FI106665B - Menetelmä ja järjestely lähetystehon määrittämiseksi matkaviestimessä - Google Patents

Description

106665

Menetelmä ja järjestely lähetystehon määrittämiseksi matkaviestimessä -Förfarande och anordning för att bestämma sändningseffekten i en mobil station 5 Keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestely lähetystehon määrittämiseksi matkaviestimessä. Keksintöä voidaan edullisesti soveltaa laajakaistaisia palveluja tarjoavassa TDMA (Time Division Multiple Access) -solukkojärjestelmässä, jossa tiedonsiirtoon käytettävien aikavälien lukumäärää voidaan muuttaa yhteyden aikana.

10 Nykyisissä matkaviestinverkoissa käytetään yleisesti ns. aikajakokanavointia eli TDMA (Time Division Multiple Access) -menetelmää. Esimerkiksi GSM (Global System for Mobile communications) -järjestelmässä jokaisella liikennekäyttöön tarkoitetulla taajuuskanavalla käytetään kahdeksasta aikavälistä koostuvia TDMA-ke-hyksiä. Perinteisesti matkaviestinjärjestelmissä yhteys muodostetaan siten, että yh-15 teyttä varten osoitetaan yksi aikaväli, jonka muodostamaa tiedonsiirtokanavaa käytetään usein koko yhteyden ajan. Jos matkaviestin kuitenkin siirtyy yhden tukiaseman palvelualueelta toisen tukiaseman palvelualueelle, suoritetaan aktiivisen tukiaseman vaihto eli ns. handover, jolloin uuden aktiivisen tukiaseman ja matkaviestimen välille muodostetaan uutta aikaväliä käyttävä kanava. Uuteen kanavaan voi-20 daan siirtyä myös siinä tapauksessa, että tukiaseman käyttämiä kanavia halutaan järjestellä uudelleen esim. häiriöiden minimoimiseksi. Uuden kanavan käyttöönotto ..; · ‘ ei silloin liity aktiivisen tukiaseman vaihtoon.

•: · ·: Kuvassa 1 on esitetty eräs GSM-järjestelmän TDMA-kehys, joka käsittää kahdek- .:. 25 san aikaväliä 0-7. Kuvassa on esitetty erikseen vastaanottokehys RX ja lähetyskehys : ·. TX. Vastaanottokehys tarkoittaa tässä matkaviestimen vastaanottamaa kehystä eli * · · laskevan siirtosuunnan TDMA-kehystä lähetyskehys tarkoittaa tässä matkaviesti men lähettämää kehystä eli nousevan siirtosuunnan TDMA-kehystä. Kuvaan 1 on merkitty rastilla aikaväli 1, jota käytetään esimerkin kuvaamassa yhteydessä sekä 30 nousevan että laskevan siirtosuunnan tiedonsiirrossa.

• '·· Kuvassa 2 on esitetty aikavälien käyttö kuvan 1 mukaisessa yhteydessä sen jälkeen, : : kun yhteydelle on varattu uusi aikaväli 3, joka on otettu käyttöön aikavälin 1 sijasta.

\’ j Tämä uusi aikaväli voi olla samassa TDMA-kehyksessä kuin yhteyden käyttämä 35 vanha aikaväli, tai se voi olla myös eri taajuudella oleva TDMA-kehys.

•. · · Erityisesti datasiirtopalveluja varten on otettu käyttöön laajakaistaisia HSCSD

: ‘: (High Speed Circuit Switched Data) -palveluja, joissa yhteys käyttää useampaa kuin 2 106665 yhtä aikaväliä tiedonsiirron nopeuttamiseksi. Tällöin käytettävien aikavälien lukumäärät voivat nousevassa ja laskevassa siirtosuunnassa olla yhtä suuret, jolloin on kyseessä symmetrinen konfiguraatio, tai eri suuret, jolloin on kyseessä epäsymmetrinen konfiguraatio. Käytössä olevat aikavälit määritetään yhteydenmuodostuksessa 5 (call establishment), jolloin järjestelmä ilmoittaa matkaviestimelle käytettävät aikavälit sekä niihin liittyvät parametrit, kuten kullakin aikavälillä käytettävän lähetys-tehon.

