FI110907B

FI110907B - Menetelmä puhelun käsittelemiseksi

Info

Publication number: FI110907B
Application number: FI991715A
Authority: FI
Inventors: Sami Uskela
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 1999-08-12
Filing date: 1999-08-12
Publication date: 2003-04-15
Also published as: AU6573200A; BR0013104B1; BR0013104A; WO2001013665A1; FI19991715L; EP1203503A1; US6983145B1; DE60039174D1; EP1203503B1

Description

110907

Menetelmä puhelun käsittelemiseksi

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä puhelun käsittelemiseksi A-ti-laajan soittaessa päätelaitteellaan, jossa on tietoliikenneosa ja av-osa audio-5 ja/tai visuaalisen informaation esittämiseksi, B-tilaajan päätelaitteeseen, kun B-tilaaja on estynyt vastaamasta. Menetelmässä A-tilaajan päätelaite tai ainakin sen av-osa kytketään toiminnallisesti av-lähteeseen A-tilaajan odottaessa B-tilaajan vastaamista tai vapautumista. B-tilaajan vastattua tai vapautuessa puhelu kytketään A- ja B-tilaajan välille. Keksinnön kohteena on lisäksi puhe-10 linjärjestelmä, joka käsittää ainakin A-tilaajan päätelaitteen, B-tilaajan päätelaitteen, puhelinkeskuksen puhelun muodostamiseksi A- ja B-tilaajan välille sekä kytkentävälineitä A-tilaajan päätelaitteen kytkemiseksi av-lähteeseen B-tilaajan ollessa estynyt vastaamasta. Keksinnön kohteena on vielä lisäksi puhelinlaite, johon kuuluu tietoliikenneosa, av-osa ja käyttöliittymä.

15 Menetelmä ja siihen liittyvä puhelinjärjestelmä liittyy odotuspalvelui- den tarjoamiseen kun A-tilaaja haluaa jäädä odottamaan B-tilaajan vastaamista tai vapautumista B-tilaajan ollessa varattu tai estynyt vastaamasta. Käytännössä B-tilaajan ollessa estynyt vastaamasta A-tilaajan puhelu saattaa kytkeytyä vaihteeseen, jossa kysytään haluaako A-tilaaja jäädä odottamaan, tai B-ti-20 laajalla saattaa olla koputusäänipalvelu, jolloin A-tilaajan jäädessä linjalle odottamaan B-tilaaja kuulee odottavasta puhelusta kertovan koputusäänen.

Tunnetuissa matkaviestinjärjestelmissä, kuten GSM-järjestelmässä (Global System for Mobile Communications) on olemassa odotuspalvelu (Call . > Waiting Supplementary Service), jossa B-tilaajalle välitetään tieto odottavasta I 25 puhelusta, minkä jälkeen B-tilaaja tekee päätöksen odottavan puhelun vas- > > » taanottamisesta, hylkäämisestä tai huomiotta jättämisestä. Lisäksi monessa tilaajavaihteessa on odotustoiminto, jolloin A-tilaaja kuulee musiikkia nauhalta odottaessaan vastapuolen vastaamista. Nykyiset ratkaisut tarjoavat siis A-ti-: laajalle vain kaksi mahdollisuutta: joko katkaista puhelu tai jäädä kuuntele- 30 maan valmiiksi valittua audiolähdettä. A-tilaaja joutuu tällöin kuuntelemaan esim. B-tilaajan tai operaattorin valitsemaa musiikkia. Tällainen tunnettu ratkaisi su ei ole kovinkaan käyttäjäystävällinen A-tilaajan kannalta.

Keksinnön lyhyt selostus | : Tämän keksinnön tarkoitus on poistaa edellä selostettu ongelma ja ' : 35 tarjota käyttöön ratkaisu, joka A-tilaajan kannalta on entistä käyttäjäystävälli- ’ sempi ja jossa A-tilaajalle tarjotaan odotustilanteessa entistä useampi valinta- • 2 110907 vaihtoehto. Tämä päämäärä saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, patenttivaatimuksen 4 mukaisella puhelinjärjestelmällä ja patenttivaatimuksen 10 mukaisella puhelinlaitteella.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että antamalla tilaajalle mah-5 dollisuus valita av-lähde, jota hän kuuntelee ja/tai katsoo odottaessaan vastapuolen vastaamista tai vapautumista, voidaan tilaajakohtaiset toivomukset ottaa huomioon. Keksinnön merkittävin etu on näin ollen, että tilaaja kuuntelee ja/tai katsoo odottaessaan hänelle mieluisaa ja/tai hyödyllistä av-lähdettä eikä hän ole riippuvainen muiden etukäteen valitsemista odotusäänipalveluista.

