FI111356B - Menetelmä ja laite paperirainan kiinnirullauksessa suoritettavassa vaihdossa - Google Patents

Description

111356

MENETELMÄ JA LAITE PAPERIRAINAN KIINNIRULLAUKSESSA SUORITETTAVASSA VAIHDOSSA

Keksinnön kohteena on menetelmä paperirainan kiinnirullauksessa 5 suoritettavassa vaihdossa liitteenä esitetyn patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti. Keksinnön kohteena on myös laite em. menetelmän toteuttamiseksi liitteenä esitetyn patenttivaatimuksen 13 johdanto-osan mukaisesti.

10 Suoraan paperikoneelta, tai siihen jatkuvatoimisesti on-line-tyyppisesti liitetyltä paperin jälkikäsittelylaitteistolta, tai erilliseltä off-line-tyyppiseltä jälkikäsittelylaitteistolta tulevaa useita metrejä leveää jatkuvaa paperi-rainaa rullataan kiinnirullaimessa peräkkäisiksi ns. konerulliksi rullaus-ytimien (tampuuritelojen) ympärille. Nämä olennaisesti paperin tuotan-15 toleveyden mukaiset suuret konerullat (tampuurit) toimivat eräänlaisina paperirainan välivarastoina off-line-tyyppisten jälkikäsittelyprosessien välillä. Tällainen jatkokäsittely voi liittyä esimerkiksi paperin päällystykseen ja kalanterointiin. Täysleveän paperirainan käsittelyn jossain myöhemmässä off-line-käsittely-vaiheessa konerullille oleellisesti tuo-20 tantoleveydessä rullattu raina rullataan auki, ja leikataan pituussuunnassa kapeammiksi osarainoiksi, joista muodostetaan edelleen asia-kasrullia. Asiakasrullien leveys ja koko on sovitettu asiakkaan vaatimusten ja jatkokäytön mukaisiksi.

25 Kiinnirullaimissa nykyisin käytössä olevaa tekniikan tasoa on selostettu esimerkiksi kirjassa Mikko Jokio: Papermaking Part 3 Finishing, julkaisija Fapet Oy, ISBN 952-5216-10-1,1999, ss. 143-183.

Kiinnirullaimissa tunnetaan useita erityyppisiä ratkaisuja, joista nykyisin 30 suurikokoisia ja -massaisia konerullia kiinnirullattaessa yleisesti käytetty rullaintyyppi on ns. keskiökäyttöavusteinen rullain. Em. rullaintyy-pissä käytetään joko kiinteäasemaista tai liikkuvaa keskiökäytöllä varustettua rullaussylinteriä ja rullausasemassa siihen ns. nippikontaktis-sa olevaa kasvavaa konerullaa. Paperiraina ohjataan konerullalle mai-35 nitun rullaussylinterin ja muodostuvan konerullan välisen nipin kautta. Keskiökäyttöavusteisissa rullaimissa konerullan (tampuurin) rullaus-ytimenä toimivalle tampuuritelalle on rullaustapahtuman hallinnan 2 111356 parantamiseksi järjestetty oma erillinen keskiökäyttönsä sen lisäksi, että em. rullaussylinteriä pyöritetään keskiökäytöilä. Varhaisempaa kehitystasoa edustavissa, ns. pintavetoisissa mllaimissa (Pope-rullaimis-sa) muodostuva konerulla saa pyörimiseen tarvittavan liikevoimansa 5 pelkästään nippikontaktin kautta, ts. kitkan avulla rullaussylinteriltä pa-perirainan läpi. Muodostuvan konerullan, ts. tampuurin ominaisuuksiin vaikutetaan keskiökäyttöavusteisissa kiinnirullaimissa rullausprosessin aikana tunnetulla tavalla hallintasuureilla, joita ovat esim. rullausnipin nippivoima (viivakuorma), konerullan paperirainaan kohdistama kehä-10 voima, ja ennen nippiä ja rullaussylinteriä määritetty paperirainan rata-kireys. Nippivoimaa säädetään kuormittamalla muodostuvaa konerullaa ja rullaussylinteriä toisiaan vasten esim. hydraulisylintereiden, tms. avulla. Konerullan keskiökäytön vääntömomentia säätämällä vaikutetaan kiinnirullautuvaan paperirainaan kohdistettavaan kehävoimaan. 15 Rullaussylinterin keskiökäytön vääntömomentilla vaikutetaan paperirainan ratakireyteen nippiä edeltävällä paperiradan vapaalla osalla.

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu erityisesti em. keskiökäyttöavus-teisten kiinnirullainten yhteydessä käytettäväksi. Keskiökäyttöavustei-20 sissa kiinnirullaimissa valmistuva konerulla voi kiinnirullaustapahtuman aikana rullausasemassa ollessaan olla järjestetty liikkumaan suhteessa rullaussylinteriin konerullan sekä mainitun rullaussylinterin välisen nip-pivoiman säätämiseksi, ja/tai kasvavan konerullan muuttuvan halkaisijan huomioimiseksi. Nippivoiman säätö voi olla toteutettu myös rullaus-25 sylinteriä liikuttamalla. Tunnetaan myös konerullien rullaukseen käytetty rullain, jossa konerulla pyörii paikallaan ja rullaussylinteriä kuormitetaan rullaa vasten nippivoiman säätämiseksi ja edelleen liikutetaan konerullan kasvun mukaan. Varsinaisen rullaussylinterin sijaan kiinni-rullaimessa voidaan käyttää myös muitakin nipinkaltaisesti toimivia 30 tunnettuja mekaanisia ratkaisuja, kuten esim. rullaussylinterin ja hihnan yhdistelmää.

Nykyisten paperinvalmistus- ja jälkikäsittelyprosessien suuret paperirainan ratanopeudet asettavat erittäin kovia vaatimuksia kiinnirullainten 35 toiminnalle, jotta paperiraina saataisiin varastoitua konerullille mahdollisimman virheettömänä ja mahdollisimman pienellä hävikillä. Valmistuvan konerullan täyteen tullessa suoritettava ns. vaihtosekvenssi on 3 111356 eräs kiinnirullausprosessin kriittisimpiä vaiheita. Vaihtosekvenssissä kiinnirullaus vaihdetaan valmistuvalta täydeltä konerullalta paperiraina katkaisten rullaussylinterin yhteyteen tuodulle tyhjälle rullausytimelle, jolle kiinnirullausta jatketaan. Vaihtosekvenssi pyritään nykyisissä pro-5 sesseissa suorittamaan ns. lentävänä vaihtona, jolloin paperirainan ratanopeutta ei olennaisesti alenneta vaihdon ajaksi. Lentävänä vaihtona suoritetun vaihtosekvenssin häiriötön toteuttaminen hylyn välttämiseksi vaatii toimilaitteilta ja automatiikalta virheetöntä toimintaa nykyisillä, yleensä jo yli 25 m/s olevilla ratanopeuksilla.