Käytössä olevien aikavälien lukumäärää voidaan muuttaa myös yhteyden aikana.

10 Muutos tapahtuu järjestelmän aloitteesta siten, että järjestelmä lähettää matkavies timelle CONFIGURATION CHANGE COMMAND -viestin, joka sisältää ehdotuksen uudeksi aikavälikonfiguraatioksi. Matkaviestin vastaa tähän CONFIGURATION ACKNOWLEDGE -kuittauksella. Edellä mainittu viesti on vain vaihtoehto, jonka avulla voidaan muuttaa HSCSD-yhteyden aikavälien lukumäärää. 15 Mainittu vaihtoehto on kuitenkin edullinen sen vuoksi, että se vaatii vain vähäisen määrän signalointia.

Kuva 3 esittää TDMA-kehystä esimerkkiyhteydessä, jossa käytetään kahta aikaväliä Oja 1 laskevassa siirtosuunnassa RX sekä yhtä aikaväliä 1 nousevassa siirtosuun-20 nassa TX. Kuva 4 esittää aikavälien käyttöä uudelleenkonfiguroinnin jälkeen, jolloin yhteydelle on otettu käyttöön yksi uusi aikaväli 2 sekä laskevassa että nouse-.. i ·' vassa siirtosuunnassa.

: · ·: Kun yhteyttä varten varataan uusi aikaväli, matkaviestinjärjestelmä laskee uutta ai- . · - 25 kaväliä varten optimaalisen lähetystehon sekä laskevaa että nousevaa siirtosuuntaa : ·. varten. Nousevaa siirtosuuntaa varten laskettu lähetystehon arvo siirretään matka- • *

* · , · viestimelle esim. signalointikanavalla. Mainittu CONFIGURATION CHANGE

COMMAND -viesti ei sisällä tietoja esim. udella aikavälillä käytettävän lähetystehon arvosta.

30

Tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin liittyy kuitenkin olennaisia haittoja. Tunne- • ♦ : * · · tuissa matkapuhelinjärjestelmissä, esimerkiksi GSM-järjestelmässä, tehonasetuspa- :.: rametreja lähetetään liikenne SACCH (Slow Associated Control CHannel) -aikavä- .. ‘ · leissä 0,5 sekunnin välein. Jos uuden aikavälin käyttöönoton yhteydessä lähetys- . 35 teho asetetaan esim. maksimiarvoonsa, se pysyy tässä arvossaan jopa 0,5 sekunnin . . ajan ennen kuin tehonasetusparametri vastaanotetaan tukiasemalta.

3 106665

Kun tehonasetusparametri on vastaanotettu, matkaviestin muuttaa lähetystehon arvon ko. parametrin mukaiseksi askeleittain. GSM-järjestelmässä minimi- ja mak-similähetystehojen välillä on 15 askelta ja yhden tehonmuutosaskeleen suorittamiseen kuluu aikaa 60 ms. Tästä seuraa, että tehon muuttamiseen maksimiarvosta mi-5 nimiarvoon kuluu aikaa yhteensä 0,9 s. Kun tähän aikaan lisätään parametrin vastaanottamiseen kulunut viive, maksimissaan em. 0,5 s, kuluu oikean lähetystehon saavuttamiseen yhteensä maksimissaan 1,4 s, jonka ajan lähetysteho on edellä esitetyssä esimerkissä liian suuri.

10 Tämä voimakas, varsin pitkän ajan kestävä lähetysteho saattaa aiheuttaa viereisen kanavan häiriöitä muille radioyhteyksille. Suurten lähetystehojen käyttö vähentää merkittävästi tiedonsiirtokapasiteettia, koska tällöin sellaisten tukiasemien, jotka käyttävät samaa taajuuskanavaa, tulee sijaita suurella etäisyydellä toisistaan. Lisäksi tarpeettoman suuret lähetystehot lisäävä matkaviestimen virrankulutusta. Erityisesti 15 suuret hetkelliset tehot rasittavat merkittävästi tehonsyöttöpiirejä ja RF-tehovahvis- tinta.

Liian suuri lähetysteho voitaisiin välttää asettamalla uuden aikavälin lähetysteho minimiarvoonsa, josta tehoa tarvittaessa kasvatettaisiin sen jälkeen, kun lähetyste-20 hoparametri on vastaanotettu. Tämän menettelyn ongelmana on kuitenkin se, että liian pientä lähetystehoa käytettäessä tiedonsiirto voi epäonnistua.