10 Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa suoritus muodossa muistivälineeseen tallennetaan etukäteen kunkin tilaajan osalta tietoja kyseisen tilaajan valitsemista av-lähteistä. Tällöin kytkentävälineet kytkevät tilaajan tallennettuja tietoja vastaavaan av-lähteeseen vastapuolen ollessa estynyt vastaamasta. Tällöin saavutetaan se etu, ettei tilaajan joka kerta 15 tarvitse uudestaan valita haluamaansa av-lähdettä.

Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän toisessa suoritusmuodossa tilaajalle välitetään tieto valittavissa olevista av-lähteistä, kun vastapuoli on estynyt vastaamasta. Tämän jälkeen tilaaja valitsee av-lähteen, valinta vastaanotetaan ja tilaajalle kytketään valintaa vastaava av-lähde. Tällöin tilaaja voi 20 joka kerta valita kulloinkin sopivimman tai mieluisimman av-lähteen. Valittavissa olevat av-lähteet on voinut määrittää A-tilaaja itse, operaattori tai muu palveluntarjoaja tai B-tilaaja. Valinta voi tapahtua esim. käyttämällä WAP-tekniik-kaa (Wireless Application Protocol), jolloin tilaaja valitsee av-lähteen hänelle välitetystä valikosta, tai IVR-tekniikkaa (Interactive Voice Response), jolloin ·' ·: 25 tilaajaa näppäilee valintansa ääniviesteinä kuulemiensa ohjeiden ja vaihto- : ehtojen mukaisesti.

'*· Keksinnön mukainen puhelinjärjestelmä voidaan toteuttaa joko mat- ; “ i kapuhelinjärjestelmässä tai kiinteässä puhelinverkossa. Matkapuhelinjärjes- : ‘: telmän tapauksessa tiedot tilaajien valitsemista av-lähteistä voidaan tallentaa ·. 30 kotirekisteriin. Tällöin tiedot siirtyvät muiden tilaajatietojen mukana tilaajan liik kuessa järjestelmässä. Kytkentävälineet, jotka kytkevät tilaajan hänen valitse-; maansa av-lähteeseen voivat tässä tapauksessa olla älyverkon osia, kuten erikoistunut resurssitoiminto (Specialised Resource Function) SRF ja palve-;·’ luohjaustoiminto (Service Control Function) SCF, jotka lukevat tiedot tilaajare- ‘ ·; 35 kisteristä ja suorittavat kytkennän luettujen tietojen mukaisesti.

• t I < · · 3 110907

Myös tilaajavaihteen yhteydessä voi olla useita valinnaisia av-läh-teitä, jolloin kytkentä valittuun av-lähteeseen tapahtuu vaihteen yhteydessä kun vaihteeseen liitetty vastapuoli on estynyt vastaamasta. Tässä ratkaisussa rajoittuvat järjestelmässä tehtävät muutokset ainoastaan vaihteeseen, mikä te-5 kee siitä yksinkertaisesti toteutettavan.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaiseen puhelinlaitteeseen kuuluu av-lähde, joka voi muodostua esim. muistiin tallennetusta musiikista tai muusta tallennetusta ääni- ja/tai kuvamateriaalista tai radiosta. Tällaisen puhelinlaitteen tapauksessa av-lähteen informaatio ei välity tilaajalle puhelinyhteyk-10 sien kautta, jolloin puhelinyhteyksien, erityisesti radioresurssien käyttö vähenee. Av-lähteen kytkemistä puhelinlaitteen av-osaan ohjaavat järjestelmän muilta osilta, esim. B-tilaajaa palvelevalta puhelinkeskukselta, vaihteelta tai B-tilaajan päätelaitteelta, tulevat signaalit, jotka ensin kertovat, että B-tilaaja on estynyt vastaamasta ja sitten, että B-tilaaja on vapautunut.

