FI114417B - Datan valitseminen synkronointia varten - Google Patents

Description

114417

Datan valitseminen synkronointia varten

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy datan valitsemiseen synkronointia varten. Datan synkronointi on toiminto, jossa muodostetaan vastaavuus ainakin kahden tie-5 tokannan datakokoelman välille niin, että datakokoelmien tietoyksiköt vastaavat olennaisesti synkronoinnin jälkeen toisiaan. Termi tietokanta on ymmärrettävä laajasti tarkoittamaan minkä tahansa tietolähteen tai tietovaraston da-takokoelmaa, joka on päivitettävissä yhdellä tai useammalla sovelluksella.

Uusien verkotettavien päätelaitteiden, kuten kannettavien tietoko-10 neiden, PDA-laitteiden (Personal Digital Assistant), matkaviestimien tai hakulaitteiden, tullessa yhä suositummaksi on datan synkronoimisen tarve kasvanut. Tyypillisesti varsinkin kalenteri- ja sähköpostisovellusten dataa on tarpeen synkronoida. Synkronointi on aiemmin perustunut erilaisten valmistajakohtaisten protokollien käyttöön, jotka eivät toimi toistensa kanssa. Varsinkin mat-15 kaviestinnässä on kuitenkin tärkeää saada dataa hankituksi ja päivitetyksi käytettävästä päätelaitteesta ja sovelluksesta riippumatta.

Sovellusdatan toimivampaa synkronointia varten on kehitetty XML-kieleen (Extensible Markup Language) perustuva SyncML (Synchronized Markup Language). SyncML-muotoisia viestejä käyttävän SyncML-synkronointi-20 protokollan avulla voidaan synkronoida minkä tahansa sovelluksen dataa minkä tahansa verkotettujen päätelaitteiden välillä. SyncML-synkronointiprotokolla toimii sekä langattomissa että langallisissa verkoissa ja se tukee useita siirtoprotokollia. SyncML tarjoaa siis synkronointiprotokollan ja datan esitysproto-kollan.

25 SyncML-standardissa kuvataan datan synkronoinnin järjestämistä, mutta ei kuitenkaan tarkemmin määritetä kuinka valita data, jota on tarpeen synkronoida. Palvelimella tai pöytätietokoneella olevan datan määrä tyypillisesti ylittää huomattavasti kannettavan laitteen kapasiteetin. Jopa suuremmat kannettavat päätelaitteet, kuten kannettavat tietokoneet, eivät välttämättä 30 pysty tallentamaan kaikkea käyttäjän tarvitsemaa dataa, kuten kopiota jokai-sesta tärkeästä dokumentista yrityksen tietojärjestelmästä. Jos synkronointi suoritetaan radiorajapinnan yli, kaistanleveys asettaa myös omat rajoituksen- < » sa. Synkronointi radiorajapinnan yli voi tuntua käyttäjältä liian hitaalta ja mat-:kaviestinverkossa myös siirtokustannukset voivat nousta liian kalliiksi. Näin 35 ollen tulee välttämättömäksi rajoittaa synkronoitavan datan määrää niin, että valitaan datasta ainoastaan alijoukko synkronoitavaksi. Tätä voidaan kutsua 2 114417 adaptiiviseksi synkronoimiseksi. Alijoukon valinta ei kuitenkaan ole helppoa. Esimerkiksi sähköpostin synkronoimisessa järkevä alijoukko voisi olla uudet sähköpostit, lähetettävät sähköpostit ja tuhotut sähköpostit. Yksi uusista sähköposteista kuitenkin saattaa viitata aiempaan saman aiheen sähköpostiin, jol-5 loin käyttäjälle tärkeä sähköposti saattaisi olla saavuttamattomissa. Synkronoitavan datan valitsemiseen vaikuttaa siis monia tekijöitä, esimerkiksi kyseessä oleva sovellus, päätelaite ja käyttäjätarpeet.

Tunnetun tekniikan mukainen adaptiivinen synkronointi rajoittuu tiettyihin sovelluskohtaisiin tekniikoihin, joilla voidaan yksinkertaisesti rajata tietty-10 jä datayksiköitä pois synkronoitavasta datasta. Eräs tyypillinen esimerkki tästä on, että karsitaan sähköpostien liitetiedostot. Julkaisussa US 6 052735 kuvataan erästä menetelmää, jossa tietokoneen ja langattoman päätelaitteen välillä synkronoidaan ainoastaan osa sähköpostien liitetiedostoista. Liitetiedostoja voidaan synkronoida käyttäjän valinnan perusteella tai voidaan käyttää suoda-15 tusta, jolloin ainoastaan ennalta määritetyt liitetiedostot synkronoidaan. Tällöin voidaan synkronoida ainoastaan tietyn kuljetustekniikan mukaisesti siirrettävät sähköpostit. Julkaisussa US 6 052735 esitetty toteutus ei kuitenkaan tarjoa ratkaisua synkronoitavan datan tehokkaaksi valitsemiseksi. Tunnetun tekniikan ratkaisut eivät myöskään ota huomioon sovellusten eri tarpeita. SyncML-20 protokolla tarjoaa eräänlaisen adaptiomahdollisuuden, jossa palvelin on tietoinen päätelaitteen rajoituksista. Tällöin kaikkia datayksikön kenttiä ei tarvitse '·· tukea päätelaitesovelluksessa, jolloin datan määrää saadaan vähennettyä.

·.. Tässäkin tapauksessa kaikki datayksiköt silti haetaan (Fetch) päätelaittee- ·.* seen.

25 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää parannettu menetelmä ja ’···' menetelmän toteuttava laitteisto datan valitsemiseksi synkronointia varten niin, että kaikkein tärkeimmät datayksiköt pyritään valitsemaan. Keksinnön tavoit-teet saavutetaan menetelmällä, synkronointijärjestelmällä, synkronointilaitteel-30 la, tietokoneohjelmatuotteella ja tietovälineellä, joille on tunnusomaista se, mi-tä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritus- * · > j · ’, muodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

; Keksintö perustuu siihen, että tietojärjestelmässä säilytetään da- »* » : tayksiköiden välisiä suhteita kuvaavaa metadataa synkronoitavan datan va- 35 lintaa varten. Metadata käsittää tietoja ainakin datayksiköiden välisistä merki-tyksellisyyssuhteista. Merkityksellisyys on edullisesti lukuarvona esitetty to- 3 114417 dennäköisyys sille, että käyttäjä tarvitsee alkudatayksikköön suoraan tai muiden datayksiköiden kautta liitettyä datayksikköä, jos alkudatayksikkö on valittu. Järjestelmässä haetaan ensimmäisen datajoukon ainakin yhteen alkudatayksikköön liittyvää metadataa, jos on tarve synkronoida ensimmäinen datajouk-5 ko. Metadatan perusteella valitaan synkronoitavaksi toinen datajoukko, joka käsittää ainakin yhden alkudatayksikölle eniten merkityksellisen datayksikön. Tyypillisesti toiseen datajoukkoon valitaan ensimmäisen datajoukon lisäksi al-kudatayksiköille eniten merkityksellisiä datayksiöitä ensimmäisen datajoukon ulkopuolelta. On kuitenkin myös mahdollista, että ensimmäisestä datajoukosta 10 valitaan toiseen datajoukkoon metadatan perusteella ainoastaan eniten merkitykselliset alkudatayksiköt.

