FI118319B - Skaalattava langattoman viestinnän verkko ja menetelmä - Google Patents

Description

118319

1 I

f ;

Skaalattava langattoman viestinnän verkko ja menetelmä

Keksintö koskee yleisesti langattoman viestinnän verkkoja ja erityisesti skaalattavaa langattoman viestinnän verkkoa ja 5 menetelmää langattoman viestinnän verkon kapasiteetin lisäämiseksi .

Langattomat viestintäjärjestelmät kuten analogiset ja digitaaliset matkaviestinjärjestelmät, henkilökohtaiset viestin-10 täjärjestelmät (PCS, personal communication systems) ja muut saman kaltaiset langattomat viestintäjärjestelmät tarjoavat suuren vapauden käyttäjilleen. Langattoman viestintäjärjestelmän käyttäjä on lähes aina saavutettavissa ja voi itse saavuttaa muut liikkuessaan tien päällä tai ollessaan kotona 15 tai toimistossa. Ja huolimatta langattoman viestintäjärjestelmän perustan monimutkaisuudesta, käyttäjälle se on yhtä helppokäyttöinen kuin puhelinnumeron valitseminen.

Joskus käyttäjä ei pysty ottamaan tai saamaan puhelua lan-*"’· 20 gattomassa viestintäjärjestelmässä tai menneillään oleva pu- helu katkeaa odottamattomasta. On muistettava, että ainakin * * osa langattomasta viestintäjärjestelmästä toimii radiotaa- • · · • · ’···* juuslinkissä (RF-linkissä) etäiskäyttäjän eli liikkuvan * · · * » ’·*·* käyttäjän ja järjestelmän välillä. Usea seikka vaikuttaa 25 siihen, miten ja miksi puhelua ei saa tehdyksi tai se kat- • · “f keaa. Yhtenä syynä on käytettävien radiotaajuuksien riittä- ♦ t "* mättömyys tietyllä palvelualueella. Radiotaajuusvarat ovat * rajalliset johtuen osittain radiotaajuusspektrin varauksesta • * · • · *...* kyseiselle sovellukselle. Televisiolähetykset on esimerkiksi 30 sallittu tietyllä radiotaajuusspektrin alueella, kun taas *”*: langattomille viestintäverkoille on varattu toinen osa ra- 2 118319 diotaajuusspektristä. Varaukset ovat sellaiset, että yhden järjestelmän käyttö ei synnytä häiriöitä toisessa järjestelmässä radiotaajuuden uudelleen käytön takia.

5 Jotkin langattoman viestinnän järjestelmäarkkitehtuurit, kuten standardiin IS-95-A:n mukaiset koodijakomonipääsyyn (CDMA) perustuvat langattoman viestinnän verkot, selviävät kuitenkin radiotaajuusrajoituksista sillä tavoin, että niissä usea käyttäjä voi käyttää yhteistä radiotaajuutta. Kapalo siteettiongelmat tai käyttäjille asetettavat rajoitukset päästä käyttäjäksi näihin järjestelmiin voi edelleenkin olla olemassa johtuen siitä, että järjestelmä pystyy käsittelemään vain rajoitetun käyttäjämäärän. Ratkaisuna tähän on tietenkin se, että lisätään järjestelmän kapasiteettia. Ny-15 kyiset järjestelmäarkkitehtuurit eivät valitettavasti kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta järjestelmän kapasiteetin helppoon lisäykseen.

Joku voisi esimerkiksi ajatella, että lisäämällä vain lait- ·:· 20 teistoa lisäkäyttäjien käsittelemiseksi voitaisiin ratkaista ··1» ·:1; kapasiteettiongelmat. Laitteiston lisääminen erityisesti #e1j1 CDMA-pohjaisissa langattoman viestinnän järjestelmissä syn- *:2: nyttää kuitenkin tiettyjä järjestelmän suorituskyvyn ongel- ··· mia. Esimerkiksi lisäkapasiteetti siinä muodossa, että lisä-ϊ.,.Σ 25 tään lähetinvastaanotintukiasemia (BTS) , tukiasemaohjaimia (BSC) ja matkaviestinkeskuksia (MSC), pienentää kunkin • · : 1·· MSC/BSC/BTS-ryhmän kokonaispeittoaluetta. Se merkitsee sitä, ··· *...· että syntyy lisää saumakohtia, so. enemmän rajapintoja peit- toalueiden välillä.

