FI120880B - Muodostusosa - Google Patents

Description

Muodostusosa

Formningsparti

5 TEKNIIKAN ALA

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen muodostusosaan. TEKNIIKAN TASO

10

Kuiturainakoneella tarkoitetaan tässä hakemuksessa paperi-, kartonki-, pehmopaperi- ja sellunkuivauskoneita.

Muodostusosan tehtävänä on poistaa vettä perälaatikon syöttämästä kuitususpen-15 siosta. Muodostusosalle syötettävän kuitususpension sakeus on yleensä 1 % ja muodostusosan jälkeen muodostusosalla muodostetun rainan sakeus on puolestaan 18-20 %.

Kun rainaa valmistetaan vesimäisestä puukuitumassalietteestä, massassa olevaa 20 vettä poistetaan muodostusosalla muodostusviiran tai muodostusviirojen läpi rainan muodostuksen aloittamiseksi. Puumassakuidut jäävät satunnaisesti jakautuneena muodostusviiralle tai yhdessä kulkevien muodostusviirojen väliin.

Riippuen valmistettavan rainan laadusta käytetään erityyppisiä kuitumassoja. 25 Määrä, jolla vettä voidaan poistaa erilaisista kuitumassoista hyvälaatuisen rainan aikaansaamiseksi, on monien tekijöiden funktio, kuten esimerkiksi rainan halutun ncliöpainon, koneen suunnittclunopeuden, ja lopullisessa tuotteessa olevien hienoaineiden, kuitujen ja täyteaineiden halutun tason funktio.

30 Rainan muodostusosassa eli formerissa tunnetaan usean tyyppisiä laitteita, kuten fo i li listat, imulaatikot, kääntötclat, imutelat ja avoimella pinnalla varustetut telat.

2 joita on käytetty useissa eri muodostelmissa ja järjestyksissä yritettäessä optimoida poistuvan veden määrää, aikaa ja sijaintia rainaa muodostettaessa. Rainan valmistus on yhä osaksi taidetta ja osaksi tiedettä siinä, että yksinkertaisesti veden poistaminen niin nopeasti kuin mahdollista ei tuota laadultaan parasta lopputuotet-5 ta. Toisin sanoen korkealaatuisen lopputuotteen valmistaminen erityisesti suurilla nopeuksilla on funktio veden poiston määrästä, vedenpoistotavasta, veden poiston kestosta, ja veden poiston sijaintikohdasta.

Kun halutaan ylläpitää tai parantaa lopputuotteen laatua siirryttäessä suurempiin 10 tuotantonopeuksiin syntyy usein ennalta arvaamattomia ongelmia, joiden seurauksena joko tuotantomäärää täytyy alentaa halutun laadun ylläpitämiseksi tai haluttu laatu täytyy uhrata suuremman tuotantomäärän saavuttamiseksi.

US patentissa 6,342,126 on esitetty muodostusosa, hihnanohjauslaite ja prosessi 15 kuiturainan muodostamiseksi muodostusosassa, Muodostusosa käsittää kaksi vii-rasiimukkaa, jotka muodostavat kaksiviiravyöhykkeen sekä pyörivän joustavan tukihihnan, joka tukee ainakin toista mainitusta kahdesta viirasta tuki vyöhykkeessä. Mainittu joustava tukihihna on pääasiallisesti johdettu kulkemaan ainakin olennaisesti ympyrän muotoista rataa piikin. Mainittu tukivyöhyke käsittää tuki-20 alueen, jonka keskimääräinen kaarevuussäde on suurempi kuin tukihihnan olennaisesti ympyrän muotoisen radan kaarevuussäde. Mainitussa tukivyöhykkeessä on sisäpuolisia tukielimiä, joilla ohjataan pyörivää joustavaa hihnaa. Tukieiimet sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan tukihihnan kulkusuunnassa. Perälaatikko syöttää massasuspension tukialueen alkuun, jossa viirat muodostavat suppenevan 25 kidan. Tukialue muodostaa suurella säteellä kaartuvan muodostusalueen, jossa viirojen välissä kulkevaan massasuspensioon kohdistetaan pulseeraavaa vedenpoistoa vedenpoistolistoilfa. Tukihihnan ulkopinnassa voi olla vettä vastaanottavia uria tai sokeaporauksia.