Keksinnön mukaisesta ratkaisusta saadaan se etu, että voidaan ottaa erilaisia datayksiköiden välisiä suhteita huomioon valittaessa synkronoitavaa toista datajoukkoa. Tällöin voidaan valita ainoastaan kaikkein merkityk-15 sellisimpiä datayksiköitä synkronoitavaksi. Näin ollen päätelaitteiden rajoitetut resurssit ja langattomassa tiedonsiirrossa rajallinen kaistanleveys tiedonsiirrossa tulee tehokkaammin hyödynnetyksi. Koska tärkeät datayksiköt voidaan valita automaattisesti synkronoinnin kohteeksi, käyttäjän ei tarvitse erikseen määrittää tai rajata synkronoitavia datayksiköitä, mikä parantaa käytettävyyttä.

20 Koska menetelmää voidaan käyttää eri sovelluksille, voidaan sovellusten väliset suhteet ottaa huomioon.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tietojärjestelmään määritetään eri synkronointitilanteita varten tilannekohtaista metada-: taa. Synkronointitilanteen mukaisesti valitaan datayksiköiden suhteita kuvaava ' *. 25 metadata. Synkronointitilanne voi olla määritetty esimerkiksi käyttäjän valitta- ' vissa olevien profiilien muotoon, kuten työmatkaprofiili tai lomamatkaprofiili.

‘«•tl ‘ ‘ Tästä suoritusmuodosta saadaan se etu, että synkronoitavan datan valinnassa :: voidaan vieläkin paremmin huomioida käyttäjän tarpeita.

, . Kuvioiden lyhyt selostus . . 30 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää yleisesti erästä tietojärjestelmää, jossa tietokantojen :...: dataa voidaan synkronoida;

Kuvio 2 esittää metadataverkkoa (metadata graph); • · ·. 35 Kuvio 3 havainnollistaa datayksiköiden suhteita kuvaavaa polkua; 4 714417

Kuvio 4 havainnollistaa vuokaaviona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää;

Kuvio 5 esittää vuokaaviona keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää; ja 5 Kuvio 6 havainnollistaa alkujoukkoa ja siihen liittyviä naapuridatayk- siköitä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on havainnollistettu erästä verkotettua tietojärjestelmää, jossa voidaan synkronoida erillisten tietokantojen DB ja päätelaitteiden TE kä-10 sittämää dataa. Päätelaite TE on synkronoinnin kannalta asiakaslaite (Client Device) ja se on tyypillisesti kannettava tietokone, PDA-laite, matkaviestin tai hakulaite. Synkronointipalvelin S on synkronoinnin kannalta palvelin, joka tyypillisesti palvelee useita asiakaslaitteita. Synkronointipalvelin ei kuitenkaan ole rajoitettu mihinkään tiettyyn laitetyyppiin, vaan esillä olevasta esimerkistä poi-15 keten myös langaton päätelaite voi toimia synkronointipalvelimena. Kuviossa 1 on esitetty kaksi esimerkkiä, joista ensimmäisessä lähiverkkoon LAN (Local Area Network) on kytkeytynyt päätelaitteita TE, tietokantoja DB ja synkronoin-tipalvelimia S. Verkkoon LAN kytkeytynyt päätelaite TE käsittää toiminnallisuuden, esim. verkkokortin ja tiedonsiirtoa ohjaavan ohjelmiston, verkon LAN 20 laitteiden kanssa kommunikoimiseksi. Lähiverkko LAN voi olla minkä tahansa tyyppinen lähiverkko ja TE voi olla yhteydessä palvelimeen S myös Internetin kautta tyypillisesti palomuurin FW välityksellä.

Toisessa esimerkissä langattomaan verkkoon WNW (Wireless Network) on kytkeytynyt päätelaite TE, synkronointipalvelin S ja tietokantoja DB.

25 Verkkoon WNW kytkeytynyt päätelaite TE käsittää matkaviestintoiminnallisuu-den verkon WNW kanssa kommunikoimiseksi langattomasti. Langaton verkko WNW voi olla mikä tahansa jo tunnettu langaton verkko, esimerkiksi GSM-palvelua tukeva verkko, GPRS-palvelua tukeva verkko (General Packet Radio ';· Service), kolmannen sukupolven matkaviestinverkko, kuten UMTS-verkko ": 30 (Universal Mobile Telecommunications System), langaton lähiverkko WLAN tai privaattiverkko. On huomioitava, että myös palvelin S voi käsittää tietokannan DB, vaikka kuviossa 1 palvelimet S ja tietokannat DB on havainnollisuuden • vuoksi erotettu.

>' ·': Päätelaitteet TE (langallisissa verkoissa LAN ja langattomissa ver- 35 koissa WNW) ja palvelimet S käsittävät muistia MEM; SMEM, käyttöliittymän UI; SUI, l/O-välineet I/O; Sl/O tiedonsiirron järjestämiseksi, ja yhden tai use- 5 114417 ämmän prosessorin käsittävän keskusprosessointiyksikön CPU; SCPU (Central Processing Unit). TE:n muistissa MEM (voi olla synkronoinnin kannalta synkronoitava tietokanta), tietokantojen DB muistissa tai myös palvelimen S muistissa SMEM voidaan säilyttää synkronoinnin kohteena olevaa so-5 vellusdataa. Keskusprosessointiyksiköissä CPU ja SCPU suoritettava muistiin MEM; SMEM tallennettu tietokoneohjelmakoodi aikaansaa päätelaitteen TE ja synkronointipalvelimen S toteuttamaan keksinnölliset välineet, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuvioissa 4 ja 5. Tietokoneohjelmat voidaan saada verkon kautta ja/tai tallentaa muistivälineille, esimerkiksi levyk-10 keelle, CD-ROM-levylle tai muulle ulkoiselle muistivälineelle, josta ne voidaan ladata muistiin MEM; SMEM. Myös kovo-ratkaisuja voidaan käyttää.

Tietojärjestelmässä ylläpidetään metadataa datayksiköiden välisistä suhteista. Erästä metadataverkkoa (Metadata graph) on esitetty kuviossa 2. Metadataverkossa solmut ovat datayksiköitä ja nuolten kuvaamat linkit ovat 15 datayksiköiden välisiä suhteita. Jokaiseen linkkiin on liitetty ainakin yksi arvo, joka kuvaa sitä, kuinka läheisesti kohdesolmu liittyy lähdesolmuun (suhteen etäisyys). Metadataverkko on edullisesti suunnattu verkko. Kuten kuviosta 2 havaitaan, suhteita on edullisesti määritettynä myös eri tyyppisten datayksiköiden välille (esitetty erimuotoisina). Kuviossa 2 paksumpi linkki osoittaa lä-20 heistä suhdetta datayksiköiden välillä ja ohuempi linkki kaukaista suhdetta datayksiköiden välillä. Yksinkertaisessa metadataverkossa voisi esimerkiksi sähköpostidatayksiköstä olla linkit ainakin edellisiin samanaiheisiin sähköpos-teihin, lähettäjän tai vastaanottajien kontaktitietoihin ja siihen mahdollisesti liitettyihin liitetiedostoihin.

j 25 Kun synkronointia suoritetaan, on määritettävä alkudatajoukko (initial data set), jonka datayksiköitä ainakin halutaan synkronoida. Alkudata-joukosta saadaan metadatan linkkien perusteella määritettyä polkuja eri da-tayksiköihin. Kuviossa 3 on havainnollistettu keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti polkuja alkudatayksiköstä A (initial data unit) datayksik-., - 30 köön B. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti datayksiköiden [[[i välistä suhdetta kuvataan merkityksellisyydellä (relevance) ja hyödyllä (utility).

