FI117646B - Tela - Google Patents

Description

1 117646

Tela

Esillä olevan keksinnön kohteena on paperi-, kartonki- tai jälkikäsittelykoneen tela.

Erityisesti keksinnön kohteena on komposiittirakenteinen keskeltä tuettu tela. Erityisen 5 edullisesti keksinnön mukaista komposiittirakenteista telaa käytetään paperi- tai kartonkikoneen levitystelana tai kalanterin ulosottotelana.

Edellä mainittuja keskeltä tuettuja teloja käytetään paperiteollisuudessa lähinnä ohjausteloina, levitysteloina ja ulosottoteloina. Niiden erityisominaisuus on, että niiden 10 taipumisominaisuudet poikkeavat tavanomaisista päistä tuetuista teloista. Niinpä niillä voidaan esimerkiksi kompensoida pituuseroja kudoksen reunan ja keskiosan välillä ja varmistaa, että kudokseen tai rataan ei muodostu ryppyjä taivuttamalla tela kaareutuvaksi radan tulosuunnasta poispäin (levitystela).

15 Eräs levitystelatyyppi on esitetty Fl patenttijulkaisussa 72766, jossa tela muodostuu ; lepotilassa kahdesta välimatkan päähän toisistaan sijoittuvasta samankeskisestä lieriömäisestä vaipasta, joskus puhutaan myös sisäputkesta ja ulkovaipasta, jotka on kiinnitetty toisiinsa telan pituussuunnassa telan keskeltä. Sisemmän vaipan yhteyteen on järjestetty akselitapit, jotka on laakeroitu pyöriviksi. Kun edellä kuvatun tyyppistä 20 telaa pyöritetään paperikoneessa tai vastaavassa, joko koneen kudos tai rata aiheuttaa telan sisempään vaippaan jonkinasteisen taipuman. Kyseinen taipuma ei kuitenkaan siirry ulompaan vaippaan, joka on siis kiinni sisemmässä vaipassa • · ainoastaan telan keskivaiheilta, vaan se pyrkii säilyttämään suoran lieriömäisen 'f * * · *;*·* muotonsa. Riippuen pelkästään ulomman vaipan jäykkyydestä voi ulompi vaippa joko * * · *· ‘1 25 pysyä käytössä suorana tai se voi taipua sisempään vaippaan nähden vastakkaiseen • * · » * suuntaan. Kummassakin tapauksessa kudoksen tai radan rypistymisriski on vältetty.

* · * * • « * · ···'''

Mainitusta Fl patenttijulkaisusta 72766 kannattaa lisäksi huomata, että siinä on kyseessä komposiittirakenteinen levitystela, jossa tela on valmistettu esimerkiksi ♦ 30 hiilikuituvahvisteisesta epoksimuovista.

* · · * * '··.;··· • * J.

• · * - V

.*··. Kalanterien ulosottoteloja käsitellään mm. patenteissa US-A-4,692,971, US-A- 1 5,438,920 ja patenttihakemuksissa WO-A1-9909329 ja WO-A1-9742375. Ne muistuttavat rakenteeltaan suuresti edellä kuvattua levitystelaa, ainakin niiltä osin, kuin • · ·

*·|·* 35 niiden rakenne liittyy esillä olevaan keksintöön. J

• · * · • * · 2 117646

Lisäksi sekä levitys- että ulosottotelaksi soveltuvaa ratkaisua käsitellään hakijan Fl | patenttihakemuksessa 20031384, jossa kuvataan telaa, jonka sisäputki on tavanomaisella tavalla laakeroitu koneen runkorakenteisiin. Varsinaisena keksintönä kyseisessä hakemuksessa on ulkovaipan tukeminen päistään koneen 5 runkorakenteisiin säädettävän laakeroinnin välityksellä niin, että ulkovaipan taipuman sekä suunta että määrä voidaan hallita.

Edellä kuvatuille keskeltä tuetuille teloille on luonteenomaista, että niiden ulkovaippa on suhteellisen joustava ja sisäputki on suhteellisen jäykkä. Kyseinen ominaisuus on 10 kuitenkin aikaansaatu sisäputken ja ulkovaipan keskinäisen mitoituksen ja/tai materiaalivalintojen kautta.

