FI115664B

FI115664B - Liitosyhde

Info

Publication number: FI115664B
Application number: FI992274A
Authority: FI
Inventors: Rauno Juuti
Original assignee: Uponor Innovation Ab
Priority date: 1999-10-20
Filing date: 1999-10-20
Publication date: 2005-06-15
Also published as: PT1222418E; CA2384759A1; ATE525605T1; EE04623B1; NO20021856L; DK1222418T3; EP1222418A1; ES2372807T3; NO20021856D0; AU7928500A; FI19992274A; RU2256115C2; EP1222418B1; EE200200131A; WO2001029477A1; US20020180213A1

Description

115664

Liitosyhde

Keksinnön kohteena on liitosyhde, jossa on runko ja ainakin yksi tiiviste-elementti, jolloin runko ja tiiviste-elementti on muodostettu olennaisesti yhtenäiseksi kappaleeksi ja jolloin runko sinällään kestää siihen kohdistuvat 5 mekaaniset rasitukset.

Putkiliitoksissa käytetään tyypillisesti liitoksia, joissa liitettävän putken ja liitosyhteen välille sovitetaan erillinen tiiviste. Liitosyhteessä voi olla tii-visteura, johon tiiviste sovitetaan. Tällainen liitos koostuu siis useasta osasta ja on sen vuoksi varsin hankala ja epävarma. Esimerkiksi asentajalla täytyy olla 10 riittävästi ammattitaitoa, jotta tiiviste tulee varmasti asetetuksi oikeaan paikkaan. Edelleen tiivisteen pysyminen paikallaan on varsin epävarmaa.

GB-julkaisussa 2291 153 ja EP-julkaisussa 0413494 on esitetty liitosyhde, jossa on tiiviste-elementtejä, jolloin liitosyhde ja tiiviste-elementit on muodostettu yhdeksi kappaleeksi esimerkiksi ruiskuvalun avulla. Tiiviste-15 elementit on muodostettu liitosyhteen normaalin sylinteripinnan ulkopuolelle.

Tästä aiheutuu kuitenkin kohtuullisen suuri välys liitosyhteen ja putken väliin, jolloin liitos ei välttämättä ole riittävän tiivis. Edelleen kyseinen ratkaisu pienentää virtauspoikkipinta-alaa liitoksen kohdalla.

US-patentissa 5851036 on esitetty liitosyhde, johon on sovitettu 20 kaksi syvennysaluetta. Syvennysalueiden kohdalle on tarkoitettu muodostu-maan välys liitosyhteen ja putken välille. Syvennysalueiden muodostamaan välykseen syötetään sideainetta, joka kiinnittää liitosyhteen putkeen. Syven- • * · . nysalueiden välissä ja kummassakin päässä on tiivisteet estämässä sidosai- • ♦ · .* neen valumisen ulos syvennysalueesta. Liitoksen aikaansaaminen on varsin ;ti: 25 monimutkaista ja työlästä ja vaatii sideaineen käyttämistä. Julkaisussa esitetyt ‘’ tiivisteläpät ovat ohuita ja pitkiä, ja taipuvat siten helposti liitosyhteen ja putken V : väliin lisäten liitosyhteen ja putken välistä välystä.

DE-julkaisussa 2 738108 on esitetty liitosyhteenä toimiva muhvi.

:.· | Muhvi on muodostettu liitoksen kohdalta muuta putken osaa halkaisijaltaan 30 suuremmaksi ja kyseisessä kohdassa on muhvin sisäpuolelle sovitettu tiiviste-elementtejä. Sisäpuolisista tiiviste-elementeistä muodostuu muhvin ja liitettä-vän putken välille varsin suuri välys. Edelleen muhvin päähän on sovitettava ':1 ’ tukirengas, jotta liitettävä putki pysyy suorassa liitoksen sisäpuolella.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan yksinkertainen ja : · * i 35 luotettava liitosyhde.

115664 2

Keksinnön mukaiselle liitosyhteelle on tunnusomaista se, että lii-tosyhteessä on tiivistealue siten, että liitosyhteen seinämä on muodostettu tii-vistealueen kohdalta liitosyhteen muun osan seinämiin verrattuna ohuemmaksi, jolloin tiiviste-elementti on sovitettu tiivistealueelle syvennykseen ja tiiviste-5 elementin pituus on suurempi kuin kyseisen syvennyksen korkeus.