30 Muodostusosan kaarevat vedenpoisto vyöhykkeet muodostetaan yleensä telalla, jolloin telaan kohdistuvat kuormitukset asettavat minimiarvon telan halkaisijalle.

3

Telan säteen minimiarvo rajoittaa puolestaan telan säteestä riippuvan vedenpois-topaineen maksimiarvoa. Ainoa keino lisätä telan vedenpoistokapasiteettia on järjestää telaan alipaine, jolla imetään vettä telan sisään. Alipainejärjestelmän rakentaminen on kuitenkin kallista ja sen käyttäminen kuluttaa paljon energiaa.

5

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Keksinnön mukaisella muodostusosalla saavutetaan hyvä vedenpoisto kapasiteetti alhaisella energiankulutuksella. Lisäksi keksinnön mukaisella muodostusosalla 10 voidaan valmistaa hyvät laatu- ja lujuusominaisuudet omaavaa rainaa.

Keksinnön mukaisen muodostusosan pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnön muut tunnusomaiset ominaispiirteet on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukainen muodostusosa käsittää ensimmäisen ja toisen viiralenkin, jotka muodostavat kaksiviiravyöhykkeen, joka käsittää ainakin yhden vedenpoistoeli-20 men, jolla suoritetaan alkuvedenpoisto perälaatikon syöttämästä massasuspensios-ta, ja mainittua ainakin yhtä vedenpoistoelintä rain.au kulkusuunnassa seuraavan, ainakin yhden vedenpoistolaittcen, joka käsittää stationaarisen tukiakselin, johon on tuettu välimatkan päässä toisistaan olevia tukielimiä, ja vettä läpäisemättömän hihnasilmukan, joka on johdettu pyörimään stationaarisen tukiakselin ympäri 25 mainittujen tukielinten tukemana. Mainittu ainakin yksi vedenpoistolaite käsittää lisäksi ainakin yhden kaarevan vedenpoistovyöhykkecn, joka muodostuu hihnasilmukan reitille ja jonka yli viirat on johdettu kulkemaan hihnasilmukan tukemana, jolloin mainitun ainakin yhden kaarevan vedenpoistovyöhykkecn kaaren kaarevuusaste kasvaa hihnan kulkusuunnassa siten, että viirojen välissä kulkevaan 30 massasuspensioon kohdistuu kasvava vedenpoistopainc mainitulla ainakin yhdellä kaarevalla vedenpoistovyöhykkecllä, joka kasvava vedenpoistopainc riippuu vii- 4 rojen kireydestä ja mainitun ainakin yhden kaarevan vcdenpoistovyöhykkeen kaa-revuussäteestä. Hihnasilmukan pinta on edullisesti sileä,

Kasvavan kaarevuusasteen omaavalla vedenpoistovyöhykkeellä saavutetaan kas-5 vava vedenpoistopaine kaaren alueella, jolloin voidaan saavuttaa suurempi veden-poistokapasiteetti verrattuna vastaavaan tasaisen kaarevuusasteen omaavaan vedenpoisto vyöhykkeeseen. Tällä kasvavaan puristuspameesecn perustuvalla ratkaisulla voidaan saavuttaa jopa 30 % kuiva-ainepitoisuus rahtaan viiraosan jälkeen. Muodostusosalta voidaan tällöin poistaa energiaa kuluttavia imulaatikoita ja/tai 10 imuteloja, jolloin kuiturainan valmistukseen kuluva energiamäärä pienenee. Näin saavutettava energiansäästö voi olla jopa 1-3 MW.

Vcdenpoistolaitteen kaarevuussäteen muuttaminen voidaan valita valmistettavan kuiturainan mukaan, Nopeasti suotautuvilla massoilla vcdenpoistolaitteen kaare-15 vuussäde voi pienetä nopeammin kuin hitaammin suotautuvilla massoilla. Muut-tuvasäteisen vcdenpoistolaitteen sijainti on alkuvedenpoiston jälkeen, positiossa, jossa kuititraina on jo suotautunut ja se kestää puristusta. Edullisesti rainan kuiva-ainepitoisuus on yli 4 % kun se saapuu muuttuvasäteiselle vedcnpoistolaitteelle.

