FI111821B - Kone pölkkyjen muodostamiseksi, joka käsittää spiraalilevyt sekä hakkuulaitteen spiraalilevyjä varten - Google Patents

Description

111821

Kone pölkkyjen muodostamiseksi, joka käsittää spiraalilevyt sekä hakkuulait-teen spiraalilevyjä varten - Blockformningsmaskin med spiralskivor jämte huggdonssats för dylika spiralskivor 5 Esillä olevan keksinnön kohteena on sellainen kone pölkkyjen muodostamiseksi, joka käsittää kaksi yhdessä vaikuttavaa, pyörivää ja katkaistun kartion perusmuodon omaavaa levyä, jotka kumpikin erikseen on varustettu purettavilla hakkuulaitteilla, joiden tehtävä on vastakkaisilta puolilta koneen ohittavasta, aksiaalisesti syötetystä pyörötukista hakata puuainetta, jolloin muodostuu toisaalta pölkky, jossa on 10 tasomaiset, vastakkaiset pinnat, ja toisaalta haketta ylimääräisestä aineesta, jolloin yksittäisen levyn hakkuulaitteet on sijoitettu yhteen tai useampaan spiraalirataan, jotka kukin erikseen käsittävät lukuisia, olennaisesti tasavälein sijaitsevia hakkuu-laitteita ja jotka ulottuvat levyn kartiomaista pintaa pitkin kartio-osan leveämmässä päässä sijaitsevasta ulommasta hakkuulaitteesta kartiopään kapeammasta, toista 15 levyä kohtaan suunnatussa päässä sijaitsevaan sisempään hakkuulaitteeseen, jolloin viimeksi mainitun alueelle on asennettu pyörösahan terä, jossa on lukuisia hampaita, joiden tehtävänä on tasoittaa runkopölkyn tasopinnat ja jolloin yksittäiset hakkuu-laitteet jokaisessa levyn kehän ulkoreunasta kohti sen kapeaa päätä ulottuvassa spiraaliradassa käsittävät toisaalta pääterän, joka sijaitsee ohi kulkevan tukin kuitu-20 suunnan kanssa samansuuntaisessa tasossa ja jonka tehtävänä on lohkoa tai halkaista : kuidut, toisaalta kuitusuunnan poikki suunnatun sivuterän, jonka tehtävänä on katkaista kuidut jokaisesta pääterän erottamasta, haketta muodostavasta kuitukappa- • *·· leesta, jolloin pyörösahan terän hammaskehän ulkohalkaisija on suurempi kuin sen : : ’ : ympyräradan halkaisija, jonka ainakin osa levyn sisemmistä hakkuulaitteista tekevät • · · 25 pyöriessään, jotta terän sahahampaat sinällään tunnetulla tavalla esisahaisivat taso- • · * * maisen leikkauksen, jonka sisäpuolelle pölkky rajoittuu ja jonka ulkopuolella hak-kuulaitteet työstävät puuaineksen hakkeeksi, ja että terän kaikki sahahampaat sijait- ; v, sevat olennaisesti tasavälein.

• » • ·

Sahoilla käytettävät koneet pölkkyjen muodostamiseksi voidaan yleisesti jakaa 30 kahteen pääryhmään sen perusteella, kuinka hakkuulaitteita kantavat vähennyslevyt ,···, on muotoiltu, toisaalta on koneita, joissa on kuidut halkaisevia hakkuulaitteita ' · ’ käsittävät spiraalilevyt ja toisaalta on koneita, joiden vähennyslevyjen hakkuulaitteet : pääasiallisesti katkaisevat kuidut. Viimeksi mainittuja vähennyslevyjä kutsutaan * ‘ · ”: käytännössä pitkäveitsi- tai vaihelevyiksi.

2 111821 Pääasiallisesti kuituja halkaisevat hakkuulaitteet, jotka poikkeuksetta on asennettu kartionmuotoisen perusmuodon omaaville spiraalilevyille, hakkaavat nk. samansuuntaisesti leikattua haketta, koska yksittäisillä hakkuulaitteilla on suhteellisen pitkä pääterä, joka on suunnattu samansuuntaisesti aksiaalisesti kulkevan tukin 5 kuitusuunnan kanssa kuitupuun halkaisemiseksi tai lohkomiseksi tasoissa, jotka ovat olennaisesti samansuuntaiset tukin keskiakselin kanssa, sekä suhteellisen lyhyt sivuterä, joka on sijoitettu poikittain (esim. 45° kulmassa pääterään nähden) ja jonka tehtävä on katkaista kuidut. Tällöin erotetun yksittäisen hakekappaleen muodon määräävät useammat eri tekijät, esim. tukkien syöttönopeus suhteessa spiraalilevyn 10 kierroslukuun, puulaji, sitkeys, lämpötila jne. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että hakekappaleen paksuus on hyvin määritelty siinä suhteessa, että sen määrää aina niiden aksiaalitasojen keskinäinen välimatka, joissa vierekkäisten hakkuulaitteiden kuituja halkaisevat pääterät työskentelevät samalla spiraaliradalla, että hakekappaleen pituus kuitujen suunnassa on aina tarkkaan määriteltävissä siten, että levyn 15 kierrosluku suhteessa tukkien syöttönopeuteen säädetään sopivaksi, mutta että hake-kappaleen leveyttä ei voida ohjata ulkoisten parametrien avulla, koska tukista irtoavien nauhamaisten puukuitukappaleiden hajoaminen tapahtuu puuraaka-aineeseen luonnollisesti sisältyvistä ominaisuuksista riippuen, näitä ovat puulaji, sitkeys (jäätymisaste) ja vastaavat. Tämän takia spiraalilevyä pidetään ammattimiesten pii-20 reissä edullisena, koska kaksi kolmesta hakkeen koon määräävistä mitoista, eli hakkeen laadun määräävät pituus ja paksuus, voidaan määrittää tietoisella ulkoisella vaikutuksella.

