FI107066B - Puristinhuopa ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

i 107066

Puristinhuopa ja menetelmä sen valmistamiseksi. -Pressfilt samt sätt att framställa densamma.

Keksinnön kohteena on puristinhuopa paperikonetta varten, ja menetelmä puristinhuovan valmistamiseksi, johon huopaan kuuluu puristinhuovan koneen suunnassa MD päättymätön peruskudos, ja yksi tai useampi peruskudoksen päälle järjestetty kuitumateri-aalikerros, johon peruskudokseen kuuluu vähintään yksi kerros, joka on muodostettu kierukkamaisesti kelatusta, lankamateriaa-lista valmistetusta kudosnauhasta, jonka leveys w on pienempi kuin lopullisen peruskudoksen leveys B, jolloin kierukkamaisesti kelatun, lankamateriaalia olevan kudosnauhan pitkittäiset langat muodostavat kulman o puristinhuovan koneen suunnan MD kanssa.

Tässä ja seuraavassa käytettävä termi "päättymätön peruskudos" koskee peruskudosta, joka on suljettu toiminnan aikana. Termin "päättymätön" tulee erityisesti myös sisältää tapauksen, jossa peruskudos voidaan avata koneen poikittaissuunnassa paperikoneeseen asentamista varten ja sen jälkeen liittää yhteen luki-tussauman avulla.

Yllä mainittu "lankamateriaalia oleva kudos" voi erityisesti \ olla jonkin tyyppistä kudottua tai neulottua kudosta, ja ter- mi "kuitumateriaali" sisältää kaiken tyyppiset vanukerrokset ja : .·. vastaavat, joita voidaan käyttää puristinhuovassa.

Nykyisin puristinhuopien peruskudokset valmistetaan pääasiallisesti putkimaisella kudontatekniikalla, joka on alan ammattilaiselle tunnettua ja jonka mukaan kudos valmistetaan putken tai letkun muotoon ja kudelangat kulkevat vuorotellen ylempään • · ·.: ‘. loimilankakerrokseen (yläkangas) ja alempaan loimilankakerrok-. : : seen (alakangas). Tämän "putken" ulottuma kutomakoneen poikit- :·’·* taissuunnassa vastaa siten puolta lopullisen peruskudoksen *..! pituudesta. Peruskudoksen leveys määräytyy kutomispituudesta.

• · 2 107066 Tämä tunnettu tekniikka kärsii seuraavista puutteista: 1 . Putkimaiseksi kudotun peruskudoksen pituus määräytyy kutomakoneen kaideleveydestä. Putkimaiseksi kudotulla perus-kudoksella on siten määrätty pituus, jota ei voida muuttaa jälkeenpäin ja joka siten itse kutomaoperaation aikana on säädettävä vastaamaan tarkasti paperikonetta, johon puris-tinhuopa asennetaan. Siten peruskudosta ja puristinhuopaa ei voida valmistaa ja pitää suuria sarjoja varastossa vaan ne on valmistettava tilauksen mukaan. Tämä pidentää toimitusaikaa ja merkitsee kutomalaitteen alhaista käyttöastetta.

2. Kun kutomakone sovitetaan pidempää peruskudosta varten, on järjestettävä pidemmät loimilangat, mikä ei ainoastaan vie aikaa vaan siihen myös liittyy laatuongelmia, koska tällaisen toimenpiteen jälkeen kutomakoneessa on välttämätöntä kutoa tietty pituus hyödytöntä peruskudosta (hylkykangasta), ennenkuin uusilla loimilangoilla on oikea tiukkuus kudoksessa.

3. Kutomakoneilla on oltava huomattava leveys, sopivimmin yli * 1 :.1·· 20 m, jotta voitaisiin kutoa putkimaisia kudonnaisia kaikil- : la nykyisillä peruskudoksen pituuksilla. Kutomakoneet • tulevat sen vuoksi suuriksi ja kalliiksi.