ϊ·, Merkityksellisyys on todennäköisyysarvo sille, että käyttäjä tarvitsee alkuda- tayksikköön suoraan tai muiden datayksiköiden kautta liittyvää datayksikköä (related data unit), kun alkudatayksikkö on valittu. Kuviossa 3 merkitykselli-: V 35 syyttä esittää r/. Hyöty kuvaa alkudatayksikköön metadatassa suoraan tai muiden datayksiköiden kautta linkillä liitetyn datayksikön hyötyä, jos alkuda- 6 114417 tayksikkö on valittu. Hyöty voidaan ajatella liittyvällä datayksiköllä saavutettavana lisäarvona tai toisaalta menetyksenä, jos datayksikkö ei olekaan saatavilla, vaikka sitä tarvittaisiin. Kuviossa 3 hyötyä kuvaa u/ja jokaiselle linkille A:n ja B:n välillä on määritetty merkityksellisyysarvo r/ ja hyötyarvo ui. Alkudatayk-5 sikön A ja liittyvän datayksikön B välillä voi olla monta reittiä. Eri reitit esittävät erilaisia syitä, miksi alkudatayksikköä A tarvitsevan käyttäjän voisi tarvita myös datayksikköä B. Kuviossa 3 on esitetty A:n ja B:n välille kaksi polkua p1 ja p2, joiden todennäköisyydet ovat: 10 p1 = P(p1) = r1 * r2 p2 = P(p2) = r3* r4* r5.

Näin ollen B:n merkityksellisyys A:Ile on reitin varrella oleville da-tayksiköille määriteltyjen merkityksellisyyksien tulo. B:n hyöty A:lle määrittyy 15 viimeisen linkin hyötyarvosta eli hyöty polun p1 kautta on u2 ja polun p2 kautta u5.Saavutettava hyöty (Gained Utility) g on datayksiköiden hyöty, jota käyttäjä todellisesti pyytäisi. Koska käyttäjän toimia ei tunneta etukäteen, se on satunnainen muuttuja ja sillä on näin ollen jakauma- ja odotusarvo. Datayksiköiden A ja B välisen suhteen läheisyys, eli datayksikön B tärkeys datayksikön A va-20 linnalle, voidaan määrittää laskemalla saavutetun hyödyn odotusarvo E(g) (Expected Gained Utility). Jos käyttäjä voi tarvita datayksikköä B useasta eri syystä (useita polkuja p1, p2), datayksiköllä B saavutetuksi hyödyksi voidaan _ määrittää suurin polkujen hyödyistä {max(u2,u5)). On myös mahdollista ottaa . ; yksittäisen polun hyöty tai yhdistää eri polkujen hyötyjä datayksikön valinnalla 25 saavutettavaksi hyödyksi. Saavutetun hyödyn odotusarvo E(g) lasketaan edul-. lisesti ottamalla huomioon molemmat polut p1, p2, jolloin saadaan: : E(g)=u2 * P(p1) * (1- P(p2)) + u5 * P(p2) * (1- P(p1)) + max(u2,u5) * P(p1) * P(p2).

30 Jos linkkien hyötyarvoksi ui asetetaan yksi, saavutetun hyödyn odotusarvo E(g) esittää todennäköisyyttä, että datayksikköä tarvitaan jostain , v. syystä. Kuvion 3 esimerkissä E(g) on tällöin: » I · : : P(PV * (1 - P(p2)) + P(p2) * (1 - P(p1)) + P(p1) * P(p2) = ‘.; 35 P(p1) - P(p1) * P(p2) + P(p2) - P(p2) * P(p1) + P(p1) * P(p2) = P(p1) + P(p2) - P(p1) * P(p2) = 7 114417 P(P1 uP2).

Liittyvien datayksiköiden saavutetun hyödyn odotusarvoja E(g) vertaamalla voidaan valita suurimmat arvot sisältävät datayksiköt alkudatayk-5 siköiden lisäksi valintadatajoukkoon, joka synkronoidaan. Metadataa voidaan koota esimerkiksi minimivirityspuun (minimum spanning tree) tekniikalla tai si-sältöanalyysilla. Tarvittavien prosessointiresurssien ja ajan optimoimiseksi voidaan poiketa edellä esitetystä laskentatavasta. Esimerkiksi huomioon otettavien polkujen määrää voidaan rajoittaa ainoastaan suoriin linkkeihin, jolloin po-10 lun pituus on yksi. Eräitä menetelmiä huomioon otettavien polkujen määrän rajoittamiseksi ovat Dijkstran minimipolkualgoritmi ja Kruskahn algoritmi.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää. Edellä esitetyllä tavalla järjestelmään kerätään 401 merkityksellisyys- ja hyötytietoja käsittävää metadataa. Metadataa voidaan 15 säilyttää muistissa MEM, SMEM tietorakenteissa, menetelmää toteuttavassa sovelluksessa tai sovelluksen syötteessä. Metadataa voidaan ladata myös verkossa olevista tietokannoista esimerkiksi Internetin välityksellä. Metadataan lisätään uusi synkronoinnin kohteena oleva alkudatayksikkö ja siihen liittyvät datayksiköt ja niiden välisiä suhteita kuvaavat hyöty- ja merkityksellisyysarvot.

20 Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti käytetään yleisiä sääntöjä, esimerkiksi linkillä mistä tahansa sähköpostista mihin tahansa liitettyyn tekstinkä-sittelytiedostoon merkityksellisyysarvo on aina 0,7. Tällöin sähköpostista tai tekstinkäsittelytiedostosta riippumatta käytetään aina arvo 0,7, mikä vähentää i * : metadatan tallentamiseen tarvittavaa tilantarvetta.

! 25 Metadata on erään suoritusmuodon mukaisesti sovelluskohtaista.

Tällöin uuden sovelluksen datayksiköiden valintaa varten lisätään synkronoin-tilaitteeseen (TE, S) uutta metadataa esimerkiksi sovelluskohtaisiin hakemistoihin. Metadatassa määritetään esimerkiksi sähköpostisovelluksen synkro-noimien sähköpostidatayksiköiden välisiä suhteita. Metadata, josta haetaan f 30 datayksiköiden välisiä suhteita, valitaan siis käytettävän sovelluksen mukai- \ sesti. Sovelluskohtaisen metadatan avulla voidaan myös vaikuttaa eri sovel- lusten datayksiköiden välisiin suhteisiin käyttämällä niiden välisissä linkeissä ;,; eri merkityksellisyys- ja/tai hyötyarvoja. Esimerkiksi linkillä sähköpostista teks- tinkäsittelytiedostoon on suurempi merkityksellisyysarvo kuin linkillä kalenteri-'/ 35 merkinnästä tekstinkäsittelytiedostoon. Metadataa voidaan säilyttää sovellus- 8 114417 kohtaisesti esimerkiksi taulukkomuodossa, joissa eri sovellusten väliset merkityksellisyys- ja/tai hvotyarvot on määritetty.