,.;; Eräs ratkaisu olisi lähettää tehonasetusparametreja huomattavasti useammin. Tämän •: · ·; ratkaisun haittana on kuitenkin, että jatkuva ohjausviestien siirtäminen liikenneka- • l · 25 navilla kuormittaisi merkittävästi matkaviestinjärjestelmän tiedonsiirtokapasiteettia.

: ·. Töinen ratkaisu olisi tehonsäätöparametrin sisällyttäminen viestiin, j olla ilmoitetaan ’·.· uuden aikavälin käyttöönotosta. Tämän ratkaisun ongelmana on kuitenkin se, että parametrin vaatiman tilan järjestäminen ko. viestiin on vaikeaa ja toiseksi tukiasema ei välttämättä tässä vaiheessa vielä ole ehtinyt määrittää oikeaa lähetysteho-30 parametria matkaviestintä varten.

: ‘ · Esillä olevan keksinnön tavoitteena on välttää edellä esitetyt, tekniikan tasoon liitty- •.: vät epäkohdat luomalla ratkaisu, jossa uuden aikavälin lähetysteho saadaan välittö- .,’ mästi lähelle optimaalista arvoa ilman signaloinnin lisäämistä tukiaseman ja mat- . 35 kaviestimen välillä.

•Keksinnön eräs oleellinen ajatus on se, että uuden aikavälin lähetysteho määritetään : * ”: matkaviestimessä yhteydellä käytetyn ainakin yhden muun aikavälin lähetystehon 4 106665 perusteella. Jos uutta aikaväliä varattaessa on yhteyden käytössä ollut yksi aikaväli, asetetaan uuden aikavälin lähetystehoksi edullisesti sama arvo kuin ko. käytössä olleella aikavälillä. Jos uutta aikaväliä varattaessa on yhteyden käytössä ollut kaksi tai useampia aikavälejä, määritetään uuden aikavälin lähetystehon arvo edullisesti ko.

5 muiden aikavälien lähetystehojen perusteella ennalta määrätyn algoritmin mukaisesti. Algoritmina voidaan käyttää edullisesti minimiarvoa, maksimiarvoa tai keskiarvoa.

Keksinnön mukaista ratkaisua on mahdollista käyttää silloin, kun yhteyttä varten 10 tarvitaan yksi tai useampi uusi aikaväli yhteyden käytössä jo olevien aikavälien lisäksi. Lisäksi keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää silloin, kun yhteys halutaan siirtää vanhalta aikaväliltä (vanhoilta aikaväleiltä) uudelle aikavälille (uusille aikaväleille) suorittamalla kanavanvaihto taajuutta vaihtamatta. Keksintöä voidaan käyttää monikanavakonfiguraatioiden muutoksissa käytettävistä signaloin-15 tiviesteistä riippumatta, jos käytettävä taajuus eli fyysinen kanava ei vaihdu.

Keksintö perustuu osittain siihen havaintoon, että matkaviestimen ja tukiaseman välisillä kanavilla optimaalisten lähetystehojen arvot ovat hyvin lähellä toisiaan. Siten keksinnön oleellisena etuna on se, että matkaviestimen uuden aikavälin lähetysteho 20 saadaan heti uuden aikavälin käyttöönoton yhteydessä hyvin lähelle optimaalista arvoa. Näin voidaan välttää liian suuresta lähetystehosta aiheutuvat häiriöongelmat ..'.V sekä tehonkulutuksen kasvu ja hetkelliset tehonkulutushuiput. Samoin riski siitä, ..;: että uuden aikavälin lähetysteho olisi liian pieni tiedonsiirron onnistumiseksi, on •: hyvin pieni.

·; 25 : ·. Lisäksi keksinnön etuna on se, että uuden aikavälin käyttöönoton yhteydessä ei tarvita ylimääräistä tiedonsiirtoa, jolloin keksinnön mukaisen menetelmän käyttö ei kuormita yhteyden tiedonsiirtokapasiteettia.