2 ··· · :11: 30 *·« • 1 • · · • ·· • · 3 118319

Lisäsaumakohdat viestintäjärjestelmässä voivat merkitä lisääntyviä kanavanvaihtoja/yhteysvastuun siirtoja ja erityisesti enemmän "kovia" kanavanvaihtoja. Lisäsaumakohdat voivat myös vaatia lisää prosessointivoimavarojen käyttöä ja 5 voivat siten merkitä äänen suurentuvaa viivettä liikenteen yhdistämisen takia ja lisääntyvää puhelun käsittelymenettelyn suoritusviivettä. Saumakohdat vaativat lisää järjestelmäsuunnittelua ja aiheuttavat monessa tapauksessa puhelun laadun heikentymisen.

10 CDMA-viestintäjärjestelmät käyttävät prosessia, joka tunnetaan nimellä "pehmeä" tai "pehmeämpi" kanavanvaihto, jotta puhelun laadun heikkenemistä saadaan vähennetyksi verrattuna kovaan kanavanvaihtoon. Tämä tapahtuu niin, että mahdollisia tetaan se, että matkaviestin viestii usean BTS:n kanssa. Pehmeää kanavanvaihtoa käytetään edullisesti silloin, kun matkaviestin liikkuu yhden BTS:n peittämältä alueelta toisen BTS:n peittämälle alueelle. Pehmeässä kanavanvaihdossa mat- kaviestin on aina aktiivisessa viestintäyhteydessä ainakin '·**· 20 yhden BTS:n kanssa myös silloin, kun se liikkuu järjestelmän läpi BTS-peittoalueelta toiselle BTS-peittoalueelle. Tämä on * * tuloksena kaikista BTS:istä, jotka toimivat tietyn yhteistä • · · • · *···* radiotaajuuksien sarjaa käyttävän BSC:n alaisuudessa.

• · « · ··· 25 Kovan kanavanvaihdon saumakohdilla on lähes aina negatiivi- • · ;;;* nen vaikutus puhelun laatuun ja niitä pyritään välttämään * · *” näin ollen niin paljon kuin mahdollista. Kova kanavanvaihto voi tapahtua silloin, kun matkaviestin liikkuu ensimmäisen • · · • · *...* BSC:n palvelemalta maantieteelliseltä alueelta toisen BSC:n 30 palvelemalle maantieteelliselle alueelle. Kanavanvaihto / « *”*i yhteysvastuun siirto ensimmäisen BSC:n palveleman BTS:n ja 118319 4 toisen BSC:n palveleman BTS:n välillä edellyttää sitä, että viestintälinkki yhdistetään toisessa BSC:ssä asianomaisen toiseen BSC:hen liittyvän BTS:n kautta. Kun kanavanvaihto on välttämätön, so. matkaviestin liikkuu ulos ensimmäisen BTS:n 5 palvelualueelta toisen BTS:n palvelemalle alueelle, matkaviestimen on yhdistettävä puhelu uudelleen toisen BSC:n kautta. Viestintäyhteys usean BTS:n kanssa ei ole yleensä mahdollinen tässä muodossa. Ja mikä vielä merkittävämpää, viestintäyhteys matkaviestimen ja BTS:n/BSC:n välillä katke-10 aa hetkeksi normaalisti. Täten voidaan huomata, että kapasiteetin lisääminen ylimääräisten MSC-, BSC- ja BTS-yksiköiden muodossa lisää saumakohtien määrää ja voi erityisesti aiheuttaa sen, että kovien kanavanvaihtojen / yhteysvastuun siirtojen saumakohdat lisääntyvät samoin kuin niihin liitty-15 vät palvelukatkokset.

