FI117082B

FI117082B - Esteröityjä kasvisteroleita sisältävä pastatuote

Info

Publication number: FI117082B
Application number: FI20020265A
Authority: FI
Inventors: Pirjo Alho-Lehto; Tiina Aalto; Jari Ekblom
Original assignee: Raisio Yhtymae Oyj
Priority date: 2002-02-08
Filing date: 2002-02-08
Publication date: 2006-06-15
Also published as: PL374570A1; JP4652690B2; KR100984861B1; AU2003202616A1; WO2003065822A1; DE60320216D1; KR20040083502A; JP2005516601A; FI20020265A; ATE391427T1; US20110008496A1; EP1471801A1; US20050019470A1; ES2305436T3; DE60320216T2; FI20020265A0; PL205006B1; EP1471801B1

Description

Esteröityjä kasvisteroleita sisältävä pastatuote - Pastaprodukt som innehäller växtsteroler Tämä keksintö liittyy elintarvike- ja ravitsemusalaan. Erityisesti se koskee pa 5 pastatuotteita. Uudella pastalla on lisätyistä aineosista johtuen parantunut kei ja veren seerumin kolesterolia aientava vaikutus. Kolesterolia alentavaa vaiki synergistisesti lisätä lisäämällä edelleen liukoisia ravintokuituja.

Pastatuotteita kulutetaan nykyisin lisääntyvässä määrin ja on kasvava tarve h sille pastoille, joilla on hyvä ravintoarvo ja hyvä keitonkestävyys. Pasta on h 10 mistettavaa ruokaa ja sen tähden sen kysyntä on suuri modernissa ruuanvalm myös laitoskeittiöiden piirissä. Perinteisesti pastat valmistetaan durumvehnäs durum), mutta tätä nykyä monet valmistajat käyttävät, pääasiallisesti taloudel myös pehmeää vehnää (Triticum aestivum).

Pastan maku on mieto ja väri vaaleankeltainen. On myös värjättyjä pastoja, j< 15 merkiksi tomaattia, pinaattia tai muuta vihannes- tai kasvimateriaalia tai esim Pastat voidaan myös maustaa mausteilla tai yrteillä. Vaalean durumpastan lis noilla on myös täyteläisempiä pastoja, kuten pastoja, jotka on valmistettu tun kokoviljasta, kuitupastoja tai pastoja, joissa on jotain muuta viljaa kuin vehnt . e raa, ruista tai ohraa, tai pastoja, joita on rikastettu soija- tai munaproteiineilla • · « • · ft ***,' 20 ja mineraaleilla.

• · • · · ·· · • · \ Pastan valmistamiseksi tarkoitetussa menetelmässä taikina sekoitetaan jauho: \: tyhjiössä (vakuumissa), se puristetaan pronssi- tai teflonpinnoitettujen suuttin • · « * # \ *: kuivataan korkeassa tai hyvin korkeassa lämpötilassa. Erityissuuttimilla ja -k »·· ’··· ’ pastat voidaan muotoilla haluttuun kokoon ja muotoon. Siten pastat voivat oi 25 leikattua spagettia tai lyhyeksi leikattuja pastoja tai erityistuotteita, kuten lasa * · · liatelle. Pastan muotoilemisen jälkeen se kuivataan kosteuspitoisuuteen, joka j *· ··* ton vrtivat npmctno allviiCAmmilln lärnnÄtilmllp 1 o niciomr 2

Pastatuotteiden rakenneominaisuuksilla on merkittävä rooli määritettäessä ki pullista hyväksyntää. Rakenne on perinteisissä pastaa kuluttavissa maissa tärl esim. maku tai väri. Rakenneominaisuudet voidaan määritellä kiinteydeksi, k deksi ja elastisuudeksi ja ne liittyvät suoraan keitonkestävyyteen. Pinnan tart' 5 ei-toivottu ominaisuus. Keitetyn pastan pitäisi olla syötäessä "ai dente”.