10

Eräs vaihtosekvenssin toteutustapa keskiökäyttöavusteista kiinnirul-lainta käytettäessä on esitetty hakijan aikaisemmassa julkaisussa W09611868. Ko. julkaisussa esitetyssä menetelmässä valmistuva konerulla siirretään rullausasemasta ns. vaihtoasemaan, ts. irti rullaus-15 sylinteristä ja nippikontaktista jatkaen kiinnirullausta valmistuvalle kone- rullalle aina siihen saakka, kunnes paperiraina katkaistaan rainan kulkusuunnassa rullaussylinterin jälkeen sijoitetulla katkaisuelimellä täys-leveästi. Katkaistu paperiraina ohjataan lentävänä vaihtona rullaus-sylinterin yhteyteen tuodulle tyhjälle rullausytimelle, ja tämän vaihdon 20 jälkeen kiinnirullausta jatketaan keskeytyksettä mainitulle rullausytimelle muodostuvalle uudelle konerullalle. Valmis täysi konerulla jarrutetaan ja siirretään pois kiinnirullaimelta. Julkaisussa W09611868 kuvatussa menetelmässä paperirainan katkaisu suoritetaan paperirainan kulkusuunnassa rullaussylinterin jälkeen sijoitetulla katkaisuelimellä, 25 mutta tunnetaan myös ratkaisuja, joissa rainan katkaisu suoritetaan ennen rullaussylinteriä sijoitetulla katkaisuelimellä.

Edellä kuvatussa tekniikan tason mukaisessa vaihtomenetelmässä, ja myös muissa tunnetuissa vaihtomenetelmissä, joissa valmistuva kone-30 rulla siirretään irti nippikontaktista ennen paperirainan katkaisua, eli ns. nippi auki suoritettavissa vaihdoissa, ongelmana on se, että rullaus-sylinterin jälkeiseltä paperirainan osalta ei saada tarkkaa paperirainan kireystietoa, jota tarvittaisiin mm. konerullan keskiökäytön ohjaamisessa. Tämä johtuu siitä, että tekniikan tason mukaisesti paperirainan ki-35 reysmittaus suoritetaan ainoastaan rullaussylinteriä ja nippikontaktia paperirainan kulkusuunnassa edeltävältä paperiradan osalta, jolloin ko. kireystietoa voidaan käyttää rullausasemassa tapahtuvan varsinaisen 4 111356 kiinnirullauksen säädössä, esim. rullaussylinterin ja konerullan keskiö-käyttöjen ohjauksessa. Kuitenkin tilanteessa, jossa valmistuva kone-rulla on vaihtoasemassa, ts. irrotettu nippikontaktista, ko. konerullalle rullautuva paperiraina kulkee rullaussylinterin kautta, ja mahdollisesti 5 rullaussylinterin kanssa jo nippikontaktiin tuodun tyhjän rullausytimen kanssa vuorovaikuttaen, jolloin tekniikan tason mukaisesti suoritettu ki-reysmittaus ei luotettavasti kuvaa tilannetta rullaussylinterin jälkeisellä paperiradan osuudella. Tämä merkitsee sitä, että valmistuvan kone-rullan keskiökäytön optimaaliseksi ohjaamiseksi ei tässä tilanteessa ole 10 saatavilla tarkkaa paperirainan kireystietoa. Tästä aiheutuu valmistuvan konerullan laatuun ja vaihtotapahtuman hallintaan vaikuttavia merkittäviä ongelmia, joita seuraavassa kuvataan tarkemmin, ja jotka tässä esillä olevan keksinnön avulla voidaan ratkaista.

15 Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa ilmenevä puute kyetä optimaalisella tavalla ohjaamaan vaihtoasemassa olevan konerullan kes-kiökäyttöä nippikontaktin irrottamisen jälkeen, ja ennen paperirainan katkaisua, huonontaa merkittävästi ko. konerullalle kyseisenä aikana rullautuvan paperirainan laatua. Pahimmillaan ilman kunnollista paperi-20 rainan kireystietoa määritetty ja keskiökäytön ohjauksessa käytetty väärä konerullan keskiömomentti voi aiheuttaa paperirainan hallitsemattoman ja ennenaikaisen katkeamisen, tai konerullalle jo aikaisemmin kiinnirullattujen paperi kerrosten vahingoittumisen pintakerrosten joko liian löysän (kehävoima liian pieni), tai liian tiukan (kehävoima liian 25 suuri) kiinnirullauksen takia. Suurella nopeudella pyörivän konerullan huonosti rullatut pintakerrokset saattavat keskipakovoiman vaikutuksesta jopa kokonaan irrota ja hajota ennen ko. valmistuvan konerullan pysäyttämistä, mikä aiheuttaa hävikkiä ja lisäksi kiinnirullaimen ympäristön siivoustarpeen. Liian pienen kehävoiman käyttö lisää taipumusta 30 ilman kulkeutumiseen kiinnirullautuvan paperirainan alle etenkin päällystettyjä ja/tai kalanteroituja paperilaatuja kiinnirullattaessa. Liian suuri kehävoima voi vastaavasti aiheuttaa kiinnirullautuvan paperirainan repeämisen ja/tai konerullalle jo kiinnirullattujen alempien kerrosten vaurioitumisen. Huonosti rullatut pintakerrokset voivat myös vaikeuttaa ko-35 nerullan välivarastointia sekä käsittely- ja varastointikestävyyttä, ja viimeistään konerullan myöhemmissä käsittelyvaiheissa ne aiheuttavat ylimääräistä työtä sekä hävikkiä.

5 111356

Itse valmistuvalle konerullalle aiheutuvien ongelmien lisäksi paperirai-nan väärä kireys vaihtotilanteessa rullaussylinterin jälkeen voi vaikeuttaa myös paperirainan tarkkaa katkaisua, silloin kun katkaisu tehdään 5 rullaussylinterin jälkeen olevalla paperiradan alueella. Hyvin onnistunut paperirainan katkaisu on tärkeää paperirainan ohjaamiseksi onnistuneesti uuden rullausytimen ympärille, ja kiinnirullauksen aloittamiseksi em. rullausytimelle. Tyhjälle rullausytimelle kertyvien ensimmäisten, ns. pohjakerrosten onnistunut ja oikein suoritettu kiinnirullaus on tärkeä te-10 kijä pyrittäessä muodostamaan laadullisesti hyvä konerulla, joka säilyttää kiinnirullatun paperirainan ominaisuudet mahdollisimman hyvin, ja siten pienentää hävikkiä konerullalle tallennetun paperirainan käsittelyn kaikissa myöhemmissä vaiheissa.

15 Nyt esitettävän keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jonka avulla voidaan kiinnirullauksessa, nippi auki suoritettavan vaihtosekvenssin aikana hallita paremmin paperirainan kireyttä rullaussylinterin jälkeisellä osuudella, ja siten välttää paperirainan väärästä kireydestä ko. osuudella aiheutuvat edellä kuvatut on-20 gelmat. Lisäksi tarkoituksena on aikaansaada em. menetelmän toteuttava laite.

Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen 25 patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 13 tunnusmerkkiosassa.