Eräänä usein vastaan tulevana ongelmana näillä teloilla, etenkin kalenterin ulosottoteloilla, on kuitenkin usein telan kriittinen ominaistaajuus. Kun 15 komposiittirakenteisen telan ulkovaippa on tuettu pelkästään sisäputkeen ja siihenkin tavallisimmin vain telan keskiosalta, jää tällaisen telan ensimmäinen kriittinen ominaistaajuus suhteellisen matalaksi, mikäli telan halkaisija säilytetään samana nykyisten ulosottotelojen kanssa. Ainoa tällä hetkellä tunnettu keino siirtää telan ominaistaajuutta korkeammalle muuttamatta telan materiaalia komposiitista teräkseksi 20 on telan halkaisijan kasvattaminen, mikä vaatisi halkaisijan nostamista noin 150 - 250 mm:llä nykyisin käytetyistä mitoista. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska •t' mainitun kokoluokan teloille ei esimerkiksi superkalantereissa ole tilaa.

* · · • * • · · • * *

Toisin sanoen telan kokorajoitus on määräävin ongelma, koska kalanterin hissin ja .f.

* * · * l 25 telan välin on täytettävä tietyt turvallisuusmääräykset. Toki myös telan suurempi halkaisija muuttaa nipistä tulo- ja nippiin menokulmia, millä kylläkin on suhteellisen • · · · •;;j vähäinen merkitys.

* · • · • · «

Siten esillä olevan keksinnön pyrkimyksenä on poistaa ainakin osa edellä esitetyn 30 tunnetun tekniikan mukanaan tuomista ongelmista.

• · * • · · • * * :**; Kun tarkastellaan tekijöitä, joilla telan ominaistaajuuteen voidaan vaikuttaa, * « · ·;··; huomataan, että telan kimmo-ominaisuuksilla on suhteellisen suuri vaikutus *. ominaistaajuuteen. Siten voidaan lähteä tarkastelemaan, olisiko mahdollista valmistaa * · * * * · 35 tela sellaisesta materiaalista tai materiaaleista, joiden kimmo-ominaisuuksia • · *·** hyödyntämällä kriittinen ominaistaajuus saataisiin kohotettua riittävän korkealle ϊ 3 117646 tarvitsematta kuitenkaan tinkiä telan kokovaatimuksista. Lopputuloksena esillä olevassa keksinnössä on päädytty telaan, jonka sisäputki ja ulkovaippa ovat kimmo-ominaisuuksiltaan erilaisia.

5 Jossakin mielessä samantyyppistä telaa käsittelee EP-A2-0 363 887, joka kuitenkaan ei puhu keskeltä tuetusta telasta, vaan tavanomaisesta telasta, joka koostuu useammasta erilaisesta kerroksesta. Ainakin osa kerroksista on valmistettu komposiittimateriaaleista, jotka on kelattu ainakin kahteen eri suuntaan. Esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa telan sisin kerros on kelattu kulmaan 75 ... 90 astetta 10 aksiaalisuuntaan nähden, eli toisin sanoen joko lähes tai aivan kehän suuntaisesti.

Uloin telan kerros puolestaan on kelattu 0 ... 35 asteen kulmaan aksiaalisuuntaan nähden. Näin valmistetun telan sisäisten jännitysten kerrotaan olevan radiaalisuun-nassa puristusjännityksiä, jolloin telassa ei pääse tapahtumaan kerrosten välisiä repeämiä. Myös muita edullisia ominaisuuksia mainitaan, kuten kyseisessä EP-15 hakemuksessa esitettyihin tarkoituksiin sopivat kimmo-ominaisuudet, ja aksiaalisuuntaisen venymisen hallinta.

Keksinnön mukanaan tuomista eduista kannattaa mainita muun muassa, että keksinnön mukaisilla keskeltä tuetuilla teloilla kriittinen ominaistaajuus on 20 saatu turvallisen korkealla jopa perinteisen kokoisilla ulosottoteloilla, ja - keksinnön mukaisia teloja voidaan komposiittirakenteisina käyttää superkalanterien ulosottoteloina, koska ne voidaan rakentaa riittävän * · · *. . pienikokoisiksi tarvitsematta tinkiä muista telan ominaisuuksista.