Pehmeästä vehnästä valmistetuilla pastoilla on pehmeämpi ja vähemmän ”al ne kuin durumpastoilla. Suurempien kuitumäärien lisäys voi rikkoa proteiini! pinnalla ja sentakia tärkkelyksen amylaasi voi liueta ("valua") keitinveteen, vintokuitujen, kuten kauran β-glukaanin käyttäminen, antaa paremman keitoi 10 kuin liukenemattomien kuitujen käyttäminen (Marconi et ai., Cereal Chemisl ss. 133 - 139). Muilla kuiduilla voidaan kuitenkin saada aikaan suhteellisen t kestävyys kun kuituja käytetään lisätyn gluteenin tai muiden proteiinien kans (Gillmore et ai, US 4,976,982; Marconi, Cereal Foods World 46(11) 2001 ss

Riippumatta pastan valmistuksessa käytetystä vehnälajikkeesta pastan keiton 15 hyvin paljon riippuvainen vehnän ja vehnägluteenin laadusta. Muiden viljoje tokuitujen lisäämisellä on taipumus heikentää gluteenimatriisia ja lisätä keiti: van amyloosin määrää, minkä tähden se rajoittaa pastan rikastamiseen käytet määrää.

• » • » i * · · * * * * . Tärkeimmät pastan keitonkestävyyteen vaikuttavat tekijät ovat hävikki keitet • · » *•9 .\ : 20 tetyn pastan rakenne. Keitetyn pastan pinnan takertuvuus liittyy läheisesti tär * *! **’·. liukoisuuteen. Keittämisen aikana tärkkelysrakeet gelatinisoituvat ja turpoav; ** lyksen amyloosiosa voi valua ulos rakeista keitinveteen. Amyloosi voidaan h * l :***; tyn pastan pinnalla mikroskopoimalla. lQÖ-% dummia olevassa pastassa vok * · * jatkuva proteiinifaasi pastan pinnalla. Liikakypsennys tai sellaisten aineosien 1 jotka alentavat tai heikentävät pastan gluteenia, voivat vaikuttaa tähän proteii • « » edistää amyloosin valumista.

3 parantaneet keittolaatua eivätkä ne myöskään vähentäneet pastan tarttuvuutta, tiettyjen emulgointiaineiden, erityisesti monoglyseridien, lisäys vähensi tarttu ransi keitonkestävyyttä (Matsuo et a/., Cereal Chemistry 63(6) 1986 ss. 484 -ai., Cereal Chemistry 66(4) 1989 ss. 276 - 282). Monoglyseridejä on myös lis 5 siin pastatuotteisiin, erityisesti suurtalouspastoihin, keitonkestävyyden lisääm noglyseridien haitta on, että ne ovat ruoan lisäaineita, jotka eivät ole EU:ssa t pastatuotteissa.

Tiedetään, että kasvisteroleilla ja -etanoleilla sekä niiden estereillä on seerum alentava vaikutus. Stanolin rasvahappoesterit ja niiden vaikutukset sekä sopi\ 10 niiden valmistamiseksi esitetään US-patenttijulkaisussa nro 5,502,045. Kasvi: saannin 2-3 g/vuorokausi ruokavaliossa raportoidaan alentavan seerumin LE misellä keskimäärin 10-14 % Jolloin sydän-ja verisuonitaudin (coronary he CHD:n) riski pienenee. Kasvisterolit inhiboivat sapen ja ruokavalion kolester mistä ruuansulatuskanavasta. Tämänhetkinen kirjallisuus ja erityisesti FDA:n 15 terveysväittämä kasvisteroli lie ovat lisänneet elintarviketeollisuuden kiinnos tää ruokaa kasvisteroleilla.

Ravintokuidut sisältävät liukenemattomia ja liukenevia aineita. Liukenematto sakkarideja ovat pääasiassa selluloosa ja hemiselluloosa. Liukoisia kuituja ov JJ*: β-glukaanit (kaura, ohra), pentosaanit (ruis), kasvieksudaatit (kumit, inuliini), 20 palkokasvien siementen kumit, merilevän polysakkaridit, bakteerien polysakl< • * \ tentti tärkkelys jne. Kolesterolia alentavat vaikutukset on liitetty pääasiallises *.., * kuituihin, mikä johtuu niiden viskositeettikäyttäytymisestä, mutta myös 1 iuke • · * · » *· kuidut voivat vaikuttaa seerumin kolesterolitasoihin, β-glukaanilla ja erityisei •#4 • « ***** peräisin olevalla β-glukaanilla tiedetään olevan kolesterolia alentava vaikutus „ 25 hyväksynyt terveysväittämän kolesterolia alentavan vaikutuksen osalta kaural • f · • · · lii joissa on vähintään 0,75 grammaa kauran β-glukaania annosta kohden.