30

Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että keskiökäyttöavusteisella kiin-35 nirullaimella vaihtotilanteessa siirrettäessä valmistuva konerulla irti rullaussylinteristä tai muusta nipinkaltaisesti toimivasta elimestä, ts. yleisesti ottaen nippikontaktista, ja jatkettaessa kiinnirullausta ko. kone- 6 111356 rullalle aina siihen saakka, kunnes jatkuvassa liikkeessä oleva paperi-raina katkaistaan, käytetään mainitun nipinkaltaisesti toimivan elimen jälkeisellä vapaan paperirainan alueella kireysmittausta. Kireysmittaus-elin, joka voi sinänsä olla tunnetun tekniikan mukainen, sijoitetaan siis 5 keksinnön mukaisesti edellä mainitun nipinkaltaisesti toimivan elimen, kuten esimerkiksi rullaussylinterin, ja valmistuvan konerullan väliselle paperiradan alueelle.

Keksinnön mukaisesti toteutetun kireysmittauksen antaman kireystie-10 don avulla on mahdollista mm. ohjata valmistuvan konerullan keskiö-käyttöä optimaalisella tavalla siten, että paperirainan kireys em. paperirainan alueella voidaan saattaa sopivaksi sekä valmistuvan konerullan viimeisten pintakerrosten kiinnirullauksen, että myös vaihtosekvenssin sisältämien muiden toimenpiteiden, kuten esim. paperirainan katkaisun 15 ja päänohjauksen kannalta.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kireysmittauselimen toimintaperiaate on hakijan aikaisemman julkaisun EP0367901 mukainen. Ko. menetelmässä paperiradalle on sen kulkusuuntaan nähden 20 poikkisuunnassa järjestetty ohjauspinta, esimerkiksi palkki, jonka suhteen liikkuva paperiraina synnyttää itsensä ja mainitun ohjauselimen väliin ohuen ilmakerroksen, jonka mainitun ilmakerroksen ilmanpaineesta paperirainan kireys määritetään paikallisten painemittausten avulla.

25

Keksinnön mukainen menetelmä voidaan edullisesti toteuttaa yhdistä-mällä/kiinnittämällä kireysmittauselin johonkin toiseen vaihtosekvenssin yhteydessä käytettävään elimeen, joka mainittu elin vaihtosekvenssin aikana siirretään sellaiseen asemaan, jossa siihen yhdistetty/kiinnitetty 30 kireysmittauselin on toiminta-asemassa paperirainaan nähden kireys-mittauksen suorittamiseksi paperirainan ylä- ja/tai alapuolelta. Em. elin voi olla paperiradan kulkusuunnassa rullaussylinterin jälkeen sijoitettu katkaisulaite tai paperirainan pään uudelle rullausytimelle ohjauksessa käytettävä ohjauselin. Kysymyksessä voi olla myös valmistuvan kone-35 telan pintaan vaihtosekvenssin yhteydessä kiinni siirrettävä ns. paino-laite, jonka tarkoituksena on estää konerullan pintakerrosten löystyminen ja ilman kulkeutuminen niiden alle vaihtosekvenssin aikana. Edel- 7 111356 leen kireysmittauselin on mahdollista kiinnittää myös alkurullauslaittee-seen, jonka avulla tyhjä rullausydin tuodaan vaihtosekvenssin aikana rullaussylinterin yhteyteen, ja jonka avulla kiinnirullaus mainitulle tyhjälle rullausytimelle paperirainan katkaisun jälkeen aloitetaan.

5

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaisesti sijoitettua kireysmittauselintä käytetään kireysmittauksen suorittamisen lisäksi myös paperirainan ohjauselimenä.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää periaatteellisena sivukuvantona keskiökäyttö- avusteisen kiinnirullaimen oleellisia osia ja tekniikan tason 15 mukaisesti sijoitettua kireysmittauselintä, kuva 2 esittää sivukuvantona keskiökäyttöavusteisen kiinnirullai men oleellisia osia nippi auki suoritettavassa vaihtotilanteessa, ja keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti si-20 joitettua kireysmittauselintä, kuvat 3-5 havainnollistavat periaatteellisina sivukuvantoina tarkemmin keksinnön kuvan 2 mukaisen suoritusmuodon ajallista etenemistä vaihtosekvenssin aikana, 25 kuva 6 esittää periaatteellisesti sivukuvantona keksinnön erästä toista suoritusmuotoa, kuva 7 esittää periaatteellisesti sivukuvantona keksinnön erästä 30 kolmatta suoritusmuotoa, kuvat 8-10 esittävät periaatteellisesti sivukuvantoina keksinnön erään neljännen suoritusmuodon ajallista etenemistä vaihto-sekvenssin aikana, kuva 11 esittää periaatteellisesti sivukuvantona keksinnön erästä viidettä suoritusmuotoa, ja 35 5 8 111356 kuva 12 esittää periaatteellisena kaaviona keksinnön mukaisesti suoritetun kireysmittauksen antaman mittaustiedon käyttöä kiinnirullauksen säädössä.

Kuvassa 1 on esitetty periaatteellisesti sivukuvantona keskiökäyttö-avusteisen kiinnirullaimen oleellisia osia ja tekniikan tason mukaisesti sijoitettu kireysmittauselin. Selvyyden vuoksi kuvassa 1, samoin kuin jäljempänä kuvissa 2-11, ei ole kuvattu kiinnirullaimen käsillä olevan 10 keksinnön kannalta epäolennaisia osia ja toimintoja, kuten esim. runkoja tukirakenteita tai liikutus- ja käyttömekanismeja. Nämä voivat olla sinänsä mitä tahansa tunnetun tekniikan mukaisia ratkaisuja, joissa vaihtosekvenssin aikana valmistuvan konerullan ja nipinkaltaisesti toimivan elimen, kuten rullaussylinterin keskinäinen toimintapa on kuiten-15 kin periaatteellisesti aiempana esitetyn kaltainen, ts. vaihtosekvenssi suoritetaan ns. nippi auki vaihtona.

Kuvassa 1 rullaussylinteri 11 pyörii paperirainan W nopeutta vastaavalla kehänopeudella ja on laakeroitu päädyissä olevien akseleiden 20 avulla rullauslaitteen runkoon, tai runkoon kiinnitettyyn elimeen. Rullaussylinteri 11 voi olla myös liikutettavissa vaunuissa tai vastaavissa siirrettävissä rakenteissa. Rullaussylinteri 11 on ko. sylinterin toisen päädyn kautta kytketty keskiökäyttölaitteeseen, joka taas puolestaan on yhteydessä paperirainaa W syöttävän muun laitteiston käyttöön si-25 ten, että rullaussylinterin 11 kehänopeus voidaan säätää vastaamaan muun laitteiston rullaimelle syöttävän paperirainan W nopeutta. Tätä rullaussylinterin 11 keskiökäytön säätöä varten voidaan tunnetun tekniikan mukaisesti ennen rullaussylinteriä 11 paperirainan W kulkusuunnassa käyttää kireysmittauselintä TM1, joka on järjestetty mittaa-30 maan paperirainan W kireyttä. Paperiraina W kerätään ruliausasemas-sa olevalle rullausytimeile 12 konerullaksi 13 samalla kun konerullaa 13 kuormitetaan tunnetulla tavalla rullaussylinteriä 11 vasten halutun nip-pivoiman aikaansaamiseksi. Rullausytimeile 12, joka voi olla tunnetulla tavalla päädyistään laakeripesiin pyöriväksi järjestetty metallirunkoinen 35 ns. tampuuritela, on kytketty telan toisen päädyn välityksellä oma kes-kiökäyttönsä. Mainitun keskiökäytön vääntömomenttia kireysmittaus-elimen TM1 antaman mittaustiedon perusteella säätämällä vaikutetaan 9 111356 tunnetulla tavalla kiinnirullautuvaan paperirainaan kohdistettavaan ke-hävoimaan.