* · · • * • · • · * ** *| 25 Keksinnön mukaiselle paperi-, kartonki- tai jälkikäsittelykoneen keskeltä tuetulle telalle, joka tela muodostuu kahdesta telan keskialueelta toisiinsa tuetusta osasta, ns. | **· sisäputkesta ja ulkovaipasta, on tunnusmerkillistä, että telan sisäputken 0 · , *·*·' valmistusmateriaalin ominaisjäykkyys on olennaisesti suurempi kuin telan ulkovaipan valmistusmateriaalin ominaisjäykkyys.

* * * * 30 **· ·;*

Muut keksinnön mukaiselle telalle ominaiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

* * « * ***** * · \ Seuraavassa keksinnön mukaista telaa selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla • · · 35 oheisiin kuvioihin, joista • * **··’ kuvio 1 esittää Fl patentissa 72766 kuvattua tekniikan tason mukaista komposiitti- 117646 4 rakenteista keskeltä tuettua telaa, kuvio 2 esittää esillä olevan keksinnön erästä edullista suoritusmuotoa yhdessä Fl patenttihakemuksessa 20031384 tarkemmin kuvatun ulosottotelan erään ; rakennevaihtoehdon kanssa, ja 5 kuvio 3 esittää esillä olevan keksinnön erästä toista edullista suoritusmuotoa yhdessä Fl patenttihakemuksessa 20031384 tekniikan tasona kuvatun ulosottotelan erään rakennevaihtoehdon kanssa.

Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista Fl patentissa 72766 käsiteltyä 10 komposiittirakenteista keskeltä tuettua telaa 10. Se koostuu akselitapeille 12 ja 14 kiinnitetystä komposiittirakenteisesta sisäputkesta 16 ja sisäputken pituussuuntaiselle keskialueelle 18 kiinnitetystä niinikään komposiittirakenteisesta ulkovaipasta 20.

Keskeltä tuettujen telojen rakenteelle on perinteisesti ominaista, että telojen päätyalueella tai laajemmin sanottuna sillä alueella, josta telan ulkovaippa ei tukeudu 15 telan sisäputkeen, näiden välillä on rengasmainen rako 22, joka mahdollistaa esimerkiksi ulkovaipan 20 pysymisen suorana sisäputken 16 kaareutumisesta huolimatta, tai ulkovaipan 20 kaareutumisen sisäputkeen 16 nähden vastakkaiseen suuntaan. Perinteisesti keskeltä tuetuissa komposiittiteloissa sekä sisäputki että ulkovaippa on valmistettu joko samasta materiaalista, jolloin sisäputki on olennaisesti 20 paksumpi kuin ulkovaippa, millä varmistetaan sisäputken jäykkyys, tai niin, että sisäputki on terästä ja ulkovaippa komposiittimateriaalia.

• » ’· * * *, .** Kuvion 1 keskeltä tuettu tela toimii käytännössä niin, että radasta ja/tai kudoksesta * • · t aiheutuvan ratavoiman vaikuttaessa ulkovaipan 20 kautta telaan esimerkiksi kuviossa • * · *· *| 25 alaspäin ja telan tukeutuessa akselitapeistaan 12 ja 14 laakereiden välityksellä ; paperikoneen runkoon, pyrkii telan sisäputki 16 akselitappien 12 ja 14 väliltä ··· •••ϊ kaareutumaan alaspäin. Tämä taipumispyrkimys ei kuitenkaan siirry ulkovaippaan 20, • · · *...* koska se on tuettu sisäputkeen ainoastaan sisäputken keskiosalta eli siltä alueelta, "'? jossa sisäputken suunta on olennaisesti sama kuin laakerien keskilinjan kautta 30 kulkevan akselilinjan 24 suunta.

• · * * * • · • * · Tällöin ulkovaippa, paitsi välittää ratavoiman sisäputkeen, kaareutuukin ratavoiman • · · vaikutuksesta vastakkaiseen suuntaan eli kuviossa ylöspäin, koska ulkovaipan • · ·. reunaosien jäykkyys on pienempi kuin sisäputkeen tukeutuvan keskiosan. Tällöin siis • · · *“· 35 telan ulkovaippa ja sisäputki kaareutuvat vastakkaisiin suuntiin. Tunnetaan myös • ♦ '*··* rakenteita, joissa telan ulkovaippa pyritään pitämään suorana sisäputken 117646 5 kaareutumisesta riippumatta.