Siksi on olemassa tarve langattoman viestinnän järjestelmä-arkkitehtuurista, joka on helposti skaalattavissa, laajen-nettavissa, kun järjestelmän käyttäjien lukumäärä kasvaa. Ja t - ' * * 20 mikä vielä tärkeämpää, tällaisen järjestelmän laajennuksen « · · •••J tulee olla kustannuksiltaan mahdollisimman pieni eikä se saa heikentää järjestelmän suorituskykyä.

··· • « • · ·«· ··♦ * · **’·* Kuvio 1 on kaaviokuva ennestään tunnetusta langattomasta 25 viestintäjärjestelmästä.

• · • · ♦ ·· • «t • ♦ T Kuvio 2 on kaaviokuva ennestään tunnetusta langattomasta « ♦ « · viestintäjärjestelmästä, jonka kapasiteetti on laajennettu • li .

• · ’».·* kaksinkertaiseksi.

*:· 30 «Ml ♦ * / 5 118319

Kuvio 3 on kaaviokuva kuvion 1 mukaisesta langattomasta viestintäjärjestelmästä joka on konfiguroitu uudelleen nyt kyseessä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti .

5

Kuvio 4 on kaaviokuva langattomasta viestintäjärjestelmästä, jonka kapasiteetti on laajennettu kaksinkertaiseksi nyt kyseessä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti.

10 Kuvio 5 on kaaviokuva langattomasta viestintäjärjestelmästä, jonka kapasiteetti on laajennettu kaksinkertaiseksi nyt kyseessä olevan keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti .

15 Keksintöä kuvataan usean edullisen suoritusmuodon osalta ja erityisesti standardin IS-95A, joka kuvaa koodijako-monipääsyyn perustuvan langattoman viestintäjärjestelmän (CDMA), mukaisen viestintäjärjestelmän osalta. Viitataan nyt * »·* ΐ··ί kuvioon 1; ennestään tunnettu langaton viestintäjärjestelmä ’ 20 10 sisältää esimerkiksi matkaviestinkeskuksen (MSC) 12 sekä *·· ensimmäisen tukiasemaohjaimen (BSC) 14 ja toisen BSC:n 16, [tmm jotka kukin palvelevat palvelualueita 18 ja 20 kokonaispal- · ”** velualueella 22. Kuten tiedetään tällaisista järjestelmistä, • · * · *** BSC:llä 14 ja 16 on kummallakin useita niihin liittyviä lä- ... 25 hetinvastaanotinasemia (BTS) 24 ja 26. Vaikka palvelualuetta • · • · 18 ja 20 kohti on esitetty vain kaksi BTSiää, on huomatta-va, että BTS:iä voi olla tätä enemmän tai vähemmän tarpeen ♦ · · ’•j;' mukaan poikkeamatta silti nyt kyseessä olevan keksinnön koh- • * *·;·* tuulliseksi katsottavasta suojapiiristä. MSC 12, BSC:t 14 ja ..ΙΓ 30 16 ja BTS:t 24 ja 26 on määritelty toimimaan standardin IS- 95A mukaisesti tarjoamaan langattomat viestintäpalvelut mat- 6 118319 kaviestimille (esitetty yleisesti numerolla 30), jotka toimivat palvelualueilla 18 ja 20. Jälleen on mainittava, että nyt kyseessä oleva keksintö ei rajoitu yhteen erityiseen viestintästandardiin, vaan sitä voidaan hyödyntää myös muis-5 sa standardeissa kuten analogisessa solukkomatkapuhelinjär-jestelmässä, GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile Communications), digitaalisessa solukkomatkapuhelinjärjestelmässä ja standardin IS-55 mukaisessa aikajakomonipääsyyn (TDMA) perustuvassa digitaalisessa matkapuhelinjärjestelmäs-10 sä, vain joitakin esimerkkejä mainittuna.