20 Erässä keksinnön suoritusmuodossa voidaan kaksiviiraosuudelle muodostaa kaksi vastakkaisiin suuntiin vaikuttavaa vedenpoistovyöhykettä ennen mainittua ainakin yhtä kaarevaa vedenpo istovyöhykettä. Ensimmäinen vedenpoistovyöhyke voidaan muodostaa kiinteästä muodostuskengästä, jossa on olennaisesti suora kansi ja kannen läpi ulottuvat aukot, Perälaatikko syöttää massasuspensiosuthkun ensim-25 mäisen muodostuskengän alkupäähän. Ensimmäinen muodostuskenkä ei aiheuta pulseeraavaa vedenpoistoa edes silloin, kun vedenpoistoa tehostetaan alipaineella.

Kun pciälaatikon massasuspensiosuihku ohjataan pulseeraamaltoman, olennaisesti suorakantisen, imullisen ensimmäisen muodostuskengän päälle voidaan mas-30 sasuspensiosuihkun lentoon lähtöä ja pisaroitumista (stock jump) oleellisesti pienentää, koska massasuspensiosuihku laskeutuu suuren avoimen pinta-alan omaa- 5 valle pulseeraamattomalle pinnalle. Vedenpoiston välitön alkaminen heti isku-kohdassa vaimentaa iskuenergiaa. Listapöydän kärki ei kaavaa vettä ja ole omalta osaltaan aiheuttamassa ’’stock jumpia”. Myös suihkun suuntaus on joustava, 5 Myös toinen vedenpoisto vyöhyke voidaan muodostaa kiinteästä muodostusken-gästä, jossa on kannen läpi ulottuvia aukkoja. Toisen muodostuskengän kansi voi olla ainakin osittain kaareva, mutta muilta osin toisen muodostuskengän rakenne vastaa ensimmäisen muodostuskengän rakennetta.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisten piirustusten kuvioihin viitaten.

KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen sivukuva eräästä keksinnön mukaisesta 15 muodostusosasta.

Kuviossa 2 on esitetty suurennos kuviossa 1 esitetystä vcdenpoistolaitteesta, jossa on kaareva vedenpoistovyöhyke, 20 Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen sivukuva eräästä toisesta keksinnön mukaisesta muodostusosasta.

Kuviossa 4 on esitetty suurennos kuviossa 3 esitetyn muodostusosan alkupäästä.

25

EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN SELOSTUS

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomainen sivukuva eräästä keksinnön mukaisesta muodostusosasta.

30 6

Muodostusosa käsittää ensimmäisen viirasi 1 mukan 11, joka kiertää muodostuste-lan 12a yli sekä toisen viirasilmukan 21, joka kiertää ensimmäisen ohjaustelan 22a yli. Ensimmäisen viiran .11 kulkusuuntaa on merkitty nuolella SI ja toisen viiran 21 kulkusuuntaa on merkitty nuolella S2, Ensimmäinen viira 13 ja toinen viira 21 5 muodostavat suppenevan kidan G siten, että viirat 11, 21 yhtyvät muodostustelan 12a alueella. Perälaatikko 30 syöttää massasuspensiosuihkun viirojen 11, 21 väliseen kitaan G. Yhtymiskohdan jälkeen viirat 11,21 kulkevat määrätyssä sektorissa muodostustelan 12a ulkopinnalla, johon muodostuu ensimmäinen kaareva vedenpoisto vyöhyke 21. Tämän ensimmäisen kaarevan vedenpoistovyöhykkeen Z1 10 jälkeen seuraa olennaisesti suora kaksiviiraosuus, jossa on kaksi vedenpoisto-vyöhykettä 22, 23. Toinen vedenpoistovyöhyke 22 muodostuu ensimmäisen vii-ralenkin 11 sisällä olevasta ensimmäisestä Sistakantisesta imulaatikosta 40a ja kolmas vedenpoistovyöhyke 23 muodostuu toisen viiralenkin 21 sisällä olevasta toisesta Iistakantisesta imulaatikosta 50a. Kolmannen vedenpoistovyöhykkeen Z3 15 jälkeen seuraa neljäs vedenpoistovyöhyke 24, jossa viirat 13, 23 kulkevat kaarevalla ohjauspinnalla varustetun vedenpoistolaittecn 100a yli. Tämän jälkeen seuraa loivasti kaareva kaksiviiraosuus, jossa viirojen 11, 21 välissä kulkevasta Tainasta W poistetaan vettä ensimmäisen viiran 11 alla olevalla ensimmäisellä imu-laatikkoparilla 60. Tämän loivasti kaarevan kaksiviiraosuuden lopussa toisen vii-20 ran 21 kulkusuuntaa käännetään toisella ohjaustelalla 23 ja johdetaan paluukier-toon. Toisen ohjaustelan 23 kohdalla toinen viira 21 erotetaan ensimmäisestä viirasta 11 erotuskohdassa SI, jonka yhteydessä raina W tartutetaan toisella imulaa-tikkoparilla 70 ensimmäiseen viiraan 11 ja kuljetetaan ensimmäisen viiran 11 yläpinnalla kolmannen ohjaustelan 13 yli pick-up kohtaan P, jossa raina W siirretään 25 puristinosan pick-up kudokselle 31.