Kuva 2 havainnollistaa periaatteellisesti sivukuvantona nyt esittävän 5 keksinnön perusajatusta vaihtotilanteessa, jossa täysi, valmistuva konerulla 13 on siirretty irti nippikontaktista (ts. nippi auki-tilanteessa) ja tyhjä rullausydin 21 on tuotu valmiusasemaan paperirainan W katkaisua varten. Kuvan 2 tilanteessa konerullan 13 keskiökäytön ohjaamiseksi ei tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa saada rullaussylinterin 10 11 jälkeiseltä paperirainan W osalta tarkkaa kireystietoa. Tämä johtuu siitä, että suoritettaessa tekniikan tason mukaisesti paperirainan ki-reysmittaus kireysmittauselimen TM1 avulla, tai muulla tavalla, jossa määritetään paperirainan W kireyttä ja/tai nopeutta rullaussylinteriä 11 edeltävältä paperirainan osalta, mainitulla tavalla mitattu/määritetty 15 tieto ei luotettavalla tavalla kuvaa tilannetta rullaussylinterin 11 jälkeisellä paperirainan osalla. Määritettäessä keksinnön mukaisesti paperirainan W kireys kireysmittauselimen TM2 avulla, saadaan sen sijaan tarkka tieto konerullan 13 keskiökäytön ohjaamista varten, koska paperirainan W vuorovaikutus rullaussylinterin 11, ja mahdollisesti rullaus-20 sylinterin 11 kanssa jo nippikontaktiin tuodun tyhjän rullausytimen 21 kanssa ei häiritse paperirainan W kireyden määrittämistä paperiradan ko. kohdalla.

Nippi auki-tilanteessa kireysmittauselimeltä TM2 saatavan tiedon avulla 25 voidaan konerullan 13 keskiökäyttöä ohjata takaisinkytketysti siten, että konerullan 13 rakenne säilyy optimaalisena myös viimeisten kiinnirul-lattavien pintakerrosten osalla. Ts. sopivan konerullan 13 kiinnirullautuvaan paperirainaan W kohdistaman kehävoiman avulla estetään kone-rullan pintakerrosten joko liian tiukka tai liian löysä kiinnirullaus, joiden 30 aiheuttamia ongelmia on kuvattu jo aikaisemmin tässä tekstissä. Keksinnön mukaisen suoritetun kireysmittauksen antaman tiedon käyttöä kiinnirullauksen säädössä nippi auki-tilanteessa selostetaan vielä tarkemmin jäljempänä tässä tekstissä kuvan 12 avulla.

35 Seuraavassa selostetaan kuvien 3-11 avulla edelleen tarkemmin eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja. On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan seuraavassa esitettyihin suori- 10 111356 tusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa.

Kuvissa 3-5 on havainnollistettu periaatteellisina sivukuvantoina tar-5 kemmin vaihtosekvenssin ajallista etenemistä keksinnön eräässä suoritusmuodossa.

Kuvassa 3 valmistuva konerulla 13 on vaihtosekvenssin alkuvaiheessa vedetty irti nippikontaktista, ts. rullaussylinteristä 11. Keksinnön mukai-10 sesti kireysmittauselin TM2 on viety mittausasemaan kiinni paperirai-naan W rullaussylinterin 11 ja mainitun täyttyvän konerullan 13 väliselle alueelle. Kuvan 3 tilanteessa tyhjä rullausydin 21 on tuotu vaihtoa varten valmiiksi rullaussylinterin 11 läheisyyteen. Tunnetun tekniikan mukaisesti konerulla 13 voi kuvan 3 tilanteessa olla päätykannatukses-15 sa esimerkiksi kiskoilla liikkuvan kelkan, rullausvaunujen tms. varassa, tai konerulla 13 voi olla päätykannatuksessa kiskoilla myös suoraan rullausytimen 12 päädyissä olevien laakeripesien varassa. Konerullaa 13 pyöritetään keskiökäytön avulla. Tyhjä rullausydin 21 on vastaavasti kiinnitetty ns. alkurullauslaitteeseen, joka tunnetun tekniikan mukaisesti 20 käsittää rullausytimelle 21 oman keskiökäytön. Alkurullauslaitteen, jota sinänsä keksintöön kuulumattomana ei ole esitetty kuvissa 3-5, pääasiallisena tehtävänä on vastaanottaa tyhjä rullausydin 21 niitä sisältävästä varastosta, joka varasto voi sijaita esimerkiksi rullaussylinteriin 11 nähden sen ja paperiradan yläpuolella, ja siirtää mainittu rullausydin 25 21 rullaussylinterin 11 läheisyyteen kiinnirullauksen vaihtamiseksi tyh jälle rullausytimelle. Keksinnön mukaisesti rullaussylinterin 11 jälkeen paperirainan vapaalle osuudelle sijoitettu kireysmittauselin TM2 on kiinnitetty liikutusmekanismiin (ei esitetty kuvissa 3-5), joka mahdollistaa kireysmittauselimen TM2 siirtämisen mittausasemaan suhteessa 30 paperirainaan W. Mainittu liikutusmekanismi voi olla esimerkiksi mekanismi, joka on kiinnitetty konerullan 13 siirtämisessä käytettävään kelkkaan tms. mekanismiin.

Kuvassa 4 tyhjä rullausydin 21 on käännetty alkurullauslaitteen avulla 35 valmiusasentoon, ts. rullaussylinterin 11 yläpuolelta lähemmäs paperi-rainaa P ja lähemmäs kohti rullaussylinterin 11 ja konerullan 13 välistä paperirainan aluetta. Rullausydin 21 kiihdytetään tässä vaiheessa alku- 11 111356 rullauslaitteen rullausytimen 21 keskiöön vaikuttavan keskiökäytön (jäljempänä lyhyesti ensiökäytön) avulla ratanopeuteen. Tyhjän rullausytimen 21 ja rullaussylinterin 11 välinen nippi (jäljempänä lyhyesti ensiönippi) voi olla tässä vaiheessa vielä auki.