BSC:hen 14 liittyvät BTS:t tarjoavat, IS-95A-standardin mukaisesti, palvelun palvelualueella 18 käyttäen radiotaajuus-kanavia, tai kantotaajuuksia Cl ja C2. Samoin BSC 16 tarjoaa 15 palvelun alueella 20 käyttäen radiotaajuuskanavia Cl ja C2. Järjestelmän 10 osittaminen näin synnyttää kovan kanavanvaihdon saumakohdan 28 palvelualueiden 18 ja 20 välille. Se merkitsee sitä, että kun matkaviestin 30 liikkuu palvelualu-:«:* eelta 18 palvelualueelle 20, kanavanvaihto / yhteysvastuun ** ” 20 siirto matkaviestimen 30 osalta on tehtävä BTS.-stä 24, joka • ••ϊ liittyy BSC:hen 14, BTS:ään 26, joka liittyy BSCthen 16.

a • .· • •a * · *··’ Kuviossa 2 on esitetty viestintäjärjestelmän 10 laajennuss- • · *···* kenaario, jolla on viitenumero 10' . Järjestelmässä 10 esiin- 25 tyvillä elementeillä on kuviossa 2 sama viitenumero ja sen * * perässä kirjain "a". Elementeillä, jotka on lisätty kapasi- • a teetin laajentamiseksi, on sama viitenumero kuin järjestel- • · · ’•ί.* mässä 10 mutta sen perässä kirjain "b" . Järjestelmän 10' ka- • •a • a *···* pasiteetti on kaksinkertainen järjestelmään 10 verrattuna, ..*·* 30 ja laajennus on tehty lisäämällä MSC 12b ja BSC:t 14b ja *:’*ί 16b. BTS:iä ei ole selkeyden vuoksi esitetty kuviossa 2, 7 118319 mutta on huomattava, että niitä käytetään jokaisessa palvelualueessa 18a, 20a, 18b ja 20b. BSC:t 14a ja 16a tarjoavat edelleen palvelun vastaaville palvelualueille 18a ja 20a.

BSC:t 14b ja 16b tarjoavat palvelun palvelualueille 18b ja 5 20b. Kukin BSC:istä 14a, 16a, 14b ja 16b käyttää kantotaa juuksia Cl, C2, C3 ja C4 palvellakseen matkaviestimiä, jotka toimivat vastaavilla palvelualueilla. Kuten kuviosta 2 on nähtävissä, järjestelmän 10 laajennus järjestelmäksi 10' tällä tavoin on synnyttänyt lisää kovan kanavanvaihdon sau-10 makohtia. Kovan kanavanvaihdon saumakohta 28a säilyy BSC:n 14a ja 16a välillä, uusi saumakohta 28b syntyy BSC:n 14b ja 16b välille ja edelleen uusi saumakohta 28c syntyy välille BSC 16a / MSC 12a ja BSC 14b / MSC 12b. Kunkin palvelualueen fyysinen koko pienenee lisäksi, mistä aiheutuu lisääntyvä 15 kovien kanavanvaihtojen esiintymistiheys. Järjestelmä 10' ' tarjoaa tällä tavoin suuremman kapasiteetin niin, että on lisätty kaksi ylimääräistä kantotaajuutta ja lisälaitteistoa, mutta haittapuolella ovat pienemmät palvelualueet ja • 1 ···! enemmän kovan kanavanvaihdon saumakohtia.

····! * · 20 ··# •1 2 3t Viitataan nyt kuvioon 3; kuvion l järjestelmä 10 on esitetty I,/ siinä uudelleen konfiguroituna järjestelmänä 100 nyt kysees- • • « sä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti.

• · • « *** Järjestelmä 100 sisältää BSC:t 114 ja 116 konf iguroituna ... 25 tarjoamaan palvelu kummallakin palvelualueista 118 ja 120 • · • · yhdellä kantotaajuudella kantotaajuuksista Cl ja C2 alueita vastaavasti. BSC:t 114 ja 116 on esitetty niin, että ne tu- 2 • · *· 3 kisivat vain yhtä kantotaajuutta CX, mutta on ymmärrettävä, • · *"* että kuvatut kantotaajuudet voivat olla kantotaajuussarjoja.

30 Esimerkiksi Cl voi olla kantotaajuuksien sarja, joka sisäl-***** tää kantotaajuuden CA, CB, ... CN. Kantotaajuussarjojen Cl ja 118319 s C2 on kuitenkin oltava toisistaan eroavia. Lisäksi on mahdollista järjestää tietty määrä päällekkäisyyttä sen varalta, että joko BSC 114 tai BSC 116 pettää. Tällaisessa toteutuksessa kantotaajuuksien sarjaa, esimerkiksi sarja C2, joka 5 on varattu BSC:lie 116, voi käyttää myös toimiva BSC, so. BSC:n 114, siinä tapauksessa, että BSC, esimerkiksi BSC 116, pettää. Tämä on esitetty kuviossa 3 katkoviivalla.