15 Keksinnön mukaisen menetelmän, puhelinjärjestelmän ja puhelin- laitteen edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkinomaisesti lähemmin 20 viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista: kuvio 1 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta matkapuhelinjärjestelmästä GSM-matkapuhelinjärjestelmänä toteutettuna; kuvio 2 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä, jossa A-tilaaja on valinnut av-lähteen ennen puhelua; 25 kuvio 3 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä, jossa A-tilaaja valitsee av-lähteen sen jälkeen kun on todettu B-tilaajan olevan estynyt vastaamasta; ; I · ' kuvio 4 esittää signalointikaaviota keksinnön mukaisesta menetel- : : mästä, jota sovelletaan kuvion 1 mukaisessa matkapuhelinjärjestelmässä; 1 » ‘ 30 kuvio 5 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta puhelinjärjes telmästä, johon kuuluu tilaajavaihde; ·,: kuvio 6 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaista puhelinlaitteesta; * j ja kuvio 7 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta matkapuhelin- » » * ‘; 35 järjestelmästä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmänä toteutettuna.

4 110907

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuvio 1 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta matkapuhelinjärjestelmästä, joka tässä esimerkissä on solukkomainen GSM-järjestelmä.

Kuviossa 1 esitettyyn matkapuhelinjärjestelmään kuuluu kaksi mat-5 kapuhelinkeskusta (Mobile Switching Centre) MSCA ja MSCB, jotka kumpikin tukiasemaohjainten (Base Station Controller) BSC1 ja BSC2 ja tukiasemien (Base Transceiver Station) BTS1 ja BTS2 välityksellä välittävät puheluita niiden peittoalueella olevien matkaviestimien (Mobile Station) MSA ja MSB välillä. MSA on tässä esimerkissä A-tilaajan päätelaite, eli kutsuva osapuoli, ja 10 MSB on B-tilaajan päätelaite, eli kutsuttu osapuoli. Matkapuhelinkeskukset MSCA ja MSCB käsittävät kumpikin oman vierailijarekisterin (Visitor Location Register) VLR1 ja VLR2, jossa ylläpidetään tietoja keskuksien alueella kulloinkin olevista tilaajista. Lisäksi matkapuhelinjärjestelmässä on kotirekisteri (Home Location Register) HLR, jossa ylläpidetään tietoja verkkoon rekisteröidyistä 15 matkaviestintilaajista. Esitettyyn matkapuhelinjärjestelmään kuuluu useita av-lähteitä 3, jotka tässä esimerkissä ovat pelkkiä audiolähteitä. Keksinnön mukaisesti tiedot A-tilaajan valitsemista av-lähteistä 3 voivat olla tallennettuja kotirekisteriin HLR, josta ne kopioidaan muiden tilaajatietojen mukana VLR-vie-railijarekistereihin tilaajan liikkuessa verkossa. Esitettyyn matkapuhelinjärjes-20 telmään kuuluu myös älyverkko-osa (Intelligent Network) IN, johon kuuluvat erikoistunut resurssitoiminto (Specialised Resource Function) SRF ja palvelu-ohjaustoiminto (Service Control Function) SCF. Tämän viimeksi mainitun toiminnon toteuttavaa verkkoelementtiä kutsutaan palvelun ohjauspisteeksi (Service Control Point) SCP. Palvelu voidaan toteuttaa esim. CAMEL-palveluym-25 päristössä (CAMEL = Common Applications for Mobile Enhanced Logic). Erikoistunut resurssitoiminto SRF voidaan toteuttaa elementillä, jota kutsutaan älykkääksi oheislaitteeksi (Intelligent Peripheral) IP. Mainitut älyverkon osat lukevat esimerkiksi tilaajarekisteristä HLR tai VLR1 A-tilaajan audio-lähde-’: valinnasta kertovat tiedot ja kytkevät A-tilaajan päätelaitteen MSA toivottuun 30 audiolähteeseen 3. Valintaisina audiolähteinä voidaan käyttää esim. tallennettua musiikkia, nauhoitettuja tiedotuksia, kuten uutis- ja sääraportteja tai mainoksia, tai radiota. Verkko-operaattorit voivat myös koota valmiita teemapaket- «» teja tietyntyyppisestä musiikista tai muusta äänimateriaalista. Myös muita au-;' ’ diolähdetyyppejä voidaan ajatella käytettäväksi. Audiolähteet voidaan fyysises- j 35 ti sijoittaa esim. IP-elementtiin.