Sovelluskohtaisuus antaa mahdollisuuden muunnella metadataa tarkoituksen mukaan, mutta lisäksi eri tilanteille, eli erilaisille synkronointikon-5 teksteille, voidaan käyttää eri metadataa. Esimerkiksi liikematkalle lähdettäessä käyntikorttidatayksiköiden merkityksellisyys on suurempi kuin lomamatkalle lähdettäessä. Metadatan käyttö eri synkronointikonteksteja varten voidaan järjestää erilaisilla käyttöprofiileilla sovellustasolla tai laitetasolla samaan tapaan kuin matkaviestimen käyttöprofiilit on järjestetty. Eri profiileita varten voi 10 olla tallennettuna profiilikohtaista metadataa, on myös mahdollista muokata metadataa tai valita synkronoitavia datayksiköitä eri kriteerien perusteella eri tilanteissa. Tyypillisiä synkronointikonteksteja voi olla yleinen konteksti, liikematka, lomamatka, sähköpostin luku ja kokous. Esimerkiksi, kun käyttäjällä on kokous (mikä voidaan todeta kalenterista), käyttäjän päätelaitteeseen TE 15 synkronoidaan dataa niin, että osallistujien käyntikortit muodostavat alkudata-joukon ja niistä on linkit korkeilla merkityksellisyysarvoilla osallistujien viimeksi lähettämiin sähköposteihin.

Käyttäjällä on myös mahdollisuus vaikuttaa metadataan, esimerkiksi lisätä uusia linkkejä datayksiköiden välille tai muuttaa linkkien hyöty- tai mer-20 kityksellisyysarvoja. Jotta käytettävyys säilyisi hyvänä, voidaan määrittää tietty määrä korkean tason käyttäjäpreferenssejä, joiden perusteella automaattisesti määritetään ja muokataan metadataa. Eräänä esimerkkinä tästä on, että käyttäjä ei pidä käyntikortteja tärkeinä ja valitsee niille matalan prioriteetin. Tällöin synkronointisovellus voi asettaa käyntikorttien merkityksellisyysarvot .: 25 mataliksi. Kaikki synkronointiin liittyvät preferenssit voidaan määrittää käyttäjä kohtaisiksi, jolloin käyttäjän tunnisteen perusteella voidaan valita oikeat preferenssit (niitä voidaan säilyttää myös esimerkiksi IC-kortilla).

Keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaisesti datayksiköiden sisältöä analysoimalla voidaan kerätä ja päivittää 401 metadataa. Datayksikön • -: 30 sisällön muuttuessa voidaan muuttaa myös sen merkityksellisyys- ja/tai hyöty- :; arvoja.

Metadatan päivitys 401 voidaan järjestää automaattiseksi käyttäjän toimintojen seurannaksi. Tällöin metadataan voidaan automaattisesti lisätä uusi datayksikkö ja uuden datayksikön merkityksellisyystieto, kun käyttäjä : V 35 pyytää mainittua uutta datayksikköä. Myös datayksiköiden käyttötiheyttä voi- daan seurata, jonka perusteella merkitys- ja/tai hyötyarvoja voidaan muuttaa 9 114417 automaattisesti. Merkityksellisyysarvoja voidaan muuttaa käyttötiheyden perusteella ja hyötyarvoja taas esimerkiksi käytön keston mukaisesti. Käyttäjän toimintojen tarkkaileminen ja metadatan automaattinen kerääminen voidaan järjestää esimerkiksi neuraaliverkkojen avulla.

5 Kun on tarve suorittaa synkronointia, määritetään 402 alkudata- joukko. Alkudatajoukko on edullisesti etukäteen määritetty sovelluskohtaisesti. Myös käyttäjällä on mahdollisuus lisätä tai poistaa datayksiköitä alkudatajou-kosta. Seuraavaksi haetaan (retrieve) 403 alkudatajoukon alkudatayksiköihin liittyvää metadataa, eli selvitetään alkudatayksiköistä lähtevät linkit.

10 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti metadataa voidaan muokata 404 sovellus- tai tilannekohtaisesti. Sovellukselle tai tilanteelle spesifisen muuntotoiminnon (transform function) avulla voidaan painottaa eri datayksiköitä eri tavalla ja saada toteutettua edellä mainittuja synkronointiprofii-leita. Muuntotoiminto tarkoittaa edullisesti sovellus- tai tilannekohtaisia kertoi-15 mia eri datayksiköiden merkityksellisyys-ja hyötyarvoihin. Datayksiköiden välisille linkeille sovelletaan muuntotoimintoa, jonka jälkeen muunnettuja merkityksellisyys- ja hyötyarvoja käytetään myöhemmissä vaiheissa (405). Tästä suoritusmuodosta saadaan se etu, että eri tarkoituksia ja tilanteita varten datayksiköitä voidaan painottaa eri tavalla mahdollisimman pienellä muistintar-20 peella.

Myös osa metadatan osoittamista datayksiköistä voidaan karsia 404 jo ennen saavutetun hyödyn odotusarvojen laskemista. Karsinta voi perustua hyödylle ja/tai merkityksellisyydelle asetettuun minimiarvoon, jolloin ainoastaan v: minimiarvon ylittäviä alkudatajoukkoon liittyvät datayksiköt ovat ehdolla valin- 25 tadatajoukkoon. Kun merkityksellisyydelle on minimiarvo, voidaan suosia suuren merkityksellisyyden linkkiä tai lyhyttä polkua pitkien ja vähän merkityksel-··, listen polkujen sijaan. Jos merkityksellisyydelle asetetaan korkea minimiarvo, voidaan vähentää korkean hyötyarvon vaikutusta datayksiköiden valinnassa. Hyödylle asetettavan minimiarvon avulla voidaan estää esimerkiksi helposti ·;;; 30 muita keinoja saatavan (näin ollen vähän hyötyä tuottavien) datayksiköiden, • kuten puhelinnumeroiden, synkronointi. Myös polun pituus voi olla karsintakri- teeri, jolloin liian kaukana alkudatajoukosta olevat datayksiköt voidaan karsia.

.*·. Vaiheen 404 karsintamenetelmällä saadaan edelleen asetettua raja-arvoja, jolloin kaikille metadatassa määritetyille datayksiköille ei tarvitse laskea saa-: ·* 35 vutetun hyödyn odotusarvoja ja vertailla niitä toisiinsa. Tämä nopeuttaa valin taprosessia ja pienentää menetelmää toteuttavassa laitteessa tarvittavaa pro- 10 114417 sessointikapasiteettia. Myös karsinnassa käytettävät minimiarvot voivat olla sovelluskohtaisia, jolloin ne vaihtelevat tarkoituksen mukaan.