* · * ‘ Spiraalilevyn muita etuja on, että se suhteellisen vähän energiaa kuluttaen aikaansaa . tukin pehmeän ja tärinättömän hakkaamisen. Ensisijainen syy tähän on se, että 25 spiraalilevy käyttää suurta määrää suhteellisen pieniä ja lähellä toisiaan sijaitsevia ;;; hakkuulaitteita (jokainen levy voi esim. käsittää 75-90 hakkuulaitetta, jotka on jaettu v : 25-30 kappaleen erissä kolmelle spiraaliradalle. Spiraalilevyjä käyttävien koneiden rajoituksena on kuitenkin, että niitä voidaan käyttää ainoastaan suhteellisen koh- • ',· tuullisissa tukin syöttönopeuksissa, esim. välillä 50-80 m/min.

»· · ’’ 30 Toisin kuin spiraalilevy on pitkäveitsi- tai vaihelevy varustettu suhteellisen pienellä * määrällä hakkuulaitteita, joiden suorat pitkät pääterät on suunnattu olennaisesti kohtisuoraan suhteessa kuitujen suuntaan. Tämä tarkoittaa, että kyseinen terä ; . ·. tunkeutuu puuhun kuituja katkaistaessa ja kun se on saavuttanut tietyn syvyyden , ’. · leikkautuu tai lohkeaa isompi kuitukappale irti, joka vuorostaan esim. jouduttuaan 35 kosketukseen muiden yhteen törmäävien kuitukappaleiden kanssa hajoaa pienempiin kappaleisiin, joilla on valmiin hakkeen lopulliset mitat. Kuidut katkaisevat hakkuu- 3 111821 laitteet käsittävien vähennyslevyjen suurin etu on ensisijaisesti se, että ne mahdollistavat korkeat tukkien syöttönopeudet, esim. 100 m/min tai enemmän. Tällaisten vähennyslevyjen kohdalla on kuitenkin mahdollista ulkoisen säätelyn avulla vaikuttaa ainoastaan yhteen kuidun mittaan, nimittäin pituuteen kuitujen suunnassa, tämä 5 tapahtuu säätämällä tukkien syöttönopeus sopivaksi suhteessa vähennyslevyjen kierroslukuun.

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että tietyn tyyppisissä vähennyslevyissä, joissa on kuituja katkaisevat hakkuulaitteet, hakkuulaitteet voivat sinällään olla spi-raalimaisesti järjestetty katkaistun kartion muotoisen pinnan yli. Näissä tapauksissa 10 hakkuulaitteiden käytössä oleva pääterä on kuitenkin suunnattu olennaisesti kohtisuoraan kohti kuitujen suuntaa mikä tarkoittaa, että hake muodostuu olennaisesti kuituja katkaisemalla eikä halkaisemalla niitä samansuuntaisesti kuitujen suunnassa. Lisäksi on syytä mainita, että pitkäveitsilevyjen hakkuulaitteet ovat veitsimäisiä elementtejä, joiden pääterä ulottuu levyn koko leveyden yli.

15 Kuituja halkovat hakkuulaitteet käsittäviä spiraalilevyjä tunnetaan aikaisemmin julkaisuista SE 339 389, SE 8104721-9 (julk. nro 446 838), SE 9100345-9 (julk. nn> 467 915) ja DE 31 14 332. Pitkäveitsi- tai vaihelevyn muodossa olevia levyjä, joissa on kuituja katkaisevat hakkuulaitteet tunnetaan julkaisuista SE 7203989-4 (julk. nro 388 158), SE 7708706-2 Gulk. nro 432 733), DE 15 28 197, DE 33 12 033, DE 20 3038566, US 3 812 891, US 3 880 215 ja US 4 984 614.

Esillä olevan keksinnön kohteena on kone pölkkyjen muodostamiseksi, joka ; perustuu nimenomaan spiraalilevyjen käyttöön, eli vähennyslevyjen, joiden pääterä : . ·. sijaitsee tukin kuitujen suunnan kanssa samansuuntaisessa tasossa kuitujen halkaise- ,i, miseksi tai lohkaisemiseksi pikemmin kuin niiden katkaisemiseksi. Aikaisemmin