Kummankin palvelualueen 118 ja 120 koko vastaa järjestelmän 10 100 kokonaispalvelualuetta 122, ja kumpikin palvelualue 118 ja 120 peittää jotakuinkin saman fyysisen alueen kuin koko-naispalvelualue 122. BSC:t 114 ja 116 on kytketty vastaavasti (käyttäen soveltuvaa edestakaista yhteyttä, jota ei ole esitetty kuviossa) tukiasemiin 124 ja 126, jotka kumpikin 15 BSC 114 ja 116 jakaa nyt loogisesti keskenään palvelun tarjoamiseksi matkaviestimille 30, jotka toimivat jommallakummalla palvelualueella 118 tai 120.

Kuten kuviosta 3 huomataan, järjestelmä 100 tarjoaa langat- ··· 20 toman viestinnän palvelut koko palvelualueelle 122 ilman, ···· ···-· että järjestelmässä olisi kovan kanavanvaihdon saumakohtaa.

··· Kumpikin BSC 114 ja 116 on kytketty edullisesti käyttämään *«·φ ·:··; BTS:iä 124 ja 126 ja käyttämään joko kantotaajuutta Cl tai C2 taikka molempia. Tyypillisessä BTS-laitteistossa, kuten *·· 25 sellainen, jota toimittaa Motorola Inc, Schaumburg, Illinois, on usean kantotaajuuden käyttömahdollisuus. Järjes- ·· j telmässä 100 kahden kantotaajuuden BTS:n jakaa loogisesti «·· ϊ.,,ί kumpikin BSC 114 ja 116. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa, jossa : BTS:ssä ei ole usean kantotaajuuden mahdollisuutta, kaksi ·“*. 30 yhden kantotaajuuden BTS:ää käyttää jaetusti samaa antennia ··· \# ja mahdollisesti muuta radiotaajuuksien lähetys- ja vastaan- • ♦ • · · • ·♦ » 9 118319 ottolaitteistoa kuten tehovahvistimia, ylä- ja alasuuntaisia taajuusmuuntimia yms. ja ne voidaan kytkeä vastaavasti kumpaankin BSC:hen 114 ja 116. Tässä viimeksi mainitussa järjestelyssä usean BTS:n voidaan ajatella jakavan loogisesti 5 sama fyysinen sijainti ja edelleen jakavan fyysisesti lähetys- ja vastaanottolaitteisto. Kuten jäljempänä huomataan soveltuva edestakainen yhteys (ei ole esitetty kuviossa) on järjestetty erillisenä kummallekin BSC:lle 114 ja 116.

10 Matkaviestin 30 hankkii pääsyn järjestelmään 100 tavalla, joka on määritelty soveltuvassa järjestelmästandardissa. Järjestelmä 100 on kuitenkin toteutettu edelleen niin, että se sisältää soveltuvan kuormanjako- ja suojauslogiikan, jonka avulla ja järjestelmän kuormitustilaan ja käytettävyyteen 15 perustuen matkaviestin 30 osoitetaan joko BSC:hen 114 tai 116. Esimerkiksi silloin, kun matkaviestin 30 yrittää päästä järjestelmään ja useampia matkaviestimiä on osoitettu BSCrhen 114, matkaviestin 30 voidaan osoittaa BSC:hen 116. BSC-osoitus voidaan perustaa myös matkaviestimen tyyppiin, ··· 20 palveluvaateeseen, sijaintiin ja/tai menneillään olevaan tai »M* •j· · ennustettavaan liikkeeseen. On vielä ajateltavissa, että ·;* järjestelmässä 100 toimivia matkaviestimiä 30 voidaan siir- ·«»· *:**: tää BSCiiden 114 ja 116 välillä järjestelmän tasapainotus- tarkoituksessa. On korostettava, että useita soveltuvia mat- • · * 25 kaviestimen osoituskriteereitä voidaan käyttää poikkeamatta silti nyt kyseessä olevan keksinnön kohtuulliseksi katsotta- t» • '·· vasta suojapiiristä.