Ongelmana kuvatulla keskeltä tuetulla telaratkaisulla on mm. se, että tällaisen keskeltä tuetun telan kriittinen ominaistaajuus on hyvin matalalla, jolloin on suuri riski, että tela 5 lähtee pyöriessään resonoimaan.

Kuviossa 2 esitetään keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen tela yhdessä erään Fl patenttihakemuksessa 20031834 tarkemmin kuvatun tuentaratkaisun kanssa, joka tuentaratkaisu soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi 10 keksinnön mukaisen telan yhteydessä. Kyseisessä tuentaratkaisussa telan sisäputki on tuettu normaalisti koneen runkorakenteisiin, mutta ulkovaippaa ei ole jätetty tavanomaisella tavalla vapaaksi, vaan se on päädyistään tuettu edellisestä samaan runkorakenteeseen niin, että sen taipuman suuruus ja suunta on hallittavissa. Kuvion 2 esittämä tela 50’ siis koostuu ulkovaipasta 52’ ja sisäputkesta 54’, akseliholkista 56 ja 15 akselitapista 66. Telan 50’ sisäputki 54’ on tuettu laakerin 68 avulla pyörivästi kiinteään tukirakenteeseen 60, jolloin siis sisäputken 54’ akselitapin 66 ulkopää ei pääse liikkumaan radiaalisessa suunnassa. Ulkovaipan 52’ akseliholkki 56 on tuettu laakerilla 58 liikkuvaan laakeripesään 80. Laakeripesä 80 on tässä suoritusmuodossa tuettu johteilla 82 tukirakenteeseen 60 siten, että akseliholkki 56 ja sen mukana telan 50’ 20 ulkovaipan 52’ päätyosa pääsee liikkumaan johteiden 82 määrittämässä suunnassa.

Mainittujen johteiden asema on myös kierrettävissä radiaalisessa tasossa, jolloin telan .. ulkovaipan taipuman suuntaa voidaan ohjata. Samoin johteiden yhteyteen on järjestettävissä em. patenttihakemuksessa kuvatulla tavalla rajoittimet, joilla telan • i · ‘ *. ulkovaipan taipuman määrää voidaan säätää.

• · · • · · ; ; 25

Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa telan sisäputkea ja ulkovaippaa ei ole varsinaisesti ··· ;;; kiinnitetty toisiinsa, vaan sisäputkeen 54’, olennaisesti sen keskilinjalle CL, on tehty * · *···' pullistuma 58, jonka ulkohalkaisija vastaa olennaisesti ulkovaipan 52’ sisähalkaisijaa.

Edullisesti mainittu pullistuman 58 ulkohalkaisija on hieman suurempi kuin ulkovaipan ···:* 30 52’ sisähalkaisija, mutta vain siinä määrin, että sisäputki 54’ voidaan työntää ; * * * ulkovaipan 52’ sisälle aiheuttamatta minkäänlaista pullistumaa ulkovaipan 52’ ulkopintaan. Muita tapoja sisäputken ja ulkovaipan liittämiseksi toisiinsa ovat mm.

·;·· liimaus tai kutistus, tai ne voidaan muodostaa integraaliseksi rakenteeksi jo osien valmistuksen yhteydessä niiden ollessa komposiittimateriaalia, kuten myöhemmin * * · ”* 35 kuvion 3 yhteydessä esitetään.

• * • · · 117646 6

Varsinaisena erona esillä olevan keksinnön kannalta katsottuna on tässä telassa kuviossa 1 esitettyyn rakenteeseen verrattuna se, että keksinnön mukaisessa ratkaisussa telan sisäputki 54’ ja ulkovaippa 52’ on tehty selkeästi eri materiaaleista niin, että sekä telan ominaistaajuus että sen taipuma- ja kimmo-ominaisuudet saadaan 5 optimaalisiksi.