30 Keksinnön mukaiselle menetelmälle matkaviestimen lähetystehon määrittämiseksi matkaviestimen ja matkaviestinjärjestelmän välisen yhteyden aikana, jolloin tiedon : '1 siirto nousevassa siirtosuunnassa tapahtuu TDMA-kehyksen ainakin yhdessä aika- • · · :.; välissä ja yhteyden aikana yhteyden nousevaa siirtosuuntaa varten varataan uusi ai- .. 1 ’ kaväli, on tunnusomaista se, että mainitun uuden aikavälin lähetysteho määritetään ., t.. 35 mainitun yhteyden nousevassa siirtosuunnassa käytetyn muun aikavälin lähetyste- . . hon perusteella.

• · • 4 · · 5 106665

Keksinnön mukaiselle matkaviestinjärjestelmään liittyvälle matkaviestimelle, joka käsittää välineet tiedon siirtämiseksi TDMA-kehyksen ainakin yhdessä aikavälissä sekä välineet uuden aikavälin varaamiseksi yhteyden aikana, on tunnusomaista se, että matkaviestin käsittää välineet mainitun uuden aikavälin lähetystehon määrittä-5 miseksi mainitun yhteyden tiedonsiirrossa käytetyn muun aikavälin lähetystehon perusteella.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

10

Ohessa keksinnön suoritusmuotoja selostetaan hieman tarkemmin oheisten piirrus-tuksien avulla, joista kuva 1 esittää TDMA-kehyksen aikavälin varausta eräässä tavanomaisessa yhtey-15 dessä, jossa käytetään yhtä aikaväliä, kuva 2 esittää TDMA-kehyksen aikavälin varausta kuvan 1 mukaisen yhteyden uu-delleenkonfiguroinnin jälkeen, 20 kuva 3 esittää TDMA-kehyksen aikavälien varausta eräässä HSCSD- yhteydessä, ..!: kuva 4 esittää TDMA-kehyksen aikavälien varausta kuvan 3 mukaisen yhteyden uudelleenkonfiguroinnin jälkeen, • - 25 kuva 5 esittää erästä keksinnön mukaista menetelmää lähetystehon määrittämiseksi ;·! Ja kuva 6 esittää lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista matkaviestintä.

30 Kuvia 1-4 on selostettu edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

• · : *· Kuva 5 esittää erästä keksinnön mukaista menetelmää uuden aikavälin lähetystehon ‘X määrittämiseksi matkaviestimessä HSCSD-yhteyttä käytettäessä. Siinä muodoste- .. ’ ’ taan yhteys 510, jolloin tekniikan tason mukaisesti siirretään matkaviestinjärjestel- . 35 mästä matkaviestimelle viesti, jossa ilmoitetaan yhteyden alussa käytettävät aika välit sekä kullakin nousevan siirtosuunnan aikavälillä käytettävä lähetysteho, joka * » • ,· . edelleen otetaan yhteydellä käyttöön, 520. Tämän jälkeen seurataan, onko tarvetta : * * ] · muuttaa yhteyskonfiguraatiota, 530. Kun yhteyskonfiguraation muutos tulee tar- , 106665 o peelliseksi, matkaviestinjärjestelmä lähettää matkaviestimelle CONFIGURATION CHANGE COMMAND -viestin, jossa se ilmoittaa matkaviestimelle uuden konfiguraation, 540. Lisäksi matkaviestinjärjestelmä määrittää optimaaliset lähetystehot uusille aikaväleille, 550.

5 Tämän jälkeen matkaviestin määrittää kunkin uuden aikavälin lähetystehon nousevassa siirtosuunnassa. Tämä tapahtuu keksinnön mukaisesti ennen uudelleenkonfi-guraatiota käytettyjen, nousevan siirtosuunnan aikavälien lähetystehojen perusteella, 560. Uusi aikaväli otetaan käyttöön näin määritettyä lähetystehoa käyttäen. Jos 10 matkaviestin pystyy hallitsemaan uuden, ehdotetun konfiguraation, se vastaa järjes telmälle CONFIGURATION ACKNOWLEDGE -viestillä, 570.