Kuiturainan W kuiva-ainepitoisuus on yli 4 %, edullisesti alueella 6-12 % neljännen vedenpoistovyöhykkeen 24 tuloreunalla kuviossa 1 esitetyssä muodostusosa ssa.

30 7

Kuviossa 2 on esitetty suurennos kuviossa 1 esitetystä vedenpoistolaitteesta 100a, joka käsittää staattisen akselin 110, jonka ympärille on sovitettu pyörivä hihna 120. Pyörivä hihna 120 muodostaa liikkuvan, kaarevan pinnan. Akseli 110 muodostuu edullisesti poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisesta ontosta kappa-5 leesta, jonka ulkopintaan on tuettu tukielimiä 111, 112, 113, 114, jotka muodostavat hihnalenkin 120 kulkuradan. Hihnalenldn 120 kulkurata muodostaa olennaisesti elliptisen radan, jossa on ainakin yksi, elliptisestä muodosta poikkeava, kaareva osuus El. Elliptisestä muodosta poikkeavan, kaarevan osuuden El kaaren kaarevuusaste kasvaa progressiivisesti hihnalenkin 120 kulkusuunnassa, Voidaan .10 ajatella, että kaareva osuus El muodostuu suuresta määrästä lyhyitä osakaaria siten, että osakaarien säteen Rl, R2 pituus lyhenee progressiivisesti hihnan 120 kulkusuunnassa, jolloin kaaren kaarevuusastc kasvaa progressiivisesti.

Kuviossa 2 esitetyn vedenpoistoiaitteen 100a staattinen, ontto akseli 110 toimii 15 samalla voiteluainesäiliönä, josta ensimmäinen voitelupumppu B pumppaa voiteluainetta V pyörivän siirtohihnan 120 ja tukielimen 111 väliseen tilaan. Vedenpoisto laite 100 käsittää lisäksi kaavarin K, jolla siirtohihnan 320 mukanaan kuljettama voiteluaine V ohjataan takaisin voiteluainesäiliöön. Koska vedenpoistolaite 100a on alapositiossa, tarvitaan vielä toinen voiteluainepumppu C, jolla pumpa-20 taan kaavarin K keräämä voiteluaine V voiteluainesäiliönä toimivaan onttoon akseliin 110. Vedenpoisto laitteessa 100a käytettävä hihnasilmukka 120 on sileäpin-tainen, vettä läpäisemätön hihna, jossa voi olla vettä vastaanottavia uria tai so-keaporauksia. Hihnasilmukan 120 pinta on muotoiltu siten, että se ei suurillakaan puristuspaineilla aiheuta kuiturainan W markkeerausta. Tällöin hihnasilmukan 25 120 pinnan avoimuusaste on pieni ja vesi poistuu kuiturainasta valtaosin ulkopuo lisen muodostusviiran 11,21 läpi. Vedenpoistolaitteella 100a saadaan täten aikaan kuiturainan W kulkusuunnassa kasvava vedenpoistopaine, jolloin kuiturainasta W poistuu vettä myös vedenpoistoiaitteen 100a loppuosassa.