Keksinnön olennainen ajatus on, että liitosyhteeseen on muodostettu yksi tai useampia tiiviste-elementtejä siten, että liitosyhteen runko ja tiiviste-elementit on muodostettu olennaisesti yhtenäiseksi kappaleeksi ja että tiiviste-elementit on sovitettu tiivistealueelle, jolloin tiivistealueen kohdalta liitosyhteen 10 seinämä on muodostettu ohuemmaksi liitosyhteen muun osan seinämiin verrattuna siten, että tiiviste-elementit sijaitsevat syvennyksessä liitosyhteen ja liitosyhteeseen liitettävän vastinkappaleen välisen välyksen minimoimiseksi. Erään edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että reunimmaisen tiiviste-elementin etäisyys tiivistealueen reunasta on niin suuri, ettei taipunut tiiviste-15 elementti ulotu tiivistealueen ulkopuolelle liitosyhteen ja siihen liitettävän vastinkappaleen väliin. Erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että tiiviste-elementtejä on sovitettu tiivistealueelle useita, jolloin edullisimmin tiiviste-elementit ovat erikorkuisia. Erään kolmannen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että tiiviste-elementtien väliin tiivistealueelle on sovitettu 20 tukiripoja. Erään neljännen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että tii-viste-elementti on sovitettu kapenemaan huippua kohti. Erään viidennen edul- ··*' lisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että tiiviste-elementit on valmistettu . viistoiksi.

• · « ! ; Keksinnön etuna on, että liitosyhteen ja liitosyhteeseen liitettävän * « t *;t" 25 vastinkappaleen välinen välys saadaan erittäin pieneksi. Liitosyhde on yksin- ' kertainen, varmatoiminen ja helppo valmistaa sekä käyttää. Syvennykseen so- : vitettujen tiiviste-elementtien pituus voi olla varsin suuri, jolloin niihin saadaan aikaan taipuma pienelläkin asennusvoimalla. Tiiviste-elementtien taipuminen j taas saa aikaan liitosyhteen ja siihen liitettävän vastinkappaleen lukittumisen 30 toisiinsa varsin tehokkaasti. Tiiviste-elementtien ei tarvitse olla kovin ohuita, jolloin liitosyhde on helppo valmistaa, eikä se vaurioidu asennuksen yhteydes- • · sä. Edelleen liitosyhteen avulla saadaan liitoksen poikkipinta-ala pysymään » **;*’ varsin suurena. Erikorkuisia tiiviste-elementtejä käyttämällä varmistetaan, että ainakin yksi tiiviste-elementti tiivistää liitoksen erittäin hyvin. Tiiviste-ele- : · : 35 menttien väliin sovitetut tukirivat vahvistavat liitosyhteen rakennetta ohennetun seinämän kohdalta. Huippua kohti kapenevat tiiviste-elementit ovat valmistuk- 115664 3 sen kannalta edullisia ja helpottavat asennusta. Kun tiiviste-elementit on valmistettu viistoiksi, eivät ne olennaisesti joudu asennuksen yhteydessä taipumaan, jolloin tiiviste-elementtien pinta pysyy olennaisesti tasaisena ja sileänä. Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa 5 kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista liitosyh- dettä sivultapäin katsottuna, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna vastinkappaleen yhteyteen sovitettuna, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erään toisen keksinnön mukaisen lii-10 tosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 4 esittää kaavamaisesti erään kolmannen keksinnön mukaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti erään neljännen keksinnön mukaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, 15 kuvio 6 esittää kaavamaisesti erään viidennen keksinnön mukaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna vastinkappaleen yhteyteen asennettuna, kuvio 7 esittää kaavamaisesti erään kuudennen keksinnön mukaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, 20 kuvio 8 esittää kaavamaisesti erään seitsemännen keksinnön mu kaisen liitosyhteen seinämää sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna, kuvio 9 esittää kaavamaisesti kuvion 8 mukaista liitosyhdettä edes- • «· *. . täpäin katsottuna, ja ; kuvio 10 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista liitosyh-

I t I

*; _ / 25 dettä edestäpäin katsottuna.