Li. 25 tunnetuissa spiraalilevyissä, esim. edellä mainituissa julkaisuissa kuvatuissa levyissä, on kuitenkin useita haittoja. Yksi haitta on, että spiraalilevyä ei ole aikaisemmin „ , pystytty varustamaan esisahaavalla sahan terällä, eli terällä, jonka hammaskehän : halkaisija on niin suuri, että sahan hampaat pystyvät sahaamaan tasomaisen leik- ‘ ' kauksen tukkiin ennen kuin sisemmät hakkuulaitteet rupeavat työstämään kuitupuuta > · · 30 tulevan pölkyn tasomaisen sivupinnan viereisellä alueella. On yritetty varustaa myös . 1 ·. spiraalilevyt esisahaavilla sahan terillä, mutta yritykset ovat epäonnistuneet, koska hake- ja lastuaineella on taipumusta suurella voimalla juuttua ja jäädä kiinni terän ja : : * levyn sisäpuoleisen kartiomaisen kapean pään osan väliseen kiilamaiseen tilaan, • : joka sijaitsee jokaisen sisimmän hakkuulaitteen edessä olevalla alueella. Tällä tavoin 35 kiinni juuttunut hake- ja lastuaine on kohdistanut räjäytysvoiman terään, joka toisaalta on menettänyt muotonsa ja toisaalta kuumentunut. Suoritetuissa kokeissa 4 111821 on lisäksi jokainen sisin hakkuulaite osittain sijoitettu terän hammaskehällä oleviin kasvaneisiin hammasväleihin, eli aukkoihin, jotka on aikaansaatu poistamalla ainakin yksi hammas jokaista hakkuulaitetta kohti muuten tasavälein sijaitsevasta sahan hammasrivistä. Tämän seurauksena kukin hammaskolon takana sijaitseva 5 hammas on joutunut erittäin suurten voimien kohteeksi, jotka ovat nopeasti deformoineet hampaan; tämä on osaltaan johtanut huonoon pintasileyteen valmiissa pölkyssä sekä tiheisiin terän vaihtoihin. Erityisenä ongelmana yrityksissä varustaa spiraalilevyt esisahaavilla sahan terillä on ollut se, että terä, joka työntyy ainakin jonkin verran sisimpien hakkuulaitteiden ohi jokaisella spiraaliradalla, on estänyt 10 kuluneiden hakkuulaitteiden purkamisen ja teräviksi hiottujen hakkuulaitteiden asentamisen tilalle, koska tavanomaiset hakkuulaitteet vaativat selvän tilan vierekkäin sijaitsevien sahan hampaiden välissä, jotta ne voitaisiin poistaa levystä. Tämä ongelma on erityisen raskauttava ottaen huomioon, että jokaisen levyn sisimmät hakkuulaitteet ovat nimenomaan suurimman kulutuksen kohteena, koska ne ovat 15 aina toiminnassa riippumatta siitä, onko ohikulkevan tukin halkaisija iso vai pieni. Viimeksi mainitusta syystä sisimpien hakkuulaitteiden elinikä on niinkin lyhyt kuin 4-5 tuntia, kun taas sekä sahan terän että muiden hakkuulaitteiden elinikä on huomattavasti pidempi (esim. suuruusalueella 40-50 tuntia).

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on poistaa edellä mainitut haitat ja kehittää 20 pölkynmuodostamiskoneisiin tarkoitettua spiraalilevyä siten, että se voidaan varus-taa esisahaavalla pyörösahan terällä. Tästä johtuen eräs keksinnön perustavoitteista , on aikaansaada spiraalilevy, johon hake- tai puruaine ei paakkuunnu tai juutu pyö- " rösahan terän ja levyn kartiomaisen kapeamman pään väliin, jolloin vältytään ! . kuumenemiselta ja terän muodon muutoksilta. Samanaikaisesti tavoitteena on luoda '*· · 25 spiraalilevy, jossa sahan terän yksittäiset hampaat eivät joudu poikkeuksellisen ·· ·: korkean paineen tai kovien iskujen kohteeksi, jotka nopeasti deformoivat yksittäisen v : hampaan ja tuhoavat sen. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada spiraali- levy, jonka sisimmät ja useimmin työskentelevät hakkuulaitteet nopeasti ja yksin-j ’ kertaisesti voidaan purkaa ja koota uudestaan huolimatta esisahaavasta terästä, jolla 30 on iso halkaisija. Tätä tavoitetta vähemmän tärkeä tavoite on luoda spiraalilevyille '. tarkoitettu uusi hakkuulaite, joka erikoisen muotonsa vuoksi mahdollistaa tällaisen ’;;; asentamisen ja purkamisen. Tavoitteena on myöskin luoda spiraalilevyille tarkoitettu •; * ’ uusi hakkuulaite, jonka voi hioa uudestaan järkevällä ja kustannuksia säästävällä : ; : tavalla. Lisäksi keksinnön tavoitteena on aikaansaada pölkynmuodostamiskoneiden ; · I 35 spiraalilevyille tarkoitettu hakkuulaite, joka voidaan tehdä vain kahdenlaisena ja joka pystyy suorittamaan kaksi eri toimintoa sekä vasemman- että oikeanpuoleisella levyllä koneessa.

5 111821

Keksinnön mukaisesti saavutetaan ainakin sen perustavoite niiden ominaisuuksien avulla, jotka esitetään patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

Piirroksissa kuviot 1 ja 2 ovat vahvasti yksinkertaistettuja perspektiivikuvia, jotka periaatteessa 5 havainnollistavat toimintaeron toisaalta kuidut katkaisevien ja toisaalta kuidut lohkovien tai halkaisevien hakkuulaitteiden välillä vaihe- tai spiraalilevyissä.

Kuvio 3 on osittain leikattu ja yksinkertaistettu sivukuva, joka kuvaa keksinnön mukaista yksittäistä spiraalilevyä.

Kuvio 4 on osittain leikattu tai osiin jaettu tasokuva parista pölkynmuodostamis-10 koneeseen sisältyvästä spiraalilevystä nähtynä kuvion 3 nuolten P suunnasta, eli alhaaltapäin.

Kuvio 5 esittää suurennetun yksityiskohdan, joka kuvaa sisempää hakkuulaitetta yhdistettynä pyörösahan terään.

Kuvio 6 on kuviota 4 vastaava osittain tasokuvana esitetty pystyleikkaus, joka 15 kuitenkin esitetään pystytasossa.

Kuviot 7-10 ovat suurennettuja perspektiivikuvia, jotka esittävät kaksi eri hakkuu-.,.,: laitesovellusta, nimittäin oikean- ja vasemmanpuoleisen.

’·:** Kuvio 11 on suurennettu perspektiivikuva levyn osasta, joka on yhteydessä sisem- : *·· päänhakkuulaitteeseen.

.20 Kuvio 12 esittää kuvion 11 mukaisen hakkuulaitteen päädystä nähtynä osoittaen sen sijainnin sahan terällä kahden hampaan välissä, ja kuvio 13 esittää yksinkertaistettuna useamman hakkuulaitteen sovitettuna hiottavan • * ·' esineen kiinnikkeeseen.