* * • · ··· • ·': Viitataan nyt kuvioon 4; siinä on esitetty järjestelmä 100 • M * 30 laajennettuna järjestelmänä 100' . Vaikka edullisten suori- ··· )·, tusmuotojen selostuksessa puhutaan kapasiteetin laajennuk- .·, · sesta • M • · 10 118319 kaksinkertaiseksi, on ymmärrettävä, että suurempi tai pienempi laajennus voidaan toteuttaa yhtä hyvin poikkeamatta silti nyt kyseessä olevan keksinnön kohtuulliseksi katsottavasta suojapiiristä. Järjestelmän 100' olemassa oleville 5 elementeille, sellaisina kuin ne on esitetty kuviossa 3, on annettu sama viitenumero ja sen lisänä kirjain "a". Vastaavilla elementeillä kuin ne, jotka on esitetty kuviossa 3, mutta jotka on lisätty järjestelmän 100 kapasiteetin lisäämiseksi, on vastaava viitenumero ja sen perässä kirjain "b".

10

Viitaten edelleen kuvioon 4; järjestelmään 100' sisältyy BSC 114a, BSC 116a, BSC 114b, BSC116b kytkettynä vastaavasti MSCihen 112. Vaikka kuviossa on esitetty vain yksi MSC, käyttää voidaan myös useaa MSC:tä järjestelmän kapasiteetin 15 laajentamiseksi entisestään ja redundanssin lisäämiseksi. Kukin BSC 114a, 116a, 114b, 116b kytketään tukiasemiin (ei ole esitetty kuviossa 4) kokonaispalvelualueella 122 viestintäpalveluiden tarjoamiseksi kullakin palvelualueista * *!* ···· 118a, 120a, 118b ja 120b. Kuten huomataan, ja kuviossa esi- 20 tetään, kullekin BSC:lie 114a, 116a, 114b ja 116b osoitetaan ··· ***', yksi kantotaajuuksista Cl, C2, C3 ja C4 yhdessä palvelualu- «*·*· * * ... eista 118a, 120a, 118b ja 120b. Palvelualueet 118a, 120a, • « 118b ja 120b peittävät kukin jotakuinkin saman fyysisen alu- • i een, so. koko palvelualueen 122 (selvyyden vuoksi palvelu- #...e 25 alueet on esitetty erotettuna kuviossa 4) . BTS:t ovat monen • · ,··*, kantotaajuuden BTS-laitteistoja tai voivat olla yhden tai 9 *·· usean kantotaajuuden BTS-laitteistojen yhdistelmiä, jotka • e *

Hl jakavat fyysisesti saman antennin ja siihen liittyvän lait- • · 9 · teiston ja jakavat edelleen loogisesti saman fyysisen si- ...” 30 jainnin järjestelmässä 100. BSC.t 114a, 116a, 114b ja 116b • · 118319 voivat vaihtoehtoisesti toimia kantotaajuuspareina vastaavilla pareilla palvelualueita 118a, 120a, 118b ja 120b.

Kuten edellä on ilmaistu, soveltuva kuorman tasapainotus ja 5 suojauslogiikka (balancing and shedding logic) on toteutettu, joko osana BTS:ää ja/tai matkaviestimiä, mutta se voidaan toteuttaa osana BSC-yksiköitä. Matkaviestimet 30 hakevat pääsyä järjestelmään 100' soveltuvan standardin mukaisesti, ja niille osoitetaan yksi kantotaajuuksista ja täten 10 yksi BSC-yksiköistä 114a, 116a, 114b ja 116b, jotka palvelevat kokonaisaluetta 122.