Tämän jälkeen matkaviestin odottaa seuraavaa laskevan siirtosuunnan SACCH-sig-nalointikehystä, jonka vastaanotettuaan, vaihe 580, matkaviestin lukee SACCH-ke-15 hyksen L1 -kentästä kullekin uudelle aikavälille määritetyn optimaalisen lähetyste-hoarvon. Jos tämä optimaalinen lähetystehon arvo on eri suuri kuin aikaisempien aikavälien lähetystehoista laskettu arvo, muutetaan lähetysteho optimaalisen arvon mukaiseksi, 590. Lopuksi jäädään odottamaan mahdollista seuraavaa uudelleenkon-figurointia, 530, tai yhteyden päättymistä, 535,539.

20

Jos yksi tai useampi vanha aikaväli jää uudelleenkonfiguraation jälkeen yhteyden ..: käyttöön, voidaan sillä aikavälillä edullisesti käyttää samaa lähetystehoa kuin ennen ..li uudelleenkonfiguraatiota.

• i 25 Jos ennen uuden aikavälin käyttöönottoa yhteydellä on käytetty vain yhtä nousevan : *. < siirtosuunnan aikaväliä, on uuden aikavälin lähetysteho edullisesti yhtä suuri kuin . ·. · yhteydellä käytetyn vanhan aikavälin lähetysteho.

• ·

Jos ennen uuden aikavälin käyttöönottoa yhteydellä on käytetty kahta tai useampaa 30 aikaväliä, voidaan uuden aikavälin lähetystehon määrityksessä käyttää mitä tahansa matemaattisia operaatioita, kuten minimi/maksimi-arvoja, keskiarvoistamista, tai : *· jotakin muuta tilastotieteellistä odotusarvon laskentatapaa.

• · · • · • · • ·

Jos uudella aikavälillä käytetään aikaisempien aikavälien lähetystehojen maksimiar-.,.. 35 voa, saavutetaan suuri varmuus sille, että tiedonsiirron laatu ko. aikavälillä on riittä vän hyvä. Tällöin kuitenkin saman kanavan muille käyttäjille aiheutuvat häiriöt voi- • · :.: vat olla verrattain suuret.

• « · 106665 7

Jos uudella aikavälillä käytetään aikaisempien aikavälien lähetystehojen minimiarvoa, saavutetaan pieni häiriötaso saman kanavan muille käyttäjille, mutta todennäköisyys huonolle yhteyden laadulle kasvaa. Minimiarvoa käytettäessä myös matkaviestimen tehonkulutus saadaan pieneksi.

5 Käytettäessä aikaisempien aikavälien keskiarvoa saavutetaan kompromissiratkaisu edellä mainittujen kahden vaihtoehdon ominaisuuksista.

Eräs tapa lähetystehon määrittämiseksi uudelle aikavälille on käyttää edellisen kon-10 figuraation pääkanavan lähetystehoarvoa. Pääkanavalla tarkoitetaan GSM-järjestel-män HSCSD-yhteydellä sitä (kaksisuuntaista) kanavaa, jolla siirretään moniaikavä-likonfiguraation pääsignalointi eli FACCH-ja SACCH-signalointi.

Viimeksi voimassa olleiden lähetystehojen lisäksi voidaan määrityksessä käyttää 15 myös yhteydessä käytössä olleiden lähetystehohistoriaa eli lähetystehoarvoja, joita on käytetty aikaisemmin kuin juuri ennen uuden aikavälin käyttöönottoa. Näin voidaan ottaa huomioon esim. matkaviestimen mahdollinen liikkuminen.

On myös huomattava, että otettaessa käyttöön useita uusia aikavälejä, voidaan kul-20 lekin uudelle aikavälille määrittää lähetystehoarvo tavalla, jolla uusien aikavälien lähetystehoarvot poikkeavat toisistaan.

«« • · · · « ..! i Kuvio 6 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä keksinnön mukaista mat- kaviestintä 600 ja sen liittymistä solukkojärjestelmään. Matkaviestin käsittää an-11; i 25 tennin 601 tukiaseman lähettämän radiotaajuisen signaalin eli RF-signaalin vas-taanottamiseksi. Vastaanotettu RF-signaali ohjataan esim. duplex-suotimella 602 . y RF-vastaanottimeen 611, jossa signaali vahvistetaan ja muunnetaan digitaaliseksi.