Lähtökohtana optimaaliselle ulosottotelan tai vastaavan toiminnalle on, että sisäputki on olennaisesti jäykempi kuin ulkovaippa. Sisäputken aksiaalisen kimmokertoimen tulisi olla vähintään 80 GPa, mielellään jopa 250 GPa. Nämä arvot ovat kuitenkin 10 suurempia kuin mitä tavallisesti hiilikuitulujitetuilla teloilla on mahdollista saavuttaa. Kimmokertoimen arvoihin 80 ... 250 GPa päästään valmistamalla sisäputki erittäin jäykistä kuiduista kelaamalla. Eräiden tarkoitukseen sopivien jäykkien kuitujen, joita tavallisessa kielenkäytössä kutsutaan terva- tai pikikuiduiksi, kimmokerroin Et on noin 400 GPa.

15

Tarkemmin sanottuna hiilikuituja on siis periaatteessa kahta tyyppiä, ns. PAN- pohjaiset kuidut ja pitch-pohjaiset kuidut. PAN-pohjaisissa kuiduissa käytetään lähtömateriaalina polyakryylinitriiliä, ja pitch-pohjaisissa kuiduissa öljynjalostuksesta saatavaa, lähinnä jätteeksi luokitettavaa pikeä. Pitch-pohjaisia kuituja kutsutaan 20 kansanomaisesti terva- tai pikikuiduiksi. Johtuen sekä lähtömateriaalin että valmistustekniikan erilaisuuksista on näiden pitch- pohjaisten hiilikuitujen kimmokerroin ..t parhaimmillaan lähes kaksinkertainen PAN-pohjaisiin kuituihin verrattuna. Kun näitä • · · pikikuituja kelataan telaa valmistettaessa lähes aksiaalisuuntaisesti, on mahdollista • · · 1 f • * · .* saavuttaa aksiaalinen kimmokerroin 160 ... 250 GPa silloin, kun rataleveys on yli 7 m.

• · · • · · * ; 25 Kun tela valmistetaan edellä kuvatusta materiaalista myöhemmin kuvattavalla tavalla, sisäputken taipuminen minimoituu ja on mahdollista päästä dynaamisesti nykyisten • · « "" superkalanterien ulosottotelojen ulkohalkaisijoihin, mikä on ylipäätään edellytyksenä • · *···* sille, että kuvattuja teloja voitaisiin käyttää korvaamaan aiemmin käytettyjä teräksisiä j ulosottoteloja, joilla on omat laakerointi ym. ongelmansa. f • · · 30 « · · *...* Toisin sanoen keksinnön mukainen tela voidaan valmistaa esimerkiksi niin, että * :***· ulkovaippa valmistetaan tavanomaisista kuiduista tavanomaisella tavalla eli * m 9 ·;··· kelaamalla, vaikkapa esimerkiksi US patentin 4,856,158 viitoittamalla tavalla, \ pääasiassa aksiaalisuuntaisilla kelauskulmilla, kelauskulma 0 .. 30 astetta * · * 35 aksiaalisuuntaan nähden, jolloin ulkovaipan kimmokertoimeksi tulee noin 60 ... 80 · **** GPa. Joissakin tapauksissa ulkoputki voidaan valmistaa myös jostakin tarkoitukseen 7 117646 sopivasta metallista, esimerkiksi teräksestä. Sisäputki kelataan vastaavasti pääosin aksiaalisuuntaisilla kulmilla 0 ... 30 astetta, mutta jäykemmistä kuiduista, jolloin sen kimmokerroin on noin 2 ... 4-kertainen ulkovaipan kimmokertoimeen nähden. Molemmissa vaipoissa on toki myös pikemminkin kehänsuuntaisesti kelattuja 5 kerroksia (+/- 45...+/-85) pitämässä vaippaa muodossaan. Siten termillä ’pääosin aksiaalisuuntainen’ tarkoitetaan sitä, että edullisesti yli 70% kerroksista on kelattu mainituilla aksiaalisuuntaisilla kulmilla.