'! ’ Ennen kuin keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti viitataan kuvion 1 ja 2 periaat- 25 teellisiin kuviin. Kuviossa 1 esitetään hyvin kaaviomaisesti kuidut katkaisevan :: hakkuulaitteen a ja esisahaavan pyörösahan terän b sisältävän vaihelevyn työsken- : telyperiaate. Tukki c, joka syötetään aksiaalisesti pölkynmuodostamiskoneen läpi, ’' J jolloin se ohittaa kaksi tukin keskipisteen kummallekin puolelle sijoitettua vähen- nyslevyä, muotoillaan kaksi tasomaista sivupintaa d käsittäväksi pölkyksi samalla, 30 kun ulkopuolinen puuaines työstetään hakkeeksi hakkuulaitteiden a avulla. Koska 6 111821 jokaisen hakkuulaitteen a pääterä e on kulmittain tai suunnattu tukin kuitujen suunnan poikki muodostuu hake ensisijaisesti kuituja katkaisemalla, kuten johdannossa selitettiin.

Kuviossa 2 esitetyn spiraalilevyille tyypillisen työskentelyperiaatteen mukaisesti 5 sijaitsevat hakkuutähteiden pääterät f samansuuntaisesti kuitujen suunnan kanssa (tarkkaan laskettuna pääterä sijaitsee pystytasossa, joka on samansuuntainen tukin pituussuunnan eli kuitujen suunnan kanssa, joskin tämä kyseisessä pystytasossa voi olla eri tavalla vinossa suhteessa vaakatasoon riippuen kulloisestakin kohdistus-kohdasta). Täten pääterä f ensisijaisesti halkaisee tai lohkaisee kuidut pikemminkin 10 kuin katkaisee ne (käytännössä hakkuulaitteilla on lyhyemmät kuituja katkaisevat sivuterät, joita ei esitetä kuviossa 2, kuten seuraavasta selityksestä käy ilmi).

Kuvioissa 3-6 kuvataan kaksi kokonaisuudessaan viitenumeroilla 1 ja 2 merkittyä vähennyslevyä, jotka yhdessä muodostavat koneen pölkkyjen muodostamiseksi tai sisältyvät siihen. Koneen tehtävänä on tasotyöstää levyjen välistä kulkeva, pituus-15 suunnassa syötetty tukki 3 siten, että tähän muodostuu kaksi vastakkaista tasomaista pintaa 4, 4’. Samalla koneen on tarkoitus tuottaa haketta ylijäämäpuusta, joka sisältyy pyörötukkiin tasopintojen ulkopuolisella alueella. Kummatkin vähennys-levyt 1, 2 pyörivät yhteisen geometrisen akselin 5 ympärillä ja niiden perusmuoto on yleisesti katkaistun kartion muotoinen. Kuviossa 4 jokaisen levyn sisempi, kapea 20 pää on merkitty viitenumerolla 6 ja vastapäinen leveämpi pää viitenumerolla 7. Kuviosta 4 ilmenevällä tavalla on jokaisen levyn kapea pää käännetty sisäänpäin • » · ‘ kohti ohikulkevaa tukkia, kun taas leveämpi pää 7 on etäällä siitä. Jokainen levy on : · varustettu lukuisilla purettavilla hakkuulaitteilla. Myöhemmin lähemmin kuvatta- • » :.· : valla tavalla on kyseisestä hakkuulaitteesta kaksi eri sovellusta tai tyyppiä, nimittäin ,,; ;* 25 oikeanpuoleinen tyyppi 9 ja vasemmanpuoleinen tyyppi 8. Hakkuulaitteet on ruuvi- ; : liitosten avulla purettavasti sovitettu erityisiin, pääasiassa rengasmaisiin pitämiin 10, jotka puolestaan on edullisesti hitsaamalla sovitettu kiinteästi jokaisessa levyssä 1, 2 oleviin reikiin 11. Jokaisen hakkuulaitteen 8, 9 yhteyteen muodostuu pitimen 10 .···. rengasmaisen muodon ansiosta aukko tai väylä, jonka läpi hake levyn tukkia kohti ’ · ‘ 30 käännetyltä etusivulta voi kulkea levyn taakse. Jokainen vähennyslevy käsittää lisäk- si kokonaisuudessaan viitenumerolla 12 merkityn pyörösahan terän, jonka hampaat on merkitty viitenumerolla 13. Kuvioista 4 ja 6 ilmenee selvästi, miten terä 12 on ruuvattu kiinni rengasmaiseen osaan 14, joka puolestaan on takaa ruuvattu yksittäisen vähennyslevyn levymäiseen napa- tai keskiosaan 15. Rengasosan 14 sisäpuo-35 lella olevaan tilaan on napaosaan 15 ruuvattu kiinni täytelevy 16.

7 111821

Kuviosta 3 ilmenevällä tavalla ovat yksittäisellä vähennyslevyllä, tässä tapauksessa levyllä 1, olevat hakkuulaitteet sovitettu yhteen tai useampaan spiraalimaiseen rataan levyn kartiomaista pintaa pitkin (korostettakoon, että hakkuulaitteet ovat ainoastaan kaaviomaisesti esitetty kyseisessä kuviossa). Esimerkissä hakkuulaitteet 5 on jaettu kolmeen spiraalirataan, jotka on erikseen merkitty A, B ja C. Kaikki ulommat hakkuulaitteet 9 tällaisella spiraaliradalla levyn ulommasta, leveämmästä päästä laskettuna aina toiseksi sisimpään hakkuulaitteeseen ovat samaa tyyppiä, tässä tapauksessa oikeanpuoleista tyyppiä kun taas sisimmäinen hakkuulaite 8 on vastakkaista tyyppiä, eli kuvion 3 mukaisesti levyn 1 kohdalla vasemmanpuoleista 10 tyyppiä. Jokaiseen tällaiseen spiraalirataan voi käytännössä sisältyä 25-30 hakkuu-laitetta, eli koko levyllä yhteensä 75-90. Hakkuulaitteiden pääterät sijaitsevat olennaisesti samansuuntaisesti tukin syöttösuunnan tai kuitujen suunnan kanssa, eli pystytasoissa, jotka ovat olennaisesti kohtisuoraan kohti kiertoakselia 5. Tämä tarkoittaa, että koskettaessaan tukkia hakkuulaitteiden pääterät halkaisevat tai lohkai-15 sevat puun kuidut pikemminkin kuin katkaisevat ne.