Tämän jälkeen signaali ilmaistaan ja demoduloidaan, lohko 612, sekä suoritetaan koodauksen purku lohkossa 613. Tämän jälkeen suoritetaan signaalinkäsittely sen 30 mukaisesti, onko siirrettävä tieto puhetta vai dataa. Data voidaan sellaisenaan tallentaa matkaviestimen muistiin tai vaihtoehtoisesti käsitelty data siirretään signaa- · · *· * linkäsittelyn j älkeen mahdolliseen ulkoiseen laitteeseen, kuten tietokoneeseen.

:Mahdollinen käsitelty puhesignaali johdetaan kuulokkeeseen (ei esitetty kuvassa).

• ·

Ohjausyksikkö suorittaa em. vastaanottolohkojen ohjauksen yksikköön tallennetun .... 35 ohjelman mukaisesti. Ohjausyksikkö ohjaa koodauksen purkua 613 ja muistia 604 · · siten, että järjestelmältä vastaanotetut lähetystehotiedot ilmaistaan SACCH-kehyk- :. i sistä ja tallennetaan muistiin.

• « · « · « 106665 δ

Keksinnön mukainen lähetystoiminta matkaviestimeltä tapahtuu esim. seuraavasti. Ohjausyksikkö 603 suorittaa aluksi siirrettävälle signaalille (data/puhe) järjestelmän mukaisen koodauksen lohkossa 621. Koodatusta datasta muodostetaan purs-keet, lohko 622, jotka moduloidaan ja vahvistetaan lähetettäväksi RF-signaaliksi 5 lohkossa 623. Lähetettävä RF-signaali siirretään antenniin 601 esim. duplex-suo-timen 602 välityksellä. Myös edellä mainittuja käsittely- ja lähetystoimintoja ohjaa ohjausyksikkö 603. Erityisesti ohjausyksikkö ohjaa RF-lähetystä 823 siten, että kullakin aikavälillä lähetysteho on keksinnön mukaisesti määrätty. Tätä tarkoitusta varten ohjausyksikkö lukee muistista 604 aikaisemmin käytössä olleiden aikavälien 10 lähetystehot ja määrittää niiden sekä muistiin 604 tallennetun algoritmin perusteella uuden aikavälin lähetystehon. Lisäksi ohjausyksikkö seuraa SACCH-kehyk-sen vastaanottoa ja muuttaa uuden aikavälin lähetystehon järjestelmästä saatua optimaalista arvoa vastaavaksi heti, kun SACCH-kehys on vastaanotettu.

15 Kuvassa 6 on lisäksi esitetty tavanomaiseen matkaviestimeen kuuluvat näppäimistö 631 ja näyttö 632. Keksinnön mukaisen matkaviestimen lohkot voidaan muodostaa sinänsä tunnettujen komponenttien avulla. Muita lohkoja ohjaava ohjausyksikkö suorittaa kuitenkin lohkojen ohjaustoiminnot erityisen ohjelmiston mukaisesti, ja näin saadaan aikaan lohkojen edellä kuvatut keksinnön mukaiset toiminnot.

20 , Kuviossa 6 on lisäksi esitetty solukkojärjestelmän osat, joita käytetään yhteyden • · ·' muodostuksessa ja tiedonsiirrossa ja joita käsiteltiin tarkemmin jo edellä. RF-sig- ..i naalin lähetys ja vastaanotto tapahtuu tukiaseman 651 antennin 650 välityksellä.

‘:’ Tukiasemasta 651 muodostetaan tiedonsiirtoyhteys edelleen tukiasemaohjaimen .. ‘i 25 652 välityksellä keskukseen 653. Keskus 653 on yhteydessä, paitsi järjestelmän : ’ \ muihin tukiasemajärjestelmiin, myös mm. kotirekisteriin 654 ja yleiseen puhelin- : 1; 1 verkkoon PSTN.

Keksintöä on edellä selostettu esitettyjen suoritusmuotojen avulla. On kuitenkin sel- 30 vää, ettei keksintö rajoitu pelkästään niihin, vaan on vapaasti muunneltavissa oheisten patenttivaatimusten määrittelemissä rajoissa.

• · ♦ · • · · :Erityisesti on huomattava, että keksintö ei rajoitu GSM-järjestelmään vaan on hyvin • « •.. sovellettavissa muissakin TDMA-menetelmää hyödyntävissä järjestelmissä.