Metadatasta (ja mahdollisen vaiheen 404 muokkauksen ja/tai karsinnan jälkeen) saadaan liittyvät datayksiköt, jotka jollakin tavalla liittyvät alku-5 datajoukon datayksiköihin. Liittyville datayksiköille lasketaan 405 edullisesti niihin johtavien polkujen ilmaisemien merkityksellisyys- ja hyötyarvojen avulla saavutetun hyödyn odotusarvot E(g). Eri datayksiköiden saavutetun hyödyn odotusarvoja verrataan 406. Valintadatajoukkoon (selection data set) lisätään 407 datayksikkö, jolla on suurin saavutetun hyödyn odotusarvo. Kun valinta-10 datajoukkoon on lisätty uusi datayksikkö, tarkastetaan 408, onko tietojärjestelmään ennalta määritetty lopetuskriteeri saavutettu. Lopetuskriteerinä voi olla esimerkiksi synkronoitavalle datalle määritetyn enimmäiskoon ylittyminen, datayksiköiden enimmäismäärän ylittyminen, tai saavutetun hyödyn odotusarvolle asetetun minimiarvon alittuminen (ei ole enää yhtään datayksikköä, joka 15 ylittäisi odotetulle tärkeydelle asetetun minimiarvon). Jos lopetuskriteeriä ei ole saavutettu, jatketaan lisäämällä 407 valintadatajoukkoon uusi datayksikkö.

Kun lopetuskriteeri saavutetaan, synkronoidaan 409 valintadata-joukko, joka käsittää tyypillisesti alkudatajoukon ja lopetuskriteerin mukaisesti rajattuja liittyviä datayksiköitä. Tällöin voidaan tarkastaa valintadatajoukkoon 20 edellisen synkronointikerran jälkeen tehdyt muutokset ja lähettää muuttuneet datayksiköt tai ainakin tiedot muutoksista toiselle synkronoinnin osapuolelle.

* '·· On huomioitava, että edellisestä kuvauksesta poiketen voidaan käyttää aino- astaan merkityksellisyysarvoja datayksiköiden valinnassa (vertailussa 406 tai lopetuskriteerinä 408). Edellä kuvattujen vaiheiden 401-408 mukainen datan 25 valinta synkronointia varten voidaan toteuttaa yhdessä synkronointiin osallis-,,.: tuvassa laitteessa, osassa laitteista tai kaikissa laitteissa.

.... Synkronointi voidaan toteuttaa valintadatajoukolle mitä tahansa synkronointimenetelmää käyttäen. Synkronointi voidaan järjestää SyncML-standardin mukaista protokollaa käyttäen keksinnön sovellusalueen siihen 30 kuitenkaan rajoittumatta. SyncML-standardin mukaisesti vaiheessa 409 alus-tetaan ensin synkronointi-istunto, jolloin valitaan synkronoitava tietokanta.

;Y: SyncML-asiakaslaite (TE) käsittää SyncML-protokollaa toteuttavan asia- . kasagentin (Sync Client Agent). Asiakaslaite voi lähettää SyncML-palvelimelle (S) SyncML-sanoman (Client Modifications), joka sisältää tiedot valintadata-' 35 joukkoon tehdyistä muutoksista edellisen sanoman lähettämisen jälkeen.

..· SyncML-palvelin käsittää synkronointia ohjaavan palvelinagentin (Sync Server 11 114417

Agent) ja synkronointilohkon (Sync Engine) ja yleensä odottaa SyncML-asiakkaan aloitetta synkronointiin. SyncML-palvelin synkronoi datan, eli analysoi valintadatajoukkoon tehdyt muutokset ja yhdenmukaistaa (tekee tarvittavat lisäykset, korvaukset ja poistot) datayksiköt. Tämän jälkeen SyncML-palvelin 5 lähettää asiakaslaitteeseen palvelimen synkronointiviestin (Server Modifications), joka käsittää tiedot valintadatajoukkoon edellisen palvelimen S synkronointiviestin jälkeen tehdyistä muutoksista. Edellä esitetty esimerkki on yksinkertainen, mutta se kuitenkin havainnollistaa SyncML-standardin mukaista synkronointia.

10 On myös mahdollista, että käytetään muokattua SyncML-proto- kollaa, jolloin synkronoitava data voidaan valita synkronointi-istunnon alustuksen aikana. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti synkronointi-istunnon alustuksen aikana voidaan myös määrittää, tukevatko TE ja S edullisen suoritusmuodon mukaista adaptiivista synkronointia. Tällöin TE voi 15 pyytää alustussanomassa synkronointityypiksi keksinnön mukaista adaptiivistä synkronointityyppiä (adaptive synchonization type), jolle SyncML-standardissa määritetään oma Alert-koodinsa. Jos S tukee adaptiivista synkronointia, voidaan jatkaa valitsemalla synkronointiasiakaslaitteessa TE ja synkronointipal-velimessa S edellä esitettyjen vaiheiden 402-408 mukaisesti valintadatajoukot.

20 Kun TE on määrittänyt valintadatajoukon, se lähettää valintadatajoukkoon edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tapahtuneet muutokset (Client Modifications) synkronointipalvelimelle S. On myös mahdollista, että TE lähettää valintadatajoukon määrittämiseen liittyviä lisäehtoja, esimerkiksi tietyn datayksi-: kön on kuuluttava valintadatajoukkoon. Palvelimen S on otettava lisäehdot .: 25 huomioon valitessaan valintadatajoukkoa. TE:n preferenssejä ja muita adaptii- : viseen synkronointiin liittyviä tietoja voidaan välittää Meta-elementissä ja esi merkiksi EMI-kentässä. S valitsee (402-408) vastaavalla tavalla valintadata-joukkonsa. Edullisesti palvelin S valitsee valintadatajoukon niin, että ainakin TE:n lähettämien datayksiköiden muutokset tulevat huomioiduksi. On vaihto-30 ehtoisesti mahdollista, että S lähettää ennen synkronointia tiedon valitsemas-,..: taan valintadatajoukosta päätelaitteelle TE, mikä kuitenkin lisää viivettä ja siir- . rettävän tiedon määrää.

, *. S yhdenmukaistaa valitsemansa valintadatajoukon datayksiköt TE:n ]·’ lähettämien muutosten ja palvelimen S synkronoimaan tietokantaan (DB) teh- : V 35 tyjen muutosten perusteella. Yhdenmukaistamisen jälkeen S lähettää valinta- datajoukkoon edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tapahtuneet muutokset 12 114417 TE:lle (Server Modifications). TE muokkaa muutosten perusteella datayksi-köitä muistissaan MEM. Erään suoritusmuodon mukaisesti TE voi alustuksen aikana lähettää tiedon alkudatajoukosta ja mahdollisista muista preferensseistä palvelimelle S, joka valitsee valintadatajoukon metadatan ja alkudata-5 joukon perusteella.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää, jossa voidaan karsia myös alkudatajoukon datayksiköitä metadatan perusteella. Järjestelmään kerätään 501 merkityksellisyys- ja hyötytietoja käsittävää metadataa, jota voidaan päivittää edellä kulo vatulla tavalla. Vaikka olisi kyse alkudatajoukkoon määritellystä datayksiköstä, voidaan myös alkudatayksiköiden merkityksellisyys- ja hyötyarvoja muuttaa. Kun on tarve suorittaa synkronointia, määritetään 502 alkudatajoukko. Seu-raavaksi haetaan 503 ainakin alkudatajoukon alkudatayksiköiden välistä metadataa, eli selvitetään alkudatayksiköiden väliset linkit.