: .·. 4. Lyhyiden peruskudosten kutominen suurissa kutomakoneissa « · · V·. merkitsee alhaista käyttöastetta samoinkuin lankahukkaa • · · johtuen loimilangoista, joita ei käytetä mutta jotka silti on syötettävä kutomistapahtuman yhteydessä.

5. On vaikea saavuttaa tasainen jännitystaso suhteellisen * suuressa määrässä loimilankoja.

:1.· 6. Koneen reunoilla, missä kutominen suuntautuu jompaan kumpaan kankaaseen, on vaikeaa saavuttaa keskimääräistä lankatiheyt- T. tä, mistä on seurauksena epäsäännöllisyydet koneen reunoil-la. Tällaisten epäsäännöllisyyksien yhteydessä on vaarana >» «

• · I

· 3 107066 aiheuttaa värähtelyjä käytön yhteydessä ja myös merkkejä paperirainaan.

Näin ollen on olemassa tarve ratkaista edellä mainitut ongelmat .

Julkaisussa EP-A1-0 464 258 (etuoikeus 13.6.1990) kuvataan paperikoneen puristushuopaa, jossa on koneen suunnassa päättymätön peruskudos, joka on muodostettu kierukkamaisesti kelatusta, lankamateriaalista valmistetusta kudosnauhasta, joka on kelattu kannattimelle ja jonka leveys on pienempi kuin valmiin peruskudoksen leveys. Nauha kelataan yhteen tai useampaan kerrokseen, reuna reunaa vasten tai limittäin, ilman reunalii-tosta.

Keksinnön mukaisesti edellä esitetyt ongelmat ratkaistaan puristinhuovalla, joka on tunnettu patenttivaatimuksessa 1 esitetyistä tunnusmerkeistä, ja puristinhuovan valmistusmenetelmällä, joka on esitetty patenttivaatimuksessa 5.

Keksinnön mukaiselle puristinhuovalle on näin ollen uutta, : että peruskudokseen kuuluu yksi tai useampi lisäkerros lankama- :*·. teriaalia olevaa kudosta, ja että lankamateriaalia olevan • ;'· kudoksen mainittuihin lisäkerroksiin kuuluu toinen kerros, joka • t 4 * ..... on muodostettu lankamateriaalia olevasta kudoksesta valmiste- « : .·. tusta kierukkamaisesti kelatusta nauhasta, jolla on leveys w, • · *!*.* joka on pienempi kuin lopullisen peruskudoksen leveys B, maini— • * ' tun toisen kerroksen lankamateriaalia olevan kierukkamaisesti kelatun kudosnauhan pitkittäisten lankojen muodostaessa kulman sekä puristinhuovan koneen suuntaan MD nähden että ensin mainitun kerroksen lankamateriaalia olevan kierukkamaisesti kelatun • * ·.: ’ kudosnauhan pitkittäisten lankojen suhteen.

• * ·

·. « I

;·.· Peruskudoksen valmistuksen aikana lankamateriaalia oleva kudos-nauha kelataan tai sijoitetaan kierukkamaisesti, sopivimmin vähintään kahden yhdensuuntaisen akselin omaavan rullan päälle muodostamaan mainittu peruskudoksen kerros. Siten peruskudoksen «· * 4 107066 pituus määräytyy lankamateriaalia olevan kudosnauhan kunkin kierukkakerroksen pituudesta ja sen leveys määräytyy kierukka-kierrosten lukumäärästä.

Kierukkakierrosten lukumäärä peruskudoksen koko leveydellä voi vaihdella. Tässä käytetty termi "nauha" tarkoittaa materiaali-kappaletta, joka on pituudeltaan oleellisesti leveyttä suurempi, jolloin ainoa yläraja nauhan leveydelle on, että sen tulee olla kapeampi kuin lopullisen peruskudoksen leveys. Nauhaleveys voi olla esimerkiksi 0,5 - 1,5 m, jota tulee verrata puristin-huopaan, joka voi olla leveämpi kuin 10 m.