Lukuun ottamatta edellä mainittua hakkuulaitteiden käyttämistä yhdenmukaisesti oikean- ja vasemmanpuoleisissa sovellutuksissa on kuvattu kone kaikilta olennaisilta osilta tunnettu. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä painottaa, että aikaisemmin tunnetuissa spiraalilevyissä pyörösahan terällä on ollut huomattavasti pienempi 20 halkaisija kuin kuvioissa 3-6 esitetyllä terällä, jolloin niillä työskennellessään on . ,.: ollut pelkästään puhdistava, mutta ei esisahaava tehtävä.

• * · '*··* Seuraavassa viitataan kuvioihin 7-10, jotka esittävät kummallekin spiraali- tai : *· vähennyslevylle 1, 2 tarkoitetun sarjan hakkuulaitteita, jotka ovat kahta eri-, joskin · yhdenmukaista tyyppiä, nimittäin vasemmanpuoleinen 8 ja oikeanpuoleinen tyyppi 25 9. Jokainen yksittäinen hakkuulaite käsittää rungon muodostavan levyn 17, jonka päässä on suhteellisen pitkä pääterä 18, joka on muodostettu levyn 17 toisella puolella tai etupuolella olevan ensimmäisen tasomaisen pinnan ja viiston päädyn tai : \ \ päätypinnan 20 väliin. Vastakkaisessa päässään levy 17 muuttuu kahdeksi erilliseksi keskenään samansuuntaiseksi pohkeeksi 21, 2Γ. Levyn kahdesta vastakkaisesta 30 pitkänsivun reunasta toisen yhteyteen on muodostettu paksunnos 22, 22’, jossa on pääterään 18 liittyvä, suhteellisen lyhyt sivuterä 23, joka ulottuu poikittain tai vinosti pääterään 18 nähden. Myös sivuterä 23 on muodostettu tasomaisen etupinnan 24 ja viiston päätypinnan 25 väliin. Verrattaessa kuvioita 7 ja 9 ilmenee, että ! sivuterää kannattava paksunnos 22 on sijoitettu levyn 17 pitkänsivun reunaa pitkin 35 oikeanpuoleisessa laitteessa 9 kun taas vastaava paksunnos 22’ vasemmanpuoleisessa hakkuulaitteessa 8 on sijoitettu levyn vasemman pitkänsivun reunaa pitkin.

8 111821

Siinä määrin kuin kuvioissa 7-10 esitettyjä hakkuulaitteita on tähän mennessä kuvattu ovat ne olennaisilta osiltaan aikaisemmin tunnettuja. Tämän tyyppisissä aikaisemmin tunnetuissa hakkuulaitteissa on pohkeiden poikkileikkaus kuitenkin ollut pääasiallisesti neliömäinen tai nelikulmainen. Tästä poiketen on keksinnön 5 mukaiset hakkuulaitteet varustettu pohkeilla, joiden poikkileikkausmuoto on pääasiassa kolmiomainen. Tämä poikkileikkausmuoto on aikaansaatu varustamalla pohkeet viistoilla pinnoilla 26, 26', jotka eivät ulotu pelkästään itse pohjetta pitkin vaan myöskin pitkin runkolevyn kumpaakin vastakkaista pitkää sivua. Nämä viistot pinnat 26, 26' mahdollistavat hakkuulaitteen käyttämisen sisähakkuulaitteena kulla-10 kin yksittäisellä spiraaliradalla A, B, C, kuten tullaan selittämään viitaten kuvioihin Ilja 12.

Kuvioista 7 ja 9 on vielä huomioitava, että jokaisessa erillisessä hakkuulaitteessa on kierteitetty reikä 27, joka aukeaa pyöristettyyn, pohkeiden 21, 21' välissä olevaan pohjapintaan 27'. Tähän reikään voidaan ruuvata kiinni säätöruuvi 28 (ks. kuvio 13), 15 jonka tehtävänä on määrittää hakkuulaitteen pääterän sijainti suhteessa pidätteeseen (toisaalta vähennyslevyssä, toisaalta hiottavan esineen kiinnikkeessä).

Seuraavassa viitataan jälleen kuvioihin 3-6 sekä osittain myös kuvioon 2, joka kuvaa spiraalilevyjen työskentelyn peruspääaatetta, eli vähennyslevyjen, joiden hakkuulait-teiden pääterät on suunnattu samansuuntaisesti tukin kuitujen kanssa. Kuten kuvios-. 20 ta 3 ilmenee ovat kaikki ulompia hakkuulaitteita, eli kaikki hakkuulaitteet 9 jokaisen hm· spiraaliradan toiseksi sisimmästä uloimpaan sijaitsevat pääasiassa tasavälein (joskin

* I I

*·: ·* hakkuulaitteiden tangentiaaliset c/c-välimatkat voivat vaihdella muutaman millimet- : · rin riippuen hakkuulaitteiden sijoituksesta levyä pitkin, ovat ne kuitenkin aina pää- • · :.· · asiassa tasavälein, koska akselin suuntaiset välimatkat - laskettuna kiertoakselia 5 ,,; j * 25 pitkin - pystytasojen välillä, joissa hakkuulaitteet työskentelevät, ovat aina jokseen- : i .* kin yhtä suuret). Käytännössä nämä c/c-välimatkat ovat hieman pienemmät kuin kuidut katkaisevien sivuterien 23 akselin suuntainen ulottuvuus siten, että sivuterät : v. muodostavat sillan jokaisen lamellimaisen pystytilan välillä, joka rajoittuu vierek- , · , käisten pystytasojen väliin, joissa vierekkäisten hakkuulaitteiden pääterät pyörivät * t 30 käytön aikana.