5

Kuvassa 5 täyden konerullan 13 siirryttyä edelleen kauemmas rullaus-sylinteristä 11 antaen samalla tilaa alkurullauslaitteelle, alkurullauslaite ja siihen kiinnitetty rullausydin 21 kääntyvät edelleen pidemmälle ja kiinni paperirainaan W paperirainan katkaisua ja päänvaihtoa varten 10 soveltuvaan asentoon. Tässä vaiheessa em. ensiönippi viimeistään sulkeutuu. Ennen paperirainan katkaisua rullausydin 21 voi olla kääntynyt loppuun saakka, ts. esimerkiksi konerullan 13 kannatuksessa käytettäville kiskoille tms. elimille, mutta paperirainan katkaisu, pään-vaihto ja kiinnirullaus rullausytimelle 21 voidaan aloittaa myös siten, 15 että alkurullauslaite on vasta osittain, periaatteellisesti kuvan 4 osoittamalla tavalla kääntyneenä.

Kuvan 5 tilanteessa paperirainan katkaisun suorittava katkaisuelin siirretään työasemaan, mikäli käytettävä tunnetun tekniikan mukainen rat-20 kaisu on sellainen, että katkaisuelin ei ole kiinteästi sopivassa asemassa, tai ko. asemaan jo vaihtosekvenssin aikaisemmassa vaiheessa valmiiksi siirretty. Paperirainan W katkaisu voidaan suorittaa sinänsä tunnetun tekniikan mukaisesti kohtisuoraan tai vinottain paperirainan W kulkusuuntaan nähden katkaisten paperiraina täysleveästi yhtä aikaa 25 koko leveydeltään, tai yhden tai useamman paperirainan poikittais-suunnassa liikkuvan teräelimen avulla. Katkaisuelin voi perustua joko mekaanisen terän/terien käyttöön, tai teräelimenä voi toimia myös paineilma- tai vesisuihku. Edelleen katkaisu voi perustua paperirainan hallittuun repeämiseen sen jälkeen, kun em. katkaisuelimellä on aiheutettu 30 paperirainaan alkuviilto. Katkaisuelin, jota kuvassa 5 on merkitty yksinkertaistetusti nuolilla B1 ja B2, voi olla sijoitettu joko paperirainan W kulkusuunnassa rullaussylinterin jälkeen, ts. katkaisuelin B2, tai rul-laussylinteriä ennen, ts. katkaisuelin B1.

35 Nyt käsillä olevan keksinnön mukaisesti ja kuvissa 3-5 esitetyn mukaisesti täyttyvän konerullan 13 keskiökäyttö (jäljempänä lyhyesti toisio-käyttö) kytketään ohjatuksi kireysmittauselimeltä TM2 saatavaa mit- 12 111356 taustietoa hyödyntäen heti, kun kireysmittauselin TM2 on ko. mittauksen suorittamiseksi siirretty mittausta varten sopivaan mittausasemaan konerullan 13 irrotessa nippikontaktista, ts. rullaussylinterin 11 ja mainitun rullan välisen ns. toisionipin auetessa. Kiinnirullausta jatketaan ki-5 reysmittauselimeltä TM2 saadun mittaustiedon ohjaamana aina siihen saakka, kunnes paperiraina W katkaistaan katkaisuelimen B1 tai B2 avulla. Hetkeä ennen paperirainan katkaisua toisiokäytön kuorma, ts. pyörimisnopeus ja vääntömomentti lukitaan kiinteäksi ja tarvittaessa kireysmittauselin TM2 kytketään pois päältä/siirretään irti paperirai-10 nasta W mainitun mittauselimen vaurioitumisen estämiseksi. Paperiraina W katkaistaan tunnetun tekniikan mukaisesti ja tämän jälkeen suoritetaan katkaistun paperirainan W päänvienti tyhjälle rullausyti-melle 21. Valmiin konerullan 13 pyörimisnopeus hidastetaan ja pysäytetään, jonka jälkeen mainittu konerulla siirretään pois kiinnirullaimelta. 15 Rullausydin 21 ja sille muodostuva uusi konerulla siirretään tunnetun tekniikan mukaisesti pois alkurullauslaitteen hallinnasta mm. vaihtamalla rullausytimen 21 vapaaseen päätyyn toisiokäyttö, ja irrottamalla toisesta päädystä ensiökäyttö siten, että rullausytimen pyörittämisessä tarvittava vääntömomentti rampitetaan, ts. vaihdetaan asteittain maini-20 tulta ensikäytöltä mainitulle toisiokäytölle. Alkurullauslaitteen vapauduttua alkurullauslaite palaa noutamaan valmiiksi seuraavan tyhjän rullausytimen seuraavaa vaihtosekvenssiä varten.

Seuraavassa esitetään edelleen keksinnön eräitä edullisia suoritus-25 muotoja.

Keksinnön eräässä edullisessa, ja kuvassa 6 periaatteellisesti esitetyssä suoritusmuodossa kireysmittauselin TM2 on liitetty katkaisuelimen 61 yhteyteen, jota näin yhdistämällä muodostettua elintä voidaan edul-30 lisesti liikuttaa suhteessa paperirainaan W yhtä liikutusmekanismia käyttäen. Näin vältetään tarve järjestää erilliset liikutusmekanismit sekä kireysmittauselimelle TM2 että katkaisuelimelleen 61 erikseen. Tässä suoritusmuodossa kireysmittauselimen TM2 toiminta perustuu edullisesti paperirainan W kulkusuuntaan nähden poikkisuunnassa järjeste-35 tyn ohjauselimen ja paperirainan väliseen ilmanpaineen mittaukseen, kuten on esitetty hakijan aikaisemmassa julkaisussa EP0367901, ja katkaisuelin 61 on vastaavasti edullisesti paperirainan kokoleveästi katkaiseva teräkatkaisulaite, jollainen on esitetty esimerkiksi hakijan ai kaisemmassa julkaisussa W09611868.

13 111356

Kireysmittauselimeltä TM2 nippi auki-tilanteessa saatavan paperirainan 5 W kireystiedon, ja sen mahdollistaman konerullan 13 takaisinkytketyn keskiökäytön ohjauksen avulla voidaan vaikuttaa edullisesti myös paperirainan W varsinaiseen katkaisutapahtumaan. Paperirainan W rata-kireys konerullan 13 ja rullaussylinterin 11 välisellä alueella voidaan säätää kulloinkin käytettävälle katkaisumenetelmälle ja kiinnirullatta-10 valle paperilaadulle parhaiten sopivaksi juuri ennen katkaisun suorittamista. Optimaalinen paperirainan W kireys katkaisun suorittamista ajatellen riippuu esimerkiksi siitä, suoritetaanko katkaisu mekaanista terää tai vesisuihkua käyttäen. On myös mahdollista, että ennen varsinaista katkaisua katkaisuelin, esimerkiksi elin B2 kuvassa 5 tai elin 61 15 kuvassa 6, siirtyvät kiinni paperirainaan W muuttaen samalla sen rataa siten, että paperirainan W kireyttä joudutaan vastaavasti säätämään ennenaikaisen rainan katkeamisen estämiseksi. Eri paperilaaduilla optimaalinen ratakireys katkaisun suorittamiseksi voi myös vaihdella. Tietyt paperilaadut, riippuen esimerkiksi paperirainan poikittaissuuntai-20 seen repeämisherkkyyteen vaikuttavasta kuitujen orientaatiosta, vaativat suuremman ratakireyden katketakseen luotettavasti. Hauraammat ja ohuemmat paperilajit vaativat toisaalta pienemmän ratakireyden käyttöä, jotta katkaisutapahtuma pysyisi hallittuna.