Merkkien välttämiseksi paperirainassa kierukkamaisesti kelatun nauhan pitkittäisten reunojen toisiinsa liittyvät osat on sopi-vimmin järjestetty siten, että liitokset tai siirtymäkohdat kierukkakierrosten välissä tulevat täysin tasaisiksi, ts. sellaisiksi, että kierukkamaisesti kelatulla kerroksella on oleellisesti vakio paksuus peruskudoksen koko leveydellä.

Nauhan kierukkakierrosten ei välttämättä tarvitse olla kiinnitettyinä toisiinsa vaan sopivimmin on reunaliitos kierukkamai-*·.1·' sesti kelatun nauhan toisiinsa liittyvien pitkittäisreunaosien välillä. Reunaliitos voidaan saavuttaa esim. neulomalla (esi-i ;"· merkiksi vesiliukoisella langalla), sulattamalla ja hitsaamalla m 1 ..... (esimerkiksi ultraäänihitsaamalla) ei-kudottu materiaali tai • .· ei-kudottu materiaali sulatuskuitujen kanssa. Reunaliitos voi- * · ’**. daan myös aikaansaada järjestämällä lankamateriaalia olevaan « · kudosnauhaan pitkin sen kahta pitkittäistä reunaa tunnetun tyyppiset saumasilmukat, jotka voidaan liittää yhden tai useamman saumalangan kanssa. Tällaiset saumasilmukat voidaan esimerkiksi muodostaa suoraan kudelangoista, jos nauha on tasaiseksi • · kudottu.

« »· « ;·.♦ Jotta aikaansaataisiin tasainen siirtymäkohta kierukkakierros- *..! ten välillä, voidaan ne järjestää reunat vastatusten tai limit-« täin. Viimeksi mainitussa tapauksessa nauhareunat on kuitenkin muotoiltava siten, että kun ne sijoitetaan paikalleen limittäin •« · • · « 5 107066 toisiinsa nähden, ne sopivat toisiinsa aiheuttamatta mitään paksuuden lisäystä liitoksessa. Eräs tapa tämän saavuttamiseksi on vähentää reunojen paksuutta puoleen verrattuna muun nauhan paksuuteen. Toinen tapa on lisätä loimilankojen väliä reunoissa ja "lomittaa" limittäiset reunat, kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan.

Erityisen mielenkiintoisessa keksinnön eräässä sovellutusmuo-dossa on järjestetty kaksi tai useampia edellä mainitun tyyppisiä kierukkamaisesti kelattuja kerroksia, ja eräässä erityisen mielenkiintoisessa sovellutusmuodossa kierukkakierrokset eri kerroksissa on sijoitettu ristikkäin, ts. siten, että pitkittäiset nauhan langat yhdessä kerroksessa muodostavat kulman sekä puristinhuovan koneen suunnan että toisessa kerroksessa olevan nauhan pitkittäisten lankojen suhteen.

Keksinnön muita suositeltavia sovellutusmuotoja ja piirteitä on esitetty alivaatimuksissa.

Keksintö tarjoaa seuraavat edut: !,'« - Kutomakoneen leveyttä voidaan merkittävästi rajoittaa, esim.

arvoon 0,5 - 1,5 m, mistä seuraa alhaiset investointikus- < tannukset.

• · < .... - Lankamateriaalia oleva kudosnauha, erityisesti tasaiseksi : .· kudottu nauha, voidaan valmistaa ja pitää varastossa huomat-• ♦ *·]· tavina pituuksina (esim. tuhansia metrejä), ennenkuin niitä • · käytetään syöttörullalta ja sovitetaan kierukkamaisesti peruskudoksen halutulle pituudelle ja leveydelle, mikä kie-rukkajärjestely voidaan aikaansaada hyvin lyhyessä ajassa, esim. yhdessä päivässä tai lyhyemmässä ajassa. Siten toimi- • · ;,· tusaika on huomattavasti lyhentynyt.

v - On helpompaa ylläpitää tasaista laatua pienellä nauhalevey- :v dellä, esim. 0,5 - 1,5 m kuin suhteellisesti suuremmilla f leveyksillä (esim. 6 - 20 m), joita normaalisti käytetään 9 putkimaisissa kudoksissa, mikä lisäksi antaa korkeamman laadun peruskudoskerrokselle, joka on muodostettu lankama- • · · » · 9 « « 6 107066 teriaalia olevasta nauhasta.