> ;" . Kuviosta 3 ilmenevällä tavalla tukki 3 syötetään koneeseen sisään alueella, joka , ·, sijaitsee suurimmaksi osaksi levyparin keskikiertoakselin 5 alla, tarkemmin nuolen ·' : · D suunnassa. Samalla levyt pyörivät nuolen E suunnassa, jolloin sekä sahan terän ‘ ’ hampaat että hakkuulaitteet tarttuvat tukkiin suunnassa ylhäältä alaspäin.

0 111821 Käytännössä yksittäistä hakkuulevyä pitimessä 10 kiinnipitävä ruuviliitos voi olla pitimeen kiinteästi liitetty kierteitty pultti tai tappi 29 (ks. kuvio 5), johon ruuvataan mutteri 30, joka voidaan kiristää istukkaa 31 vasten, jonka etupäässä on lastuja lohkaiseva paksunnos 32. Hakkuulevy työnnetään istukan 32 ja pitimen 10 istuimen 5 väliin ja kierrepultti 29 sijaitsee levyn kummankin pohkeen 21, 2 Γ välissä. Pääterän 18 sijainti suhteessa kierrepulttiin 29 määrätään säätöruuvin 28 avulla.

Keksinnön tunnusomaisen piirteen mukaisesti jokaisen spiraaliradan, esim. kuvion 3 mukaisen spiraaliradan A, kaikkein sisin hakkuulaite 8 on erillään samalla spiraali-radalla olevasta toiseksi sisimmästä hakkuulaitteesta 9 välimatkan päässä, joka on 10 huomattavasti isompi, edullisesti n. kaksi kertaa niin iso muiden, tasavälein samalla spiraaliradalla sijaitsevien hakkuulaitteiden 9 välinen välimatka. Tällä tavalla suurennettua tai kaksinkertaistettua tilaa sisimmän 8 ja toiseksi sisimmän hakkuulait-teen 9 välillä on keksinnön mukaisesti hyödynnetty suuremman aukon 33 muodostamiseksi vähennyslevyyn. Kuten kuvion 3 lisäksi selviää myös kuviosta 11, voi 15 tämä aukko 33 olla pitkänomaisen reiän muotoinen, jossa on pyöristetyt päätyosat ja johon sisin hakkuulaite 8 sijoitetaan. Tarkemmin hakkuulaite 8 on sijoitettu siten, että sen pääterä 18 ulottuu akselin suuntaisen aukon yli, joka on toisaalta sahan hampaiden 13 kehän ja toisaalta toiseksi sisimmän hakkuulaitteen 9, joka edeltää sisintä hakkuulaitetta levyn pyöriessä, pääterän välillä. Sisin hakkuulaite 8 varmistaa 20 täten, että myös välittömästi terän hampaiden 13 aikaansaaman sahausraon 13' (ks. : kuvio 4) ulkopuolella oleva puuaines työstetään pois. Kuten kuviosta 12 selvästi ilmenee, on sisimmän hakkuulaitteen 8 terällä varustetun päätyosan sisään vienti mahdollistettu toisen kahdesta viistosta pinnasta 26, 26' läpi, jotka ulottuvat yhtenäisesti hakkuulaitteen koko pituuden yli. Tällöin terän kaikki hampaat voidaan si-• 25 joittaa tasavälein, eli kyseisille hakkuulaitteille ei ole erityisiä suurennettuja ham- masvälejä. Koska vähennyslevyssä on suurennettu aukko 33 voi ensisijaisesti v *’ kaikkein sisimmän hakkuulaitteen irrottama hake vapaasti kulkea ulos levyn taakse ilman, että se paakkuuntuu tai juuttuu levyn kapean pään ulkopuolen ja sahan terän | · : sisäpuolen väliin. Tällä tavalla minimoidaan riski, että terä menettäisi muotonsa tai 30 kuumenisi.

,.!; ‘ Edellä esitetystä ilmenee selvästi kuinka keksintö edullisella tavalla voi hyödyntää :,,,: ainoastaan kahden tyyppisiä hakkuulaitteita, mikä suuressa määrin yksinkertaistaa varastointia. Kaiken tyyppisissä spiraalilevyissä, niin tunnetuissa kuin keksinnön | mukaisissa, on aina tarpeen käyttää kahden tyyppisiä hakkuulaitteita, nimittäin oi- 35 keanpuoleista tyyppiä oikeanpuoleista levyä varten ja vasemmanpuoleista tyyppiä vasemmanpuoleista levyä varten. Keksinnössä käytetään jokaisessa vasemmanpuo- 10 111821 leisessa levyssä vasemmanpuoleista tyyppiä olevia hakkuulaitteita ulompina hak-kuulaitteina jokaisella spiraaliradalla samalla, kuin yksittäisen spiraaliradan sisin hakkuulaite on oikeanpuoleista tyyppiä oleva hakkuulaite. Tällöin ensin mainittujen, ulompien hakkuulaitteiden pääterät on suunnattu samansuuntaisesti kuitujen suun-5 nan kanssa (eli pääterät ovat aina kuitujen suunnan kanssa samansuuntaisessa pystytasossa pyörimisen aikana), kun sisimmän hakkuulaitteen pääterä sitä vastoin on poikittain tai vinosti suhteessa kuitujen suuntaan tai pystytasoon. Tästä johtuen kaikkein sisimmän hakkuulaitteen pääterä tulee käytännössä toimimaan kuituja katkaisevasti, kun kaikki muut, ulommat hakkuutähteet toimivat kuituja haikaili) sevasti.

