FI112422B - Teleskooppirakenne puhelinlaitetta varten - Google Patents

Description

11242?

Teleskooppirakenne puhelinlaitetta varten - Teleskopstruktur för en telefon-apparat

Keksintö koskee yleisesti puhelinlaitteen sähkömekaanista rakennetta. Erityisesti 5 keksintö koskee teleskooppisesti laajennettavan puhelinlaitteen rakenneosien valintaa, muotoa ja keskinäistä järjestelyä. Puhelinlaitteella tarkoitetaan viestintävälinettä, jonka tavanomainen käyttöasento on sellainen, missä laitetta käyttävä henkilö pitää laitetta yhdellä kädellä pään sivua vasten.

Puhelinlaitteita varustetaan teleskooppi- tai muilla laajennusrakenteilla, jotta ne kul-10 jetusasennossa olisivat fyysisesti pienikokoisia ja jotta niiden kuuloke ja mikrofoni laitteen käyttöasennossa olisivat riittävän lähellä laitetta käyttävän henkilön korvaa ja suuta. Kuvissa 1 - 5b on esitetty eräitä tällaisia tekniikan tason mukaisia rakenteita. Kuvan 1 matkapuhelin 100 käsittää runko-osan 101 ja runko-osan yhteen kulmaan käännettävästi kiinnitetyn mikrofonivarren 102. Kuvan 1 näyttämässä 15 käyttöasennossa runko-osan yläosassa sijaitsevan kaiuttimen 103 ja mikrofonivarren ulommassa päässä sijaitsevan mikrofonin 104 välinen etäisyys vastaa suunnilleen tyypillisen ihmiskäyttäjän korvan ja suun välistä etäisyyttä. Kuvan 2 matkapuhelin 200 käsittää runko-osan 201 ja saranoidun kääntökannen 202, joka kuljetusasennos-sa peittää näppäimistön 203 ja kuvassa esitetyssä käyttöasennossa tuo ulompaan 20 päähänsä sijoitetun mikrofonin riittävän etäälle runko-osassa sijaitsevasta kaiutti · . mesta 205. Kuvan 3 matkapuhelin 300 muistuttaa toiminnallisesti kuvan 2 matka- . ··*. puhelinta 200, mutta siinä kansiosa 302, sen sijaan että kääntyisi saranoiden varas- sa, liukuu runko-osan 301 suhteen kiskoparia pitkin. Näppäimistö 303, mikrofoni 304 ja kaiutin 305 toteuttavat samat toiminnot kuin kuvassa 2.

:,,,- 25 Kuva 4 esittää matkapuhelinta, joka käsittää alemman runko-osan 401 ja ylemmän runko-osan 402. Jälkimmäinen sisältää kaiuttimen 403, näytön 404 ja rajoitetun määrän näppäimiä pikanäppäimistössä 405. Alempi osa sisältää täyden (aakkos)-numeerisen näppäimistön 406, mikrofonin 407 ja antennin 408. Tämän kaltainen .···. esimerkillinen rakenne tunnetaan esimerkiksi suomalaisesta mallisuojahakem.uk- •' 30 sesta 285/97. Kuvissa 5a ja 5b on esitetty eräs toinen tunnettu matkapuhelimen tele- v : skooppirakenne, jossa toiminnalliset osat on järjestetty toisin kuin kuvan 4 raken- :: teessä. Puhelin käsittää ylemmän osan 501 ja alemman osan, joista ylempi osa sisäl- . . ·. tää integroidun antennin 503, radiolähetin-vastaanottimen 504, kaiuttimen 505, näy- : tön 506, älykorttilukijan 507 ja pienen näppäimistön 508. Alempi osa käsittää laa- 35 jennetun näppäimistön 509, akkukotelon 510 ja latausliittimen 512 puhelimen kyt- 2 112422 kemiseksi akkulaturiin (ei esitetty kuvassa). Mikrofoni 511 sijaitsee ylemmässä osassa, mutta se voisi sijaita myös alemmassa osassa. Kuvien 5a ja 5b esittämä rakenne tunnetaan esimerkiksi eurooppapatenttijulkaisusta EP 0 944 219.

Lisäksi tunnetaan eräs tekniikan tason mukainen laajennusrakenne kannettavaa pu-5 helinta varten eurooppapatenttijulkaisusta EP 0 414 365. Rakenne käsittää kotelon, jolla on päärunko ja holkkimainen jatko-osa, joka on asennettu siten, että sitä voidaan liu’uttaa pitkittäissuuntaisesti kokoonpainetun säilytysasennon ja laajennetun käyttöasennon välillä. Eräässä edullisessa järjestelyssä kuuloke sijaitsee päärungossa ja mikrofoni laajennusosassa. Puhelin sisältää useita näppäimiä tai painonappeja, 10 joita voidaan valinnan mukaan käyttää puhelimen käyttämiseksi. Eräässä suoritus muodossa laajennusosa on puhelimen suljetussa asennossa järjestetty peittämään osa painonapeista tai näppäimistä vahingossa tapahtuvien näppäinpainallusten estämiseksi.

Tunnettuihin laajennettaviin puhelinrakenteisiin liittyy erilaisia puutteita. Monissa 15 tapauksissa laajennusosien rajoitettu paksuus saa rakenteen näyttämään huteralta laajennetussa asennossa. Osien saattaminen kokoonpainetusta asennosta laajennettuun asentoon on usein melko mutkikasta ja vaatii kahden käden käyttöä. Rakenneosien väliset sähköiset liitännät vaativat usein näkyviin jäävien johtimien käyttöä: esimerkiksi kuvan 3 rakenne käsittää näkyviin jäävän johdinuraparin liukukannen 20 302 alapuolella. Sähköisten johtimien näkyminen ärsyttää käyttäjiä sillä asiantun temattomat ihmiset pelkäävät sähköiskuja.

;. Keksinnön tavoitteena on toteuttaa puhelinlaitteen laajennettava rakenne, joka vält- . · . tää tekniikan tason mukaisten jäqestelyjen puutteet. Keksinnön tavoitteena on myös , ’ ”; toteuttaa puhelinlaitteen laajennettava rakenne, joka näyttää tukevalta ja luotettava) - ... 25 ta myös laajennetussa asennossa. Lisäksi keksinnön tavoitteena on helpottaa laajen- ;;: nettavan puhelinrakenteen saattamista laajennettuun asentoon yhdellä kädellä. Vielä ’ · · · * keksinnön tavoitteena on toteuttaa laajennettava rakenne puhelinlaitetta varten, jos sa osien väliset sähköiset liitännät eivät ole suoraan näkyvissä.

* · . * · *. Keksinnön tavoitteet saavutetaan toteuttamalla runko-osa ja tartuntaosa, joka tartun- 30 taosa on holkkimainen muodoltaan, on asennettu liukuvaksi pitkittäissuunnassa '; ‘ runko-osaan nähden ja on ulottuvuudeltaan riittävä, jotta käyttäjä voi sen avulla ot- :taa tukevan otteen puhelinlaitteesta. Lisäksi keksinnön tavoitteet saavutetaan valit-semalla ja sijoittamalla tartuntaosan pitkittäissuuntaista liikettä ohjaavat osat sopi-. *. : vasti.

3 112422

Keksinnön mukainen puhelinlaite käsittää - runko-osan -runko-osaan asennetun holkkimaisen tartuntaosan pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen mahdollistamiseksi kokoonpainetun asennon ja laajennetun asennon välillä 5 - runko-osaan ja tartuntaosaan mekaanisesti kytketyn liikettä aikaansaavan meka nismin pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen aikaansaamiseksi - lukitusmekanismin runko-osan ja tartuntaosan lukitsemiseksi irrotettavasti ko-koonpainettuun asentoon ja - käyttäjän käytettävissä olevan vapautustoimielimen lukitusmekanismin vapautta-10 miseksi.

