FI112421B

FI112421B - Menetelmä ja laitteisto siirtoyhteyskapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken

Info

Publication number: FI112421B
Application number: FI20021921A
Authority: FI
Inventors: Janne Vaeaenaenen
Original assignee: Tellabs Oy
Priority date: 2002-10-29
Filing date: 2002-10-29
Publication date: 2003-11-28
Also published as: US20040085964A1; DE10350504B4; CN1279728C; ITRM20030503A0; DE10350504A1; GB2394856A; CN1520113A; FI20021921A0; ITRM20030503A1; GB2394856B; FR2846501B1; GB0324387D0; US7426184B2; FR2846501A1

Description

112421

Menetelmä ja laitteisto siirtoyhteyskapasiteetin vu or ottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 5 siirtoyhteyskapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken.

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto siirtoyhteyskapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken.

10 Tässä asiakirjassa käytetään niin tunnetun tekniikan kuin keksinnönkin kuvauksessa seuraavia lyhenteitä: BE Palvelunlaatuluokka sovelluksille, jotka pystyvät hyödyntämään hetkellisesti vapaana olevaa tiedonsiirtoverkon kapasiteettia mutta joille ei taata 15 käytettävissä olevaa vähimmäissiirtonopeutta eikä yläraja-arvoja tiedonsiirto viiveelle ja viiveen vaihtelulle (Best Effort),

CoS Palvelunlaatuluokka (Class of Service), : ·: DSCP Paketin kantama tieto siitä, mihin palvelunlaatuluokkaan kyseinen paketti : ·.' kuuluu (Differentiated Services Code Point), : :· 20 FIFO Aikaisemmin sisään, aikaisemmin ulos -jonokuri (First In First Out - ‘:" discipline), :. ’ ·' G+E Palvelunlaatuluokka sovelluksille, jotka pystyvät hyödyntämään hetkellisesti •. . vapaana olevaa tiedonsiirtoverkon kapasiteettia ja joille taataan tietty vähimmäissiirtonopeus mutta ei yläraja-arvoja tiedonsiirtoviiveelle eikä 25 viiveen vaihtelulle (Guaranteed rate and Best Effort),

QoS Palvelun laatu (Quality of Service), RT Palvelunlaatuluokka sovelluksille, j oille tiedonsiirtoviive j a viiveen vaihtelu pyritään minimoimaan ja joille taataan tietty vähimmäissiirtonopeus mutta jotka eivät hyödynnä hetkellisesti vapaana olevaa tiedonsiirtoverkon . . 30 kapasiteettia (Real Time), SFQ Start-time Fair Queuing, eräs painokerroinperusteinen vuorotusmenetelmä [1], 2 112421 wfq Painokerroinperusteinen vuorotusmenetelmä, käytetään yleisnimenä (weighted fair queuing), WFQ Weighted Fair Queuing, eräs painokerroinperusteinen vuorotusmenetelmä [1], 5 WRJED Painotusperusteinen ruuhkanrajoitusmenetelmä [3,4] (Weighted Random Early Detection).

Pakettikytkentäisessä tietoliikennej äij estelmässä on usein edullista, että siirrettävät paketit luokitellaan kuuluviksi eri palvelunlaatiluokkiin (CoS) sen mukaan, millaisia tarpeita 10 tietoliikennepalvelua käyttävillä sovelluksilla on, ja toisaalta sen mukaan, millaisia sopimuksia palvelun laadusta tietoliikennepalveluntaijoaja on tehnyt asiakkaidensa kanssa. Esimerkiksi tavallisen puhelinsovelluksen kohdalla on olennaista, että sovelluksen tarvitsema tiedonsiirtonopeus on käytettävissä tarvittavan ajan ja siirtoviive on riittävän pieni sekä siirtoviiveen vaihtelu riittävän vähäistä. Puhelinsovelluksessa ei ole hyötyä siitä, 15 että sovellukselle taijottavaa tiedonsiirtonopeutta voitaisiin hetkellisesti kasvattaa, mikäli tiedonsiirtoverkon kuormitus on kyseisenä ajankohtana vähäistä. Sen sijaan esimerkiksi ladattaessa www-sivua on erittäin edullista, jos voidaan hyödyntää verkon hetkellisestikin •: · · vapaana olevaa kapasiteettia täysimääräisesti.

