskaosan pai-neenpurkausreikään. Pop-niitti ei saa ottaa kranaatin putkeen. Vetoliuskaosa on mitoitettu niin, että murtuu laukaisutilanteessa. Vetoliuskaosa on sovitettu murtumaan laukaisutilanteessa pop-niitin etupuolella olevan vetoliuskaosan 10 alueelta. Edellä mainittu edullinen murtumakohta on esitetty kuviossa 7 viitenumeron 14 avulla.

Kuviossa 9 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaisen sovi-telman neljäs sovellutusmuoto. Kuviossa 9 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin edellisten kuvioiden esimerkeissä.

15 Kuvion 9 sovelluksessa tukiosa 6 kiinnittyy kranaatin pyrstöputkessa oleviin paineenpurkausreikiin kahdella tai useammalla varsiosalla 9. Varsiosien 9 toisen pään tapit tarttuvat paineenpurkausreikiin 11. Laukaisutilanteessa syntyvä kaasun paine taivuttaa varsiosia 9 ulospäin ja kranaatti vapautuu. Kuvion 9 esimerkissä varsiosat 9 ja liitosväline 8 on muodostettu yhtenäiseksi 20 kappaleeksi, joka on kiinnitetty tukiosaan 6 esimerkiksi kierreliitoksen avulla. Myös muunlainen kiinnitystäpä on luonnollisesti mahdollinen.

Kuten edellä on jo mainittu pyrstöputken 3 paineenpurkausreiät 11 eivät ole ainoita tarttumiskohtia. Keksinnön perusajatuksen mukaisesti varsiosan 9 toinen pää voidaan myös sovittaa tarttumaan pyrstöputken 3 pään tai 25 pyrstöputken päässä olevan laipan vastinpintaan, jolloin varsiosa 9 on sovitettu taipumaan tai kääntymään laukaisutilanteessa niin, että varsiosan toinen pää o irtoaa vastinpinnasta. Tällaiseen ratkaisuun viitattu jo edellä esimerkiksi kuvioi-

CM

den 5 ja 6 toteutusmuodon yhteydessä. Kuviossa 12 on esitetty periaatteelli-v sesti sovellutusmuoto, jossa varsiosien 9 toiset päät on sovitettu tarttumaan m ^ 30 pyrstöputken pään tai pyrstöputken päässä olevan laipan vastinpintaan 15.

| Vastinpinta voi olla mikä tahansa sopiva pinta, esimerkiksi ura tai syvennys.

cd Kuvion 12 mukaisessa sovellutusmuodossa varsiosat 9 on nivelöity g liitosvälineeseen 8. Varsiosan ensimmäisen pään yhteyteen on sovitettu paine- o levy 12, johon kohdistuu laukaisutilanteessa vapautuvan kaasun vaikutuksesta ^ 35 voimavaikutus, joka kääntää varsiosia niin, että varsiosien toisien päiden ja kranaatin välinen tartunta avautuu. Painelevy 12 voi olla esimerkiksi pyöreä 8 keskireiällinen levyosa, joka ottaa tasaisesti painetta joka puolelta. Painevaiku-tus on merkitty kuvioon 12 nuolella P. Kuvion 12 esimerkissä painelevy on muodostettu varsiosan 9 kanssa yhtenäiseksi osaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus, vaan painelevy voidaan muodostaa myös varsiosaan 5 nähden erilliseksi osaksi kuten kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä on tuotu esille.

Kuvioissa 10 ja 11 on esitetty vielä yksi keksinnön sovellutusmuoto. Kuvioissa 10 ja 11 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin muissakin esimerkeissä.

Kuvioiden 10 ja 11 sovellutuksessa varsiosien 9 toiset päät tarttuvat 10 pyrstöputken pään tai pyrstöputken päässä olevan laipan vastinpintaan 15. Tässä sovellutusmuodossa varsiosien 9 toisiin päihin on muodostettu tartunta-osa 16 ja rajoitinosa 17. Tartuntaosan säde r muodostetaan edullisesti pienemmäksi kuin vastinpintana 15 toimivan uran säde R. Rajoituspinta 17 estää työntämästä varsiosia 9 liian pitkälle. On selvää, että rajoitinosa 17 ei ole vält-15 tämätön, vaan rajoitinosan 17 tehtävä voidaan korvata myös esimerkiksi väli-iskurikokoonpanon avulla.