Eräs toinen tapa vertailla sekä eri teloja tai telan osia ja niiden ominaisuuksia toisiinsa 10 on käyttää vertailuparametrinä ominaisjäykkyyttä laminaatin aksiaalisuunnassa, joka lasketaan kaavalla kaks = Eaks/p, jossa Eaks on kelatun putken tai vaipan laminaatin kimmokerroin aksiaalisuunnassa ja p on kyseisen putken tai vaipan tiheys, joka hiilikuidulla on luokkaa 1550 kg/m3. Ominaisjäykkyyttä vertailuparametrinä käyttäen saadaan ulkovaipan ominaisjäykkyydeksi k8k$ = 0.035 ... 0.055 GNm/kg ja sisäputkelle 15 kaks = 0.055 ... 0.165 GNm/kg. Kuitenkin on huomattava, että suuremmilla (yli 6,5 m) rataleveyksillä sisäputken ominaisjäykkyyden tulisi olla kaks = 0.10 ... 0.15 GNm/kg. Jos vertailun vuoksi lasketaan vastaava ominaisjäykkyys teräkselle, saadaan teräksen kaks· arvoksi 0.026, jolloin siis komposiittisen sisäputken ominaisjäykkyys on 4 ... 6-kertainen teräkseen verrattuna.

20

Kuvio 3 esittää keksinnön eräänä toisena edullisena suoritusmuotona, kuinka telan ;·, sisäputki 54” ja ulkovaippa 52” on mahdollista tukea tai kiinnittää toisiinsa. Tela 50” • ·· voidaan valmistaa esimerkiksi niin, että ensin sisäputki kelataan sopivan • · · muottikappaleen päälle, jonka jälkeen noudatetaan US patentissa 4,856,158 kuvattua • · · ‘ I 25 valmistustapaa. Toisin sanoen valmiin sisäputken päälle asetetaan kaksi muottiholkkia * · . niin, että ne jättävät telan keskikohdalla väliinsä alueen, johon telan osat toisiinsa • tt "" sitova ’kannas’ voidaan kelata valmistettaessa tela kokonaan • · *·'** komposiittimateriaaleista. Muottiholkkien vaipan paksuus vastaa luonnollisesti telan sisäputken ja ulkovaipan välisen rengasmaisen raon radiaalista dimensiota. Telan «·· •••j 30 valmistus eteenpäin tapahtuu siten, että muottiholkkien väliselle alueelle kelataan jo • « *···* edellä mainittu osat yhteen sitova kannas, jonka jälkeen kelaus ulotetaan koko telan pituudelle. Edellä mainittu kannas voi olla samaa materiaalia joko sisäputken tai *:♦·· ulkovaipan kanssa tai se voi olla jotakin erillistä tarkoitukseen sopivaa materiaalia.

* • · · * · · 35 Kuviossa 3 esitetään myös toista vaihtoehtoista tuentaratkaisua telan päädyille niitä • · *** tilanteita varten, joissa telan päätyjen on edullisempaa olla tuettuja. Tässä 8 117646 vaihtoehdossa telan sisäputki 54” on tuettu laakerin 42 ja laakeripesän 44 välityksellä asemaltaan säädettäväsi! paperikoneen, kartonkikoneen, jälkikäsittelykoneen tai vastaavan runkorakenteisiin. Telan 50” sisäputki 54” on molemmista päistään varustettu päätyholkilla 38, johon on kiinnitetty ulkovaipan 52” akseliholkin 30 sisätilan 5 kautta ulkoneva akselitappi 40. Akselitappi 40 on puolestaan ulommasta päästään tuettu laakerin 42 avulla pyörivästi laakeripesään 44. Laakeripesä 44 tukeutuu säätölaitteisiin 36, jotka on esitetty säätöruuveina. Toisin sanoen säätölaitteiden 36 avulla sisäputken 54” päätyä on mahdollista siirtää radiaalisuunnassa ulkovaipan 52” päätyyn nähden, jolloin ulkovaippaan 52” aiheutetaan taivutus halutulla tavalla. 10 Ulkovaippa 52" on puolestaan tuettu tuotantokoneen runkorakenteisiin 34 akseliholkin 30 ja laakerin 32 välityksellä.