v *’ Kuviossa 1 on esitetty liitosyhde 1. Liitosyhteen 1 kumpaankin pää- I I » v : hän on sovitettu rengasmaisesti liitosyhteen 1 ympäri tiiviste-elementtejä 2, jol loin liitosyhteen 1 avulla voidaan esimerkiksi liittää kaksi putkea toisiinsa. Lii-: : : tosyhde 1 on edullisimmin valmistettu muovimateriaalista, kuten polyeteenistä 30 PE, silloitetusta polyeteenistä PEX tai polypropeenista PP, ruiskuvalun avulla. Ruiskuvalumuotti on muodostettu sellaiseksi, että valun aikana muodostuvat samalla myös tiiviste-elementit 2, jolloin siis tiiviste-elementit 2 ovat yhtenäistä ·**’ rakennetta liitosyhteen 1 rungon kanssa. Tiiviste-elementit 2 ovat edullisimmin : ; ’: samaa materiaalia kuin muukin osa liitosyhdettä, jolloin liitosyhteen 1 valmis- : · | 35 taminen on yksinkertaista. Toisaalta, mikäli liitosyhteen 1 rungon materiaali on kovaa ja tiiviste-elementit 2 halutaan silti saada mahdollisimman taipuisiksi, 115664 4 käytetään esimerkiksi niin sanottua integraalivalua. Tällöin tiiviste-elementit voidaan tehdä muuta liitosyhdettä 1 pehmeämmästä materiaalista, kuten termoplastisesta elastomeerista, polyvinyylikloridista PVC tai polyuretaanista PUR. Integraalivalussa eri materiaalit syötetään eri vaiheessa sinänsä tunne-5 tulla tavalla.

Tiiviste-elementit 2 on sovitettu tiivistealueelle 3. Tiivistealueen 3 kohdalta on liitosyhteen 1 seinämä 4 muodostettu liitosyhteen 1 muun osan seinämiin verrattuna ohuemmaksi erityisesti kuviossa 2 näkyvällä tavalla. Tiiviste-elementit 2 ovat siis sijoitettuina tiivistealueelle 3 syvennykseen, jolloin 10 liitosyhteen 1 ja sen päälle sovitetun vastinkappaleen 5 välinen välys saadaan mahdollisimman pieneksi. Vastinkappale 5 voi olla esimerkiksi muoviputki, kuten viemäriputki tai ilmastointiputki tai kaivon yhde tai joku muu vastaava osa. Kuviossa 1 esitetty liitosyhde 1 on pyöreä, jolloin se on siis tarkoitettu käytettäväksi pyöreän vastinkappaleen 5 yhteydessä.

15 Edelleen, koska tiivistealueen 3 kohdalta on liitosyhteen 1 seinämä ohennettu, voivat tiiviste-elementit 2 olla varsin korkeita, jolloin ne saadaan muodostettua varsin taipuisiksi. Tiiviste-elementit 2 ovat tiivistealueen 3 syvennystä korkeampia, jolloin ne taipuvat asennettaessa liitosyhde 1 vastinkappaleen 5 yhteyteen. Tiiviste-elementtien taipuminen aiheuttaa sen, että lii-20 tosyhde 1 ja vastinkappale 5 lukittuvat toistensa suhteen erittäin tiiviisti. Tiiviste-elementit voivat kuitenkin olla kohtuullisen paksuja. Edullisimmin ne kape-ji'’ nevat ylöspäin eli liitosyhteestä 1 poispäin mentäessä, jolloin niiden kärjet tai- . puvat parhaiten ja vastinkappaleen 5 asennus liitosyhteen 1 päälle on kohtuul- ; lisen helppoa. Edelleen valmistusteknisesti on helpointa valmistaa huipustaan 25 kapenevia tiiviste-elementtejä 2. Tiiviste-elementit 2 voidaan kuitenkin muo-v : dostaa varsin paksuiksi, eli korkeutensa keskikohdalta ne ovat tyypillisesti yli

* I I

v : 0,20 mm paksuja, jolloin saadaan varmistettua ruiskuvalumuotin täyttyminen olennaisesti kokonaan myös tiiviste-elementtien 2 kohdalta.

Edullisimmin reunimmaisen tiiviste-elementin etäisyys L tiivistealu-30 een 3 reunasta on sovitettu niin suureksi, että tiiviste-elementti 2 ei taipuneenakaan pääse ulottumaan liitosyhteen 1 päälle tiivistealueen 3 ulkopuo-lelle eli vastinkappaleen 5 ja liitosyhteen seinämän 4 väliin. Tiiviste--;>* elementtien keskinäinen väli voi olla kyseistä etäisyyttä L pienempi, koska vaikka tiiviste-elementit taipuneena sijoittuisivatkin päällekkäin, pystyvät ne :« i 35 kuitenkin joustamaan alaspäin, eli liitosyhteen 2 ja vastinkappaleen 5 välinen välys ei olennaisesti pääse kasvamaan.