- Tasaiseksikudonta antaa suuremman valmistuskapasiteetin.

- Vaihteluita lankojen jännityksessä peruskudoksen poikki voidaan vähentää merkittävästi, koska lopullisen kerroksen pitkittäiset langat (= tasaiseksi kudotun nauhan loimilan-kojen) eivät ole yhdensuuntaisia puristinhuovan koneen suuntaan nähden. Sen sijaan jännitys kussakin pisteessä muodostuu jännityksen keskiarvoksi monista eri pitkittäisistä langoista.

- Mitään epäsäännöllisyyksiä ei muodostu koneen reunoihin kutomisen aikana.

- Jos käytetään kahta kerrosta, jotka on kierukkamaisesti järjestetty ristikkäin toisiinsa nähden, saavutetaan erityisen mielenkiintoisia etuja, koska pitkittäiset langat yläperus kerroksessa ja alaperuskerroksessa kulkevat keskenään eri suuntiin. Yleisesti puristinnipissä, jonka lävitse puristin-huopa kulkee veden poistamiseksi paperirainasta, vedenvirtaus peruskudoksessa tapahtuu huolellisesti yhdensuuntaisesti pitkittäisiin lankoihin nähden. Edellä mainitut ristikkäiset pitkittäiset langat merkitsevät virtausvastuksen lisääntymis tä, mikä antaa edun puristinnipissä ja sen jälkeen. Kun '/· puristinhuopa kulkee puristinnipin lävitse, se puristuu ka saan laajetakseen sen jälkeen puristinnipistä poistuessaan.

Laajenemisvaiheen aikana vesi, joka kokoonpuristumisvaiheen • 1 i .... aikana on tunkeutunut alas alakerrokseen, ei helposti palaa : .· ylös yläkerrokseen kostuttamaan paperirainaa. Tässä suhteessa • · *" voidaan myös huomata, että kaksi tai useampi tällainen kie • 1 rukkamaisesti tehty kerros voidaan valmistaa erilaisin lanka välein eri kerroksissa, mikä sinänsä on tunnettua perintei sissä, putkimaisesti kudotuissa monikerrostyyppisissä perus kudoksissa uudelleenkostumisen estämiseksi.

• · $ « 9 1 • ··

»f» m M

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin joiden- a · kin sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirus- i *·.· tuksiin, joissa: * » · » • 9 • 91· » I 1 t t 9 9 7 107066

Kuvio 1 esittää kaaviollista päällikuvantoa kuvaten menetelmää keksinnön mukaisen puristinhuovan peruskudoksen valmistamiseksi .

Kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavaa sivukuvantoa.

Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti valmistetun peruskudoksen osasta ja kuvaa kaaviollisesti pitkittäisten lankojen kulmaa perus-kudoksessa.

Kuvio 4 on suuresti yksinkertaistettu päällikuvanto esittäen menetelmää valmistaa keksinnön mukainen monikerroksinen peruskudos.

Kuvio 5 on suurennettu kaaviollinen kuvanto reunaliitoksesta keksinnön mukaisen puristinhuovan kierukkakierrosten välissä.

Kuvio 6 esittää kuvion 5 sovellutusmuunnosta.

Kuvio 7 esittää kuvion 5 vielä erästä sovellutusmuunnosta.

: Kuviot 1 ja 2, joihin nyt viitataan, kuvaavat kahta pyörivästi ____: asennettua rullaa 10, 12, joiden akselit ovat yhdensuuntaiset « · : .·. 3a välin D päässä toisistaan. Toisen rullan 12 vierellä on • · * "V syöttökela 14, joka on asennettu pyörimään akselin 16 ympäri ja siirtymään yhdensuuntaisesti rullien 10 ja 12 suhteen, kuten kaksoisnuolella 18 on esitetty.