Tartuntaosa 16 voidaan muodostaa vapaasti, on mahdollista esimerkiksi muodostaa niin, että varsiosan 9 päähän sovitetaan kuula tai kuula-mainen ulkonema, joka asettuu kranaatin laipassa olevaan uraan Uran sisä-20 halkaisija on edullisesti sama tai vain hieman suurempi kuin varsiosan 9 toisen pään kuulapinta. Varsiosat 9 taipuvat murtumatta sen verran kuin kuulapinta vääntää varsiosaa painettaessa rakennetta kiinni kranaattiin. On huomattava, että varsiosat 9 voivat olla myös esimerkiksi jousikuormitteisia osia, jolloin ne eivät taivu, vaan kääntyvät jousten kuormitusta vastaan painettaessa rakennet-25 ta kiinni kranaattiin. Varsiosia 9 on edullisesti vähintään kolme tasaisen kiinni-tyksen takaamiseksi ja tukikappaleen 6 heilumisen estämiseksi. Varsiosia voi o kuitenkin myös olla vähemmän kuin kolme ja luonnollisesti myös enemmän

CM

^ kuin kolme.

^ Edellä esitettyjä keksinnön sovellutusesimerkkejä ei ole mitenkään ^ 30 tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksinnön erilaisia yksityiskohtia voi- £ daan muunnella voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin va- päästi. Esimerkiksi varsiosien lukumäärä voi vaihdella kulloisenkin tarpeen g mukaan jne.

oo o o

CM

Claims (10)

1. Sovitelma kranaatin tukemiseksi takaaladattavan aseen putkeen, joka sovitelma käsittää kranaatin pyrstöön kiinnitettävän reunalaipalla (7) varustetun tukikappaleen (6), joka tukikappale käsittää edelleen laukaisumeka- 5 nismin kranaatin varsinaisen nallin laukaisemiseksi, jolloin sovitelma käsittää edelleen tukikappaleen (6) ja kranaatin pyrstön (4) välillä olevan liitosvälineen (8), joka on sovitettu kiinnittymään kranaattiin ja tukikappaleeseen (6) ja näin kiinnittämään tukikappaleen mekaanisella liitoksella kranaatin pyrstöön (4), joka liitosväline (8) käsittää ainakin yhden varsiosan (9), jolla on ensimmäinen 10 pää ja toinen pää, jolloin varsiosan ensimmäinen pää on sovitettu kiinnittymään liitosvälineeseen (8) ja toinen pää kranaatin pyrstöön (4) ja jolloin varsiosan toisen pään ja kranaatin välinen tartunta on sovitettu antamaan periksi laukaisutilanteessa ja näin mahdollistamaan kranaatin irtoamisen tukikappa-leesta, tunnettu siitä, että varsiosan (9) toinen pää on sovitettu tarttumaan 15 kranaatin pyrstöputken (3) paineenpurkausreikään (11), jolloin varsiosan (9) toinen pää on sovitettu laukaisutilanteessa taipumaan tai kääntymään poispäin kranaatin pyrstöputkesta (3) ja irtautumaan paineenpurkausreiästä (11) paineen ja/tai kaasun virtauksen vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, et-20 tä sovitelma käsittää erillisen vetoliuskaosan, joka käsittää kaksi varsiosaa (9) ja vetomutteriosan, jolloin vetomutteriosa on sovitettu tarttumaan tukikappaleeseen (6) ja vetoliuskaosan varsiosien toiset päät on sovitettu kiinnittymään kranaattiin ja jolloin vetoliuskaosa on yhdistetty toiminnallisesti vetomutte-riosaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, et- 0 tä vetoliuskaosa on muodostettu yhtenäisestä osasta, jonka varsiosat (9) on δ sovitettu tarttumaan kranaatin pyrstöputken (9) vastakkaisille puolille. .A

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, et- tä varsiosa (9) on muodostettu liitosvälineen (8) integraaliseksi osaksi. ^ 30

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, et- £ tä varsiosan (9) ensimmäiseen pään yhteyteen on sovitettu painelevy (12), jo- to ka on laukaisutilanteessa vapautuvan paineen vaikutuksesta kohdistamaan § varsiosan (9) ensimmäiseen päähän varsiosaa kääntävän voimavaikutuksen, 00 § joka on sovitettu kääntämään varsiosaa niin, että varsiosan toisen pään ja kra- (M 35 naatin välinen tartunta avautuu.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sovitelma, t u n n e t t u siitä, että painelevy (12) on muodostettu tukikappaleen (6) sisällä olevaksi olennaisesti pyöreäksi levyksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, et-5 tä painelevy (12) on muodostettu varsiosan (9) kiinteäksi osaksi.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että painelevy (12) on muodostettu varsiosaan (9) nähden erilliseksi osaksi.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, vetoliuskaosan varsiosien (9) toisiin päihin on kiinnitetty pop-niitti, joka on sovi- 10 tettu kiinnittämään varsiosat kranaattiin ja että vetoliuskaosa on sovitettu murtuman laukaisutilanteessa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että vetoliuskaosa on sovitettu murtumaan laukaisutilanteessa pop-niitin etupuolella olevan vetoliuskaosan alueelta (14). 15 o δ (M tn (M X en CL CD h-· O m oo o o (M