25 Keksinnön eräässä edullisessa ja kuvassa 7 periaatteellisesti esitetyssä suoritusmuodossa kireysmittauselin TM2 on liitetty ns. painolaitteen 71 yhteyteen. Painolaite 71 on tunnetun tekniikan mukainen elin, esim. pyöriväksi järjestetty tela tai sinänsä pyörimätön, mutta matalakitkai-sella pintamateriaalilla varustettu palkki tms., jota käytetään painamaan 30 valmistuvan konerullan 13 pintaa ja siten estämään kiinnirullattujen pintakerrosten löystyminen ja ilman pääsy ko. kerrosten väliin etenkin pinnoitettuja ja/tai kalanteroituja paperilaatuja kiinnirullattaessa. Paino-laite 71 ohjataan työasentoon kiinni valmistuvan täyden konetelan 13 pintaan tyypillisesti vaihtosekvenssin aikana, mutta painolaitetta 71 35 voidaan tarvittaessa käyttää myös muun kiinnirullauksen aikana. Painolaitteen 71 ja kireysmittauselimen TM2 muodostama kokonaisuus voi olla järjestetty kääntymään/liikkumaan suhteessa konerullan 13 rul- 14 111356 lausytimen 12 keskiöön pitkin konerullan 13 pintaa konerullan 13 liikkuessa vaihtosekvenssin aikana kauemmas irti rullaussylinteristä 11. Näin voidaan kireysmittauselin TM2 pitää mittauksen suorittamiseksi tarvittavassa asennossa paperirainaan W nähden silloinkin, kun kone-5 rullan 13 ja rullaussylinterin 11 välinen etäisyys muuttuu vaihto-sekvenssin aikana muuttaen samalla konerullan 13 kehällä paikkaa ja kulmaa, jossa paperiraina W rullautuu kiinni konerullalle 13.

Keksinnön eräässä edullisessa ja kuvissa 8-10 periaatteellisesti esite-10 tyssä suoritusmuodossa kireysmittauselin TM2 on liitetty alkurullaus-laitteen 81 yhteyteen. Kireysmittauselin TM2 on kiinnitetty alkurullaus-laitteeseen 81 suhteessa liikkuvaan/kääntyvään kiinnityselimeen/-eli-miin 82, joka mainittu kiinnityselin/-elimet alkurullauslaitteen 81 kääntyessä vaihtosekvenssin aikana pitää kireysmittauselimen TM2 toimin-15 ta-asennossa suhteessa paperirainaan W. Kireysmittauselin TM2 voi olla liitetty alkurullauslaitteeseen 81 myös ilman liikkuvaa/kääntyvää ki i n n ityse I i ntä/-e li miä 82, jolloin kireysmittaus voidaan suorittaa vain tietyissä alkurullauslaitteen 81 asennoissa.

20 Keksinnön eräässä edullisessa ja kuvassa 11 periaatteellisesti esitetyssä suoritusmuodossa kireysmittauselintä TM2 käytetään ennen pa-perirainan W katkaisua edellä kuvatulla tavalla paperirainan W kireys-mittauksen suorittamiseen, ja paperirainan W katkaisun jälkeen kireysmittauselintä TM2 käytetään lisäksi ohjaamaan paperirainan päätä 25 tyhjän rullausytimen 21 ympärille. Edullisesti mainittu ohjaus suoritetaan esimerkiksi suunnattujen paineilmasuihkujen avulla, kuten kuvassa 11 on periaatteellisesti esitetty. Suoritettaessa kireysmittaus julkaisussa EP0367901 esitetyn mukaista painemittausta käyttäen, on kireysmittauselin TM2 liitetty jo valmiiksi paineilmasyöttöön, koska paine-30 ilmaa käytetään itse ko. mittausmenetelmässä mm. mittauspalkissa olevien painemittausreikien puhtaaksi puhaltamiseen. Paperirainan W katkaistun pään rullausytimelle 21 viemiseksi käytettävää ohjaus-puhallusta voidaan edelleen tehostaa kireysmittauselimenä TM2 toimivan palkkirakenteen tms. muotoilulla, joka palkki voidaan paperirainan 35 pään ohjausta varten tarvittaessa myös siirtää rainan katkaisun jälkeen varsinaisessa kireysmittauksessa käytetystä asemasta ja asennosta poikkeavaan ohjausasentoon. Kuvissa 8-10 periaatteellisesti esitettyä, 15 111356 alkurullauslaitteen 81 yhteyteen liitettyä kireysmittauselintä TM2 ja sen kiinnityselintä 82 voidaan vastaavalla tavalla myös hyödyntää paperi-rainan pään ohjauksessa rullausytimelle 21. Em. päänvientiä voidaan ohjata käyttämällä kiinnityselimeen 82 ja/tai kireysmittauselimeen TM2 5 kiinnitettyjä, olennaisesti kohti rullausydintä 21 suunnattuja paineilma-suihkuja, ja/tai muotoilemalla kiinnityselin 82 ja/tai kireysmittauselin TM2 ko. tarkoitusta varten edullisella, rullausytimen 21 kehän muotoa mukailevalla tavalla. Kiinnityselin 82 ja/tai kireysmittauselin TM2 voivat myös paperirainan katkaisun jälkeen olla käännettävissä päänvientiä 10 tehostavaan asentoon, jossa niiden avulla paperirainan katkaistu pää pakotetaan paremmin kääntymään ja ohjautumaan rullausytimen 21 ympärille.

Kuvassa 12 on vielä esitetty periaatteellisena kaaviona keksinnön mu-15 kaisesti suoritetun kireysmittauksen antaman mittaustiedon käyttöä kiinnirullauksen säädössä nippi auki tilanteessa. Kuvassa 12 on esitetty selvyyden vuoksi pelkistetysti vain tärkeimmät eri osien/komponenttien ja järjestelmälohkojen välillä vallitsevat vuorovaikutus- ja takaisinkyt-kentäsuhteet.

20

Kuvassa 12 kireysmittauselimeltä TM2 saatava paperirainan W kireyteen verrannollinen mittaussuure M viedään kiinnirullaimen ohjaus- ja säätöjärjestelmään CS. Mainitun kireystiedon perusteella ohjaus- ja säätöjärjestelmä CS muodostaa ainakin ohjaus- tai vaikutusuureen C1, 25 jonka avulla ohjataan konerullan 13 rullausytimen 12 keskiökäyttöä muodostuvan konerullan 13 rakenteen optimoimiseksi viimeisten kiinni-rullautuvien paperikerrosten osalta ennen paperirainan W katkaisua. Kuten aikaisemmin tekstissä on selostettu, konerullan rakenteeseen vaikuttamisen lisäksi keksinnön mukaista kireysmittausta voidaan 30 käyttää hyväksi myös paperirainan W katkaisussa. Ts. paperirainan W ratakireys nipin ja konerullan 13 välisellä vapaan paperirainan alueella säädetään ohjaus- tai vaikutussuureen C1 avulla katkaisun kannalta optimaaliseksi, ja katkaisun suorittamiseksi oikea-aikaisesti ohjaus- ja säätöjärjestelmän avulla voidaan muodostaa edelleen ohjaus- tai vai-35 kutussuure C2, joka suure on järjestetty ohjaamaan katkaisuelimen B2 toimintaa.