Syöttökelalle 14 on kelattu lankamateriaalista valmistettua, • · »tasaiseksi kudottua kudosnauhaa 20, jonka leveys on w. Tasai-:*:‘*seksi kudotussa nauhassa 20 on tunnetulla tavalla kaksi keske-..’.nään kohtisuorassa olevaa lankajärjestelmää, jotka muodostuvat ‘..’pitkittäisistä langoista (loimilangoista) ja poikittaisista •"langoista (kudelangoista), jotka on kaaviollisesti esitetty ".“kuviossa 1 viitenumeroilla 22 ja 24. Edelleen nauhassa 20 on • * 8 107066 kaksi pitkittäistä reunaa 26 ja 28, jotka on esimerkiksi leikattu ennen nauhan 20 kelaamista syöttökelalle 14.

Syöttökela 14 on aluksi rullan 12 vasemmanpuoleisessa päässä, ennenkuin kelaa siirretään jatkuvasti oikealle synkronoidulla nopeudella. Kun syöttökelaa 14 siirretään sivuttain, nauha 20 purkautuu, kuten nuolella 30 on esitetty, kelattavaksi kieruk-kamaisesti rullien 10, 12 ympärille "putkeksi", jolla on suljettu kehäpinta. Nauha 20 sijoitetaan rullien 10, 12 ympärille tietyllä nousukulmalla, jonka kuvatussa sovellutusmuodossa otaksutaan sovitetuksi nauhan leveyteen w, rullien akselien väliseen etäisyyteen d ja rullien 10, 12 halkaisijoihin, että vierekkäisten "kierukkakierrosten" 32 pitkittäiset reunat 26, 28 sijoittuvat reuna reunaa vasten (kts. kuvio 5) siten, että siirtymäkohta kierukkakierrosten 32 välillä on tasainen.

Rullien 10, 12 päälle sijoitettujen kierukkakierrosten 32 lukumäärä riippuu lopullisen peruskudoksen halutusta leveydestä B. Sen jälkeen, kun kierukkakelausoperaatio on suoritettu, leikataan saadun peruskudoksen reunat pitkin pistekatkoviivoja 34, 36 kuviossa 1 leveyden B saavuttamiseksi. Lopullisen perusku-doksen pituus on oleellisesti kaksinkertainen verrattuna etäi— .syyteen D rulla-akselien välillä ja sitä voidaan näin ollen : .·. helposti muuttaa muuttamalla etäisyyttä D.

• * · . . Jotta estettäisiin jo rullien 10, 12 päälle kelattujen kieruk-*;V kakierrosten 32 siirtyminen rullien päällä, on mahdollista, jos '·' * näin halutaan, esimerkiksi kiinnittää ensimmäinen kierros 32 rullien pitkittäisessä suunnassa.

Kuvio 3, johon nyt viitataan, esittää suurennetussa mittakaa- : :’*vassa kuvioissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla valmistetun perusku- doksen osaa. Kukin nauhan 20 pitkittäinen lanka (loimilanka) 22

.. .'muodostaa kulman (a) kudos/puristushuovan koneen suunnan MD

kanssa. Nämä vinottaiset pitkittäiset loimet 22 kulkevat kes- ‘“•keytymättömästi koko peruskudoskerroksen lävitse, kun taas poi- •:-*kittaiset langat (kudelangat) 24 keskeytyvät ja kullakin on ♦ ♦ · ♦ 9 107066 pituus w. Tämä poikkeaa perinteisestä putkimaiseksi kudotusta päättymättömästä peruskudoksesta, jossa pitkittäiset langat (jotka putkimaisesti kudotussa kudoksessa muodostuvat kudelan-goista) ovat yhdensuuntaisia koneen suunnan kanssa ja poikittaiset langat (loimilangat) kulkevat keskeytymättä koko perus-kudoksen leveyden poikki.