30 Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen sivukuva eräästä toisesta keksinnön mukaisesta muodoslusosasta. Ensimmäinen viira 11 on ohjattu kulkemaan ensimmäisen 8 rintatelan 12 yli toinen viira 21 on ohjattu kulkemaan toisen rintatelan 22 yli. Viirat 11, 21 muodostavat rintatelojen 12, 22 jälkeisellä osuudella suppenevan kidan G ja sitä seuraavan kaksiviiravyöhykkeen. Ensimmäisen viiralenkin 11 sisälle, välittömästi ensimmäisen rintatelan 12 jälkeen on sijoitettu ensimmäinen veden-5 poistovyöhyke Z10, joka muodostuu ensimmäisestä kiinteästä, pulseeraamatto-masta muodostuskengästä 40. Pcrälaatikko 30 syöttää massasuspensiosuihkun kitaan G, ensimmäisen viiran 11 päälle, ensimmäisen muodostuskengän 40 alkuun. Toisen viirasilmukan 21 sisälle, välittömästi toisen rintatelan 22 jälkeen on sijoitettu toinen vedenpoistovyöhyke Z20, joka muodostuu toisesta, kiinteästä, 10 pulseeraamattomasta muodostuskengästä 50. Toisen muodostuskengän 50 jälkeen ensimmäinen viira 11 ja toinen viira 21 kulkevat kolmannen vedenpoistovyöhyk-keen Z30 yli, joka muodostuu kaarevan pinnan omaavasta ensimmäisestä vedenpoisto laitteesta 100b. Kolmannen vedenpoistovyöhykkeen Z30 jälkeen seuraa suora, viistosti alaspäin suuntautuva kaksiviiraosuus, jota seuraa neljäs vedenpois-15 tovyöhyke Z40, joka muodostuu kaarevan pinnan omaavasta toisesta vedenpoisto-laitteesta 100a. Neljännen vedenpoistovyöhykkeen Z4 lopussa toinen viira 21 ohjataan paluukiertoon, jolloin raina W seuraa ensimmäisen viiran II yläpinnalla, viistosti ylöspäin suuntautuvalla osuudella pick-up kohtaan P, jossa raina W siirretään puristinosan pick-up kudokselle 31.

20

Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa vedenpoistosta tulee symmetrinen kun . ensimmäinen vcdenpoistolaite 100b poistaa vettä viirojen 11,21 välissä kulkevasta massasuspensiosta toisen viiran 21 läpi ja toinen vedenpoisto laite 100a poistaa vettä viirojen 11,21 välissä kulkevasta massasuspensiosta ensimmäisen viiran 11 25 läpi.

Kuviossa 4 on esitetty suurennos kuviossa 2 esitetyn muodostusosan alkupäästä. Ensimmäisessä muodostuskengässä 40 on tuloreuna 43 ja jättöreuna 44 sekä aukoilla 42 varustettu kansi 41, joka tulee ensimmäisen viiran 11 sisäpintaa vasten. 30 Ensimmäinen muodostuskenkä 40 on edullisesti yhdistetty alipainelähteeseen (ei esitetty kuviossa), jolloin ensimmäisen muodostuskengän 40 kannen 41 aukkojen 9 42 kautta kohdistetaan rainaan alipainevaikutus. Ensimmäisen muodostuskengän 40 kansi 42 on edullisesti suora ainakin perälaatikon 30 syöttämän massasuspen-siosuihkun iskukohdan ja kannen 42 jättöreunan 44 välisellä alueella. Ensimmäinen muodostuskenkä 40 aiheuttaa ensimmäisen viiran 11 päällä kulkevaan kuitu-5 massaan pulseeraamatonta vedenpoistoa. Ensimmäisellä muodostuskengäilä 40 voidaan poistaa kuitumassasta runsaasti vettä. Ensimmäisen muodostuskengän 40 kannen 41 aukkojen 42 määrittämä avoin pinta-ala on 30-90 %, edullisesti 40-70 % kannen 41 tuloreunan 43 ja kannen 41 jättöreunan 44 välisestä aukollisesta 42 alueesta.