Vastakkaisessa levyssä suhde on päinvastainen, eli ulompina hakkuulaitteina käytetään oikeanpuoleisen tyyppisiä laitteita kun taas kolme sisintä hakkuulaitetta ovat vasemmanpuoleista tyyppiä ja kuituja katkaisevia.

Kuviosta 3 ilmenee, kuinka kaikkein sisimmän hakkuulaitteen 8 lisäksi myös toisek-15 si sisin laite 9 on osittain sijoitettu kahden lähekkäin sijaitsevan sahan hampaan 13 väliin, minkä lisäksi laitetta 9 on käännetty suhteessa laitteeseen 8. Tämän seurauksena yksittäisen hakkuulaitteen kummatkin viistot pinnat 26, 26' ovat tarpeellisia, jotta laite pystyisi kulkemaan lähekkäisten hampaiden välistä, toisessa tapauksessa pinta 26, kun vasemmanpuoleinen laite toimii levyssä kuituja katkaisevana laitteena 20 ja toisessa tapauksessa pinta 26', kun oikeanpuoleinen laite toimii kuituja katkaisevana laitteena samassa levyssä ja päinvastoin.

* i

Keksinnön edut ovat ilmeiset. Keksinnön avulla on mahdollista varustaa spiraali-.·. tyyppiset vähennyslevyt esisahaavalla sahan terällä, joka aina varmistaa kattavan ,;, pintasileyden muodostetussa pölkyssä. Tämä on mahdollista jokaisen sisimmän hak- ’!!!_ 25 kuulaitteen yhteydessä olevan suurennetun aukon läpi tapahtuvan tehokkaan lastu- ' ja hakepoiston avulla; tämä puolestaan poistaa vaaran, että sahan terä kuumenisi tai menettäisi muotonsa. Sen myötä, että hakkuulaitteet voidaan asentaa suhteellisen

t ( I

' ·* rajoitettuun tilaan tasavälein sijaitsevat hampaat omaavan terän lähekkäisten ham- * « * :: päiden välissä ja vetää ne kokonaisuudessaan ulos niihin kuuluvasta pitimestä tämän 30 rajoitetun tilan kautta, varmistetaan edelleen, että tiheimmin työskentelevät hakkuu-.··. laitteet, eli sisimmät, voidaan vaihtaa nopeasti ja sujuvasti ilman, että terää, jonka elinikä on huomattavasti pidempi kuin sisimpien hakkuulaitteiden, ensin tarvitsee ·* purkaa monimutkaisella ja aikaa vievällä tavalla. Rakenteeseen sisältyvä etu on ’: ’ ’ edelleen juuri siinä, että terä voidaan varustaa tasavälein sijaitsevilla hampailla, 35 jolloin terän yksittäisiin hampaisiin ei kohdistu kohtuuttomia paine- tai iskurasi-tuksia.

π 111821

Seuraavassa viitataan kuvioon 13, joka kuvaa kuinka edellä mainittuja säätöruuveja 28 voidaan edullisesti käyttää määrittämään hakkuulaitteen pääterän sijainti suhteessa pulttiin 29 säiliössä 10 ja sen lisäksi sitä voidaan hyödyntää kuluneiden hakkuulaitteiden uudelleen hiomisen yhteydessä. Kuviossa viitenumerolla 34 on 5 merkitty hiomalaikka, joka on sovitettu kokonaisuudessaan viitenumerolla 35 merkityn kiinnittimen yhteyteen, johon sisältyy johdin 36, johon eri hakkuulaitteita 9 voidaan sovittaa, tarkemmin vinoon asentoon, jossa hakkuulaitteiden pääty-pintoihin 20 voidaan kohdistaa hiomalaikan vaikutus. Säätämällä ruuveja 28 eri hakkuulaitteissa voidaan jokaisen laitteen hioma-aste määrätä. Kun laitteet on hiottu 10 on jokaisella niistä yhtä suuret ja ennalta määrätyt välimatkat toisaalta säätöruuvin vapaan pään ja toisaalta eteen hiotun pääterän välillä.

Sivuterä hiotaan vastaavalla tavalla käyttämällä säätöruuvia sijainnin määräävänä elementtinä.

On selvää, että keksintö ei rajoitu ainoastaan kuvattuun ja piirroksissa esitettyyn 15 sovellukseen. Täten on käytännössä sinällään mahdollista käyttää jokaisessa levyssä sisempänä hakkuulaitteena erityisiä hakkuulaitteita, joissa ei ole sivuterää, eli niissä on vain yksi suora pääterä, joskin edellä selitettyä ainoastaan kahden tyypin hyödyntämistä pidetään käytännössä suositeltavana.