♦ 5 110907

Kuvio 2 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä, jossa A-tilaaja on valinnut av-lähteen etukäteen, ennen puhelua. Vaiheessa 2A A-tilaaja soittaa B-tilaajan puhelinnumeroon. Vaiheessa 2B tarkistetaan, onko B-tilaaja estynyt vastaamasta. Jos B-tilaaja on estynyt vastaamasta, siir-5 rytään vaiheeseen 2C, jossa haetaan tilaajarekisteristä tieto A-tilaajan etukäteen valitsemasta av-lähteestä. Tämä tieto voi olla tallennettu esim. kotirekisteriin, jolloin se siirtyy muiden tilaajatietojen mukana tilaajan liikkuessa järjestelmässä. Tallentamisen voi suorittaa esimerkiksi puhelinliittymän rekisteröinti-vaiheessa verkko-operaattori tai myöhemmässä vaiheessa tilaaja itse, jolloin 10 älyverkossa voi olla mahdollisuus suorittaa av-lähteen valinta esimerkiksi palvelunumeroon soittamalla tai WAP-tekniikan avulla. Vaiheessa 2D kytketään A-tilaajan päätelaite tai ainakin sen av-osa rekisteristä luettuja tietoja vastaavaan av-lähteeseen. A-tilaaja kuuntelee ja/tai katsoo av-lähdettä kunnes vaiheessa 2E tulee järjestelmän muilta osilta, kuten B-tilaajaa palvelevalta kes-15 kukselta tai vaihteelta tai suoraan B-tilaajan päätelaitteelta, tieto B-tilaajan vapautumisesta. Vaiheessa 2F kytketään A-tilaaja irti av-lähteestä ja vaiheessa 2G muodostetaan A- ja B-tilaajan välille normaali puheluyhteys. Jos vaiheessa 2B osoittautuu, että B-tilaaja ei ole estynyt vastaamasta, siirrytään vaiheesta 2B suoraan vaiheeseen 2G.

20 Kuvio 3 esittää vuokaaviota keksinnön mukaisesta menetelmästä, jossa A-tilaaja valitsee av-lähteen sen jälkeen kun hän on todennut B-tilaajan olevan estynyt vastaamasta. Vaiheet 3A ja 3B vastaavat kuvion 2 vaiheita 2A ja 2B. Mikäli vaiheessa 3B todetaan, että B-tilaaja ei ole estynyt vastaamasta, siirrytään suoraan vaiheeseen 3H. Mikäli B-tilaaja on estynyt vastaamasta, ; 25 siirrytään vaiheeseen 3C, jossa välitetään A-tilaajalie tieto valittavissa olevista : av-lähteistä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ääniviesteinä, johon A-tilaaja vas taa näppäilemällä puhelimensa näppäimillä kuulemiensa ohjeiden mukaisesti ί tai valikkotyyppisesti, jolloin A-tilaaja tekee valinnan hänelle välitetystä valikos- ta. Vaiheessa 3D kytkentävälineet vastaanottavat A-tilaajan valinnan ja vai-30 heessa 3E ne kytkevät A-tilaajan päätelaitteen tai ainakin sen av-osan valittuun av-lähteeseen. A-tilaaja kuuntelee ja/tai katsoo av-lähdettä, kunnes vai-, : heessa 3F järjestelmän muilta osilta tulee tieto B-tilaajan vapautumisesta. Vai- I » / heessa 3G kytketään A-tilaaja irti av-lähteestä ja vaiheessa 3H muodostetaan : ’ * A- ja B-tilaajan välille normaali puheluyhteys.