15 Alkudatayksiköille lasketaan 504 niiden tärkeys muille alkudatayksi- köille. Tämä voidaan saavuttaa kokeellisesti poistamalla yksi kerrallaan da-tayksikkö alkudatajoukosta ja määrittämällä metadatan perusteella datayksi-kön lisäämisellä saavutettavan hyödyn odotusarvo. Kun kaikille alkudatayksiköille on laskettu saavutetun hyödyn odotusarvot, niitä verrataan 505. Valinta-20 datajoukkoon lisätään 506 alkudatayksikkö, jolla on suurin saavutetun hyödyn odotusarvo. Kun valintadatajoukkoon on lisätty uusi alkudatayksikkö, tarkastetaan 507, onko tietojärjestelmään ennalta määritetty lopetuskriteeri saavutettu. Lopetuskriteerinä voi olla esimerkiksi synkronoitavalle datalle määritetty enimmäiskoko, alkudatayksiköiden määrä tai saavutetun hyödyn odotusarvolle : 25 asetetun minimiarvon alittuminen. Jos lopetuskriteeriä ei ole saavutettu, jat- . ketään lisäämällä 506 valintadatajoukkoon uusi alkudatayksikkö. Kun lopetus- kriteeri saavutetaan, voidaan synkronoida 508 valintadatajoukon käsittämät alkudatayksiköt. Näin ollen alkudatajoukosta saadaan poistettua kaikkien vähiten tärkeät alkudatayksiköt.

: * 30 Kuvion 5 suoritusmuodosta saadaan se etu, että myös tyypillisesti varsin pysyvästi alkudatajoukkoon määritettyjä alkudatayksiköitä voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja synkronoida ainoastaan tärkeimmät alkudatayksiköt. Kuvioiden 4 ja 5 toiminnallisuus voidaan myös yhdistää, jolloin esimerkiksi vaiheeseen 508 siirtymisen sijaan jäljelle jääneistä alkudatayksiköistä : 35 katsotaan määritellyksi alkudatajoukko (vaihe 402) ja voidaan siirtyä vaiheen 403 kautta arvioimaan alkudatayksiköihin liittyvien datayksiköiden tärkeyttä.

13 114417 Käyttäjän toimintoja voidaan seurata ja metadataa päivittää 501 datayksikön käytön perusteella. Päätelaite TE voi esimerkiksi olla järjestetty tarkkailemaan siihen tallennettujen audiotiedostojen käyttöä. Kun audiotie-dosto on toistettu, se voidaan merkitä poistettavaksi, lisätä alkudatajoukkoon 5 ja korvata uudella audiotiedostolla seuraavassa synkronointi-istunnossa. Tämä voidaan saavuttaa myös muuttamalla merkityksellisyys- ja/tai hyötyarvoa niin, että audiosovelluksen poistamaksi merkitsemä audiotiedoston synkronointi on tärkeää. Näin erään suoritusmuodon mukaisesti voidaan määrittää poistettavia datayksiköitä, jotka voidaan korvata uudella samantyyppisellä da-10 tayksiköllä seuraavalla synkronointikerralla.

On myös mahdollista soveltaa menetelmää niin, että lopetuskritee-rin saavuttamisen jälkeen valintadatajoukon ulkopuolelle jääneet datayksiköt automaattisesti poistetaan. Esimerkiksi tietyn musiikkityylin audiokappaleiden merkityksellisyys- ja/tai hyötyarvoja voidaan käyttäjän käyttäytymisen perus-15 teella muuttaa niin, että musiikkityylin audiokappaleita ei enää jatkossa korvata uusilla vaan poistetaan. Myös vanhoja kontaktitietoja tai sähköposteja voidaan tätä menetelmää käyttäen poistaa.

Datamäärää voidaan käyttää lopetuskriteerinä vaiheissa 408 ja 507. Tällöin valintadatajoukon koko tarkastetaan aina uuden datayksikön lisäämi-20 sen jälkeen. Kun ennalta määritetty kokoraja on saavutettu, voidaan aloittaa synkronointi valintadatajoukolle. Erään suoritusmuodon mukaisesti voidaan myös synkronoida datayksiköitä (tai tietoja niihin tehdyistä muutoksista) yksi kerrallaan alkudatayksikköön läheisimmästä datayksiköstä aloittaen. Kun saa-: vutetaan synkronoitavalle datalle ennalta määritetty enimmäiskokoraja, synk- 25 ronointi keskeytetään. Myös päätelaite TE voi lähettää enimmäiskokorajan yli-t>; tyttyä synkronointipalvelimelle S viestin, jonka perusteella S ei enää lähetä synkronoitavia datayksiköitä. Tässä suoritusmuodossa valintadatajoukkoa valitaan synkronoinnin aikana kuviosta 4 ja 5 poiketen. Hyötyä suoritusmuodosta on, jos datayksiköiden koko ei ole tiedossa, datayksiköiden koon laskeminen 30 vaatii paljon kapasiteettia tai palvelimella ei ole tiedossa päätelaitteen käytet-,: tävissä olevan muistitilaa.

*, Erään suoritusmuodon mukaan vertailussa (vaihe 406 ja 505) ote- ·, taan lisäksi huomioon datayksikön koko. Datayksiköille voidaan laskea saa vutetun hyödyn odotusarvon E(g) (tai saavutetun hyödyn g) suhde datamää-35 rään. Datayksikkö, jonka E(g) kilotavua kohti on suurin, valitaan (407, 506) va-lintadatajoukkoon. Näin voidaan suosia pienempiä datayksiköitä suurempien Π4417 14 sijaan. On kuitenkin määriteltävä vertailu niin, että pientä, mutta vähän tärkeää datayksikköä ei suosita suuren, mutta tärkeän datayksikön kustannuksella. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä datayksikön koon sijaan koon logaritmia.

5 Vielä erään suoritusmuodon mukaisesti voidaan käyttöliittymän UI; SUI kautta kysyä vielä käyttäjältä yhden tai useamman datayksikön synkro-noimisen tarpeellisuudesta (ennen vaihetta 409 tai 508). Tätä suoritusmuotoa kannattaa käyttää suuria datayksiköitä varten ja lähinnä synkronoitaessa päätelaitteeseen, jonka tallennuskapasiteetti on hyvin rajallinen.

10 Edellä esitettyjä suoritusmuotoja tyypillisesti sovelletaan synkro- nointipalvelimessa S, joka vaikuttaa synkronoitavan valintadatajoukon valinnalla muistiresursseiltaan tyypillisesti rajallisempaan päätelaitteeseen TE lähetettävien datan määrään. Myös päätelaitteessa TE voidaan käyttää esillä olevaa menetelmää valitsemaan valintadatajoukko, johon tehdyistä muutok-15 sista lähetetään tiedot synkronointipalvelimelle S. Yleensä käyttäjän päätelaitteeseen TE lisäämien datayksiköiden määrä on kuitenkin varsin pieni, jolloin kaikki uudet datayksiköt (tai muut päätelaitteessa TE tehdyt muutokset) voidaan hyvin synkronoida. Jos kuitenkin halutaan säästää aikaa tai siirrosta aiheutuvia kustannuksia, voidaan myös rajoittaa päätelaitteesta TE lähetettä-20 vän synkronoitavan datan määrää edellä kuvatulla tavalla.