Järjestelmä 100' on esitetty niin, että kaikki palvelualueet 118a, 120a, 118b ja 120b menevät tasaisesti limittäin ja 15 peittävät täysin kokonaispeittoalueen 122. On kuitenkin korostettava, että tukiaseman sijainnin ja kohdistuksen, antennin osituksen ja muiden ennestään tunnettujen palvelualueen konfiguroinnissa käytettävien menetelmien takia palvelualueissa voi olla siirtymää toistensa suhteen. Tällainen ,,*·* 20 järjestely on esitetty kuvion 5 järjestelmässä 100''. Samoja *·* ί viitenumerolta käytetään jälleen vastaavien elementtien ku- vaamiseksi, sillä erotuksella, että palvelualueiden 118a', 120a', 118b' ja 120b' viitenumeroihin on lisätty heittomerk- «·· ki ('). Nämä palvelualueet 118a', 120a', 118b' ja 120b' ovat «·· 25 nyt siirtyneet toistensa suhteen mutta niillä on yhteinen osa 132 kuviossa 5 esitetyn mukaisesti. Laajennus voidaan ·· * * * ** tällä tavoin ulottaa alkuperäisen kokonaispeittoalueen 122 * · *···* ulkopuolelle. Tai siten, mikä on myös edullista, että kasa- • · j taan resursseja paikallisalueelle, kuten osa-alueelle 132, ·«· ϊ,4#ϊ 30 missä viestinnän liikennetiheys on suuri, jolloin saadaan *·*

«•M

• · • * · • ·· 12 118319 edistetyksi viestinnän resurssien käyttöä tai käytettävyyttä.

Viitataan edelleen kuvioon 5; edelleen on huomattava järjes-5 telmien 100 ja 100' osalta, että BSC:t 114a, 114b, 116a ja 116b voivat olla, mikä myös on edullista, sijoitetut fyysisesti erilleen toisistaan. Siinä tapauksessa, että järjestelmässä on häiriö yhdessä BSC-asemassa, muut BSC:t ovat käytettävissä palvelun tarjoamiseksi kokonaispalvelualueelle 10 122 . Kapasiteetti voi pienentyä laiteosan häiriön johdosta, mutta palvelualuetta koskeva katkos saadaan estetyksi. BTS:t kullekin palvelualueelle sijoitetaan edullisesti yhteisen tukiasemakoteloinnin sisään ja yhdistetään antenniin, joka sijaitsee tukiasemassa. Vielä edullisemmassa ratkaisussa 15 BTS:t sijoitetaan yhteiseen laitekehikkoon tukiasemakoteloinnin sisässä.

Nyt kyseessä olevan keksinnön selostuksessa on annettu ym-märtää, että käytetään yhtä viestintästandardia palvelualu-20 eille. On korostettava, että voidaan myös toteuttaa järjes- • · · ·..! telmä, jossa ensimmäistä aluetta palvellaan viestintälait- * * teistolla, joka on ensimmäisen standardin mukainen, ja tois- » · · • · *··’ ta palvelualuetta palvellaan viestintälaitteistolla, joka on * · · • · *···* toisen standardin mukainen. Tämä voi olla esimerkiksi niin, 25 että ensimmäinen järjestelmä on sovitettu ääniviestintään ja • · toinen järjestelmä on sovitettu dataviestintään. Tai niin, • · *’* että kaikki järjestelmät on sovitettu äänivies tint ään, mutta eri viestintästandardien mukaisesti. Kummassakin tapauksessa • * * *·.·* korkean tason viestintäelementit jakavat yhteisen tukiasema- f t>·:* 30 laitteiston loogisesti, kun taas tukiasemat jakavat fyysi- « sesti tietyt lähetys- ja vastaanottolaitteet.

13 118319

Edellisessä on tuotu julki ja kuvattu nyt kyseessä olevan keksinnön useita edullisia toteutusmuotoja oheistettuihin kuvioihin viitaten. Alan asiantuntija huomaa kuitenkin, että 5 nyt kyseessä olevalla keksinnöllä on sovelluksia ohi tässä kuvattujen erityisten suoritusmuotojen. Keksintöä ei täten rajoiteta koskemaan vain esitettyjä edullisia suoritusmuotoja.