10

Toisen muodostuskengän 50 rakenne vastaa ensimmäisen muodostuskengän 40 rakennetta. Toisessa muodostuskengässä 50 on tuloreuna 53 ja jättöreuna 54 sekä aukoilla 52 varustettu kansi 51, joka tulee toisen viiran 21 sisäpintaa vasten. Toinen muodostuskenkä 50 on edullisesti yhdistetty alipainclähteeseen (ei esitetty 15 kuviossa), jolloin toisen muodostuskengän 50 kannen 51 aukkojen 52 kautta kohdistetaan rainaan alipainevaikutus. Toisen muodostuskengän 50 kansi 51 on alkuosallaan suora ja lopussa hieman kaareva. Toinen muodostuskenkä 50 aiheuttaa ensimmäisen viiran 11 ja toisen viiran 21 välissä kulkevaan kulumassaan pulseeraamatonta vedenpoistoa. Toisella muodostuskengäilä 50 voidaan poistaa kuitu-20 massasta runsaasti vettä. Toisen muodostuskengän 50 kannen 51 aukkojen 52 määrittämä avoin pinta-ala on 30-90 %, edullisesti 40-70 % kannen 51 tuloreunan 53 ja kannen 51 jättöreunan 54 välisestä aukollisesta 52 alueesta.

Ensimmäisen muodostuskengän 40 ja toisen muodostuskengän 50 välillä on limitys 25 H, Limitys H on edullisesti 0-200 mm, jolloin toisen muodostuskengän 50 aukolli-nen 52 alue alkaa siitä kohdasta, jossa ensimmäisen muodostuskengän 40 auko Uinen 42 alue päätyy. Aukollisct alueet 42, 52 voivat myös mennä hieman päällekkäin. Ensimmäinen viira 11 ja toinen viira 21 yhtyvät edullisesti toisen muodostuskengän 50 kannen 51 pinnalla vasta limityksen H jälkeen.

30 10

Toisen muodostuskengän 50 jälkeen ensimmäinen viira 11 ja toinen viira 21 kulkevat kolmannen vedenpoistovyöhykkeen Z30 yli, joka muodostuu kaarevan pinnan omaavasta ensimmäisestä vedenpoistolaitteesta 100b. Ensimmäinen veden-poistolaitc 100b on yiäpositiossa, mutta sen rakenne on periaatteessa sama kuin 5 kuviossa 1 esitetyn, alapositiossa olevan vedenpoistolaitteen 100a rakenne. Ensimmäinen vcdenpoistolaite 100b käsittää siten staattisen akselin 110, jonka ympärille on sovitettu pyörivä hihna 120. Pyörivä hihna 120 muodostaa liikkuvan, kaarevan pinnan. Pyörivän hihnan 120 pinta on vettä läpäisemätön ja sen pinta on edullisesti sileä tai uritettu. Akseli 110 muodostuu edullisesti poikkileikkauksel-10 taan suorakulmion muotoisesta ontosta kappaleesta, jonka ulkopintaan on tuettu tukieiimiä 111, 112, .113, 114, jotka muodostavat hihnalenkin 120 kulkuradan. Hihnalenkin 120 kulkurata muodostaa olennaisesti elliptisen radan, jossa on ainakin yksi, elliptisestä muodosta poikkeava, kaareva osuus El. Elliptisestä muodosta poikkeavan, kaarevan osuuden El kaaren kaarevuusaste kasvaa progressiivisesti 15 hihnalenkin 120 kulkusuunnassa. Voidaan ajatella, että kaareva osuus El muodostuu suuresta määrästä lyhyitä osakaaria siten, että osakaarien säteen Rl, R2 pituus lyhenee progressiivisesti hihnan 120 kulkusuunnassa, jolloin kaaren kaarevuusaste kasvaa progressiivisesti. Ensimmäisellä vedenpoistolaitteella 100b saadaan täten aikaan kuiturainan W kulkusuunnassa kasvava vedenpoistopaine, jolloin kuiturai-20 nasta W poistuu vettä myös vedenpoistolaitteen 100b loppuosassa.