Keksinnön mukaiselle puhelinlaitteelle on tunnusomaista, että vapautustoimielin sijaitsee tartuntaosassa.

Esillä olevassa patenttihakemuksessa määritteellä “holkkimainen” tarkoitetaan oleellisesti putkimaista osaa, joka on muotoiltu siten, että se sopii jonkin toisen osan 15 ylle. Keksinnön mukaisessa puhelinlaitteessa on runko-osa, joka sisältää suurimman osan puhelinlaitteen toiminnallisista osista, ja holkkimainen tartuntaosa, joka on asennettu siten, että sitä voidaan liu’uttaa pitkittäissuuntaisesti runko-osaan nähden. Kokoonpainetussa asennossa tietty suhteellisen suuri osuus runko-osasta on tartun-;.; taosan sisällä. Runko-osa voi olla jopa kokonaan tartuntaosan sisällä tai tietty osuus 20 runko-osasta voi työntyä esiin tartuntaosan toisesta päästä. Puhelinlaitteen laajenta-‘ · · ‘ minen tarkoittaa runko-osan liikuttamista sen pitkittäissuunnassa niin, että suhteelli sen suuri osuus siitä tulee ulos holkkimaisesta tartuntaosasta. Puhelinlaitteen ko-koonpainaminen tarkoittaa runko-osan liikuttamista vastakkaisessa pitkittäissuun-nassa niin, että se siirtyy ja lukittuu takaisin kokoonpainettuun asentoon.

. 25 Jotta puhelinlaitteen ponnahduttaminen kokoonpainetusta asennosta laajennettuun asentoon olisi mahdollisimman helppoa, laite sisältää liikkeen aikaansaavan mekanismin, jossa on lukitusjäijestely. Lukitusjäqestelyn vapautuskytkin sijaitsee tartun-taosassa, edullisimmin paikassa, jossa ihmiskäyttäjän sormi luonnostaan lepää käyt-: ’täjän tarttuessa puhelinlaitteeseen pitääkseen sitä normaalissa käyttöasennossa. Va-30 pautuskytkimen käyttö vapauttaa lukitusmekanismin, jolloin liikkeen aikaansaava mekanismi on vapaa liikuttamaan runko-osan osittain ulos tartuntaosasta laajennettuun asentoon.

4 112422

Liikkeen aikaansaava mekanismi on tyypillisesti jousivoimainen, edullisimmin vääntöjouseen tai kellojouseen perustuva mekanismi. Vääntöjouseen perustuvissa suoritusmuodoissa vääntöjousen toinen pää on mekaanisesti kytketty runko-osaan ja toinen pää on mekaanisesti kytketty tartuntaosaan. Kokoonpainetussa asennossa 5 vääntöjousi on viritetyssä tilassa, jolloin jousivastavoima pyrkii työntämään runko-osan ulos tartuntaosasta laajennettuun asentoon. Jos tartuntaosalla on umpinainen pääty ja vääntöjousi sijaitsee tartuntaosan sisällä lähellä umpinaista päätyä, se on piilossa käyttäjien silmiltä ja suojassa ympäristöhaitoilta kuten lialta ja korroosiolta. Kellojouseen perustuvissa suoritusmuodoissa jousi on edullisimmin koteloitu siten, 10 että sen kotelo muodostaa osan joko runko-osasta tai tartuntaosasta. Jousen toinen pää on mekaanisesti kytketty hammaspyörään, joka kytkeytyy runko-osan ja tartuntaosan väliseen mekaaniseen käyttölaitejäijestelyyn. Kokoonpainetussa asennossa jousi on taas viritetyssä tilassa, jolloin jousivastavoima pyrkii pyörittämään hammaspyörää. Mekaaninen käyttölaitejärjestely muuntaa hammaspyörän pyörivän 15 liikkeen runko-osan pitkittäissuuntaiseksi liikkeeksi tartuntaosan suhteen.

Jousivoimaan perustuvien liikettä aikaansaavien mekanismien vaihtoehdot käsittävät esimerkiksi motorisoituja mekanismeja, joissa sähkömoottori saa aikaan tartuntaosan ja runko-osan välisen liukuvan liikkeen. Jos sähkömoottorilla on se tyypillinen ominaisuus, että se tuottaa suuren staattisen vääntövoiman, joka estää moottorin 20 akselia pyörimästä silloin kun sitä ei tarkoituksellisesti käytetä, moottoria itseään voidaan käyttää lukitusmekanismina, jolloin vapautuskytkin on vain moottorin käynnistys/sammutuskytkin. On myös sähkömoottoreita, joissa mainitun staattisen I.: vääntövoiman tuottaa integroitu jarrujärjestely, jolloin vapautuskytkin on sekä jarru- jäijestelyn vapautuskytkin että moottorin pyörimisliikkeen käynnistyskytkin. Moot- • · · ‘ 25 toria voidaan luonnollisesti myös käyttää edellä jousivoimaisten mekanismien yh- ' : teydessä kuvatun kaltaisen täysin mekaanisen, erillisen lukitusjärjestelyn yhteydes- :: sä.

Toinen vaihtoehto liikettä aikaansaavien mekanismien tapauksessa on magneettien . käyttö. Jos halutaan käyttää magneettivoimaa samanlaisen yksisuuntaisen kuormi- 30 tuksen aikaansaamiseksi kuin jousikuormitteisissa suoritusmuodoissa, riittää kuin asetetaan ensimmäinen magneetti tartuntaosaan ja toinen magneetti runko-osaan si- * i ‘: ten, että kokoonpainetussa asennossa ensimmäisen ja toisen magneetin samannimi- ‘ set magneettiset navat ovat vastakkain lähellä toisiaan. Magneetit voivat olla kesto- magneetteja tai vähintään toinen niistä voi olla sähkömagneetti.

j 35 Puhelinlaitteen sähköisen toiminnan kannalta on edullista sijoittaa joitakin toiminnallisia osia myös tartuntaosaan. Esimerkkejä tällaisista osista ovat mikrofonit ja 5 112422 liittimet, joilla toteutetaan sähköinen liitäntä lisälaitteille. Eräs edullinen tapa runko-osan ja tartuntaosan välisten tarvittavien sähköisten liitäntöjen toteuttamiseksi on käyttää ns. fleksiä eli taipuisaa piirilevyä, jossa johtimet kulkevat ohuen dielektrisen folion pinnalla. Osa fleksistä on kiinnitetty tartuntaosaan ja toinen osa runko-osaan.

5 Kiinnitettyjen osien välissä on osuus, joka ei ole kiinnitetty mihinkään ja joka on riittävän pitkä yhdessä suunnassa, jotta runko-osa ja tartuntaosa voivat liikkua ko-koonpainetun asennon ja laajennetun asennon välillä. Tartuntaosan holkkimaisen muodon ansiosta fleksi ei näy käyttäjille ja on suojassa mahdollisilta ympäristöhaitoilta.

10 Jousi- tai magneettivoimaan perustuvissa suoritusmuodoissa runko-osan ja tartunta-osan pitkittäissuuntaista liikettä kokoonpainetun ja laajennetun asennon välillä ohjataan edullisesti lisäksi mekaanisella vaimentimella, joka absorboi osan jousivoimasta, jottei runko-osa lonksahda äkillisesti ja äänekkäästi laajennettuun asentoon. Liikkeen vaimentaminen vähentää osien mekaanista rasitusta ja kulumista. Lisäksi se 15 auttaa luomaan puhelinlaitteelle tyylikkään kokonaisvaikutelman.

Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet ominaisuudet on esitetty yksityiskohtaisesti oheisissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintöä, sen rakennetta, toimintaperiaatetta sekä lisätavoitteita ja -etuja selostetaan kuitenkin seuraavassa eräiden suoritusmuotojen avulla ja viitaten oheisiin piirustuksiin.