Kuvio 4 esittää täysin kaaviollisesti erityisen mielenkiintoista keksinnön sovellutusmuotoa, jossa etäisyys rullien 10, 12 välillä on esitetty liioitellun pienenä ja nauhan leveys w liioitellun suurena. Kaksi kierukkamaisesti kelattua kerrosta 40 ja 42 sijaitsevat ristikkäisesti toistensa päällä, mahdollisesti muodostuen yhdestä ja samasta nauhasta 20. Kuten yllä mainittiin, tällä sovellutusmuodolla saadaan erityisesti suurempi virtausvastus, koska pitkittäiset langat molemmissa kerroksissa 40, 42 muodostavat kulman toisiinsa nähden. Kuvion 4 mukaisessa sovellutusmuodossa voi joissakin tapauksissa olla mahdollista tulla toimeen ilman edellä mainittua reunaliitosta.

Kuvion 4 sovellutusmuodon muunnoksena on myös mahdollista yhdistää keksinnön mukainen peruskudoksen kierukkamaisesti kelattu kerros peruskudoksen perinteisesti putkimaiseksi kudo-/·/ tun kerroksen kanssa muodostamaan monikerrostyyppinen perusku-: .·. dos.

4 # · * . . Monikerrostyyppisessä peruskudoksessa on edelleen mahdollista * · · •'/.‘tunnetulla tavalla käyttää erilaisia lankavälejä/rakenteita eri • · *·* kerroksille, jotta saavutettaisiin esimerkiksi erityiset vedenpoistoa edistävät ominaisuudet.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti, kuinka kahden vierekkäin asete-i : tun kierukkakierroksen 32 reunat 26, 28 ovat reunat vastatusten :*:*ja liitetyt neulomalla, kuten kaaviollisesti viitenumerolla 44 ./on ilmaistu. Kuvio 5 esittää myös kaaviollisesti kuitumateriaaliin päällikerrosta 46, kuten vanukerrosta, joka on järjestetty • ♦ '••peruskudoksen päälle, esim. neulaamalla.

10 107066

Mitä tulee päällikerrokseen 46 ja sen kiinnittämiseen, voidaan mainita erityisesti, että päällikerrosta voidaan käyttää pitämään yhdessä kerroksia kuvion 4 mukaisessa monikerrostyyppi-sessä peruskudoksessa.

Kuvio 6 esittää vaihtoehtoista sovellutusmuotoa, jossa vierekkäiset pitkittäiset reunaosat toisiinsa liittyvissä kierukka-kierroksissa on järjestetty limittäin, jolloin reunoilla on pienennetty paksuus, jotta siirtymäkohdan paksuus ei lisäänny.

Kuvio 7 esittää muunnosta, jossa vierekkäiset reunaosat ovat limittäin. Tämän vaihtoehdon mukaan pitkittäisten tankojen välinen etäisyys kasvaa nauhan 20 reunoilla 26, 28, kuten viitenumerolla 48 on esitetty, ja reunaosien pitkittäiset langat 22 lomitetaan. Tuloksena on muuttumaton etäisyys tai väli pitkittäisten lankojen välillä siirtymäalueella, kuten viitenumerolla 50 on merkitty.

• · « t « f « · • · • « 4 I 4 » 1 · • · « · • · « • · • · « « ««·

4 « 4 « I

« · ( 4 · • « » « • · * 11 107066

Patenttivaatimukset: 1. Puristinhuopa paperikonetta varten, johon huopaan kuuluu puristinhuovan koneen suunnassa (MD) päättymätön peruskudos ja yksi tai useampi peruskudoksen päälle järjestetty kuitumateri-aalikerros (46), johon peruskudokseen kuuluu vähintään yksi kerros, joka on muodostettu kierukkamaisesti kelatusta, lanka-materiaalista valmistetusta kudosnauhasta (20), jonka leveys (w) on pienempi kuin lopullisen peruskudoksen leveys (B), jolloin kierukkamaisesti kelatun, lankamateriaalia olevan kudos-nauhan (20) pitkittäiset langat (22) muodostavat kulman (a) puristinhuovan koneen suunnan (MD) kanssa, tunnettu siitä, että peruskudokseen kuuluu yksi tai useampi lisäkerros lankamateriaalia olevaa kudosta, ja että lankamateriaalia olevan kudoksen mainittuihin lisäkerroksiin kuuluu toinen kerros (42), joka on muodostettu lankamateriaalia olevasta kudoksesta valmistetusta kierukkamaisesti kelatusta nauhasta (20), jolla on leveys (w), joka on pienempi kuin lopullisen peruskudoksen leveys (B), mainitun toisen kerroksen (42) lanka-materiaalia olevan kierukkamaisesti kelatun kudosnauhan (20) pitkittäisten lankojen (22) muodostaessa kulman sekä puristin- /·. huovan koneen suuntaan (MD) nähden että ensin mainitun kerrok-• * /./ sen (40) lankamateriaalia olevan kierukkamaisesti kelatun : /.kudosnauhan (20) pitkittäisten lankojen (22) suhteen.