Muodostusviirat 11, 21 on kolmannen vedenpoistovyöhykkeen Z30 kohdalla johdettu kulkemaan kyseisen kaarevan osuuden El yli hihnan 120 ulkopinnalla. Muodostusviirojen 11, 21 välissä kulkevaan massaan kohdistuu mainitulla kaare-25 valla osuudella El vedenpoistopaine, jonka suuruus riippuu viirojen 11,21 kireyden T ja viirojen 11, 21 kulkureitin kaarevan osuuden säteen Rl, R2 suhteesta T/(Ri, R2). Kun kaarevan osuuden El sade Rl, R2 pienenee progressiivisesti, viirojen 11, 21 välissä kulkevaan massaan kohdistuu progressiivisesti nouseva vedenpoistopaine. Tilanteessa, jossa kaarevan osuuden El alussa säde Rl on 1 m 30 ja kaarevan osuuden El lopussa säde R2 on 0,1 m, vedenpoistopaine kasvaa kym- 11 menkertaiseksi esim. arvosta 10 kPa arvoon 100 kPa. Vedenpoistopaine poistaa vettä pääasiassa toisen muodostusviiran 21 läpi.

Vedenpoisto laitteen 100 staattinen, ontto akseli 110 toimii samalla voitefuainesäi-5 liönä, josta ensimmäinen voitelupumppu B pumppaa voiteluainetta V pyörivän siirtohihnan 120 ja tukielimen 111 väliseen tilaan. Vcdenpoistolaite 100 käsittää lisäksi kaavarin K, jolla siirtohihnan 120 mukanaan kuljettama voiteluaine V ohjataan takaisin voiteluainesäiliöön.

10 Kuviossa 4 esitetty toinen vcdenpoistolaite 100a vastaa täysin kuviossa 1 esitettyä vedenpoistoiaitetta 100a.

Sekä kuviossa 1 että kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa käytetään muuttuvalla kaarcvuussäteellä varustettua vedenpoistoiaitetta 100a, 100b kaksiviiraosuudcl-15 la heti alkuvedcnpoiston suorittavien vedcnpoistoelintcn 40, 50, 40a, 50a jälkeen. Kuviossa 1 käytetään yhtä muuttuvalla kaarevuussäteellä varustettua vedenpoistoiaitetta 100a ja kuviossa 2 käytetään kahta peräkkäistä, muuttuvalla kaarevuussä-teeilä varustettua vedenpoistoiaitetta 100b, 100a. Kuviossa 2 esitettyä suoritusmuotoa voidaan myös modifioida siten, että rainan W kulkusuunnassa jäljempänä 20 oleva vcdenpoistolaite 100a korvataan ohjaustelalla, jolloin käytössä on vain yksi, muuttuvalla kaarevuussäteellä varustettu vcdenpoistolaite 100b.

Vedenpoistolaitteen 100a, 100b tukielimen .111 kaareva osuus El voi progressiivisesti kasvavan kaarevuusasteen sijaan muodostua kahdesta osakaaresta, jolloin 25 rainan kulkusuunnassa ensimmäisenä olevan osakaaren käärevuussädc Rl on suurempi kuin rainan kulkusuunnassa toisena olevan, osakaaren kaarevuussäde R2. Eräässä toisessa vaihtoehdossa tukielimen 111 kaareva osuus El voi muodostua kolmesta tai useammasta osakaaresta, jolloin rainan kulkusuunnassa seuraavana olevan osakaaren kaarevuussäde on aina pienempi kuin sitä edeltävän osakaaren 30 kaarevuussäde.

12

Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (9)