20 Tarkasteellaan seuraavassa tilannetta, jossa tietoliikennepalvelu taijoaa seuraavanlaisia • palvelunlaatuluokkia: - RT (Real Time): sovelluksille, joille taataan tietty vähimmäissiirtonopeus ja lisäksi tiedonsiirtoviive ja siirtoviiveen vaihtely pyritään minimoimaan, mutta sovellukselle 25 taijottavaa hetkellistä tiedonsiirtonopeutta ei kasvateta vaikka tiedonsiirtojäijestelmän kuormitus olisikin kyseisenä ajankohtana vähäistä.

- G + E (Guaranteed rate and Best Effort): sovelluksille, joille taataan tietty vähimmäissiirtonopeus ja lisäksi hyödynnetään kunakin ajankohtana vapaana olevaa . . 30 tiedonsiirtojäqestelmän kapasiteettia. Siirtoviiveelle ja viiveen vaihtelulle ei taata yläraja-arvoja.

3 112421 - BE (Best Effort): sovelluksille, joille ei taata vähimmäissirtonopeutta mutta joille hyödynnetään kunakin ajankohtana vapaana olevaa tiedonsiirtojärjestelmän kapasiteettia. Siirtoviiveelle ja viiveen vaihtelulle ei taata yläraja-arvoja.

5 Kuvio 1 esittää yhtä tunnetun tekniikan mukaista tapaa vuorottaa yhteisen siirtolinkin kapasiteettia yllämainittuja palvelunlaatuluokkia edustaville liikennevoille. Kuvion 1 esittämän järjestelmän toiminta on seuraava: - Se, mihin palvelunlaatuluokkaan yksittäinen paketti kuuluu, on identifioitavissa 10 pakettiin liitetyn tiedon perusteella (esimerkiksi DSCP = Differentiated Services Code

Point [2]).

Paketit ohjataan palvelunlaatuluokkakohtaisiin FIFO jonoihin (RT-, G+E- ja BE-jono).

15 - Jokainen G + E palvelunlaatuluokkaa edustava paketti kuuluu palvelunlaatuluokan sisäiseen aliryhmään, jonka perusteella voidaan päätellä vähintään se, kuuluuko -.···' kyseinen paketti siihen osaan liikennettä, j oka vastaa taattua vähimmäissiirtonopeutta : ·. (jatkossa tätä osuutta kutsutaan G osuudeksi), vai kuuluuko paketti siihen osaan 20 liikennettä, joka ylittää taatun vähimmäissiirtonopeuden (jatkossa tätä osuutta kutsutaan E osuudeksi). Tiettyyn aliryhmään kuuluminen voidaan indikoida ·.’· esimerkiksi DSCP:n kantaman etuoikeustiedon (drop preference) avulla [2].

Aliryhmätietoa käytetään silloin, kun jonon ruuhkautuessa tulee päättää, mihin paketteihin ruuhkanrajoitustoimenpiteet kohdistetaan. Esimerkkinä tästä on WRED 25 menetelmä (Weighted Random Early Detection) [3,4].

- Siirtolinkin kapasiteettia vuorotetaan RT-jonolle, G+E-jonolle ja BE-jonolle • · painokerroinperusteisella vuorotusmenetelmällä (esimerkiksi SFQ [1]) siten, että RT- ·· jonon painokerroin on (Wrt) on valittu niin suureksi G+E- ja BE- jonon . . 30 painokertoimiin (Wg+e ja Wbe) nähden, että RT luokan liikenteellä on kaikissa tilanteissa käytettävissä sille taattu vähimmäissiirtonopeus ja G+E-jonon painokerroin ‘ ‘ on valittu niin suureksi BE-jonon painokertoimeen nähden, että G+E liikenteellä on 4 112421 kaikissa tilanteissa käytettävissä sille taattu vähimmäissiirtonopeus.

- RT luokan liikenne sekä G+E luokan liikenteen G osuus oletetaan rajoitetuiksi ennen vuorotinkoneistoa.