20 Kuva 1 esittää erästä tunnettua laajennettavaa puhelinrakennetta, ! kuva 2 esittää erästä toista tunnettua laajennettavaa puhelinrakennetta, kuva 3 esittää vielä erästä toista tunnettua laajennettavaa puhelinrakennetta, . ·. # kuva 4 esittää vielä erästä toista tunnettua laajennettavaa puhelinrakennetta, : kuvat 5a,5b esittävät vielä erästä toista tunnettua laajennettavaa puhelinrakennet- 25 ta, kuvat 6a,6b esittävät keksinnön erään suoritusmuodon mukaista puhelinlaitetta, . ·: ·. kuva 7 esittää keksinnön yhteydessä edullisesti käytettävää vääntöjousta, ' · · · * kuvat 8a,8b esittävät vääntöjousen käyttöä keksinnön erään aspektin : : ’: toteuttamiseksi, 30 kuvat 8c,8d esittävät vääntöjouselle vaihtoehtoista mekanismia, 6 112422 kuvat 9a,9b esittävät fleksin käyttöä keksinnön erään aspektin toteuttamiseksi, kuvat 10a, 10b esittävät tiivistetysti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon tiettyjä puolia, kuvat 11 a, 11b esittävät vaimenninjägestelyä, 5 kuvat 12a, 12b esittävät vaimennin- ja jousijägestelyä, kuvat 13a,13b esittävät erästä toista vaimennin-ja jousijägestelyä, kuvat 13c, 13d esittävät vielä erästä toista vaimennin-ja jousijägestelyä, kuvat 14a, 14b esittävät tiivistetysti keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon tiettyjä puolia, 10 kuvat 15a, 15b esittävät tiivistetysti keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon tiettyjä puolia, kuvat 16a, 16b esittävät suoritusmuotoa hammaspyörän kiinnittämiseksi hammas-tankoon ja kuvat 17a, 17b esittävät erästä toista suoritusmuotoa hammaspyörän kiinnittämiseksi 15 hammastankoon.

Kuvia 1 - 5b käsiteltiin tekniikan tason selostuksen yhteydessä, joten seuraavassa eräiden edullisten suoritusmuotojen avulla tapahtuvassa keksinnön selostuksessa keskitytään kuviin 6a - 17b. Toisiaan vastaavista osista käytetään piirustuksissa

» I

' · · ·' samoja viitenumerolta.

: ' “ : 20 Kuva 6a esittää kaavamaisesti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista .··. puhelinlaitetta kokoonpainetussa asennossa, jossa suhteellisen suuri osuus runko- osasta 601 on holkkimaisen tartuntaosan 602 sisällä. Kuvassa 6b on esitetty sama . puhelinlaite laajennetussa asennossa, jossa runko-osa on siirtynyt pitkittäissuunnas sa (piirustuksessa ylöspäin) niin, että suurempi osa siitä on tullut ulos tartuntaosasta. •: · ‘ 25 Kuvassa 6b nähdään kaiuttimen 603, näytön 604 ja näppäimistön 605 esimerkillinen ν’: sijainti runko-osassa sekä lukitusmekanismin vapautuspainikkeen 606 ja mikrofonin ’ ’ ’: 607 esimerkillinen sijainti tartuntaosassa.

,;.: Voidaan määritellä, että holkkimaista tartuntaosaa 602 rajoittaa yleisesti etu- ja ta- , ‘ * I kapinta, kaksi samansuuntaista sivupintaa ja pohjapinta. Etupinta on pinta, joka 30 peittää näppäimistön 605 kokoonpainetussa asennossa, ja takapinta on pinta, joka 7 112422 on samansuuntainen etupinnan kanssa eikä näy kuvissa 6a ja 6b. Kaksi sivupintaa ovat keskenään samansuuntaiset pinnat, jotka ovat oleellisesti kohtisuorassa etu- ja takapintaa vastaan; kuvissa 6a ja 6b lukitusmekanismin vapautuspainike 606 sijaitsee toisella sivupinnoista. Pohjapuita on pinta, joka on kohtisuorassa etu-, taka- ja 5 sivupintoja vastaan eikä näy kuvissa 6a ja 6b.

Kaiuttimen 603 ja mikrofonin 607 sijainti määrää, että puhelinlaitteen normaali käyttöasento kuvan 6b mukaisessa laajennetussa asennossa on sellainen, missä tar-tuntaosan 602 etupinta on vasten käyttäjän poskea ja puhelinlaitteen yläpää osoittaa ylös ja taaksepäin. Pitääkseen puhelinlaitetta normaalissa käyttöasennossa käyttäjä 10 luontevasti tarttuu puhelinlaitteeseen tartuntaosasta yhdellä kädellä siten, että yksi sivupinta asettuu peukaloa ja kämmentä vasten. Samalla muiden sormien käijet asettuvat toista sivupintaa vasten. Kuvissa 6a ja 6b esitetty lukitusmekanismin va-pautuspainikkeen 606 sijainti on erityisen edullinen, koska riippumatta siitä, pitääkö käyttäjä puhelinlaitetta oikeassa vai vasemmassa kädessä, vapautuspainike on aina 15 sopivasti ja nopeasti joko peukalon tai jonkin muun sormen ulottuvilla välittömästi käytettäväksi. Käyttäjän ei koskaan tarvitse käyttää enempää kuin yhtä kättä lukitusmekanismin vapauttamiseksi, ja hän voi painaa vapautuspainiketta muuttamatta lainkaan sormien luonnollista asentoa.

Keksintö ei rajoita itse lukitusmekanismin mekaanista toteutusta. Tyypillisesti run-20 ko-osa 601 käsittää syvennyksen, ja vapautuspainike 606 on mekaanisesti kytketty jousikuormitteiseen ulokkeeseen, joka sopii syvennykseen puhelinlaitteen ollessa *:v kokoonpainetussa asennossaan ja kun vapautuspainiketta ei paineta. Vapautus- :: painikkeen painaminen vastustaa jousen kuormitusta ja saa ulokkeen vetäytymään :.,.: syvennyksestä. Runko-osa voi käsittää toisen syvennyksen alempana lähellä tartun- •: * : 25 taosan sisällä olevaa päätä, mikäli samaa lukitusmekanismia on tarkoitus käyttää : ‘: puhelinlaitteen lukitsemiseen myös laajennettuun asentoon.

’ · · ·' Kuvissa 6a ja 6b on esitetty vain yksi vapautuspainike tartuntaosan yhdellä sivulla.

Vapautusmekanismi voi olla rakennettu myös siten, että se käsittää vähintään kaksi : : vapautuspainiketta. Jos käytetään täsmälleen kahta vapautuspainiketta, on edullista 30 sijoittaa ne suunnilleen samalle tasolle kuvien 6a ja 6b esittämässä pystysuunnassa . : ·. mutta tartuntaosan vastakkaisille sivupinnoille. Jos jatkamme oletusta tyypillisestä , · · ·. käyttäjän tartuntaotteesta, yhden vapautuspainikkeen sijoittaminen kummallekin si- ' '' vupinnalle tuo toisen vapautuspainikkeista sopivasti peukalon ulottuville ja toisen ; : sopivasti muiden sormenpäiden ulottuville. Lisäksi laitetta pitelevän käden luonnol- , > i 35 lisin puristusliike riittää painamaan vapautuspainikkeita.

112422 g

Kahden vapautuspainikkeen, tai yleisemmin vapautustoimielimen, käyttö jättää me-kaniikkasuunnittelijan päätettäväksi, pitääkö lukituksen vapauttamiseksi käyttää molempia (tai kaikkia) vapautustoimielimiä. Esimerkiksi matkapuhelinten autosar-joissa käytetystä tekniikasta tunnetaan mekaanisia jäijestelyjä, jotka käsittävät kaksi 5 vapautuspainiketta matkapuhelimen ajoneuvotelineen vastakkaisilla pinnoilla, mutta joissa yhdenkin painikkeen painaminen riittää vapauttamaan matkapuhelimen telineestä. Esillä oleva keksintö ei rajoita strategian valintaa tässä asiassa.