• t ··· 4

Niinpä tämä keksintö liittyy parannettuihin pastatuotteisiin, jotka sopivat seer nais- ja/tai LDL-kolesterolin alentamiseen ihmisellä, jolloin pastatuotteella or tunut keitonkestävyys. Tämän keksinnön mukaiset, kolesterolia alentavat past esteröityjä kasvisteroleita tai yhdistelmiä, jotka muodostuvat esteröidyistä kas 5 ja ravintokuiduista, edullisesti liukoisista ravintokuiduista, jotka ovat peräisin vihanneksista. Vehnä- (durum- tai pehmeän vehnän) pastoissa kolesterolia ak tus aiheutuu ainoastaan esteröidyistä kasvisteroleista. Esteröidyn kasvisterolir kuitujen yhdistelmää voidaan käyttää missä tahansa pastatuotteissa, joissa on joja.

l o Parantuneen keittolaadun lisäksi tämä keksintö antaa pastalle paremmat aistin naisuudet, kuten rakenteen ja pastatuotteiden suutuntuman, erityisesti käytettä kuitupitoisuuksia. Korkeat kuitupitoisuudet aiheuttavat usein organoleptisiä o toissa. Tässä keksinnössä ongelma on ratkaistu lisäämällä esteröityjä kasviste: kuitua sisältäviin pastoihin.

15 Tämän keksinnön ensisijaisena kohteena on näin ollen pastatuote, jolla on par tolaatu, jolloin pasta sisältää esteröityjä kasvisteroleita ja viljajauhoja.

Keksinnön lisäkohteena on pastatuote, joka sisältää edelleen lisättyä ravintoki . , voidaan lisätä esim. rikastamalla viljajauhoa ravintokuidulla.

• * · # « * ·»» i

Keksinnön vielä eräänä kohteena on menetelmä pastatuotteiden keitonkestävj • * *♦ **: 20 tautiseksi, jolloin pastataikinaan lisätään esteröityjä kasvisteroleita.

• · Tämän keksinnön tuotteet siis sisältävät esteröityjä kasvisteroleita. Steroleita1 * * ·***; sekä perinteiseen vehnäpastaan, joka on valmistettu durumvehnästä tai pehme •it tai näiden seoksista, tai pastaan, joka on valmistettu durumvehnästä ja/tai pehj :^: *: nästä yhdessä muiden viljajauhojen kanssa, tai pastaan, joka on kuten j okin ni : 25 lisättyjen ravintokuitujen kanssa. Tämä keksintö mahdollistaa pastatuotteet, jc 5 tyydyttyneet sterolit, so. stanolit joko vapaassa muodossa tai esteröitynä esim happojen (2 - 24 hiiliatomia, tyydyttyneitä, yksityydyttymättömiä tai monityy miä, mukaan luettuna myös erikoisrasvahapot, kuten konjugoidut rasvahapot, EPÄ ja DHA), hydroksibentsoehappojen tai hydroksikanelihappojen (ferruli-5 hapot) tai muiden orgaanisten happojen, kuten esimerkiksi di- tai trikarboksy; ja/tai hydroksihappojen kanssa, tai minkä tahansa mainittujen happojen yhdis sa. Mitkä tahansa yhdistelmät vapaista ja moninaisista esteröidyistä muodois myös "kasvisteroleihin".

Tässä käytettynä termillä "kasvisteroli esteröidyssä muodossa" tai "esteröity 1 10 tarkoitetaan kasvisterolia, jossa vähintään 55%, edullisesti vähintään 85%, ed vähintään 95% kasvisterolista on esteröidyssä muodossa.

Tässä selityksessä steroleihin kuuluvat 4-demetyylisterolit 4-monometyyliste dimetyylisterolit (triterpeenialkoholit) ja stanoleihin kuuluvat 4-demetyyIistar monometyylistanolit ja 4,4-dimetyylistanolit. Tyypillisiä 4-demetyylisterolej£ 15 steroli, kampesteroli, stigmasteroli, brassikasteroli, 22-dehydrobrassikasteroli steroli. Tyypillisiä 4,4-dimetyylisteroleja ovat sykloartenoli, 24-metyleenisyk syklobranoli. Tyypillisiä etanoleja ovat sitostanoli, kampestanoli ja niiden 24-sykloartanoli ja tyydyttyneet muodot, joita saadaan tyydyttämällä esimerkiksi « * ·.· ; alkoholeja (sykloartenoli, 24-metyleenisykloartenoli ja syklobranoli). Määrite : J,: 20 steroli" sisältää kaikki mahdolliset luonnolliset seokset ja kaikki mainittujen s • ·* * *: stanolien seokset sekä myös yksittäiset sterolit ja stanolit.