5

Kuviossa 2 esitetään toinen tunnetun tekniikan mukainen tapa vuorottaa yhteisen siirtolinkin kapasiteettia yllämainittuja palvelunlaatuluokkia edustaville liikennevoille. Kuvion 2 esittämän järjestelmän toiminta eroaa kuvion 1 esittämän järjestelmän toiminnasta siten, että siirtolinkin kapasiteettia vuorotetaan RT-jonolle 10 prioriteettiperusteisesti ennen G+E-ja BE-jonoa. Priori teettivuorotuksen käyttäminen RT- luokan liikenteelle on mahdollista, koska RT-luokan liikenne oletetaan rajoitetuksi ennen vuorotinkoneistoa.

Ongelmana kuvioissa 1 ja 2 esitetyissä vuorotusmenetelmissä on, että G+E luokan 15 liikenteen E osuus kilpailee BE luokan liikenteen kanssa painokertoimella (Wq+e), jonka arvo suhteessa BE luokan painokeroimeen (Wbe) on valittu silmälläpitäen G+E luokalle taattua vähimmäissiirtonopeutta (G osuus). Tästä seuraa usein, että BE luokan kyky •: · * hyödyntää hetkellisesti vapaana oleva kapasiteettia on heikko, mikäli myös G+E liikenteen ·/· E osuus pyrkii samanaikaisesti hyödyntämään vapaana olevaa kapasiteettia. Tämä on :.: 20 vastoin BE luokan liikenteen peruslähtökohtaa, jossa vähimmäissiirtonopeutta ei taata • mutta palvelu toteutetaan hyödyntämällä hetkellisesti vapaana olevaa kapasiteettia.

Ilmiötä valotetaan kuviossa 3 esitetyissä esimerkkitilanteissa a ja b. Esimerkkitilanne a esittää siirtokapasiteetin jakautumista eri palvelunlaatuluokkia edustavien 25 tietoliikennevoiden kesken, kun jokaista palvelunlaatuluokkaa edustavaa liikennettä siirretään niin paljon kuin mahdollista. G+E luokan liikenteen käyttämän siirtokapasiteetin '·. osuuden (B<he) suhde BE luokan liikenteen osuuteen (Bbe) on Wq+e : Wbe· ; · Esimerkkitilanne b esittää siirtokapasiteetin jakautumista eri palvelunlaatuluokkia edustavien tietoliikennevoiden kesken, kun sekä RT luokan liikenteelle että G+E luokan . · 30 liikenteen G osuudelle varatut siirtokapasiteettiosuudet ovat samat kuin esimerkkitilanteessa a mutta RT luokan liikenteen käyttämä siirtokapasiteetti on vähäisempi kuin sille varattu kapasiteetti ja G+E sekä BE palvelunlaatuluokkia edustavaa 5 112421 liikennettä siirretään niin paljon kuin mahdollista. Myös tässä tilanteessa Bq+e : Bbe = Wq+e : WBe- Esimerkkitilanteesta b on helppo todeta, että RT luokan liikenteeltä vapaaksi jäänyt kapasiteetti menee lähes kokonaan G+E luokan liikenteen E osuuden hyväksi.

5 On huomattava, että G+E luokan liikenteen G- ja E-osuuksia ei voi laittaa eri jonoihin, joille siis voisi laittaa toisistaan riippumattomat vuorotuspainokertoimet, koska vuorotinkoneisto ei saa muuttaa G+E luokan liikenteen pakettien siirtojäqestystä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatun tekniikan puutteellisuudet ja 10 aikaansaada aivan uudentyyppinen menetelmä ja laitteisto siirtoyhteyskapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken. Keksinnön kohteena on menetelmä, jolla voidaan toteuttaa vuorotinkoneisto siten, että vapaa siirtokapasiteetti allokoituu G+E luokan liikenteen E osuudelle ja BE liikenteelle halutussa suhteessa (esimerkiksi 1:1).

15

Keksintö perustuu siihen, että aliryhmätietoa (esim. etuoikeustieto engl. drop preference) käytetään hyväksi vuorottimen toiminnan ohjaamisessa. Perinteisesti aliryhmätietoa ' ‘' käytetään ruuhkanrajoitusjäijestelmässä (esimerkiksi WRED). Keksinnön mukainen :· vuorotusmenetelmä ei estä aliryhmätiedon käyttämistä myös ruuhkanrajoitusjäijestelmässä.