Palvelimesta-päätelaitteeseen tapahtuvaa synkronointia varten edullisesti käytetään eri arvoja metadatassa (hyöty, merkityksellisyys) tai muissa datayksiköiden valintaan liittyvissä kriteereissä kuin päätelaitteesta- , : palvelimeen tapahtuvaa synkronointia varten. Palvelimessa S voidaan pyrkiä * · ‘1 25 säästämään muistitilaa (TE:tä varten) ja päätelaitteessa TE voidaan taas pyr- > · . kiä säästämään datayksiköiden vertailussa ja valinnassa tarvittavia proses- sointiresursseja. Eräs sovellus keksinnön mukaiselle ratkaisulle on tarjota eri-laisia profiileita (profiileissa eri metadata tai eri karsinta/lopetuskriteerit) eri siirtotilanteita varten. Kalliita siirtoyhteyksiä (julkisten matkaviestinverkkojen 30 kautta) varten voidaan määrittää nopea synkronointi, jolloin voidaan synkro-; noida ainoastaan erityisen tärkeät datayksiköt. Kun ollaan kytkeydytty esimer- , · ‘ . kiksi yrityksen paikallisverkkoon, voidaan suorittaa täydellinen synkronointi.

.! Kuvio 6 havainnollistaa vielä alkudatajoukkoa ja valintadatajoukkoa.

•;' ’ Pisteviivalla rajattu alkudatajoukko 60 käsittää neljä datayksikköä, joista lähtee : '/· 35 suhteita muihin datayksiköihin kuvaavia linkkejä. Kuviossa 6 on ympyröinä esitetty kaikki datayksiköt, jotka metadatan linkkien perusteella jollain tavalla 15 114417 liittyvät alkudatajoukkoon 60. Katkoviivalla 61 on rajattu synkronoitava valinta-datajoukko, johon on päästy keksinnön mukaista menetelmää käyttämällä. Kuten aiemmin jo kuvattiin, valintadatajoukkoon 61 edullisesti lisätään datayk-sikkö kerrallaan, tyypillisesti alkudatayksiköitä lähimpinä olevat datayksiköt 5 ovat myös kaikkein tärkeimpiä. On syytä huomioida, että valintadatajoukko 61 ei käsitä kaikkia alkudatajoukonkaan datayksiköitä, jolloin on hyödynnetty kuviossa 5 havainnollistettua menetelmää. Kuviossa 6 on myös määritetty yhtenäisellä viivalla 62 ns. esikarsittu joukko, johon kuuluvilla datayksiköille on laskettu saavutetun hyödyn odotusarvot. Joukko 62 on valittu vaiheen 404 mu-10 kaisen karsinnan perusteella. Esikarsitun joukon 62 ulkopuolelle on jätetty datayksikkö, jolla on esimerkiksi liian alhainen merkityksellisyysarvo.

Erään suoritusmuodon mukaisesti alkudatajoukkoon 60 lisätään viitteellinen käyttäjädatayksikkö, joka kuuluu aina alkudatajoukkoon ja josta on linkkejä muihin datayksikköihin. Käyttäjädatayksikkö ei itse ole synkronoinnin 15 kohteena, vaan siinä määritetään datayksiköt, joita on otettava huomioon va-lintadatajoukon valinnassa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaih-20 della patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (19)

114417

1. Menetelmä tietojärjestelmän tietokantojen synkronoitavan data-joukon valitsemiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet: säilytetään (401; 501) tietojärjestelmässä datayksiköiden välisiä 5 suhteita kuvaavaa metadataa synkronoitavan datajoukon valintaa varten, mikä metadata käsittää tietoja ainakin datayksiköiden välisestä merkityksellisyydestä, haetaan (403; 503) ensimmäisen datajoukon (60) ainakin yhteen alkudatayksikköön liittyvää metadataa vasteena sille, että on tarve synkronoi-10 da ensimmäinen datajoukko (60), valitaan (407; 506) synkronoitavaksi toinen datajoukko (61), joka käsittää ainakin yhden datayksikön, joka on mainitun metadatan perusteella eniten merkityksellinen alkudatayksikölle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että valitaan (407; 506) yksi datayksikkö kerrallaan toiseen datajouk-koon (61) merkityksellisyysjärjestyksessä, tarkastetaan (408; 507) toisen datajoukon (61) koko uuden datayksikön lisäämisen jälkeen, ja 20 aloitetaan (409; 508) synkronointi toiselle (61) datajoukolle vastee- ‘. na sille, että ennalta määritetty kokoraja on saavutettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu » ♦ , ; siitä, että ; valitaan (407; 506) toiseen datajoukkoon (61) ainoastaan datayksi- ’ 25 köt, jotka ylittävät ennalta määritetyn yhden tai useamman karsintakriteerin, kuten merkityksellisyyden minimiarvon.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i“ mainittu metadata käsittää lisäksi hyötytietoja, jotka kuvaavat alku- 30 datayksikköön mainitussa metadatassa suoraan tai muiden datayksiköiden -'., kautta liitetyn ainakin yhden datayksikön tuomaa hyötyä, jos alkudatayksikkö on valittu. ; ’ 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 114417 määritetään (401; 501) mainittua metadataa varten alkudatayksi-köiden ja muiden datayksiköiden välisiä merkityksellisyystodennäköisyyksiä ja hyötyjä kuvaavia lukuarvoja, muodostetaan (401; 501) mainitussa metadatassa linkkejä datayk-5 siköiden välille, joihin linkkeihin assosioidaan ainakin merkityksellisyyden ja hyötyjen lukuarvot, kerrotaan (401; 501) alkudatayksiköstä lähtevän ainakin yhden polun varrella oleviin muihin datayksiköihin johtavien linkkien käsittämät merki-tyksellisyysarvot, 10 valitaan (401; 501) yksittäiseen muuhun datayksikköön johtavan viimeisen linkin käsittämä hyötyarvo yksittäisen muun datayksikön hyödyksi, lasketaan (405; 504) kullekin muulle datayksikölle saavutetun hyödyn odotusarvo kertomalla hyötyarvo merkityksellisyysarvolla, vertaillaan (406; 505) eri datayksiköiden saavutetun hyödyn odo- 15 tusarvoja, ja valitaan toiseen datajoukkoon (61) ainakin yksi datayksikkö, jonka saavutetun hyödyn odotusarvo on suurin.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 päivitetään (401; 501) mainittua metadataa käyttäjän toimintojen perusteella.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : lisätään (401; 501) tietojärjestelmään sovelluskohtaista metadataa : 25 vasteena uuden sovelluksen käyttöönotolle, ja haetaan (403; 503) mainittu ainakin yhteen alkudatayksikköön liittyvä metadata sovelluksen mukaisesti.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 määritetään (401; 501) tietojärjestelmään ainakin kahta eri synk- .: ronointitilannetta varten tilannekohtaista metadataa, ja *. valitaan (403; 503) mainittu ainakin yhteen alkudatayksikköön liitty vä metadata synkronointitilanteen mukaisesti.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, .: 35 tunnettu siitä, että 114417 määritetään (504) kokeellisesti ensimmäisen datajoukon alkuda-tayksiköiden lisäämisellä saavutetun hyödyn odotusarvo muille alkudatayksi-köille, ja valitaan (506) toiseen datajoukkoon (61) yksi tai useampia alkuda-5 tayksiköitä, joiden lisäämisellä saavutetun hyödyn odotusarvo on suurin.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietojärjestelmä käsittää ainakin yhden synkronointiasiakaslaitteen (TE) ja synkronointipalvelimen (S), 10 lähetetään synkronointi-istunnon alustuksen aikana synkronoin- tiasiakaslaitteesta (TE) synkronointipalvelimeen (S) pyyntö menetelmän mukaisesta datajoukon valinnasta, valitaan synkronointiasiakaslaitteessa (TE) ja synkronointipalveli-messa (S) menetelmän mukaisesti toiset datajoukot (61), 15 lähetetään synkronointiasiakaslaitteesta (TE) toiseen datajoukkoon (61) edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tapahtuneet muutokset synk-ronointipalvelimelle (S), ja lähetetään synkronointipalvelimelta (S) toiseen datajoukkoon (61) edellisen synkronointi-istunnon jälkeen tapahtuneet muutokset synkronoin-20 tiasiakaslaitteelle (TE).