• · i

♦ I

• * .‘.J Tässä selityksessä kasvisterolimäärät on laskettu kasvisteroliekvivaienneina,: * **·'* kasvisterolin määränä. Kaikki prosenttiosuudet tässä selityksessä on ilmoitetti ·* · prosentteina.

I « · • ♦ · lii 25 Keksinnön mukaisesti käytettävä kasvisteroli on esteröity ja edullisimmin se < 6 pi etanoleilla. Edullisimpia käytettäväksi keksinnön mukaisissa pastatuotteiss, stanolirasvahappoesterit.

Tämän keksinnön tarkoituksia varten viljatuotteisiin luetaan mukaan durumvi vehnä, kaura, ruis, ohra, riisi, maissi, ruisvehnä, tattari, hirssi, durra tai minkä 5 tä seos.

"Ravintokuiduilla” tarkoitetaan tässä sekä liukenevia että liukenemattomia ra1 (esimerkiksi kuiduilla rikastettua materiaalia (kuten rikastettua jauhoa), kuitu] tai puhdistettua jauhoa). Ravintokuituihin kuuluvat viljasta peräisin olevat ku vehnä, kaura, ruis, ohra, riisi, maissi, tattari, ruisvehnä, hirssi tai durra, tai ne 10 kuituja mistä tahansa muusta kasvimateriaalista, kuten soijasta, perunasta, soi kaasta, pavuista, herneistä, porkkanoista tai muusta kasvilähteestä, kuten guar psyllium, resistentti tärkkelys, inuliini, arabinoksylaanit tai oligofruktaanit, ta olla peräisin mikrobeista. Kaikkein tärkeimpiä ovat liukoiset ravintokuidut joi synergistisestä vaikutuksesta kasvisterolien kanssa veren seerumin kolesteroli 15 alentamisessa.

Ravintokuitujen määrä pastassa voi vaihdella välillä 1 - 20 %. Edullisesti se o 3,5 %.

* · : Keitonkestävyyttä parantava vaikutus huomattiin myös durumpastoissa, joihii ti» ^ esteröityjä kasvisteroleita. Parantunut keitonkestävyys on erityisen tärkeää taj « t • * 4 *· "5 20 joissa on tarpeen pitää pasta lämpimänä pitkiä aikoja, kuten suurkeittiöille tarl • tt • t '*··* pastoilla. Erityisesti sellaisten pastojen osalta, joissa oli jonkin verran pehmeä • · · *· durumvehnän lisäksi, tämä vaikutus korostui.

: : ···

Kuitenkin paraneminen keitonkestävyydessä huomattiin erityisesti täysjyväve m rikastetuissa tai millä tahansa muulla viljajauholla kuin vehnäjauholla rikastet **· 25 sa tai pastoissa, joihin oli lisätty ravintokuitua. Sellaisissa pastoissa ravintokui 7

Esteröityjen kasvisterolien määrän (laskettuna steroliekvivalentteina) pastatuc olla 0,15-8 %, edullisesti 0,25 - 4 %ja edullisemmin 0,5 - 3 % kuivasta past;

Vuorokautinen määrä pastaa kolesterolin alentamiseksi on sellainen, että siitä 0,25 - 5 g kasvisteroleita, edullisesti 0,5 - 2,5 g, ja 1 - 10 g liukenevaa ravinto 5 lisesti 2 - 5 g, kuitulähteen mukaan.

Keksinnön edullinen suoritustapa on pastatuote, jossa on 3,5 - 20 % ravintoki vähintään 1 %, edullisesti 1 -10 %, edullisemmin 1,5 - 6 % on liukenevaa, ja 0,25 - 5 %, edullisesti 0,4 - 4 % esteröityä kasvisterolia. Tällä pastatuotteella < tonkestävyys, hyvät organoleptiset ominaisuudet ja myös merkittävä kolesterc 10 vaikutus.