•V’ 20 ' Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaati- ‘ · ‘ muksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle puolestaan on tunnusomaista se, mikä on esitetty 25 patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnöllä saavutetaan tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin verrattuna se etu, että voidaan toteuttaa vuorotinkoneisto siten, että vapaa siirtokapasiteetti allokoituu G+E luokan liikenteen E osuudelle ja BE liikenteelle halutussa suhteessa (esimerkiksi 1:1). • · 30 Tällöin voidaan toteuttaa palvelunlaatuluokka (G+E), jossa pystytään hyödyntämään hetkellisesti vapaana olevaa tiedonsiirtoverkon kapasiteettia ja lisäksi voidaan taata tietty vähimmäissiirtonopeus ilman, että heikennetään sellaisten palvelunlaatuluokkien (BE) 6 112421 toimintaa, joissa vähimmäissiirtonopeutta ei taata mutta palvelu toteutetaan hyödyntämällä hetkellisesti vapaana olevaa kapasiteettia.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten kuvioiden mukaisten 5 esimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona yhtä tunnetun tekniikan mukaista järjestelmää yhteisen siirtolinkin kapasiteetin vuorottamiseksi edellämainittuja palvelunlaatuluokkia (RT, G+E, BE) edustaville liikennevoille.

10

Kuvio 2 esittää lohkokaaviona toista tunnetun tekniikan mukaista jäqestelmää yhteisen siirtolinkin kapasiteetin vuorottamiseksi edellämainittuja palvelunlaatuluokkia edustaville liikennevoille.

15 Kuvio 3 esittää kahta esimerkkitilannetta (a ja b) hetkellisestä siirtokapasiteetin jakautumisesta eri palvelunlaatuluokkia edustavien tietoliikennevoiden kesken. Esimerkkitilantessa a jokaista palvelunlaatuluokkaa edustavaa liikennettä siirretään niin •; ·. paljon kuin mahdollista. Esimerkkitilanteessa b RT luokan liikenteelle ja G+E luokan liikenteen G osuudelle varatut siirtokapasiteettiosuudet ovat samat kuin 20 esimerkkitilanteessa a mutta RT luokan liikenteen käyttämä siirtokapasiteetti on ': ’ ‘ vähäisempi kuin sille varattu kapasiteetti ja G+E sekä BE palvelunlaatuluokkia edustavaa liikennettä siirretään niin palj on kuin mahdollista.

Kuvio 4 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista jäqestelmää yhteisen siirtolinkin 25 kapasiteetin vuorottamiseksi edellämainittuja palvelunlaatuluokkia edustaville liikennevoille.

Keksinnön mukaisen menetelmän teoreettinen perusta käy ilmi seuraavasta tarkastelusta.

30 Painokerroinperusteisessa vuorotusmenetelmässä vuorottimen sisääntulossa oleville '. · paketeille muodostetaan jäqestysindikaatio (esimerkiksi Start tag SFQ menetelmässä [ 1 ]) '· ‘ siitä, milloin kyseinen paketti tulee eteenpäinsiirtovuoroon. Ensimmäisenä siirretään 7 112421 eteenpäin se paketti, jonka jäijestysindikaatio on arvoltaan sellainen, joka ilmaisee aikaisinta eteenpäinsiirtohetkeä. Jäqestysindikaation ei tarvitse olla sidoksissa reaaliaikaan, vaan riittää, että eri pakettien jäijestysindikaatiot ovat mielekkäässä suhteessa toisiinsa nähden.

5 Jäqestysindikaation muodostamisessa tietystä laatuluokkajonosta tulevalle paketille käytetään kyseistä palvelunlaatuluokkaa vastaavaa painokerrointa. Mikäli jonolla J1 on suurempi painokerroin kuin jonolla J2, niin jonon J1 peräkkäisten pakettien jäqestysindikaatioiden saija suhteessa jonon J2 vastaavaan muodostuu sellaiseksi, että jono 10 J1 saa suuremman osuuden vuorottimen ulostulon kapasiteetista.

Prioriteettiperusteisessa vuorotusmenetelmässä vuorottimen sisääntulossa oleville paketeille annetaan prioriteettiarvo. Pakettien prioriteettiarvot määräävät, mikä paketti seuraavaksi siirretään eteenpäin.