1. Muodostusosa käsittää ensimmäisen (11) ja toisen (21) viiralenldn, jotka muodostavat kaksiviiravyöhykkeen, joka käsittää ainakin yhden vedenpoistoelimen 5 (12a, 40), jolla suoritetaan alku vedenpoisto perälaatikon (30) syöttämästä mas- sasuspensiosta, ja mainittua ainakin yhtä vedenpoistoelintä (12a, 40) rainan kulkusuunnassa seuraavan, ainakin yhden vedenpoistolaitteen (100a, 100b), joka käsittää stationaarisen tukiakselin (110), johon on tuettu välimatkan päässä toisistaan olevia tukielimiä (111, 112, 113, 114), vettä läpäisemättömän hihnasilmukan 10 (120), joka on johdettu pyörimään stationaarisen tukiakselin (110) ympäri mainit tujen tukielinten (11.1, 112, 113, 114) tukemana, tunnettu siitä, että mainittu ainakin. yksi vedenpoistolaite (100a, 100b) käsittää lisäksi ainakin yhden kaarevan vedenpoistovyöhykkeen (Z4, Z30), jonka yli viirat (11, 21) on johdettu kulkemaan hihnasilmukan (120) tukemana, jolloin mainitun ainakin yhden kaarevan 15 vedenpoistovyöhykkeen (Z4, Z30) kaaren kaarevuusaste kasvaa hihnan (120) kulkusuunnassa siten, että viirojen (11, 21) välissä kulkevaan massasuspensioon kohdistuu kasvava vedenpoistopainc mainitulla ainakin yhdellä kaarevalla veden-poistovyöhykkeellä (Z4, Z30), joka kasvava vedenpoistopaine riippuu viirojen (11, 21) kireydestä (T) ja mainitun ainakin yhden kaarevan vedenpoisto vyöhyk-20 keen (Z4, Z30) kaarevuussäteestä (Rl, R2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden vedenpoistolaitteen (100a, 100b) mainittu ainakin yksi kaareva veden-poistovyöhyke (Z4, Z30) muodostuu kahdesta osakaaresta siten, että ensimmäisen 25 osakaaren kaarevuussäde (Rl) on suurempi kuin toisen, rainan kulkusuunnassa ensimmäistä osakaarta seuraavan, osakaaren kaarevuussäde (R2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että mainitun ainakin yhden vedenpoistolaitteen (100a, 100b) mainittu ainakin yksi kaareva veden- 30 poistovyöhyke (Z4, Z30) muodostuu kolmesta tai useammasta osakaaresta siten, että kunkin rainan kulkusuunnassa edeltävän osakaaren kaarevuussäde on suurempi kuin sitä seuraavan osakaaren kaarevuussäde.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että rnai-5 nitun ainakin yhden vedenpoistolaitteen (100a, 100b) stationaarincn akseli (110) muodostuu poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoisesta, ontosta kappaleesta, jonka sisäosa muodostaa voiteluaincsäiliön, josta voiteluainetta (V) pumpataan ensimmäisellä pumpulla (B) mainitun ainakin yhden kaarevan vedenpoistovyöhykkeen (Z4, Z30) muodostavan tukielimen (111) ja hihnasilmukan (120) väliin hihnasilmu-10 kan (120) voitelemiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että mainittua ainakin yhtä kaarevaa vedenpoisto vyöhykettä (Z4, Z30) edeltää kaksi vastakkaisiin suuntiin vaikuttavaa vedenpoistovyöhykettä (Z2, 73; Z10, Z20). 15

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat vedenpoistovyöhykkeet (Z10, Z20) muodostuvat ensimmäisen viiralenkin (11) sisälle asennetusta, ensimmäisestä pulseeraamattomasta muodostuskengästä (40), jossa on läpimenevillä aukoilla (42) varustettu kansi 20 (41), jolle perälaatikko (30) syöttää massasuspensiosuihkun ja toisen viiralenkin (21) sisälle asennetusta, toisesta pulseeraamattomasta muodostuskengästä (50), jossa on läpimenevillä aukoilla (52) varustettu kansi (51), jolloin viirat (11, 21) yhtyvät toisen muodostuskengän (50) alueella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen muodostuskengän (40) ja toisen muodostuskengän (50) välillä on limitys (H). 1 Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että ensimmäisen muodostuskengän (40) kannen (41) aukkojen (42) määrittämä avoin pin-30 ta-ala on 40-90 % kannen (41) aukoll isesta (42) alueesta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että toisen muodostuskengän (50) kannen (51) aukkojen (52) määrittämä avoin pinta-ala on 40-90 % kannen (51) aukollisesta (52) alueesta.

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muodostusosa, tunnettu siitä, että vastakkai siin suuntiin vaikuttavat vedenpoistovyöhykkeet (Z2, Z3) muodostuvat ensimmäisen viiralenkin (11) sisälle asennetusta, ensimmäisestä listakantisesta imulaatikos-ta (40a) ja toisen viiralenkin (21) sisälle asennetusta, toisesta listakantisesta imu-laatikosta (50a), joita edeltää toisen viiralenkin (21) sisällä olevalle muodostuste-10 lalle (22a) muodostettu vedenpoistovyöliykc (Zl).