Yllättäen havaittiin myös, että esteröityjen kasvisterolien painosuhde (lasketti ekvivalentteina) liukoiseen ravintokuituun alueella 1:0,4 - 1:5 antoi odottamai synergistiset vaikutukset kolesterolitasojen alentamisessa ja samaan aikaan pa kestävyyden parantamisessa.

15 Tämän keksinnön pääetuina, jotka on saavutettu yhdistämällä kaksi aktiivista riittävä määrä liukoisia ravintokuituja ja esteröityjä kasvisteroleita pastatuotte - pastatuotteen keitonkestävyyden parantuminen, • · ί.: : - parannetut organoleptiset ominaisuudet verrattuna paljon kuitua sisältävään « * * * kasvisteroleita, • · ! * · • *: 20 - liukoisten ravintokuitujen ja esteröityjen kasvisterolien synergistinen vaikut! ***** ***** ja/tai LDL-kolesterolin alentamisessa, ! ** * * *2 - tehostunut kolesterolia alentava vaikutus verrattuna pastaan, jossa on yksistä ··* roleita, , - tehostunut kolesterolia alentava vaikutus verrattuna paljon kuitua sisältäviin • · · • * *

Hl 25 - lisäämällä molempia kolesterolia alentavia aineosia kasvisteroleiden määrää • * * i j“k 1 Λ«4η n t Λ i\ n rt λ im n am hn ί*ιτ π λ4δι»Λ I 4 A M 1 7M πμμα 1/·Λ αη τ γαΛ«·α t f a i rt a a «a < γλ I λ 1 j' λ m t n 8

Kaksi tämän keksinnön aktiivista aineosaa voidaan sisällyttää päivittäiseen ru pastatuotteiden muodossa, joissa tuotteissa on riittävä määrä näitä aineosia. K osan pitoisuus pastassa on tyypillisesti 0,5 - 4 g esteröityä kasvisterolia ja 1 -ravintokuitua 100 g:ssa pastaa. Kasvisterolien osalta sisäänotto on edullisesti 5 visterolia/vuoro kausi (0,5 - 2,5 g/vuorokausi), joka on jaettu 0,5 - 5 annoksee kuitujen sisäänotto on edullisesti noin 2,5 g liukoista kuitua/vuorokausi (1-1 si) 1 - 5 annoksessa pastaa. Pastassa aktiivisten aineosien taso on edullisesti 5 kautisesta tarpeesta/annos (10 - 200 % annosta kohden). Yksi pasta-annos mä yleensä 70 grammaksi kuivaa pastaa.

10 Esimerkit

Kaikki pastat seuraavissa esimerkeissä valmistettiin tavanomaisella korkealär menetelmällä (Pavan Mapimpianti/Italia; Termo-Active-System).

Esimerkki 1

Kaurapasta, jossa on stanoliestereitä ja β-glukaaneja 15 Aineosat: 75 % Durum vehnäjauhoa 22 % Kaurajauhoa, jota on parannettu β-glukaanilla ♦ · i Φ · : 3 % Stanolin rasvahappoesteriä • 1 · « « 1 ·1·

Saadun pastan liukoisen kuidun (β-glukaanin) pitoisuus on 2,5 g/100 g ja kas1 20 suus on 1,8 g/100 g.

ft » • · · ft • · ,···« Esimerkki! • · ·««

Ruispasta, jossa on steroliesteriä ja β-glukaaneja · · ’ · | ·'1 71,5% V ehnää (durum tai pehmeä vehnä) • » ***** 20 % Kokoivväruisiauhoa 9

Esimerkki 3

Ruispasta, jossa on steroliestereitä Aineosat: 66.5 % Durumvehnäjauhoa 5 30 % Kokojyväruisjauhoa 3.5 % Kasvisterolin rasvahappoesteriä

Liukoisen kuidun pitoisuus on 1,2 g/100 gja kasvisterolipitoisuus 2,1 g/100 j Esimerkki 4

Vehnäpasta, jossa on stanoliestereitä 10 Aineosat: 55 % Pehmeän vehnän jauhoa 45 % Durumvehnäjauhoa 5 % Kasvistanolin rasvahappoesteriä

Pastan kasvisterolipitoisuus on 3 g/100 g.