11. Synkronointijärjestelmä, joka käsittää synkronointiasiakkaan (TE) ja synkronointipalvelimen (S) ainakin kahden tietokannan datan synk-ronoimiseksi, tunnettu siitä, että synkronointijärjestelmä lisäksi käsittää: : välineet datayksiköiden välisiä suhteita kuvaavaa metadatan säilyt- 25 tämiseksi (401; 501), mikä metadata käsittää tietoja ainakin datayksiköiden ; välisestä merkityksellisyydestä, välineet ensimmäisen datajoukon (60) ainakin yhteen alkudatayk-sikköön liittyvän metadatan hakemiseksi (403; 503) vasteena sille, että on tarve synkronoida ensimmäinen datajoukko (60), 30 välineet toisen datajoukon (61) valitsemiseksi (407; 506) synkronoi- tavaksi, joka toinen datajoukko (61) käsittää ainakin yhden datayksikön, joka . on mainitun metadatan perusteella eniten merkityksellinen alkudatayksikölle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen synkronointijärjestelmä, tunnettu siitä, että synkronointijärjestelmä lisäksi käsittää: : 35 välineet yhden datayksikön valitsemiseksi kerrallaan (407; 506) toi- • seen datajoukkoon (61) merkityksellisyysjärjestyksessä, 114417 välineet toisen datajoukon (61) koon tarkastamiseksi (408; 507) uuden datayksikön lisäämisen jälkeen, ja välineet synkronoinnin aloittamiseksi (409; 508) toiselle datajoukol-le (61) vasteena sille, että ennalta määritetty kokoraja on saavutettu.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen synkronointijärjestel- mä, tunnettu siitä, että mainittu metadata käsittää lisäksi hyötytietoja, jotka kuvaavat alku-datayksikköön mainitussa metadatassa suoraan tai muiden datayksiköiden kautta liitetyn ainakin yhden datayksikön tuomaa hyötyä, jos alkudatayksikkö 10 on valittu.

14. Patenttivaatimuksen 11, 12 tai 13 mukainen synkronointijärjes-telmä, tunnettu siitä, että synkronointijärjestelmä lisäksi käsittää: välineet sovelluskohtaisen metadatan käyttöönottamiseksi vasteena uuden sovelluksen käyttöönotolle, ja 15 välineet mainitun ainakin yhteen alkudatayksikköön liittyvän meta datan hakemiseksi (403; 503) sovelluksen mukaisesti.

15. Synkronointilaite (TE; S), joka käsittää välineet ainakin yhden tietokannan synkronoitavaan datajoukkoon tehtyjen muutosten lähettämiseksi ainakin yhdelle synkronoinnin toiselle osapuolelle, tunnettu siitä, että 20 synkronointilaite (TE; S) lisäksi käsittää: välineet datayksiköiden välisiä suhteita kuvaavaa metadatan säilyttämiseksi (401; 501), mikä metadata käsittää tietoja ainakin datayksiköiden välisestä merkityksellisyydestä, : välineet ensimmäisen datajoukon (60) ainakin yhteen alkudatayk- 25 sikköön liittyvän metadatan hakemiseksi (403; 503) vasteena sille, että on tar- . ve synkronoida ensimmäinen datajoukko (60), välineet toisen datajoukon (61) valitsemiseksi (407; 506) synkronoitavaksi, joka toinen datajoukko (61) käsittää ainakin yhden datayksikön, joka on mainitun metadatan perusteella eniten merkityksellinen alkudatayksikölle.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen synkronointilaite (TE; S), .: tunnettu siitä, että . mainittu metadata käsittää lisäksi hyötytietoja, jotka kuvaavat alku datayksikköön mainitussa metadatassa suoraan tai muiden datayksiköiden kautta liitetyn ainakin yhden datayksikön tuomaa hyötyä, jos alkudatayksikkö ,: 35 on valittu. 114417

17. Tietokoneohjelmatuote synkronointilaitteen (TE; S) ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu tietokoneohjelmatuote käsittää ohjelmakoodia, joka synkronointilaitteessa (TE; S) suoritettuna aikaansaa synkronointilaitteen (TE; S): 5 säilyttämään (401; 501) datayksiköiden välisiä suhteita kuvaavaa metadataa synkronoitavan datajoukon valintaa varten, mikä metadata käsittää tietoja ainakin datayksiköiden välisestä merkityksellisyydestä, hakemaan (403; 503) ensimmäisen datajoukon (60) ainakin yhteen alkudatayksikköön liittyvää metadataa vasteena sille, että on tarve synkronoi-10 da ensimmäinen datajoukko (60), valitsemaan (407; 506) synkronoitavaksi toisen datajoukon (61), joka käsittää ainakin yhden datayksikön, joka on mainitun metadatan perusteella eniten merkityksellinen alkudatayksikölle.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tietokoneohjelmatuote, 15 tunnettu siitä,että mainittu metadata käsittää lisäksi hyötytietoja, jotka kuvaavat alkudatayksikköön mainitussa metadatassa suoraan tai muiden datayksiköiden kautta liitetyn ainakin yhden datayksikön tuomaa hyötyä, jos alkudatayksikkö on valittu.

19. Tietokoneella luettava tietoväline patenttivaatimuksen 15 mu kaisen synkronointilaitteessa (TE; S) käytettäväksi, tunnettu siitä, että : '·· mainittu tietoväline käsittää datayksiköiden välisiä suhteita kuvaavaa metada- .. taa, joka metadata käsittää linkkejä datayksiköiden välillä ja linkkeihin liitettyjä : tietoja ainakin datayksiköiden välisestä merkityksellisyydestä, synkronoitavan : .: 25 datajoukon valintaa varten toisen datajoukon (61), joka käsittää ainakin yhden datayksikön, joka on mainitun metadatan perusteella eniten merkityksellinen ainakin yhdelle ensimmäisen datajoukon (60) alkudatayksikölle, valitsemiseksi ’ (407; 506) synkronointilaitteessa (TE; S). » 114417