15

Keksinnön mukaisessa menetelmässä paketille annettava prioriteettiarvo tai paketin jäqestysindikaation muodostamisessa käytettävä painokerroin ei riipu vain paketin edustamasta palvelunlaatuluokasta (jota tässä asiakiq assa ilmennetään muuttujalla q) vaan myös kyseisen paketin ja/tai sitä aikaisemmin tai myöhemmin saapuvien saman laatuluokan :' 20 pakettien aliryhmätiedoista (jota tässä asiakiqassa ilmennetään muuttujalla p, esimerkiksi ’ · “ etuoikeustieto engl. drop preference [2]), kuvio 4. Koska paketit ovat ’. * laatuluokkakohtaisissa jonoissa ennen vuorotinta, on siis mahdollista jonon täyttöasteen rajoissa tietää vuorottimeen lähitulevaisuudessa tulevien pakettien aliryhmätiedot.

25 Keksinnön mukaisessa menetelmässä aliryhmätieto tai -tiedot voivat määrätä myös sen, käytetäänkö tietyn paketin vuorotuspäätösten tekoon painokerroin- vai prioriteettiperusteista vuorotusmenetelmää.

Tunnetun tekniikan mukaisissa jäqestelmissä aliryhmätietoa (p) käytetään , . 30 ruuhkanrajoitustoimenpiteissä mutta ei vuorotustoiminnassa.

Havainnollistetaan seuraavassa yhden keksinnön toteutusmuodon mukaisen vuorottimen 8 112421 toimintaa G+E ja BE luokkiin kuuluvien liikennevoiden osalta käyttäen SFQ algoritmia [ 1 ]. Tässä keksinnön toteutusmuodossa paketti kohtainen painokerroin määräytyy tarkasteltavan paketin aliryhmän perusteella. G+E luokan paketin i ja BE luokan paketin j järjestysindikaatiot ( Sq+eOD ja sbe(D ) lasketaan seuraavasti: 5

Sg+e(1) = max {v, Sq+e (i -1) + L(i -1) / W(q, p) }, (1)

SbeÖ) = max iv> sbe (j -1) + L(j -1) / W(q, p)}, (2) missä L(i-l), L(j-l) on edellisen paketin koko esimerkiksi tavuina, muuttujat p ja q 10 määräävät painokertoimen W arvon siten, että muuttuj a q riippuu tarkasteltavan paketin (i tai j) edustamasta palvelunlaatuluokasta (G+E tai BE) ja muuttuja p riippuu aliryhmästä, mihin tarkasteltava paketti (i tai j) kuuluu, v on kulloinkin eteenpäin siirettävänä olevan paketin jäijestysindikaatio (virtuaaliaika). Jäijestysindikaatio lasketaan silloin, kun paketti saapuu vuorottimen laatuluokkakohtaiseen sisääntuloon, eikä sitä päivitetä myöhemmin 15 vaikka v muuttuisi. Seuraavaksi eteenpäinsiirrettäväksi valitaan se paketti (i tai j), jonka jäijestysindikaatio on pienempi.

:1 · Tässä havainnollistavassa esimerkissä oletetaan, että aliryhmäkohtaiset painokertoimet on valittu seuraavasti: * * * .·' 20 ’ ' - jos G+E luokan paketti kuuluu G osuuteen W(q =’G+E’, p = ’G’) = WG, ’ · * - jos G+E luokan paketti kuuluu E osuuteen W(q =’G+E’, p = Έ’) = WE, - BE luokan paketeilla on kaikilla sama painokerroin riippumatta aliryhmätiedosta W(q =’BE’, p: ei merkitystä) = Wbe· 25 Tällöin voidaan yksinkertaisella kokeilulla tai simulaatiolla todeta seuraavaa: jos tietyllä , · · · aikavälillä siirretään keskimäärin WG kappaletta tavuja (tai bittejä) edustaen G osuuteen kuuluvia paketteja, niin tällöin kyseisellä aikavälillä siirretään myös keskimäärin Wbe kappaletta tavuja (tai bittejä) edustaen BE liikenteeseen kuuluvia paketteja ja vastaavasti - . 30 siirrettäessä keskimäärin We kpl tavuja (tai bittejä) edustaen E osuuteen kuuluvia paketteja

' I

siirretään myös keskimäärin Wbe kpl tavuja (tai bittejä) edustaen BE liikenteeseen kuuluvia paketteja. Tarkastelu käy havainnollisemmaksi, jos kaikki paketit oletetaan 9 112421 samankokoisiksi, tällöin voidaan puhua yksinkertaisesti paketeista sen sijaan että puhutaan tavuista edustaen paketteja.