115664 5

Kuviossa 3 on esitetty sellaisen liitosyhteen 1 seinämä 4, jossa tiiviste-elementit 2 on sovitettu liitosyhteen 1 sisäpuolelle. Tällöin siis vastinkappale 5 sovitetaan liitoksessa liitosyhteen 1 sisäpuolelle. Tällainen liitosyhteen 1 sisäpuolinen tiivistealue 3 ja sisäpuoliset tiiviste-elementit 2 voidaan valmistaa 5 esimerkiksi laitteella, jossa on sisäpuolisia supistuvia keernoja. Kyseisessä ratkaisussa voidaan siis soveltaa esimerkiksi EP-patentissa 0473801 esitettyä tekniikkaa.

Myös kuviossa 4 esitetyssä liitosyhteessä 1 on sisäpuolinen tiiviste-alue 3, jolloin siis tiiviste-elementit 2 on sovitettu liitosyhteen 1 sisäpuolelle ja 10 vastinkappale sovitetaan myös liitosyhteen 1 sisäpuolelle. Liitosyhteen 1 seinämä 4 on muotoiltu siten, että tiivistealueen 3 kohdalla on seinämään 4 muodostettu ulospäin kohouma. Tällöin tiivistealueelle 3 saadaan muodostumaan varsin suuri syvennys, vaikka seinämän 4 paksuutta ei olekaan ohennettu huomattavissa määrin.

15 Kuviossa 5 on esitetty vastaavalla tavalla kuvion 3 kanssa liitosyh teen 1 sisäpuolelle sovitettuja tiiviste-elementtejä 2. Kuvion 4 mukaisessa ratkaisussa ovat tiiviste-elementit 2 edelleen erikorkuisia, jolloin ensimmäinen tiiviste-elementti on lyhin ja viimeinen pisin. Tällöin varmistetaan, että ainakin jonkin tiiviste-elementin 2 kohdalta liitos on riittävän tiivis. Vaikka liitosyhteen 1 20 ja vastinkappaleen 5 välinen välys olisi varsin suuri, tiivistää tällöin pisin tiiviste-elementti 2 riittävästi. Toisaalta taas, jos tiiviste-elementin korkeus on jos-; ’ sain tapauksessa liian suuri siten, että vastinkappaleen 5 pinta taivuttaa tiivis- , te-elementin 2 vaakatasoon, heikkenee tiivistevaikutus, koska tiiviste- > » * *; elementin 2 kärki tällöin lommahtaa esimerkiksi sinikäyrän muotoon. Tällöin t < t '· 25 lyhyempi tiiviste-elementti tiivistääkin liitoksen paremmin, eli tämän vuoksi on v : edullista, että tiiviste-elementit 2 ovat erikorkuisia, jolloin ainakin yksi tiiviste- t I · v ·’ elementti 2 on korkeudeltaan optimaalinen.

Kuviossa 6 esitetyssä ratkaisussa on tiivistealueelle 3 tiiviste-: : : elementtien 2 väliin sovitettu rengasmaisesti liitosyhteen 1 ympäri tukiripoja 6.

: 30 Tukirivat 6 vahvistavat liitosyhteen 1 rakennetta tiivistealueen 3 kohdalta, jossa ♦ » » liitosyhteen 1 seinämä 4 on muuta osaa ohuempi. Tukirivat 6 ovat edullisesti niin matalia, että tiiviste-elementti 2 mahtuu taipumaan tukirivan 6 päälle li-'·;·* säämättä vastinkappaleen 5 ja liitosyhteen 1 välystä. Tukirivan 6 korkeus on ! siis edullisesti pienempi kuin tiivistealueen 3 syvennyksen korkeus. Tukirivan •; · *; 35 ei välttämättä tarvitse ulottua rengasmaisesti liitosyhteen 1 ympäri, vaan tukin pa 6 voi koostua myös sarjasta liitosyhteen 1 kehällä olevista kohoumista. Täi- 115664 6 löin kohoumien korkeus on tyypillisesti suurempi kuin tiivistealueen 3 syvennyksen korkeus kuviossa 6 katkoviivalla esitetyllä tavalla. Tällaiset erilliset kohoumat toimivat apuvälineinä liitosyhteen 1 ja vastinkappaleen 5 keskittämisessä vähentäen liitosyhteen 1 laitapuristumaa eli sitä, että liitosyhde 1 puris-5 tuisi yhdestä reunastaan tiukasti vastinkappaletta 5 vasten siten, että vastakkaiseen reunaan muodostuisi suurempi välys tai jopa rako.