16 111356

Nippi auki-tilanteessa valmistuvan konerullan 13 pintakerroksia koossa pitävät voimat muodostuvat lähes yksinomaan paperirainan W pituussuunnassa (kulkusuunnassa) vaikuttavista voima-komponenteista. Ts. konerullan 13 tangentin suuntaisella kiristyksellä saadaan aikaan kiinni-5 rullattujen paperikerrosten välinen kitkavoima, joka pitää konerullan 13 pintakerroksia koossa. Vaihdon yhteydessä rullausytimen 12 keskiö-käytön vääntömomenttia hetkellisesti nostamalla on mahdollista toteuttaa em. tangentin suuntainen konerullan 13 pintakerrosten hetkellinen kiristys, jolloin muodostuva kireämpi pintakerros pitää paperirainan 10 W katkaisun jälkeen konerullaa 13 paremmin koossa katkaisua seu-raavan jarrutuksen aikana. Tätä edellä kuvattua kiristystä voidaan ohjata keksinnön mukaista kireysmittausta käyttämällä, jolloin voidaan mm. välttää paperirainan W tahaton katkeaminen em. kiristyksen aikana.

15

Rullausytimen 12 keskiökäytön vääntömomentin synnyttämän kone-rullan 13 tangentin suuntaisen kiristyksen lisäksi pintakerrosten rakenteeseen on mahdollista vaikuttaa myös painolaitetta 71 käyttämällä, kuten jo aiemmin tekstissä on viitattu. Keksinnön mukaisesti suoritetun 20 kireysmittauksen antamaa mittaustietoa on mahdollista käyttää hyväksi myös painolaitteen 71 ohjauksessa. Kuvassa 12 mittaussuureen M sisältämän paperirainan W kireystiedon avulla ohjaus- ja säätöjärjestelmä CS muodostaa edelleen ohjaus- ja vaikutussuureen 03, joka suure on järjestetty ohjaamaan painolaitteen 71 toimintaa. Ohjaus- ja säätö-25 järjestelmän CS avulla suureet C1 ja C3 on järjestetty säädettäviksi siten, että rullausytimen 12 keskiökäytön (suure C1) aiheuttama kone-rullan 13 pintakerrosten, pääasiassa rullan tangentin suuntainen kiristys ja painolaitteen 71 (suure C3) aiheuttama, pääasiassa rullan säteen suuntainen kiristys yhdessä saavat aikaan konerullan 13 pintakerrosten 30 halutun tiiviin rakenteen. Eri paperilaaduille rullausytimen 12 keskiö-käytön ja painolaitteen 71 osuus konerullan pintakerrosten tiivistämisessä voi vaihdella.

Alan ammattimiehelle on luonnollisesti selvää, että keksinnön mukaista 35 menetelmää voidaan soveltaa myös muiden tunnettujen kireysmittaus-elinten yhteydessä, kuin edellä esimerkeissä kuvatun paperirainan ja palkin väliseen ilmanpaineen mittaukseen perustuvan kireysmittaus- 17 111356 menetelmän yhteydessä. Tekniikan tasosta tunnetaan esim. mekaanisia menetelmiä, joissa paperirainan pintaa painetaan vapaasti pyörivällä rullalla tai telalla, ja paperirainan radassa ko. painoliikkeen suunnassa aiheutetun siirtymän ja siihen tarvittavan voiman välisestä suh-5 teestä määritetään paperirainan kireys. Eräässä tunnetussa menetelmässä mitataan paperirainassa etenevien ääniaaltojen nopeutta, joka etenemisnopeus riippuu paperirainan kireydestä. Eräässä toisessa tunnetussa menetelmässä mittauspalkin yli kulkevaa paperirainaa poikkeutetaan vakiopaineella puhallettavalla ilmalla mittauspalkissa 10 olevien puhallusreikien kautta, ja mittauspalkissa olevien mittausreikien avulla mitataan mittausreikiin muodostuva paine, joka mainitun palkin yli kulkevan paperirainan etäisyydestä palkkiin, ts. paperirainan kireydestä. Kireysmittaus voidaan suorittaa paperirainan poikkisuunnassa sopivalta yhdeltä tai useammalta kohtaa paikallisena. Mainittua paikal-15 lista mittausta voidaan tarvittaessa liikuttaa paperirainan poikkisuunnassa paperirainan kireyttä koko paperirainan leveydeltä kuvaavan mitta-arvon määrittämiseksi ja/tai paperirainan poikkisuuntaisen kireys-profiilin määrittämiseksi. Kireysmittaus voidaan suorittaa myös olennaisesti koko paperirainan poikkisuuntaiselta leveydeltä ajallisesti saman-20 aikaisesti kireysmitta-arvon tai poikkisuuntaisen kireysprofiilin määrittämiseksi.

On luonnollisesti myös selvää, että keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös kiinnirullaimissa, joissa pelkän rullaussylinterin 25 sijaan käytössä on esimerkiksi rullaussylinterin ja hihnan yhdistelmä, tai joku muu sinänsä tunnettu nipin tavoin toimiva mekaaninen ratkaisu. Konetelan ja nipin tavoin toimivan elimen keskinäisissä järjestelyissä voidaan käyttää sinänsä tunnettuja toimintatapoja, mukaan lukien myös erilaiset kanto- ja aputelaratkaisut. Myös alkurullauslaite voidaan to-30 teuttaa erilaisilla tunnetun tekniikan mukaisilla tavoilla.