Valitsemalla painokerroinarvot We ja Wbe sopivasti voidaan toteuttaa vuorotinkoneisto 5 siten, että vapaa siirtokapasiteetti allokoituu G+E luokan liikenteen E osuudelle ja BE liikenteelle halutussa suhteessa.

Yksi tämän toteutusmuodon variaatio saadaan aikaan siten, että Wq on ääretön. Tämä vastaa itse asiassa sitä, että G osuuteen kuuluvat paketit vuorotetaan prioriteettiperiaatteella 10 eikä SFQ menetelmällä. Tällöin vuorottimen G+E jonoa vastaavassa sisääntulossa G osuuteen kuuluva paketti siirretään eteenpäin riippumatta BE sisääntulossa olevan paketin j äij estysindikaatiosta. Tämä on mahdollista, koska G+E liikenteen G osuus oletetaan rajoitetuksi.

15

Viitteet: [ 1 ] Pawan Goyal, Harric M. Vin, Haichen Cheng. Start-time Fair Queuing: A scheduling ·. ·' 20 Algorithm for Integrated Services Packet Switching Networks. Technical Report TR-96-02, ’ ·' ‘ Department of Computer Sciences, University of Texas Austin.

• · [2] Bruce Davie, Yakov Rekhter. MPLS Technology and Applications. Acaqdemic Press 2000 CA U.S.A. (www.academicpress.com) 25 [3] Sally Floyd, Van Jacobson. Random Early Detection Gateways for Congestion !.. Avoidance. Lawrence Berkeley Laboratory 1993, University of California.

[4] Internet osoitteesta: http://www.iuniper.net/techcenter/techDapers/200021-01 .html . . 30 löytyvä kuvaus WRED algoritmista.

Claims

10 112421

1. Menetelmä siirtolinkkikapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten 5 tietoliikennevoiden kesken, jossa menetelmässä -digitaalista tietoa siirretään vakio- tai vaihtuvanmittaisina paketteina, -paketteihin liittyy tunnistetieto, jonka perusteella paketit jaetaan vähintään kahteen eri palvelunlaatuluokkaan, 10 -palvelunlaatuluokkatiedon perusteella kukin paketti ohjataan yhteen rinnakkaisista FIFO jonoista, joita on yksi jono kutakin palvelunlaatuluokkaa kohden, -ainakin yhdelle palvelunlaatuluokalle pätee, että siihen kuuluviin paketteihin liittyy tunnistetieto, jonka avulla paketit jaetaan vähintään kahteen 15 laatuluokan sisäiseen aliryhmään, -samaan laatuluokkaan kuuluvat paketit muodostavat vuon (flow), jossa pakettien siirtojäijestys säilytetään riippumatta paketteihin liittyvästä aliryhmän määrittävästä tunnistetiedosta, » I· -jäijestelmästä uloslähtevän linkin tai linkkien käytettävissä olevaa • · 20 kapasiteettia vuorotetaan palvelunlaatuluokkakohtaisille FIFO jonoille painokerroinperusteisella vuorotusmenetelmällä, prioriteettiperusteisella » k > · . vuorotusmenetelmällä tai näiden yhdistelmällä • · * » » tunnettu siitä, että pakettikohtainen prioriteettiarvo prioriteettiperusteisessa 25 vuorotuksessa ja/tai painokerroin painokerroinperusteisessa vuorotuksessa määräytyy muuttujien q ja p yhteisvaikutuksesta, missä muuttuja q määräytyy ;' ·, palvelunlaatuluokasta (CoS), jota edustavaan liikenteeseen kyseinen paketti kuuluu, : ‘' * ja muuttuja p aliryhmästä (esimerkiksi etuoikeustieto engl. drop preference), johon * * . · kyseinen paketti kuuluu ja/tai siitä, miten kyseistä pakettia aikaisemmin tai « * · .. 30 myöhemmin vuorottimeen saapuneet saman laatuluokan paketit ovat jakautuneet eri . j.' aliryhmien kesken. 11 112421