Kuviossa 6 on edelleen esitetty, että liitosyhteeseen 1 on sovitettu lukituskynsiä 7. Lukituskynsien 7 ei välttämättä tarvitse olla jatkuvia koko liitosyhteen 1 ympäri. Lukituskynsien 7 avulla voidaan hyödyntää vastinkappa-10 leen 5 materiaalin muistia. Vastinkappaletta 5 voidaan esimerkiksi hivenen laajentaa siten, että vastinkappale 5 muistaa suppeamman olotilan. Tämän jälkeen vastinkappale 5 työnnetään liitosyhteen 1 päälle ja lukituskynsi tai luki-tuskynnet 7 lukitsevat vastinkappaleen 5 ja liitosyhteen 1 toisiinsa. Tämän jälkeen vastinkappale 5 pyrkii palautumaan muistin mukaiseen muotoonsa ja lu-15 kittuu näin liitosyhteen päälle erittäin tiiviisti.

Kuviossa 7 on esitetty ratkaisu, missä vastinkappaleeseen 5, esimerkiksi kaivoelementtiin, on sovitettu vastehammastus. Vastehammastus voi olla muodostettu esimerkiksi pykälistä 8. Pykälien 8 ei välttämättä tarvitse olla jatkuvia koko vastinkappaleen 5 ympäri. Vastehammastus voidaan myös 20 muodostaa vastinkappaleeseen 5 esimerkiksi muodostamalla siihen kol-miomaisia uria rengasmaisesti vastinkappaleen 5 ympäri. Kun liitosyhde 1 ja vastinkappale 5 työnnetään päällekkäin, lukittuvat tiiviste-elementit 2 vaste- * · · . hammastukseen. Tällöin liitoksesta tulee erittäin hyvin vetoa kestävä. Erityisen • t · *; käyttökelpoinen tällainen liitos on esimerkiksi liitettäessä kaivoelementtejä toi- f · « ’ 25 siinsa kaivon muodostamiseksi. Kaivo voidaan siis muodostaa keksinnön mu- v : kaista liitosyhdettä 1 hyödyntäen siten, että kaivoelementtiin muodostetaan v : keksinnön mukainen liitosyhde 1 ja tällaisia kaivoelementtejä liitetään toisiinsa pysty-suunnassa. Tällöin kaivoelementtien välisestä liitoksesta tulee tiivis ja : : j vetoa kestävä. Vastehammastus voidaan muodostaa vastinkappaleeseen 5 30 esimerkiksi ylivetotuurnalla.

Kuviossa 8 on esitetty liitosyhde, jossa tiiviste-elementit on muodos- i · · :ti;’ tettu viistoiksi. Tällöin tiiviste-elementtien 2 ei tarvitse olennaisesti taipua asennettaessa liitosyhdettä 1 ja vastinkappaletta 5 päällekkäin. Tällöin tiiviste-; elementtien 2 pinta ei myöskään taivutuksen johdosta olennaisesti muutu epä- ; ·; 35 tasaiseksi, vaan pysyy sileänä. Kuvion 7 mukaisen liitosyhteen valmistamisen 115664 7 yhteydessä on jälleen edullisinta soveltaa esimerkiksi EP-patentissa 0473 801 esitettyjä supistuvia keernoja hyödyntävää tekniikkaa.

Kuviossa 9 on esitetty kuvion 8 mukainen liitosyhde 1 edestäpäin katsottuna. Kuvion 9 mukainen liitosyhde on nelikulmainen, jolloin se on käy-5 tettävissä esimerkiksi nelikulmaisten ilmastointiputkien yhteydessä. Nelikulmaisia ilmastointiputkia käytettäessä on ongelmana se, että putket varsin helposti lommahtavat tai painuvat kasaan. Keksinnön mukainen liitosyhde on erittäin jäykkä rakenteeltaan, jolloin nelikulmainen liitosyhde pystyy tukemaan varsin hyvin nelikulmaisia ilmastointiputkia.