,'·· 35 Kuvio 4 esittää signalointikaaviota keksinnön mukaisesta menetel- mästä, jota sovelletaan kuvion 1 esittämässä matkapuhelinjärjestelmässä.

» 1 t » · » > » » » i » 6 110907

Vaiheissa 4-1...4-3 A-tilaaja soittaa päätelaitteellaan B-tilaajan päätelaitteeseen tavanomaiseen tapaan. Vaiheessa 4-4 välittyy B-tilaajan päätelaitteelta tieto B-tilaajaa palvelevaan matkapuhelinkeskukseen MSCB siitä, että B-tilaaja on estynyt vastaamasta. Seuraavassa vaiheessa 4-5 tämä tieto välittyy edel-5 leen A-tilaajaa palvelevaan matkapuhelinkeskukseen MSCA. Vaiheessa 4-6 matkapuhelinkeskuksesta MSCA välittyy tieto palveluohjaustoiminnolle SCF siitä, että A-tilaaja odottaa. Samalla palveluohjaustoiminnolta SCF kysytään jatko-ohjeita. Vasteena kyselylle palveluohjaustoiminto SCF antaa vaiheessa 4-7 ohjeita erikoistuneelle resurssitoiminnolle SRF tilaajatietojen mukaisen avio lähteen eli tässä esimerkissä audiolähteen kytkemiseksi. Samalla palveluohjaustoiminnolta SCF menee vaiheena 4-8 kuvattu viesti A-tilaajaa palvelevaan matkapuhelinkeskukseen MSCA, jossa viestissä pyydetään muodostamaan yhteys A-tilaajan päätelaitteelta erikoistuneeseen resurssitoimintoon SRF. Vaiheessa 4-9 A-tilaajan päätelaite kytketään erikoistuneeseen resurssitoimin-15 toon SRF ja vaiheessa 4-10 muodostetaan yhteys audiolähteen ääntä varten, minkä jälkeen A-tilaaja voi kuunnella valitsemaansa audiolähdettä. Vaiheessa 4-11 B-tilaaja on valmis vastaamaan ja tästä välittyy tieto ensin B-tilaajaa palvelevaan matkapuhelinkeskukseen MSCB ja edelleen vaiheessa 4-12 A-tilaajaa palvelevaan matkapuhelinkeskukseen MSCA. Tällöin matkapuhelinkeskus 20 MSCA lähettää vaiheessa 4-13 palveluohjaustoiminnolle SCF tiedon siitä, että B-tilaaja on valmis vastaamaan. Vaiheessa 4-14 palveluohjaustoiminto SCF antaa ohjeita matkapuhelinkeskukselle MSCA puhelun muodostamisesta A- ja B-tilaajien välille. Vaiheissa 4-15...4-18 tämä puheluyhteys muodostetaan tavanomaiseen tapaan. Vaiheessa 4-19 A-tilaajan yhteys erikoistuneeseen re- * · · 25 surssitoimintoon SRF puretaan ja vaiheessa 4-20 normaali puheluyhteys kyt-. ketään A-tilaajan päätelaitteen ja B-tilaajan päätelaitteen välille.