Kuvassa 7 on esitetty vääntöjousi 700, joka käsittää heliksikierreosan 701, jonka päät muodostavat kaksi ulkonevaa vääntövartta 702 ja 703. Vääntöjousi 700 on 10 valmistettu taivuttamalla jousiteräslangasta tai muusta sopivan kimmoisasta materiaalista. Kuvissa 8a ja 8b on esitetty, miten tällaista jousta voidaan käyttää sen jousivoiman tuottamiseksi, joka keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti työntää puhelinlaitteen kokoonpainetusta asennosta (kuva 8a) laajennettuun asentoon (kuva 8b). Kuvat 8a ja 8b ovat osittain aukileikattuja kaavakuvia, joissa nähdään runko-15 osan 601 ja tartuntaosan 602 pohjaosat. Vääntöjousi 700 sijaitsee tartuntaosan 602 umpinaisessa pohjapäädyssä siten, että toinen vääntövarsi 702 on mekaanisesti kytketty runko-osaan 601 ja toinen vääntövarsi 703 on mekaanisesti kytketty tartunta-osaan 602. Kuvan 8a mukaisessa kokoonpainetussa asennossa vääntöjousi 700 on viritetyssä tilassa, missä jousen kimmoisuuden aiheuttama jousivoima pyrkii leven-20 tämään vääntövarsien välistä kulmaa. Jos runko-osa 601 pääsee liikkumaan vapaasti tartuntaosan 602 suhteen, mainittu jousivoima työntää sitä ylöspäin (viitaten piirustuksessa kuvattuun asentoon), kunnes se saavuttaa kuvan 8b laajennetun asennon. M Laajennetussa asennossa vääntöjousi 700 on joko lepotilassa tai ainakin paljon vä- ;; hemmän virittyneessä tilassa kuin kokoonpainetussa asennossa.

• · *:··: 25 Kuvissa 8c ja 8d on esitetty, miten kierukkajousimoduulia 800 voidaan käyttää : ": vääntöjousen asemesta rakenneyksikkönä, joka tuottaa runko-osan ja tartuntaosan . ’ *1. välisen suhteellisen liikkeen aiheuttavan jousivoiman. Kierukkajousimoduuli 800 käsittää kierukkajousen 801 sekä ensimmäisen tukivivun 802 ja toisen tukivivun . 803. Ensimmäisen tukivivun 802 toinen pää laajenee muodostaen lieriömäisen kote- 30 lon 804, joka sulkee sisäänsä kierukkajousen 801. Kierukkajousen 801 toinen pää (kuvien 8c ja 8d kuvaamassa suoritusmuodossa ulompi pää) on kiinnitetty lieriö-ν’ : mäisen kotelon 804 seinämään pisteessä 805. Toisen tukivivun 803 toinen pää laa- : ‘ ‘ : jenee muodostaen ympyränmuotoisen kannen, joka sulkee lieriömäisen kotelon 804 toisen pään. Ympyränmuotoisesta kannesta ulottuu keskustappi 806 lieriömäisen 35 kotelon 804 sisään. Kierukkajousen 801 toinen pää (kuvien 8c ja 8d kuvaamassa : suoritusmuodossa sisempi pää) on kiinnitetty keskustappiin 806.

9 112422

Kokoonpainetussa asennossa tukivipujen 802 ja 803 välinen kulma on suhteellisen pieni ja kierukkajousi 801 on viritetyssä tilassa, jossa jousivoima pyrkii kasvattamaan tukivipujen 802 ja 803 välistä kulmaa. Kuva 8c vastaa kokoonpainettua asentoa. Vastaavasti kuvassa 8d esitetyssä viritetyssä tilassa tukivipujen 802 ja 803 väli-5 nen kulma on suhteellisen suuri ja kierukkajousi 801 on joko lepotilassa tai ainakin paljon vähemmän viritetyssä tilassa kuin kokoonpainetussa asennossa. Ensimmäisen ja toisen tukivivun päät, jotka sijaitsevat etäämpänä jousikotelosta, voidaan mekaanisesti kytkeä runko-osaan ja vastaavasti tartuntaosaan, aivan kuten edellä kuvatun vääntöjousen ensimmäinen ja toinen vääntövarsi.

10 Kuvissa 9a ja 9b on esitetty eräs tapa sähköisen liitännän järjestämiseksi holkkimai-sen tartuntaosan 602 ja runko-osan 601 välille. Taipuisa lattakaapeli tai taipuisa piirilevy 901, lyhyesti fleksi, kytkee tartuntaosan 602 ja runko-osan 601 toisiinsa niin, että fleksin tietty ensimmäinen kohta 902 on kiinnitetty tartuntaosaan 602 ja tietty toinen kohta 903 runko-osaan 601. Mainittujen ensimmäisen ja toisen kohdan välis-15 sä on fleksin vapaa osa 904, joka on pitkänomainen runko-osan liikkeen suunnassa eikä ole kiinnitetty mihinkään. Fleksin vapaa osa on taivutettu muodostamaan 180 astetta kaartuva osuus 905. Kuvan 9a esittämässä kokoonpainetussa asennossa kaartuva osuus 905 on lähellä tartuntaosan 602 pohjaa ja suhteellisen suuri osuus vapaasta osasta lepää tasaisesti vasten tartuntaosan 602 sisäpintaa ensimmäisen koh-20 dan 902 ja kaartuvan osuuden 905 välissä. Liikkuessaan kuvan 9b esittämään laajennettuun asentoon runko-osa 601 vetää fleksin vapaan osan perässään niin, että laajennetussa asennossa kaartuva osuus alkaa melkein välittömästi ensimmäisestä .; kohdasta 902 ja suurin osa vapaasta osasta on litteänä kaartuvan osuuden 905 ja toi- ;;;' sen kohdan 903 välissä.

• · *: * *: 25 Kuvat 10a ja 10b esittävät keksinnön erään suoritusmuodon mukaista puhelinlaitet- ta, jossa on toteutettu kaikki edellä selostetut ominaisuudet. Puhelinlaite käsittää .'", runko-osan 601 ja holkkimaisen tartuntaosan 602, joka on esitetty aukileikattuna, jolloin tietyt rakenteet sen sisällä ovat nähtävissä. Käytännön rakenteessa tartunta-. osan kuori tai kotelo voi hyvin käsittää etupuoliskon ja takapuoliskon niin, että ku- 30 vat 10a ja 10b vastaavat sellaista rakennetta, josta kuoren etupuolisko on tilapäisesti ; · poistettu. Kuva 10a esittää puhelinlaitetta kokoonpainetussa asennossaan ja kuva : ’ i : 10b esittää sitä laajennetussa asennossaan.

Kuvissa 10a ja 10b tartuntaosa 601 käsittää pohjassaan liittimen 1001 sähkömekaa-, nisen liitännän toteuttamiseksi puhelinlaitteen ja mahdollisten lisälaitteiden välille.

35 Samoin tartuntaosan pohjassa sijaitsee mikrofoni 1002. Runko-osan 601 toiminnal listen osien ja mainittujen liittimen 1001 ja mikrofonin 1002 väliset sähköiset lii- 10 112422 tännät kulkevat P-kirjaimen muotoista fleksiä 901 pitkin, missä P:n silmukan alaosa on erillään P:n varresta. Liitin 1001 ja mikrofoni 1002 on kytketty mainittuun P:n silmukan alaosaan; tässä esitetyssä järjestelyssä mikrofoni 1002 on liittimen 1001 “selässä” niin, että mikrofoni voi olla joko suoraan kytketty fleksiin 901 tai liitti-5 messä 1001 voi olla erityisiä liitäntäjäijestelyjä, jotka toteuttavat mikrofonin 1002 ja fleksin 901 välisen kytkennän. P:n muotoisen fleksin 901 P:n silmukka on kiinnitetty tartuntaosan 602 sisäpintaan esimerkiksi liimaamalla. P:n varsi muodostaa fleksin 901 vapaan osan niin, että sen yläosa on kiinnitetty tartuntaosaan 602 ja alaosa on taivutettu 180 astetta ylöspäin ja kiinnitetty runko-osaan 601.