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että se, mihin aliryhmään paketti kuuluu ja/tai se, miten kyseistä pakettia aikaisemmin tai myöhemmin vuorottimeen saapuneet saman laatuluokan paketit ovat jakautuneet eri aliryhmien kesken, määrää, tehdäänkö kyseistä pakettia koskeva vuorotuspäätös 5 painokerroin- vai prioriteettiperusteisella vuorotusmenetelmällä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että painokerroinperusteisena vuorotusmenetelmänä käytetään SFQ menetelmää (Start-time Fair Queuing [1]). 10

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että painokerroinperusteisena vuorotusmenetelmänä käytetään WFQ menetelmää (Weighted Fair Queuing [1]).

5. Laitteisto siirtolinkkikapasiteetin vuorottamiseksi pakettikytkentäisten tietoliikennevoiden kesken, jossa laitteisto käsittää -välineet digitaalista tietoa kantavien vakio- tai vaihtuvanmittaisten pakettien vastaanottamiseksi, • *' · 20 -välineet paketteihin liittyvän tunnistetiedon lukemiseksi, jonka perusteella . *' i paketit voidaan jakaa vähintään kahteen eri palvelunlaatuluokkaan, * * · • · • ‘ * -välineet pakettien jakamiseksi vähintään kahteen eri palvelunlaatuluokkaan, * · « · -FIFO jonon kutakin palvelunlaatuluokkaa kohden, ; / -välineet paketin ohjaamiseksi palvelunlaatuluokkatiedon perusteella kyseistä '* 25 palvelunlaatuluokkaa vastaavaan FIFO jonoon, , , -välineet pakettiin liittyvän tunnistetiedon lukemiseksi, jonka perusteella I _ voidaan selvittää palvelunlaatuluokan sisäinen aliryhmä, johon kyseinen > paketti kuuluu. ,; -vuorotin j äq estelmästä uloslähtevän linkin tai linkkien käytettävissä olevan t '! ‘ 30 kapasiteettin vuorottamiseksi palvelunlaatuluokkakohtaisille FIFO jonoille < > · ' * ’ · ‘ painokerroinperusteisella vuorotusmenetelmällä, prioriteettiperusteisella ’ I I * · · vuorotusmenetelmällä tai näiden yhdistelmällä, 112421 12 - välineet pakettien lähettämiseksi uloslähtevälle linkille tai linkeille vuorottimen määräämässä lähetysjäijestyksessä, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet, joiden avulla pakettikohtainen 5 prioriteettiarvo prioriteettiperusteisessa vuorotuksessa ja/tai painokerroin painokerroinperusteisessa vuorotuksessa voidaan määrittää perustuen muuttujien q ja p yhteisvaikutukseen, missä muuttuja q määräytyy palvelunlaatuluokasta(CoS), jota edustavaan liikenteeseen kyseinen paketti kuuluu, ja muuttuja p aliryhmästä (esimerkiksi etuoikeustieto engl. drop preference), johon kyseinen paketti kuuluu 10 ja/tai siitä, miten kyseistä pakettia aikaisemmin tai myöhemmin vuorottimeen saapuneet saman laatuluokan paketit ovat jakautuneet eri aliryhmien kesken.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto on tunnettu siitä, että laitteisto käsittää välineet, joiden avulla voidaan määrätä, tehdäänkö pakettia koskeva 15 vuorotuspäätös painokerroin- vai prioriteettiperusteisella vuorotusmenetelmällä, sen perusteella, mihin aliryhmään kyseinen paketti kuuluu ja/tai miten kyseistä pakettia aikaisemmin tai myöhemmin vuorottimeen saapuneet saman laatuluokan paketit ovat jakautuneet eri aliryhmien kesken.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto on tunnettu siitä, että laitteisto ‘ . käsittää välineet painokerroinperusteisen vuorotuksen suorittamiseksi SFQ , : menetelmällä (Start-time Fair Queuing [1]).

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto on tunnettu siitä, että laitteisto 25 käsittää välineet painokerroinperusteisen vuorotuksen suorittamiseksi WFQ menetelmällä (Weighted Fair Queuing [1]). ·:·: 30 112421