t 4 * · » • · · * . .2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puristinhuopa, tunnet- ::*.'t u siitä, että lankamateriaalia olevan kierukkamaisesti kela-• · tun kudosnauhan (20) vierekkäisten pitkittäisten reunaosien väliin on järjestetty reunaliitos.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen puristinhuopa, t u n - *: :’n e t t u siitä, että lankamateriaalia oleva kudosnauha (20) •/•on varustettu pitkin molempia sen pitkittäisiä reunoja ..*JC26, 28) tunnetun tyyppisillä saumasilmukoilla mainitun reuna-« · liitoksen järjestämiseksi yhteistoimintaan yhden tai useamman '•^erillisen saumalangan kanssa.

• · « · • · · « · » • · 12 107066 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen puristinhuopa, tunnettu siitä, että lankamateriaalista olevan kierukkamai-sesti kelatun kudosnauhan (20) vierekkäiset pitkittäiset reunaosat on neulottu yhteen mainitun reunaliitoksen muodostamiseksi .

5. Menetelmä paperikoneessa käytettävän puristinhuovan valmistamiseksi, jossa puristinhuovassa on puristinhuovan koneen suunnassa (MD) päättymätön peruskudos ja yksi tai useampi peruskudokseen järjestetty kuitumateriaalikerros (46), johon menetelmään kuuluu valmistaa lankamateriaalia oleva kudosnauha (20), jossa on pitkittäiset langat (22) sen pitkittäisessä suunnassa ja jonka leveys (w) on pienempi kuin lopullisen peruskudoksen leveys (B), ja kierukkamaisesti kelata lankamateriaalia oleva kudosnauha (20) muodostamaan kerroslankamateriaa-lia peruskudoskerrokseen, jolloin lankamateriaalia olevan kierukkamaisesti kelatun kudosnauhan (20) pitkittäiset langat (22) muodostavat kulman (a) puristinhuovan koneen suunnan (MD) suhteen, tunnettu siitä, että siihen kuuluu ennen kuitumateriaalia olevan päällikerroksen (46) kiinnittämistä sen tai vastaavan lankamateriaalia olevan kudosnauhan (20) kierukkamai-nen kelaaminen lankamateriaalia olevan kudoksen toisen kerrok- • » sen (42) muodostamiseksi ensin mainitun kerroksen (40) päälle, ; jolloin lankamateriaalia oleva kudosnauha (20) ensimmäisessä

t I

kerroksessa (40) ja lankamateriaalia oleva kudosnauha toisessa < . . kerroksessa (42) kelataan keskenään ristikkäin siten, että • 1 ·;1/ lankamateriaalia olevan kudosnauhan (20) pitkittäiset langat • o *·' (22) mainitussa toisessa kerroksessa (42) muodostavat kulman sekä puristinhuovan koneen suunnan (MD) että lankamateriaalia olevan kudosnauhan (20) pitkittäisten lankojen (22) suhteen ensimmäisessä kerroksessa (40).

« 4 t · • · • «# ; ; 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu « toimenpiteistä, että aikaansaadaan reunaliitos lankamateriaalia « : Olevan kierukkamaisesti kelatun kudosnauhan (20) vierekkäisten a a a ' # '•••pitkittäisten reunaosien väliin.

« · 1 · • · 1 • · ·