Kuvio 5 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta puhelinjärjes- » · ... telmästä, johon kuuluu tilaajavaihde 4. Esitettyyn puhelinjärjestelmään kuuluu A-tilaajan päätelaite A, MSA, B-tilaajan päätelaite B, kiinteän verkon puhelin- > I ( ’·* ’ 30 keskus 1 sekä kiinteä tilaajavaihde 4, johon liittyy kytkentävälineitä 2 valinnais ten av- eli tässä esimerkissä audiolähteiden 3 kytkemiseksi A-tilaajan pääte- » · laitteelle A, MSA. Tilaajavaihde on esimerkiksi yrityksen tai muun yhteisön ·,,,· käytössä oleva keskus, joka palvelee yrityksen alaliittymiä ja on yhteydessä ,·! : yleiseen televerkkoon. Tilaajavaihde voi olla joko automaattinen tai manuaali- * * · ! 35 nen. Kuviossa on jatkuvalla puhelinyhteyksiä kuvaavalla viivalla esitetty tapa- » · us, jossa A-tilaajan päätelaite A on kiinteän puhelinverkon tilaajalaite ja katko- * · 7 110907 viivalla tapaus, jossa A-tilaajan päätelaite MSA on matkapuhelinverkon tilaaja-laite, jolloin puhelu ei välity kiinteän puhelinkeskuksen 1 vaan matkapuhelinkeskuksen MSCA, tukiasemaohjaimen BSC ja tukiaseman BTS kautta. Valinnaisten audiolähteiden kytkeminen A-tilaajan päätelaitteelle A, MSA tapahtuu 5 molemmissa tapauksissa samojen periaatteiden mukaisesti. Kun B-tilaaja on estynyt vastaamasta, voidaan A-tilaajalta kysyä, haluaako hän odottaa. Tämän jälkeen kytkentävälineet 2 voivat esimerkiksi välittää A-tilaajalle ääniviestejä valittavissa olevista audiolähteistä ja ohjeita valinnan suorittamisesta. Tällöin A-tilaaja voi kuulemiensa vaihtoehtojen ja ohjeiden mukaisesti puhelimensa 10 näppäimien avulla valita haluamansa audiolähteen. Audiolähteinä voidaan tässä tapauksessa käyttää esimerkiksi tallennettua musiikkia, erilaisia tiedotuksia tai radiota.

Kuvio 6 kuvaa keksinnön mukaista puhelinlaitetta. Esitetty puhelin-laite on matkapuhelin, mutta keksinnön mukainen puhelinlaite voi myös olla 15 kiinteän puhelinverkon puhelinlaite. Tämän esimerkin puhelinlaitteessa av-läh-teenä on pelkästään audio-informaatiota välittävä audiolähde. Kuvion puhelin-laite käsittää tietoliikenneosan 5, joka käsittää radio-osan 6, jossa on lähetys-ja vastaanottotoiminnot; audio-osan 7, joka käsittää mikrofonin ja kovaäänisen; käyttöliittymän 8, johon kuuluvat näyttö ja näppäimistö; ohjaimen 9; au-20 diolähteen 3’ ja kytkentävälineitä 2’ audiolähteen 3’ kytkemiseksi audio-osaan 7 ohjaimen 9 ohjauksessa, kunnes radio-osan 6 kautta saadaan tieto Bailaajan vastaamisesta. Audiolähde 3’ käsittää lisäksi muistin M äänidatan tallentamiseksi ja äänigeneraattorin G äänisignaalien generoimiseksi äänidatasta ; sekä logiikkapiirin LOG näiden ohjaamiseksi. Audiolähteen valinta tehdään . . : 25 käyttöliittymän avulla eli näppäimillä näytölle tulevien tietojen perusteella.

Kuvio 7 esittää lohkokaaviota keksinnön mukaisesta puhelinjärjes- < · . telmästä kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmänä, tässä esimerkis sä UMTS-järjestelmänä (Universal Mobile Telecommunication System) toteu-tettuna. On ymmärrettävä, että kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestel-* 30 miä ei ole vielä kokonaan standardoitu. Siksi esitetyt ilmaisut ja termit tulee ymmärtää kuvaavina eikä rajoittavina. Kuviossa on selkeyden takia esitetty ; vain A-tilaajalaite ja sitä palveleva tukiasema ja matkapuhelinkeskus, vaikka keksinnön mukainen puhelinjärjestelmä käsittää myös B-tilaajalaitteen.