Claims (25)

1. Menetelmä paperirainan kiinnirullauksessa suoritettavassa vaihdossa, jossa kiinnirullauksessa paperikoneelta ja/tai paperin jälkikäsitte- 5 lystä tulevaa, luonteeltaan jatkuvaa ja leveydeltään olennaisesti tuo-tantoleveyttä vastaavaa paperirainaa (W) ohjataan nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) kautta keskiökäyttöavusteisen rullausytimen (12) ympärille muodostuvaksi konerullaksi (13), ja jonka kiinnirullauksen yhteydessä tapahtuvassa vaihdossa täyttyvä ja valmistuva konerulla 10 (13) ja mainittu nipinkaltaisesti toimiva elin (11) erotetaan toisistaan, ts. nippikontakti poistetaan jatkaen kiinnirullausta nippi auki mainitulle konerullalle (13) siihen saakka, kunnes paperiraina (W) katkaistaan, ja katkaisun jälkeen kiinnirullausta jatketaan välittömästi nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) yhteyteen tuodulle tyhjälle rullausytimelle (21), 15 tunnettu siitä, että mainitun nippi auki tapahtuvan vaihdon aikana paperirainan (W) kireyttä mitataan nippikontaktin poistuessa mainitun nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) ja mainitun täyttyvän konerullan (13) välille näin muodostuvalta vapaan paperirainan (W) alueelta mainitulle alueelle sijoitetun kireysmittauselimen (TM2) avulla. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ki-reysmittauselintä (TM2) liikutetaan sellaisen vaihtosekvenssin yhteydessä käytettävän elimen/elimien mukana, joka mainittu elin/elimet vaihtosekvenssin aikana siirretään/käännetään asemaan, jossa ase- 25 massa mainittuun elimeen/elimiin liitetty kireysmittauselin (TM2) on toiminta-asemassa paperirainaan (W) nähden kireysmittauksen suorittamiseksi paperirainan (W) ylä- ja/tai alapuolelta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ki-30 reysmittauselin (TM2) liitetään paperirainan (W) kulkusuunnassa nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) jälkeen sijoitettuun paperirainan (W) katkaisuelimeen (61).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ki-35 reysmittauselin (TM2) liitetään konerullan (13) painolaitteeseen (71). 19 111356

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ki-reysmittauselin (TM2) liitetään alkurullauslaitteeseen (81) ja/tai alku-rullauslaitteeseen kiinnitettyyn elimeen/elimiin (82).

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kireysmittauselimen (TM2) avulla kireysmittaus suoritetaan olennaisesti koko paperirainan (W) poikkisuuntaiselta leveydeltä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ki- reysmittauksessa mitataan/määritetään paperirainan (W) poikkisuun-tainen kireysprofiili.

8. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että tilanteessa jossa valmistuva konerulla (13) on siirretty irti nippikontaktista, mainitun kireysmittauselimen (TM2) avulla mitattua paperirainan (W) kireystietoa käytetään ainakin konerullan (13) keskiöön vaikuttavan keskiökäytön ohjauksessa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulla konerullan (13) keskiökäytön ohjauksella vaikutetaan ainakin konerullan (13) rakenteeseen.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 mainitulla konerullan (13) keskiökäytön ohjauksella vaikutetaan ainakin paperirainan (W) katkaisuun.

11. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kireysmittauselintä (TM2) käytetään paperirainan 30 (W) katkaisun jälkeen ohjaamaan/avustamaan paperirainan (W) pään vientiä tyhjälle rullausytimelle (21).

12. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kireysmittaus suoritetaan liikkuvan paperirainan (W) 35 ja ohjauspinnan, kuten esimerkiksi paperirainan (P) kulkusuuntaan nähden poikkisuunnassa järjestetyn palkin väliin syntyvän ilmanpaineen avulla. 20 111356

13. Kireysmittauslaite, joka käsittää elimen/elimet paperikoneelta ja/tai paperin jälkikäsittelystä tulevan, luonteeltaan jatkuvan ja leveydeltään olennaisesti tuotantoleveyttä vastaavan paperirainan (W) kireyden 5 mittaamiseksi mainitun paperirainan (W) keskiökäyttöavusteisen kiinni-rullauksen yhteydessä suoritettavassa vaihdossa, tunnettu siitä, että mainitun kireysmittauslaitteen kireysmittauselin (TM2) on järjestetty mittaamaan paperirainan (W) kireyttä kiinnirullaimessa nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) ja täyttyvän konerullan (13) välisellä vapaan pape-10 rirainan (W) alueella, joka mainittu vapaan paperirainan alue muodostuu mainitun nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) ja mainitun konerullan (13) välille niiden välisen nippikontaktin poistuessa nippi auki suoritettavan vaihdon aikana.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauksen suorittava kireysmittauselin (TM2) on järjestetty liikkumaan yhdessä sellaisen vaihtosekvenssissä käytettävän eli-men/elimien mukana, joka mainittu elin/elimet vaihtosekvenssin aikana siirtyy/kääntyy asemaan, jossa asemassa mainittuun elimeen/elimiin 20 liitetty kireysmittauselin (TM2) on toiminta-asemassa paperirainaan (W) nähden kireysmittauksen suorittamiseksi paperirainan (W) ylä- ja/tai alapuolelta.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, 25 että kireysmittauselin (TM2) on liitetty paperirainan (W) kulkusuunnassa nipinkaltaisesti toimivan elimen (11) jälkeen sijoitettuun paperirainan (W) katkaisuelimeen (61).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, 30 että kireysmittauselin (TM2) on liitetty paperirainan (W) katkaisun yhdellä kertaa täysleveästi suorittavaan teräkatkaisulaitteeseen.

17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselin (TM2) on liitetty konerullan painolaitteeseen (71). 35

18. Patenttivaatimuksen 14 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselin (TM2) on liitetty alkurullauslaitteeseen (81,82). 21 111356

18 111356

19 Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 13-18 mukainen kireys-mittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselimen (TM2) avulla ki-reysmittaus on järjestetty suoritettavaksi olennaisesti koko paperirainan 5 (W) poikkisuuntaiselta leveydeltä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselimen (TM2) toiminta perustuu paperirainan (W) kulkusuuntaan nähden poikkisuunnassa järjestetyn ohjauspinnan, 10 esimerkiksi palkin, ja mainitun ohjauspinnan ja paperirainan (W) välisen ilmakerroksen ilmanpaineen mittaukseen, jonka ilmakerroksen synnyttää paperirainan (W) liike suhteessa mainittuun ohjauspintaan.

21. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 13-20 mukainen kireys-15 mittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselin (TM2) on järjestetty kytkeytyväksi pois toiminnasta ja/tai siirtymään pois kireysmittaus-asemasta paperirainan (W) katkaisun ajaksi mainitun kireysmittauselimen (TM2) vaurioitumisen välttämiseksi.

22. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 13-31 mukainen kireys- mittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselin (TM2) on järjestetty käytettäväksi paperirainan (W) katkaisun jälkeen paperirainan (W) pään ohjauksessa, ts. järjestetty avustamaan paperirainan (W) pään viennissä tyhjälle rullausytimelle (21). 25

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen kireysmittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauslaite (TM2) käsittää elimet paperirainan pään ohjaamiseksi paineilmansuihkujen avulla.

24. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 22-23 mukainen kireys- mittauslaite, tunnettu siitä, että kireysmittauselin (TM2) on järjestetty siirtymään/kääntymään varsinaisen kireysmittauksen aikana käytetystä asemasta eroavaan toiseen asemaan paperirainan (W) pään ohjaamiseksi tyhjälle rullausytimelle (21). 35

25. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 13-24 mukainen kireys-mittauslaite, tunnettu siitä, että mainitun kireysmittauslaitteen kireys- 111356 22 mittauselin (TM2) on tiedonsiirtoyhteydessä konerullan (13) keskiöön vaikuttavan keskiökäytön ohjausjärjestelmän (CS) kanssa. 23 111356