10 Vääntöjousi 700 sijaitsee tartuntaosan 602 pohjassa runko-osan 601 pohjan alle vapaaksi jäävässä oleellisesti suljetussa tilassa. Ensimmäinen vääntövarsi 702 on kiinnitetty runko-osaan 601 ja toinen vääntövarsi 703 on taivutettu siten, että se kiertää liittimen 1001 ja on kiinnitetty tartuntaosaan 602. Tartuntaosan pohjassa olevan vapaan tilan vähäisyydestä huolimatta on tärkeää, että vääntöjousessa 700 on melko 15 pitkät vääntövarret, jotta runko-osan 601 liike on riittävän pitkä.

Ensimmäisen vääntö varren 702 kiinnitys runko-osaan 601 ansaitsee lähempää tarkastelua. Edullinen periaate runko-osan yleistä mekaanista rakennetta varten on sellainen, jossa tietty ydinrakenne eli sisempi tukirakenne muodostaa perustan, jolle -muut päärakenneosat kuten piirilevy(t) ja kuoret kiinnitetään. Eräässä edullisessa 20 suoritusmuodossa ydinrakenne on yleisesti ottaen litteä osa, joka on samansuuntainen runko-osan etu- ja takapinnan kanssa ja ulottuu runko-osan läpi oleellisesti sen keskustasossa. Ydinrakenteen pinta, johon piirilevy kiinnitetään, voi käsittää koro-tettuja harjanteita, jotka rajaavat erillisiä osastoja tietyille komponenteille sillä puo-:: lella levyä, joka tulee ydinrakennetta vasten. Jos ydinrakenne tai ainakin mainittujen *:" i 25 osastojen sisäpinnat on tehty sähköisesti johtaviksi, ydinrakenne toimii samalla ky-;"': seisten komponenttien sähkömagneettisena häiriösuojana. Koska ydinrakenteella on : ‘; niin keskeinen merkitys tukirakenteena, on edullista, että ensimmäinen vääntövarsi 702 on mekaanisesti kytketty suoraan ydinrakenteeseen, so. ydinrakenne käsittää ,,, ; kiinnityspisteen 1003 ensimmäisen vääntövarren 702 päätä varten.

\: 30 Toisen vääntövarren 703 kiinnityspiste koostuu kuvissa 10a ja 10b tartuntaosan 602 sisäpuolelle valetusta osasta. Tilan säästämiseksi tartuntaosan pohjassa voi olla edullista toteuttaa toisen vääntövarren 703 kiinnityspiste jollakin muulla tavoin, esimerkiksi liittimeen 1001.

j Kuvat 10a ja 10b esittävät myös yksipuolisen vapautuskytkimen erään esimerkilli- 35 sen suoritusmuodon. Tartuntaosan 602 yhdellä sivupinnalla on nivelöity vipu 1004, 11 112422 jonka yksi pää muodostaa näkyvän ja painettavissa olevan vapautuspainikkeen 1005, kun taas toinen pää 1006 työntyy tartuntaosan sisälle. Kokoonpainetussa asennossa mainittu toinen pää lukittuu runko-osan ensimmäiseen syvennykseen 1007 ja estää siten vääntöjousta 700 työntämästä runko-osaa laajennettuun asen-5 toon. Nivelöidyn vivun 1004 vapautuspainikkeen puoleisen pään 1005 painaminen nostaa ulkonevan pään 1006 pois syvennyksestä 1007 mahdollistaen näin runko-osan 601 vapaan pitkittäissuuntaisen liikkeen. Laajennetussa asennossa ulkoneva pää 1006 lukittuu runko-osan 601 toiseen syvennykseen 1008. Jos käytettäisiin kahta vapautuskytkintä, olisi helppo järjestää samanlainen vipu- ja syvennysjärjestely 10 puhelinlaitteen toiselle puolelle.

Seuraavaksi selostetaan erästä edullista tapaa vaimentaa runko-osan mekaanista liikettä tartuntaosan suhteen. Kuva 11a on räjäytyskuva yksinkertaisesta mekaanisesta vaimentimesta, ja kuva 1 Ib esittää samaa mekaanista vaimenninta koottuna. Vai-menninrakenne käsittää hammaspyörän 1101, akselin 1102, O-renkaan 1103, kote-15 lon 1104, roottorin 1105 ja kannen 1106. Hammaspyörä 1101 ja roottori 1105 on kiinnitetty pyörimättömästi akselin 1102 vastakkaisiin päihin. Akseli voi käsittää osuuksia, joiden poikkileikkaus on ei-ympyrämäinen (esimerkiksi nelikulmainen) pyörimättömän kiinnityksen mahdollistamiseksi. Akseli 1102 kulkee kotelon 1104 päätysivun keskireiän läpi niin, että roottori 1105 sijaitsee kotelon 1104 ontevalla 20 puolella. O-rengas 1103 tiivistää mainitun keskireiän oleellisesti kaikkea vuotoa vastaan. Yhdessä kannen 1106 kanssa kotelon 1104 onteva puoli rajaa osaston, joka täytetään viskoosilla vaimennusnesteellä. Vaimennusnesteitä tunnetaan monia eri- • · · · laisia, myös sellaisia, joiden viskositeetti on magneettikentän funktio. Keksintö ei ;;; rajoita vaimennusnesteen valintaa. Kuvien 11a ja 11b mukaisen vaimentunen toi- • * '··_ 25 minta perustuu siihen yksinkertaiseen seikkaan, että kun hammaspyörä 1101, akseli ’ ‘ 1102 ja roottori 1105 pyörivät yhdessä, vaimennusnesteen synnyttämä kitka pyrkii :...: hidastamaan pyörimisliikettä.

• | t ·

Kellojousi voidaan integroida muodostamaan yhteinen rakenne pääpiirteissään edel-_ f : lä selostetun kaltaisen vaimentunen kanssa. Kuvat 12a ja 12b esittävät yhdistettyä 30 jousi-vaimenninrakennetta, jossa hammaspyörän 1101 ja roottorin 1105 lisäksi ak-; seli 1202 on mekaanisesti kytketty kellojousen 1203 sisempään päähän. Kellojousi v : on spiraalimaisesti kierretty pätkä jousiteräslankaa tai muuta sopivasti kimmoisaa ; ’: materiaalia. Etukansi 1204 ja kaksoiskoveran kotelon 1205 seinämät sulkevat akse lin 1202 keskiosan yhdessä kellojousen 1203 kanssa suljettuun tilaan. Kellojousen 35 1203 ulompi pää on kiinnitetty mainitun suljetun tilan seinämien johonkin kohtaan.

O-rengas 1103, roottori 1105 ja takakansi 1106 sekä kotelon 1205 onteva takasivu 12 112422 täyttävät samat tehtävät kuin kuvissa 1 la ja 1 Ib. Suuntaa kuvaavat sanat kuten “etu-ja “taka-“ viittaavat kaavamaisesti piirustuksiin eivätkä rajoita minkään esitettyjen rakenteiden valmistusta tai käyttöä.

Kuvat 13a ja 13b esittävät erästä muunnelmaa kuvien 12a ja 12b rakenteesta. Tässä 5 versiossa vain kotelon 1303 etusivu on onteva, käytössä on vain etukansi 1204, ja sekä kellojousi 1203 että roottori 1105 ovat suljetut yhteiseen suljettuun tilaan, jota rajaavat kotelon 1303 seinämät ja etukansi 1204. Etumainen O-rengas 1301 tiivistää etukannessa 1204 olevan reiän. Kuvien 13a ja 13b suoritusmuodossa sekä kellojousi 1203 että roottori 1105 upotetaan vaimennusnesteeseen. Mikäli pitkittäissuuntaisen 10 liikkeen vaimentamista ei pidetä tarpeellisena, esimerkiksi laajennettavan puhelin-laitetuotteen halvassa versiossa, on mahdollista yksinkertaistaa kuvien 13a ja 13b rakennetta jättämällä pois vaimenninroottori 1105, O-rengas 1301 ja vaimennusnes-te.