10 * ·· 1 • · · · • · «»· • 1 · 1 • · » · · • · • · »«1

• M

« · « · * · · • 1 · • · • · »·· • · · • · • · · « • · · * · · * · • · * · • · · » M» * · · · ·

Claims (5)

1. Langaton viestintäjärjestelmä (10'), joka käsittää: 5 ensimmäisen viestintäjärjestelmäohjaimen (114), joka toimii viestintäjärjestelmäprotokollan mukaisesti ja käyttää ensimmäistä viestintäresurssia, toisen viestintäjärjestelmäohjaimen (116), joka toimii vies-10 tintäjärjestelmäprotokollan mukaisesti ja käyttää toista viestintäresurssia, tunnettu siitä, että se käsittää 15 useita tukiasemia (124, 126), jotka on sijoitettu langattoman viestintäjärjestelmän palvelualueen sisään tarjoamaan yhteisesti viestintäpalveluja tälle alueelle, ensimmäisen tukiasemista (124) ollessa kytkettynä ensimmäiseen ja toiseen viestintäjärjestelmäohjaimeen ja kykenevä tarjoamaan ··· •**:t 20 palvelun ensimmäiselle peittoalueelle ensimmäisellä ja toi- ,1 2 sella viestintäresurssilla ja toisen tukiasemista (126) oi- *·· **··. lessa kytkettynä ensimmäiseen ja toiseen viestintäjärjestel- • · ... mäohjaimeen ja kykenevä tarjoamaan palvelun toiselle peitto- • ♦ • 1 "1 alueelle ensimmäisellä ja toisella viestintäresurssilla • · • · 25 niin, että ensimmäinen ja toinen viestintäresurssi esiinty- .. vät vastaavasti keskenään toisensa pois sulkevien ensimmäi- • · 1 * · · \..m sen ja toisen viestinnän kantotaajuuden kautta. • 1 « · · · • · 1 2

[· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langaton viestintäjärjes- • · *···’ 30 telmä (10'), jossa ensimmäinen (124) ja toinen (126) tu- • · · kiasema ovat monen kantotaajuuden tukiasemia, joihin sisäl- • ♦ • 1 » • ·♦ • · 118319 tyy keskenään toisensa pois sulkevien ensimmäisen ja toisen viestinnän kantotaajuuden käyttömahdollisuus.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langaton viestintäjärjes-5 telinä, jossa ensimmäinen viestintäresurssi on mukautettu tarjoamaan yhtä viestintäpalvelutyyppiä ja toinen viestintäresurssi on mukautettu tarjoamaan toista viestintäpalvelu-tyyppiä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen langaton viestintäjärjes telmä, jossa ensimmäinen ja toinen viestintäpalvelutyyppi käsittävät keskenään toisensa pois sulkevasti jonkin ryhmästä, johon kuuluu: ääni ja data.

5. Menetelmä langattoman viestinnän järjestämiseksi langat toman viestinnän palvelualueelle, joka menetelmä käsittää sen, että: järjestetään ensimmäinen viestintäohjain (114) toimimaan 20 viestintäprotokollan mukaisesti ja käyttämään ensimmäistä • · . viestintäresurssia, ja ·* · ' ·* * ·*·* • · .···, järjestetään toinen viestintäohjain (116) toimimaan viestin- • * .···. täprotokollan mukaisesti ja käyttämään toista viestintä- • · t«i 25 resurssia, • · • · • ·· .··*. tunnettu siitä, että • · #♦· • ♦ • « · • · · järjestetään lähetinvastaanotinasema (124), joka on kytketty * « 30 sekä ensimmäiseen viestintäohjaimeen että toiseen viestintä- • ·· • · *·*·* ohjaimeen ja * · • · · • ·» • · 118319 jaetaan lähetinvastaanotinasema loogisesti ensimmäisen vies-tintäohjaimen ja toisen viestintäohjaimen kesken käyttämään ensimmäistä ja toista viestintäresurssia vastaavasti keske-5 nään toisensa pois sulkevien kantotaajuuksien kautta, jotka kantotaajuudet lähetetään ja otetaan vastaan palvelualueella . • · · • · · · • · · · • · • · · • · · · • · ·1· • 1 « 1 • · · *** • · • · ·»· • · • · • ·· * ♦ » • · • · • · · • · • · · • · 1 • · • · φ * · • · • · • · φ • · • · • · · · • · · • · · m 1 118319 π