• · I

• · • 1 * *

Claims (1)

12 111821 Patenttivaatimus Kone pölkkyjen muodostamiseksi, joka käsittää kaksi yhdessä vaikuttavaa, pyörivää ja katkaistun kartion perusmuodon omaavaa levyä (1,2), jotka kumpikin erikseen on varustettu purettavilla hakkuulaitteilla (8, 9), joiden tehtävä on vastakkaisilta puolil-5 ta koneen ohittavasta, aksiaalisesti syötetystä pyörötukista (3) hakata puuainetta, jolloin muodostuu toisaalta pölkky, jossa on tasomaiset, vastakkaiset pinnat (4, 4'), ja toisaalta haketta ylimääräisestä aineesta, jolloin yksittäisen levyn hakkuulaitteet on sijoitettu yhteen tai useampaan spiraalirataan (A, B, C), jotka kukin erikseen käsittävät lukuisia, olennaisesti tasavälein sijaitsevia hakkuulaitteita ja jotka ulottuvat 10 levyn kartiomaista pintaa pitkin kartio-osan leveämmässä päässä (7) sijaitsevasta ulommasta hakkuulaitteesta kartiopään kapeammasta, toista levyä kohtaan suunnatussa päässä (6) sijaitsevaan sisempään hakkuulaitteeseen, jolloin viimeksi mainitun alueelle on asennettu pyörösahan terä (12), jossa on lukuisia hampaita (13), joiden tehtävänä on tasoittaa runkopölkyn tasopinnat ja jolloin yksittäiset hakkuu-15 laitteet jokaisessa levyn kehän ulkoreunasta kohti sen kapeaa päätä ulottuvassa spiraaliradassa käsittävät toisaalta pääterän (18), joka sijaitsee ohi kulkevan tukin kuitusuunnan kanssa samansuuntaisessa tasossa ja jonka tehtävänä on lohkoa tai halkaista kuidut, toisaalta kuitusuunnan poikki suunnatun sivuterän (23), jonka tehtävänä on katkaista kuidut jokaisesta pääterän erottamasta, haketta muodostavasta 20 kuitukappaleesta, jolloin pyörösahan terän (12) hammaskehän ulkohalkaisija on suurempi kuin sen ympyräradan halkaisija, jonka ainakin osa levyn sisemmistä hakkuulaitteista (8, 9)tekevät pyöriessään, jotta terän sahahampaat (13) sinällään tunnetulla tavalla esisahaisivat tasomaisen leikkauksen (13'), jonka sisäpuolelle ; ' pölkky rajoittuu ja jonka ulkopuolella hakkuulaitteet työstävät puuaineksen hak- : : 25 keeksi, ja että terän kaikki sahahampaat (13) sijaitsevat olennaisesti tasavälein, tun- • : nettu siitä, että jokaisen spiraaliradan (A, B, C) kaikkein sisin hakkuulaite käsittää v : kuituja katkaisevan terän (18), joka osittain työntyy terällä (12) olevan kahden vierekkäisen hampaan (13) väliin ja ulottuu hammaskehän ja sen tason, jossa :v: spiraaliradan toiseksi sisin hakkuulaite pyörii, yli ja sijaitsee toiseksi sisimmästä 30 hakkuulaitteesta välimatkan päässä, joka on huomattavasti isompi, esim. kaksi kertaa niin iso kuin muiden, tasavälein spiraaliradalla sijaitsevien hakkuulaitteiden ·;;; välinen välimatka, ja että levyyn on sisimmän ja toiseksi sisimmän hakkuulaitteen » t väliin tehty aukko (33), jonka läpi hake pystyy kulkemaan levyn ulkopuolelta sen : : : sisäpuolelle. i3 111821 Blockformningsmaskin innefattande tvä samverkande, roterbara skivor (1, 2) med stympat konisk grundform som var för sig är bestyckade med demonterbara huggdon (8, 9) med uppgift att frän motsatta sidor av en maskinen passerande, 5 axialmatad rundstock (3) hugga ur trämaterial under bildande av dels ett block med plana, motsatta ytor (4, 4'), dels flis av överskottsmaterialet, varvid den enskilda skivans huggdon är anordnade i en eller flera spiralformiga banor (A, B, C), som var för sig innefattar ett stort antal väsentligen ekvidistanta huggdon och som sträcker sig utmed skivans koniska yta frän ett yttre huggdon i omrädet av kondelens grövre 10 ände (7) till ett inre huggdon i omrädet av konytans klenare, mot den andra skivan riktade ände (6), varvid i omrädet av den sistnämnda är monterad en cirkelsägklinga (12) med en mängfald tänder (13) som har tili uppgift att förläna stamblockets planytor släthet, varvid enskilda huggdon i varje frän skivans periferiska ytterkant mot dess klenände sig sträckande spiralbana uppvisar dels en huvudegg (18), som är 15 lokaliserad i ett med den passerande stockens fiberriktning parallellt plan och har tili uppgift att spjälka eller klyva fibrema, dels en tvärs fiberriktningen riktad biegg (23) med uppgift att kapa fibrema i varje genom avskiljning medelst huvudeggen flisbildande fiberkropp, varvid cirkelsägklingans (12) tandkrans har en större ytterdiameter än diametem hus den cirkelbana som ätminstone en del av skivans 20 inre huggdon (8, 9) beskriver under rotation för att klingans sägtänder (13) skall försäga ett plant snitt (13’) innanför vilket blocket avgränsas och utanför vilket huggdonen bearbetar trämaterialet tili flis, och varvid samtliga sägtänder (13) pä klingan är i huvudsak ekvidistanta, kännetecknad av att det allra innersta huggdonet ’’ i varje spiralbana (A, B, C) har en fiberkapande egg (18) som partiellt sticker in • · 25 mellan tvä närbelägna tänder (13) pä klingan (12) och överbryggar gapet mellan tandkransen och det pian i vilket det näst innersta huggdonet i spiralbanan roterar v : och är ätskilt frän det näst innersta huggdonet med ett avständ som är betydligt större än, t ex dubbelt sä stort som avständet mellan övriga, ekvidistanta huggdon i : : spiralbanan, och att i omrädet mellan det innersta huggdonet och det näst innersta är 30. skivan urtagen en öppning (33) genom vilken flis kan passera frän skivans utsida tili dess insida. * t i »