Vaimennusnesteen synnyttämä kitka voi jopa olla riittävä toteuttamaan kuvien 13c 15 ja 13d mukaisen vaimenninjärjestelyn. Tässä järjestelyssä rakenne on muuten samanlainen kuin kuvissa 13a ja 13b, mutta vaimenninroottori puuttuu. Kellojousi 1203 upotetaan vaimennusnesteeseen, ja se toteuttaa myös roottorin tehtävät.

Kuvissa 14a ja 14b on esitetty, miten yhdistettyä kellojousi-vaimenninjäijestelyä voidaan käyttää sekä synnyttämään että vaimentamaan runko-osan 601 pitkittäislii-20 ke tartuntaosan 602 suhteen kokoonpainetun asennon ja laajennetun asennon välillä. Kotelo 1401 sijaitsee runko-osassa lähellä sen alapäätä; kotelo on kuvissa 12a ja <“% 12b, 13a ja 13b tai 13c ja 13d esitettyä tyyppiä 1205 tai 1303 niin, että se käsittää , sekä vaimenninroottorin että kellojousijärjestelyn (ei esitetty kuvissa 14a ja 14b).

Hammaspyörä 1101 on mekaanisesti kytketty vaimenninroottoriin ja kellojousijär- < · ' 25 jestelyyn. Kotelo ja hammaspyörä voivat ainakin osittain olla piilossa runko-osan * » ;; 601 kuoren sisäpuolella, ja siksi ne on piirretty katkoviivoin.

Hammastanko 1402 on kiinnitetty tartuntaosan 602 sisäpuolelle niin, että se sijaitsee :< ! samansuuntaisesti kuin runko-osan 601 pitkittäissuuntainen liike tartuntaosan 602 •1' ; suhteen kokoonpainetun ja laajennetun asennon välillä. Kotelon 1401 ja hammas- » » » 1, 30 pyörän 1101 sijainti runko-osan sisällä on sellainen, että hammaspyörän 1101 ham-

* * I

; ' paat kytkeytyvät hammastangon 1402 vastaaviin. Kellojousen päiden kiinnitys kote- ’<**' lon 1401 sisällä tehdään siten, että kuvan 14a mukaisessa kokoonpainetussa asen- -1: nossa jousi on viritettynä. Kun osista 1004, 1005, 1006 ja 1007 koostuva lukitusjär- : jestely vapautetaan, jousi alkaa palautua kohti lepotilaa. Syntyvä hammaspyörän 35 1101 vaimennettu pyörimisliike ja hammaspyörän 1101 mekaaninen kytkentä 13 112422 hammastankoon 1402 saavat ranko-osan 601 ja tartuntaosan 602 työntymään pehmeästi laajennettuun asentoonsa. Kim käyttäjä käsin työntää osat takaisin kokoon-painettuun asentoon, hän samalla virittää kellojousen niin, että se on valmiina seu-raavaan jousivoimalla tapahtuvaan puhelinlaitteen laajentamiseen.

5 Mikäli kotelo 1401 on kuvissa 13a ja 13b esitettyä pelkistettyä tyyppiä, so. ilman vaimennusta, kuvien 14a ja 14b suoritusmuoto toimii muutoin edellä selostetulla tavalla, mutta ilman pitkittäissuuntaisen liikkeen hidastusta.

Kuvissa 14a ja 14b on esitetty vain yksi yhdistetty kellojousi-vaimenninjärjestely sekä synnyttämään että vaimentamaan ranko-osan 601 pitkittäisliike tartuntaosan 10 602 suhteen kokoonpainetun asennon ja laajennetun asennon välillä. Liikkeen hy vän lineaarisuuden varmistamiseksi voi olla tarpeen käyttää kahta tällaista järjestelyä niin, että runko-osasta ja tartuntaosasta koostuvan rakenteen kullakin sivulla on yksi kellojousi-vaimenninjäijestely.

Kuvissa 15a ja 15b on esitetty hybridijärjestely, jossa runko-osa 601 taaskin käsittää 15 kotelon 1104, mutta tällä kertaa kotelo sisältää vain viskoosiin vaimennusnestee-seen (ei esitetty kuvassa) upotetun vaimenninroottorin. Kotelo on siis pääpiirteissään kuvissa 11a ja 11b esitettyä tyyppiä. Hammaspyörä 1101 on mekaanisesti kytketty vaimenninroottoriin, ja hammas tanko 1402 muodostaa osan tartuntaosasta 602 ja on mekaanisesti kytketty hammaspyörään 1101. Vaimentunen, hammaspyörän ja 20 hammastangon muodostaman järjestelyn tarkoituksena on kuitenkin ainoastaan •:.: vaimentaa runko-osan 601 pitkittäissuuntaista liikettä tartuntaosan 602 suhteen ko- :koonpainetun ja laajennetun asennon välillä. Liikkeen aikaansaavan jousivoiman : : synnyttää vääntöjousi 700, kuten kuvien 10a ja 10b mukaisessa suoritusmuodossa.

... Kuvissa 16a ja 16b on esitetty eräs edullinen tapa varmistaa hammaspyörän 1101 ja ;;;* 25 hammastangon 1402 välinen mekaaninen kytkentä. Hammastanko 1402 käsittää si- '···' vuillaan parin pitkittäisuria 1601. Kiinnitettynä koteloon, joka tässä käsittää jou- sisylinterin 1602 ja vaimenninkammion 1603 (erilaisessa keskinäisessä järjestykses-sä kuin edellä selostetuissa vaihtoehtoisissa järjestelyissä), on ulompi liukutuki ’ ,,: 1604 ja sisempi liukutuki 1605, joiden päät ulottuvat mainittuihin uriin. Kun ham- 30 maspyörä 1101 pyörii pitkittäissuuntaisessa liikkeessä hammastankoa 1402 pitkin, • ·, liukutuet 1604 ja 1605 liukuvat urissa 1601, mutta estävät hammaspyörän pysty- tai vaakasuuntaiset liikkeet, jotka voisivat aiheuttaa luistamista. Jos hammaspyörän ,:.: vaakasuuntaiset liikkeet voidaan estää riittävän varmasti esimerkiksi tekemällä laa-; .' · j jennusmekanismin muista osista riittävän tukevia, on mahdollista käyttää vain yhtä 35 uraa ja vain yhtä liukutukea pystysuuntaisten liikkeiden estämiseksi.

14 112422

Kuvissa 17a ja 17b on esitetty eräs vaihtoehtoinen järjestely, jossa hammastangon 1402 ei tarvitse käsittää lainkaan uria. Ulompien ja sisempien liukutukien asemesta järjestely käsittää koteloon kiinnitetyn kelkan 1701. Kelkka 1701 tulee hammastangon 1402 alle ja käsittää sisä- ja ulkoreunan, jotka yhdessä rajaavat uran, jossa 5 hammastanko voi liukua edestakaisin hammaspyörän pyöriessä. Tämän uran reunat estävät hammaspyörän 1101 pysty-ja poikittaisliikkeet hammastangon 1402 suhteen.

Jälleen, mikäli vaimennusta ei tarvita, kuvien 16a - 17b järjestelyjä voidaan yksinkertaistaa poistamalla vaimenninkammio 1603 kokonaan.