15 Esimerkki 5

Durumvehnäpasta, jossa on stanoliesteriä * · • » · »14 •»4 4 : ·*· Aineosat: 4«* 97.5 % Durumvehnäjauhoa 4 4 : 2,5 % Kasvistanolin rasvahappoesteriä 4 4 4 4 4 • 4« 4 # 20 Pastan kasvisterolipitoisuus on 1,5 g/100 g.

• 4 *44 4 • · 4 • 4 4 44» 4·· 4 · • 4 Λ Λ Λ ίο 1 s i > cd Ί—> c ‘3 __Γ—, > m | § .s S Jj 3 ^ m § s * .S f a | “ f 5 £3 c5 ·« 'S ö ca X ω i—i ¢6 «3 “ s t; -a ai -a ä ö « s je b > +·* ti 3 λ -¾ 3 -a S S3 a a *3 "S ^ « JS «-* 3 λ S « e is ί3:β* -S i* S e 3 2 .b t: £, « 3 S.S S ^ ^ *£S ,2 Tt Ä + w m 3 -ΰ m ^ '<5 I § —~-----«:--------

s ,2 ,3¾ Ί& M

g ? s a ?l3 :2 is «iis g ή, t

Cd £ CQ. ’S * §3 *5

*—> H ,0*0 c*5d Ö (S

cd ^ + rt « 3 S Cd <£ > a Έ 5 «a j· a g *a e SS 2 a s 3 s S ti la c o* w ^ ^ £3 .¾ B K ^ II g-ai? |.s i il ib _ 2 Ϊ3 H <U b en s Λ Λ Ο 3 cd 2 C w ‘S <l> 52 3

tL O u «- en rt O r-t QJ -i-H

S :cd n h v o & M E m b b « £------e------- | JS sd g cd _ ++ *a M g 2 5 _ cd Λ b S -ff o..- :cö y en jrt t· £> .-¾ •s .2 a Ä 1/1 b 3 ccd +^3 JS Sf? "3 ^ 2 > Ϊ .\ § § > » ? g" 1 Ji ··· s! i = | I i .s a g " *1 ^ « e 3 · c 3 y: Il

: : " 'S « -3 S

.\ : g cd 2 3 ta * · -s 5 3 S a 3 cd .··* i m -2 8 5 «j c > : : 3cd a* >s:S ^ ··· 3¾ jssgS 3 > ti .a cd .b α >» - 1 £2 Li2 e q> ^ ^ ^

... -| 3 | g C3 :2 en .S en' .g S

: .'. S *3 S^täb O s 3 S3 :cö_S

: .· o v; S p t ^ O >Ä< a ^ e fin *ä D *S <U -N -ä /*\ d Λ Q o S ω * » g * *

Claims

11 1

1. Pastatuote, tunnettu siitä, että se sisältää esteröityjä kasvisteroleita, joidei steroliekvivalentteina laskettuna on 0,15 - 8 g 100 g pastaa kohti, ja viljajaul ravintokuitujen määrä pastatuotteessa on 1 - 20 g 100 g pastaa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, että esteröidyt ovat kasvistanolin rasvahappoestereitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, että se sisältää tyä ravintokuitua.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, että siinä olev; 10 on rikastettu ravintokuidulla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, että viljajauho rumvehnää, pehmeää vehnää, kauraa, ruista, ohraa, riisiä, ruisvehnää, maissi, hirssiä, durraa tai mainittujen viljojen seoksia.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 5 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, ett 15 3,5 - 20 % ravintokuitua, josta vähintään 1 %, edullisesti 1 - 10 %, edullisena (pastatuotteesta laskettuna) on liukoista. * · t · · ♦ · « t··

« : 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1 - 6 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, etti »· · 0,25 - 5 %, edullisesti 0,4 - 4 % esteröityä kasvisterolia (laskettuna kasvisteri teinä). • · · · *· ** .·*·. 20

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pastatuote, tunnettu siitä, etti • ψ dun ja esteröityjen kasvisterolien määrät ovat sellaiset, että ravintokuitua nau • joka on 1 - 10 g, edullisesti 2 - 5 g vuorokaudessa, ja esteröityjä kasvisterolei ·* * * määrä, joka on 0,25 - 5 g (laskettuna kasvisteroliekvivalentteina), edullisesti 12 1