• ‘ . Esitetty UMTS-matkapuhelinjärjestelmä käsittää A-tilaajan päätelait- * ; 35 teenä toimivan matkaviestimen MSA, josta on radioyhteys tukiasemaan BS ja edelleen tiedonsiirtoyhteys radioverkko-ohjaimeen (Radio Network Controller) » t| 8 110907 RNC. Piirikytkentäisiä palveluja varten radioverkko-ohjain on kytketty A-rajapinnan kautta matkapuhelinkeskukseen (Mobile services Switching Centre) MSC ja pakettikytkentäisiä palveluja varten Qb-rajapinnan kautta palvelevaan GPRS-tukisolmuun (Servicing GPRS Support Node) SGSN, jossa GPRS tar-5 koittaa yleistä pakettiradiopalvelua (General Packet Radio Service). Palveleva GPRS-tukisolmu SGSN ja matkapuhelinkeskus MSC saattavat sisältää erillisiä UMTS-osia. Tilaajatiedot on järjestelmässä tallennettu kotirekisteriin HLR, josta ne piirikytkentäisen käytön osalta siirtyvät matkapuhelinkeskusten MSC vie-railijarekistereihin VLR tilaajan liikkuessa järjestelmässä. GSM- ja GPRS-jär-10 jestelmien A- ja Gb-rajapintojen sovittamiseksi UMTS-järjestelmän lu-rajapin-taan voidaan käyttää erillisiä yhteistoiminta-yksiköltä (Interworking Unit) IWU. Laitteisiin liittyvää tietoa on tallennettu laitetunnisterekisteriin (Equipment Identity Register) EIR. Tilaajakohtaisten tietojen lisäämiseksi ja päivittämiseksi on järjestelmässä lisäksi olemassa käyttö- ja kunnossapito-osa (Operation and 15 Maintenance Section) O&M, jossa on ihminen-kone -rajapinta (Man-Machine Interface) MMI. Lisäpalvelujen luomiseen ja ohjaamiseen on järjestelmässä lisäksi palvelujen ohjaussolmu (Service Control Node) SCN, joka on kehittyneempi versio älyverkkojen palvelun ohjauspisteestä (Service Control Point). Matkapuhelinkeskuksesta MSC on edelleen yhteys piirikytkentäisiin verkkoihin 20 ja palvelevista GPRS-tukisolmusta SGSN pakettikytkentäisiin verkkoihin. Järjestelmässä on useita valinnaisia av-lähteitä 3, jotka fyysisesti on sijoitettu erikoistuneen resurssitoiminnon (Specialised Resource Function) SRF yhteyteen ja ovat palvelujen ohjaussolmun SCN ohjauksessa. Vaihtoehtoisina av-lähtei-nä voidaan käyttää esim. tallennettua musiikkia tai tiedotuksia, kuten sää- tai ·· 25 uutisraportteja tai mainoksia, radiota, liikkuvaa kuvaa tai still-kuvia.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Esimerkiksi tieto B-tilaajan vapautumisesta ei välttämättä tule automaattisesti, kuten edellä esitetyissä esimerkeissä, vaan A-tilaajan käyttämään odotuspalveluun voi kuu-30 lua määrävälein toistuva vaihe, jossa lähetetään kysely B-tilaajaa palvelevalle puhelinkeskukselle siitä, onko B-tilaaja edelleen estynyt vastaamasta. Tällöin av-lähde on kytkettynä, kunnes kyselyyn saadaan B-tilaajan vapautumisesta kertova vastaus. Alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset kek-l : sinnön variaatiot ja muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaati- 35 mukeissa esitetyn keksinnön suojapiiristä.

Claims

110907 Patentti vaati m u kset

1. Menetelmä puhelun käsittelemiseksi A-tilaajan soittaessa päätelaitteellaan (MSA, A), jossa on tietoliikenneosa (5) ja av-osa (7) audio- ja/tai visuaalisen informaation esittämiseksi, B-tilaajan päätelaitteeseen (MSB, B), 5 kun B-tilaaja on estynyt vastaamasta, jossa menetelmässä A-tilaajan päätelaite (MSA, A) tai ainakin sen av-osa (7) kytketään toiminnallisesti av-lähteeseen (3, 3’) A-tilaajan odottaessa B-tilaajan vastaamista tai vapautumista, jolloin puhelu kytketään A- ja B-tilaajan välille, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 10 sijoitetaan A-tilaajan päätelaitteeseen ainakin yksi vaihtoehtoinen av-lähde (3’), tarjotaan A-tilaajan valittavaksi useita vaihtoehtoisia av-lähteitä (3, 3’); vastaanotetaan tieto A-tilaajan valitsemasta av-lähteestä (3, 3’); ja 15 kytketään A-tilaajan päätelaite (MSA, A) tai ainakin sen av-osa (7) A-tilaajan valitsemaan av-lähteeseen (3, 3’).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiedot A-tilaajan valitsemasta av-lähteestä (3, 3’) tallennetaan ennen puhelua muistivälineeseen ja A-tilaajan päätelaite (MSA, A) tai ainakin sen av- 20 osa (7) kytketään muistivälineeseen tallennettujen tilaajakohtaisten tietojen osoittamaan av-lähteeseen (3, 3’).