10 Hammastangon 1402 mekaaninen toteutus ansaitsee lähempää tarkastelua. Edellä selostetuissa suoritusmuodoissa hammastangon sijoittelu ja toisaalta vaimentunen, jousen ja hammaspyörän sijoittelu on sellainen, että hammastanko muodostaa osan tartuntaosasta ja vaimennin-jousi-hammaspyöräjärjestely (tai pelkästään vaimennin-hammaspyöräjärjestely tai pelkästään jousi-hammaspyöräjärjestely) sijaitsee runko-15 osassa. Tämä on edullista esimerkiksi esteettiseltä kannalta, koska hammastanko 1402 on suhteellisen pitkä siinä suunnassa, jossa liike kokoonpainetun ja laajennetun asennon välillä tapahtuu, jolloin hammastangon sijoittaminen runko-osaan johtaisi lähes väistämättä siihen, että laajennetussa asennossa osa hammastangosta olisi näkyvissä käyttäjälle. Keksintö ei kuitenkaan aseta rajoituksia tässä suhteessa: run-20 ko-osan ja tartuntaosan tehtävät ovat keskenään vaihdettavissa, mitä tulee hammas-tankoon ja vaimennin-jousi-hammaspyöräjärjestelyyn.

Mikäli hammastanko kuitenkin järjestetään osaksi tartuntaosaa, on valmistuksen ,,,: kannalta edullista, että hammastangon valmistus ja sen kiinnittäminen tartuntaosaan : · ·: edellyttävät mahdollisimman vähän lisävaiheita valmistukseen. Jos tartuntaosa tai ' ”: 25 jokin sen sisäosa valmistetaan muovista ruiskupuristamalla, on mahdollista järjestää •. hammastanko muottiin niin, että se valmistetaan samanaikaisesti muun rakenteen kanssa, jolloin ylimääräisiä työvaiheita ei lainkaan tarvita.

:: Edellä selostettujen keksinnön suoritusmuotojen ei tule katsoa asettavan rajoituksia \: oheisten patenttivaatimusten suojapiiriin. On esimerkiksi mahdollista käyttää myös . : ·. 30 muunlaisia jousia kuin edellä kuvattuja. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitet- . · ·, tyjä ominaisuuksia voidaan vapaasti yhdistellä, ellei erikseen toisin mainita.

» »

Claims (27)

15 112422 Patenttivaati m ukset

1. Puhelinlaite, joka käsittää - runko-osan (601) - runko-osaan (601) asennetun holkkimaisen tartuntaosan (602) pitkittäissuuntaisen 5 liukuvan liikkeen mahdollistamiseksi kokoonpainetun asennon ja laajennetun asennon välillä - runko-osaan ja tartuntaosaan mekaanisesti kytketyn liikettä aikaansaavan mekanismin (700, 1203) pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen aikaansaamiseksi - lukitusmekanismin (1004, 1006, 1007) runko-osan ja tartuntaosan lukitsemiseksi 10 irrotettavasti kokoonpainettuun asentoon j a - käyttäjän käytettävissä olevan vapautustoimielimen (1005) lukitusmekanismin vapauttamiseksi; tunnettu siitä, että - runko-osa sisältää suurimman osan puhelinlaitteen sähköisesti toiminnallisista 15 osista ; y. - tartuntaosa (602) tarjoaa puhelinlaitteen käyttäjälle pinnat yhden käden tartuntaot- * * . * ·. teelle normaalissa puhelinlaitteen käyttöasennossa ja '...· - vapautustoimielin (1005) sijaitsee tartuntaosassa (602). « 1 4 # .··.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että tartuntaosa 20 (602) käsittää ensimmäisen sivupinnan ja toisen pinnan puhelinlaitteen pitelemisek si yhdellä kädellä siten, että yksi sivupinta lepää peukaloa ja kämmentä vasten ja .. . muiden sormien kärjet asettuvat toista sivupintaa vasten ja vapautustoimielin (1005) • ; * sijaitsee toisella mainituista sivupinnoista.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää *!!.1 25 kaksi vapautustoimielintä, jotka sijaitsevat vastakkaisilla sivupinnoilla.

.··. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainitut ; kaksi vapautustoimielintä on synkronoitu niin, että pelkästään jommankumman käyttö riittää vapauttamaan lukitusmekanismin. 112422

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainitut kaksi vapautustoimielintä eivät ole toisiinsa synkronoidut, jolloin vain niiden molempien käyttö samanaikaisesti riittää vapauttamaan lukitusmekanismin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää 5 taipuisan johdinvälineen (901), jolla on ensimmäinen piste (902), toinen piste (903) ja mainittujen ensimmäisen pisteen ja toisen pisteen välissä pitkänomainen osuus (904), jolloin mainittu ensimmäinen piste (902) on kiinnitetty tartuntaosaan (602), mainittu toinen piste (903) on kiinnitetty runko-osaan (601) ja mainitulla pitkänomaisella osuudella (904) ei ole kiinnityskohtia runko-osaan (601) eikä tartunta-10 osaan (602).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu taipuisa johdinväline (901) on lattakaapeli.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu taipuisa johdinväline (901) on taipuisa piirilevy.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että tartuntaosa (602) käsittää liittimen (1001) sähköisen liitännän toteuttamiseksi puhelinlaitteeseen, joka liitin (1001) on sähköisesti kytketty mainittuun taipuisaan piirilevyyn (901). v.: 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu tai- •, (·’ 20 puisa piirilevy on P:n muotoinen siten, että P:n silmukan alapää ei ole yhteydessä : *: P:n pystyvälleen, jolloin - mainittu liitin (1001) on kytketty P:n silmukan alapäähän, - P:n silmukka on kiinnitetty tasaiselle pinnalle tartuntaosan (602) sisällä, - mainittu ensimmäinen piste (902) on P:n pystyvarren yläpäässä, : _ : 25 - mainittu toinen piste (903) on P:n pystyvarren alapäässä ja : -P:n pystyvarsi on taivutettu oleellisesti 180 astetta kuvitteellisen akselin ympäri, joka kuvitteellinen akseli on kohtisuorassa P:n pystyvartta vastaan, jolloin syntyy . · . kaartuva osuus (905) mainitun ensimmäisen pisteen (902) ja mainitun toisen pisteen , ·' , (903) välille. • » 112422

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että tartuntaosa (602) käsittää mikrofonin (1002), joka mikrofoni (1002) on sähköisesti kytketty mainittuun taipuisaan piirilevyyn (901) mainitun liittimen (1001) sisältämän liitäntäjärjestelyn avulla.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että tartuntaosa (602) käsittää mikrofonin (1002), joka mikrofoni (1002) on sähköisesti kytketty suoraan mainittuun taipuisaan piirilevyyn (901).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen aikaansaava mekanismi käsittää vääntöjousen (700), jolla on heliksikierteinen lieriö- 10 mäinen osuus (701), ensimmäinen vääntövarsi (702) ja toinen vääntövarsi (703) niin, että mainittu ensimmäinen vääntövarsi (702) on mekaanisesti kytketty runko-osaan (601), mainittu toinen vääntövarsi (703) on mekaanisesti kytketty tartunta-osaan (602) ja mainittu lieriömäinen osuus (701), mainittu ensimmäinen vääntövarsi (702) ja mainittu toinen vääntövarsi (703) sijaitsevat kaikki oleellisesti suljetussa ti-15 lassa, jonka rajaa tartuntaosan (602) holkkimainen muoto.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen aikaansaava mekanismi (800) käsittää kierukkajousen (801), ensimmäisen tukivivun (802) ja toisen tukivivun (803), joista mainittu ensimmäinen tukivipu (802) on mekaanisesti kytketty runko-osaan, mainittu toinen tukivipu (803) on mekaanisesti 20 kytketty tartuntaosaan, mainitun kierukkajousen (801) yksi pää on kiinnitetty (805) ! mainittuun ensimmäiseen tukivipuun, mainitun kierukkajousen (801) yksi pää on kiinnitetty (806) mainittuun toiseen tukivipuun, ja mainittu kierukkajousi (801), *· ] mainittu ensimmäinen tukivipu (802) ja mainittu toinen tukivipu (803) sijaitsevat kaikki oleellisesti suljetussa tilassa, jonka rajaa tartuntaosan (602) holkkimainen 25 muoto. • * * »