10 Kuviossa 10 on esitetty eräs liitosyhde 1 edestäpäin katsottuna. Ku vion 10 mukainen liitosyhde on ovaalin muotoinen, jolloin se on tarkoitettu käytettäväksi ovaalinmuotoisten vastinkappaleiden 5 yhteydessä.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-15 vaatimusten puitteissa. Niinpä keksinnön mukaista liitosyhdettä voidaan käyttää esimerkiksi ilmastointijärjestelmissä tai sadevesiviemärijärjestelmissä. Erityisesti keksinnön mukainen liitosyhde sopii käytettäväksi yleensäkin sellaisissa liitoksissa, joissa vaaditaan tiiviyttä ilmalle, kylmälle vedelle tai hiekalle. Edelleen, esimerkiksi käytettäessä liitosyhdettä 1 esimerkiksi kierresaumatun 20 ilmastointiputken tai muutoin epätasaisen putken yhteydessä, voidaan tiiviste-elementtien 2 väliset osat täyttää silikonimassalla tai kaksikomponenttiliimalla, ! ‘' jotka tekevät liitoksesta tiiviin ja kestävän.

• »· • · t • 1 · • * * » • I » « * · * » » » * » « · · * i t » * * * t ·

Claims

115664

1. Liitosyhde, jossa on runko ja ainakin yksi tiiviste-elementti (2), jolloin runko ja tiiviste-elementti (2) on muodostettu olennaisesti yhtenäiseksi kappaleeksi ja jolloin runko sinällään kestää siihen kohdistuvat mekaaniset ra-5 situkset, tunnettu siitä, että liitosyhteessä (1) on tiivistealue (3) siten, että liitosyhteen (1) seinämä (4) on muodostettu tiivistealueen (3) kohdalta liitosyh-teen (1) muun osan seinämiin (4) verrattuna ohuemmaksi, jolloin tiiviste-elementti (2) on sovitettu tiivistealueelle (3) syvennykseen ja tiiviste-elementin (2) pituus on suurempi kuin kyseisen syvennyksen korkeus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (2) etäisyys (L) tiivistealueen (3) reunasta on niin suuri, ettei tiiviste-elementti (2) taipuneenakaan pääse ulottumaan liitosyhteen (1) päälle tiivistealueen (3) ulkopuolelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitosyhde, tunnettu sii-15 tä, että liitosyhteessä (1) on ainakin kaksi tiiviste-elementtiä (2).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että eri tiiviste-elementit (2) ovat erikorkuisia.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että tiivistealueelle (3) on sovitettu ainakin yksi tukiripa (6).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, et- ;; : tä tukirivan (6) korkeus on pienempi kuin tiivistealueen (3) syvennyksen korke- ·' " us.

’·: 7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, et- :.*ί tä tukirivan (6) korkeus on suurempi kuin tiivistealueen (3) syvennyksen korke- v : 25 us. :T:

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tun nettu siitä, että tiiviste-elementti (2) on sovitettu kapenemaan huippua koh- : ti.

> * * » .··*. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tu n - (’· ’ 30 n e 11 u siitä, että tiiviste-elementti (2) on valmistettu viistoksi.

: 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että tiiviste-elementin (2) paksuus sen keskikohdalta on yli . 0,20 mm.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, 35 tunnettu siitä, että tiivistealue (3) ja tiiviste-elementti (2) on sovitettu liitosyhteen (1) ulkopuolelle. 115664

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että tiivistealue (3) ja tiiviste-elementti (2) on sovitettu liitosyhteen (1) sisäpuolelle.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, 5 tunnettu siitä, että liitosyhteen (1) runko ja tiiviste-elementti (2) on samaa materiaalia.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhteen (1) runko ja tiiviste-elementti (2) ovat eri materiaalia.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että tiiviste-elementti (2) on pehmeämpää materiaalia kuin liitosyhteen (1) runko.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on kulmikas.

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on sovitettu käytettäväksi ilmastointiputkien yhteydessä.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on sovitettu käytettäväksi viemäriputkien yhtey- 20 dessä.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 16 mukainen liitosyhde, tun- J ’ * n e 11 u siitä, että liitosyhde (1) on sovitettu käytettäväksi kaivoelementtien yh- *. . teydessä liittämään kaivoelementtejä toisiinsa pystysuunnassa kaivon muo- dostamiseksi. • · · *; “· 25

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, v; tunnettu siitä, että liitosyhteessä (1) on lukituskynsiä (7). v

: 21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on sovitettu käytettäväksi vastehammas-: : tuksella varustetun vastinkappaleen (5) yhteydessä.

22. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on muovia.

23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosyhde, ;·' tunnettu siitä, että liitosyhde (1) on valmistettu ruiskuvalulla. * » 1 15664