Kuten edellä esitetystä käy ilmi, on kehitetty kokonaan uudentyyppinen keskeltä tuettu tela, jolla pystytään vähentämään tai peräti kokonaan eliminoimaan monia tekniikan 15 tason mukaisille teloille ominaisia ongelmia ja puutteita. On myös huomattava, että, vaikka keksinnön mukaisesta telasta edellä puhutaan pääasiassa kalanterin ulosottotelana, voi keksintöä soveltaa myös kaikkiin niihin kohteisiin, joissa keskeltä tuettua telaa käytetään. Samoin on huomattava, että vaikka kuvioissa 2 ja 3 esitetään pari tiettyä telan päädyn tuentaratkaisua, eivät ne millään tavalla viittaa siihen, että 20 keksinnön mukaisen telan yhteydessä olisi käytettävä pelkästään kyseisiä tuenta- /laakerointiratkaisuja, vaan myös muunlaiset tuentaratkaisut voivat tulla kyseeseen.

··/ Luonnollisesti myös tavanomainen päistään täysin lukemattomalla ulkovaipalla • ·1 varustettu tela, kuten kuviossa 1 on esitetty, kuuluu keksinnön suojapiiriin. Edellä • · · I \ esitetystä keksinnön selityksestä on myös lisäksi huomattava, että keksintöä on siinä • ·· ’ 1 25 selitetty vain parin esimerkinomaisen erityisen edullisen ja kaavamaisen suoritusmuodon valossa. Siten on selvää, että keksintö voi poiketa huomattavastikin • · · edellä esitetystä pysyen kuitenkin oheisten patenttivaatimusten määrittelemän • · **··' suojapiirin sisällä.

• a · 30 • · · · * · • · · «·1 * · • « • · · * « • · « • · · «·« · · • · • · ··♦

Claims (10)

117646

1. Paperi-, kartonki- tai jälkikäsittelykoneen keskeltä tuettu tela, joka tela muodostuu kahdesta telan (50’; 50”) keskialueelta toisiinsa tuetusta osasta, ns. 5 sisäputkesta (54’; 54”) ja ulkovaipasta (52’; 52”). tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) sisäputken (54’; 54”) valmistusmateriaalin ominaisjäykkyys on olennaisesti suurempi kuin telan ulkovaipan (52’; 52”) valmistusmateriaalin ominaisjäykkyys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’: 50”) 10 sisäputken (54’; 54”) kimmokerroin on olennaisesti suurempi kuin telan ulkovaipan (52’; 52”) kimmokerroin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) sisäputken (54’; 54”) kimmokerroin on 2 ... 4-kertainen verrattuna telan ulkovaipan 15 (52’; 52”) kimmokertoimeen.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) sisäputki (54’; 54”) on kelattu ns. terva- tai pikikuiduista.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) sisäputki (54’; 54”) on kelattu pääosin 0 ... 30 asteen kulmaan .. aksiaalisuuntaan nähden. • f « ·· • 'li * · ***.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että · f * ; 25 telan (50’; 50”) ulkovaippa (52’;52”) on valmistettu tavanomaisesta materiaalista, • « * · * kuten esimerkiksi hiilikuidusta tai lasikuidusta tai muun sopivan ominaisjäykkyyden • ·· ··*· omaavasta materiaalista, kuten esimerkiksi teräksestä. ««· ’ • · • · • · · .

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että i •••Γ 30 telan (50’; 50”) ulkovaippa (52’; 52”) on kelattu pääosin O ... 30 asteen kulmaan aksiaalisuuntaan nähden. * • · · « « • · • · · .;··· 8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) ulkovaippa (52’; 52”) on tuettu pituussuuntaiselta keskialueeltaan *:::* 35 sisäputkeen (54’; 54”). • · • · ;< *t· 117646

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen tela, tunnettu siitä, että telan (50’; 50”) ulkovaippa (52’; 52”) on päädyistään tuettu laakeroinnin (58; 32) välityksellä paperikoneen, kartonkikoneen, jälkikäsittelykoneen tai vastaavan runkorakenteisiin. 5 * · * ·· • · i * · ··· * · * · • · · • · · • · • * * * Φ • · * · *·· * m • · • · m • * · ··«« • * * • · . * * • · · ··· * · * · ***' * · ♦ • · · • * · *·· j' ··· • · * · • · · : : 11 'f 117646