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää :Vt vaimenninjärjestelyn (1101, 1402, 1501) pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen *.,! pehmentämiseksi. : . . 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu , · , 30 vaimenninjärjestely käsittää -pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen kanssa samansuuntaisen hammastangon :*· (1402), -akselin (1102,1202, 1302), 112422 - pyörimättömästi mainitulle akselille (1102, 1202, 1302) asennetun hammaspyörän (1101), joka kytkeytyy mainittuun hammastankoon (1402) pitkittäissuuntaisen rullaavan liikkeen mahdollistamiseksi mainitun hammastangon (1402) ulottuvuussuunnassa, 5. vaimenninkotelon (1104, 1205, 1303, 1603), joka on järjestetty rajaamaan suljettu vaimenninkammio, - viskoosia vaimennusnestettä mainitussa vaimenninkammiossa ja - pyörimättömästi mainitulle akselille (1102, 1202, 1302) asennetun vaimenninroot-torin (1105), jonka mainittu vaimenninkammio sulkee sisäänsä; 10 jolloin mainittu hammastanko (1402) ja mainittu vaimenninkotelo (1104, 1205, 1303, 1603) sijaitsevat toinen runko-osassa (601) ja toinen tartuntaosassa (602).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää tukijärjestelyn (1604, 1605, 1701), jossa - mainittu tukijärjestely (1604, 1605, 1701) on mekaanisesti kiinteästi kytketty mai-15 nittuun vaimenninkoteloon (1603), -mainittu tukijärjestely (1604, 1605, 1701) on liikutettavasti kytketty mainittuun hammastankoon (1402) liukuvan pitkittäissuuntaisen liikkeen mahdollistamiseksi : mainitun tukijärjestelyn (1604, 1605, 1701) suhteen ja -mainittu tukijärjestely (1604, 1605, 1701) käsittää pystysuunnassa rajoittavan ,','; 20 osan, joka estää mainitun hammastangon (1402) pystysuuntaisen liikkeen mainitun tukijärjestelyn (1604, 1605, 1701) suhteen.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu tukijärjestely (1604, 1605, 1701) lisäksi käsittää poikittaissuunnassa rajoittavan osan, joka estää mainitun hammastangon (1402) poikittaissuuntaisen liikkeen mai- ‘; 25 nitun tukijärjestelyn (1604, 1605, 1701) suhteen. I ; 19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen ai- ; ”': kaansaava mekanismi käsittää -pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen kanssa samansuuntaisen hammastangon :N (1402), 30 -akselin (1102, 1202, 1302), 112422 - pyörimättömästi mainitulle akselille (1102, 1202, 1302) asennetun hammaspyörän (1101), joka kytkeytyy mainittuun hammastankoon (1402) pitkittäissuuntaisen rullaavan liikkeen mahdollistamiseksi mainitun hammastangon (1402) ulottuvuussuunnassa, ja 5 -mainitun akselin (1102, 1202, 1302) kanssa samankeskisesti sijaitsevan kellojou-sen (1203), jolla on ensimmäinen pää ja toinen pää, joista mainittu ensimmäinen pää on kiinnitetty mainittuun akseliin (1102, 1202, 1302) ja mainittu toinen pää on kiinnitetty osaan, jonka suhteen mainittu akseli on pyöritettävissä; jolloin mainittu hammastanko (1402) ja mainittu akseli (1102, 1202, 1302) sijaitse-10 vat toinen runko-osassa (601) ja toinen tartuntaosassa (602).

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää vaimenninjärjestelyn (1101, 1402, 1501) pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen pehmentämiseksi ja mainitussa vaimenninjärjestelyssä - vaimenninkotelon (1104, 1205, 1303, 1603), joka on järjestetty rajaamaan suljettu 15 vaimenninkammio j a - viskoosia vaimennusnestettä mainitussa vaimenninkammiossa; jolloin mainittu akseli (1102, 1202, 1302) työntyy mainittuun vaimenninkammioon. ' . 21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää mainittuun akseliin (1102, 1202, 1302) pyörimättömästi asennetun vaimenninroot-: 20 torin (1105), jonka mainittu vaimenninkammio sulkee sisäänsä.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu kellojousi (1203) sijaitsee mainitussa vaimenninkammiossa yhdessä mainitun vai-menninroottorin (1105) kanssa ja mainitun kellojousen mainittu toinen pää on kiinnitetty mainittuun vaimenninkoteloon (1303). ' ; 25 23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että mainittu vaimenninkotelo (1205) lisäksi rajaa jousikammion niin, että mainittu kellojousi :: (1203) sijaitsee mainitussa jousikammiossa ja mainitun kellojousen mainittu toinen ' · · · ’ pää on kiinnitetty mainittuun vaimenninkoteloon (1205). ; . 24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää ‘ : 30 jousikotelon (1602), joka on eri kuin mainittu vaimenninkotelo (1603), jolloin 112422 -mainittu jousikotelo (1602) on mekaanisesti kiinteästi kytketty mainittuun vaimenninkoteloon (1603) - mainittu jousikotelo (1602) rajaa jousikammion, - mainittu kellojousi (1203) sijaitsee mainitussa jousikammiossa ja 5. mainitun kellojousen (1203) mainittu toinen pää on kiinnitetty mainittuun jousiko- teloon (1602).

25. Patenttivaatimuksen 19 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen aikaansaava mekanismi käsittää - pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen kanssa samansuuntaisen ensimmäisen ham-10 mastangon, - ensimmäisen akselin, - pyörimättömästi mainitulle ensimmäiselle akselille asennetun ensimmäisen hammaspyörän, joka kytkeytyy mainittuun ensimmäiseen hammastankoon pitkittäissuuntaisen rullaavan liikkeen mahdollistamiseksi mainitun ensimmäisen hammas- 15 tangon ulottuvuussuunnassa, - mainitun ensimmäisen akselin kanssa samankeskisesti sijaitsevan ensimmäisen :Y; kellojousen, jolla on ensimmäinen pää ja toinen pää, joista mainittu ensimmäinen pää on kiinnitetty mainittuun ensimmäiseen akseliin ja mainittu toinen pää on kiin- •» « .· · ·. nitetty osaan, jonka suhteen mainittu ensimmäinen akseli on pyöritettävissä, 20 pitkittäissuuntaisen liukuvan liikkeen kanssa samansuuntaisen toisen hammastan-gon, - toisen akselin, - pyörimättömästi mainitulle toiselle akselille asennetun toisen hammaspyörän, joka kytkeytyy mainittuun toiseen hammastankoon pitkittäissuuntaisen rullaavan liik- 25 keen mahdollistamiseksi mainitun toisen hammastangon ulottuvuussuunnassa, ja - mainitun toisen akselin kanssa samankeskisesti sijaitsevan toisen kellojousen, jolla ; on ensimmäinen pää ja toinen pää, joista mainittu ensimmäinen pää on kiinnitetty mainittuun toiseen akseliin ja mainittu toinen pää on kiinnitetty osaan, jonka suhteen mainittu toinen akseli on pyöritettävissä; 112422 jolloin mainittu ensimmäinen hammastanko ja mainittu ensimmäinen akseli sijaitsevat toinen runko-osassa ja toinen tartuntaosassa, ja mainittu toinen hammastanko ja mainittu toinen akseli sijaitsevat toinen runko-osassa ja toinen tartuntaosassa.

26. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen ai kaansaava mekanismi käsittää sähkömoottorin.

27. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinlaite, tunnettu siitä, että liikkeen aikaansaava mekanismi käsittää parin vastakkaissuuntaisesti asetettuja magneetteja, joista toinen sijaitsee runko-osassa ja toinen tartuntaosassa.

10 Patentkrav