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin mainittu vastaanottava vaihe tehdään sen jälkeen ': kun on todettu B-tilaajan olevan estynyt vastaamasta.

4. Puhelinjärjestelmä, joka käsittää ainakin A-tilaajan päätelaitteen (MSA, A), B-tilaajan päätelaitteen (MSB, B), puhelinkeskuksen (MSCA, MSCB, 1, MSC) puhelun muodostamiseksi A- ja B-tilaajan välille sekä kytkentävälinei-tä (SCF, SRF, 2, SCN) A-tilaajan päätelaitteen (MSA, A) kytkemiseksi av-lähteeseen (3) B-tilaajan ollessa estynyt vastaamasta, tunnettu siitä, että 30 järjestelmään kuuluu useita valinnaisia av-lähteitä (3), joista ainakin yksi on järjestetty A-tilaajan päätelaitteeseen, ja että kytkentävälineet (SCF, SRF, 2, ‘ · * SCN) on sovitettu kytkemään A-tilaajan päätelaitteen (MSA, A) A-tilaajan valit- ’: semaan av-lähteeseen (3) kun B-tilaaja on estynyt vastaamasta. [ i

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen puhelinjärjestelmä, tunnettu ! 35 siitä, että se käsittää matkapuhelinjärjestelmän. » > 110907

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen puhelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että puhelinjärjestelmä käsittää ainakin yhden matkapuhelinkeskukseen (MSCA, MSCB) tiedonsiirtoyhteydessä olevan tilaajarekisterin (HLR, VLR1, VLR2, VLR), jossa ylläpidetään matkapuhelinjärjestelmän piiriin kuulu-5 vien tilaajalaitteiden (MSA, MSB) tilaajatietoja, sekä kytkentävälineitä, joihin kuuluvat erikoistunut resurssitoiminto (SRF) ja palveluohjaustoiminto (SCF, SCN), jotka lukevat tilaajatietoja tilaajarekisteristä (HLR, VLR1, VLR2, VLR) ja kytkevät luetun tiedon perusteella A-tilaajan päätelaitteen (MSA) A-tilaajan valitsemaan av-lähteeseen (3).

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen puhelinjärjestelmä, tun nettu siitä, että kytkentävälineet, joihin kuuluvat erikoistunut resurssitoiminto (SRF) ja palveluohjaustoiminto (SCF), välittävät A-tilaajalle tiedon valittavissa olevista av-lähteistä (3), vastaanottavat A-tilaajan valinnan ja kytkevät A-tilaajan päätelaitteen (MSA) valintaa vastaavaan av-lähteeseen (3).

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen puhelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää kiinteän puhelinverkon.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4 - 7 mukainen puhelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää tilaajavaihteen (4), johon on liitetty useita av-lähteitä (3) sekä välineitä (2), jotka välittävät A-tilaajalle tiedon valittavissa 20 olevista av-lähteistä (3), vastaanottavat A-tilaajan valinnan ja kytkevät A-tilaa-jalaitteen (A, MSA) av-lähteeseen (3).

10. Puhelinlaite, johon kuuluu tietoliikenneosa (5), av-osa (7) ja käyttöliittymä (8), tunnettu siitä, että puhelinlaitteeseen lisäksi kuuluu av- : lähde (3’) sekä kytkentävälineitä (2’) av-osan (7) kytkemiseksi av-lähteeseen | 25 (3’) vasteena puhelinjärjestelmän muilta osilta välittyville ohjaussignaaleille, jotka osoittavat, että B-tilaaja on estynyt vastaamasta.

. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen puhelinlaite, tunnettu sii tä, että av-lähteeseen (3’) kuuluu muisti (M), johon on tallennettu äänidataa sekä äänigeneraattori (G) äänisignaalien generoimiseksi äänidatasta ja syöt- 30 tämiseksi av-osaan (7).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen puhelinlaite, tunnettu sii->: tä, että av-lähde (3’) on radio. = ! t 110907 Fatentkrav