35 p ·/ Samoin on huomattava, että edellä esitetyissä suoritusmuodoissa mainittu CON- ··: FIGURATION CHANGE COMMAND -viesti on vain yksi esimerkki HSCSD- • · · · » 9 106665 yhteyden moniaikavälikonfiguraation vaihtamiseksi, ja keksintöä voidaan luonnollisesti käyttää myös muiden konfiguraatiomuutostapojen yhteydessä.

Esitettyihin verrattuna monimutkaisempia konfiguraatioita voi ilmetä erilaisissa 5 käyttötilanteissa keksinnöllisen periaatteen puitteissa. Lähetystehon oletusarvoa määrittävät algoritmit voivat olla monipiirteisempiä ja ottaa huomioon yhteyden aikana käytettyjen aikavälien lähetystehojen ohella muitakin tekijöitä.

« * i • •41 t < t

Hit

* I

V

I « I 1 • • · * · • · • · » ·

-t I

• · » « I • · « · 411 • · · * · 4 1 4 1 * · • · · • « · « «

Claims (11)

10 106665

1. Menetelmä matkaviestimen lähetystehon määrittämiseksi (500) matkaviestimen ja matkaviestinjärjestelmän välisen yhteyden aikana, jolloin tiedon siirto nou- 5 sevassa siirtosuunnassa tapahtuu TDMA-kehyksen ainakin yhdessä aikavälissä ja yhteyden aikana yhteyden nousevaa siirtosuuntaa varten varataan uusi aikaväli, tunnettu siitä, että mainitun uuden aikavälin lähetysteho määritetään mainitun yhteyden nousevassa siirtosuunnassa käytetyn muun aikavälin lähetystehon perusteella (560). 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uutta aikaväliä käytetään tiedonsiirrossa mainitun ainakin yhden muun aikavälin lisänä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uutta aikavä-15 liä käytetään tiedonsiirrossa mainitun ainakin yhden muun aikavälin sijasta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuden aikavälin lähetysteho määritetään mainitun yhteyden tiedonsiirrossa käytetyn ainakin kahden muun aikavälin lähetystehon perusteella. 20

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu uu- * I • 1 > ’ den aikavälin lähetysteho on oleellisesti jokin seuraavista: ..! i - mainitun ainakin kahden muun aikavälin lähetystehojen minimiarvo, " 1 ’ - mainitun ainakin kahden muun aikavälin lähetystehojen maksimiarvo, 25. mainitun ainakin kahden muun aikavälin lähetystehojen keskiarvo. • · • · • » m .·.1 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuden aikavälin lähetysteho on oleellisesti pääkanavan lahetystehoarvo.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa siirretään tietoa matkaviestimen ja siihen liittyvän matkaviestinjärjestelmän välillä, tunnettu • 1 siitä, että ··1 - mainitun uuden aikavälin lähetystehon ensimmäinen arvo määritetään matkavies- • 4 ... timessä mainitun yhteyden tiedonsiirrossa käytetyn muun aikavälin lähetystehon pe- ... 35 rusteella (560), » » · - määritetään matkaviestinjärjestelmässä lähetystehon toinen arvo (550), • · i- siirretään tieto mainitusta toisesta arvosta matkaviestinjärjestelmästä matkaviesti- t »i meen(580)ja 106665 11 - muutetaan mainittu uuden aikavälin lähetystehon arvo mainituksi toiseksi arvoksi (590).

8. Matkaviestinjärjestelmään liittyvä matkaviestin (600) Joka käsittää välineet 5 tiedon siirtämiseksi TDMA-kehyksen ainakin yhdessä aikavälissä sekä välineet uuden aikavälin varaamiseksi yhteyden aikana, tunnettu siitä, että se käsittää välineet (613, 603, 604, 623) mainitun uuden aikavälin lähetystehon määrittämiseksi mainitun yhteyden tiedonsiirrossa käytetyn muun aikavälin lähetystehon perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se käsittää välineet mainitun uuden aikavälin lähetystehon määrittämiseksi mainitun yhteyden tiedonsiirrossa käytetyn ainakin kahden muun aikavälin lähetystehon perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se kä-15 sittää välineet lähetystehotiedon vastaanottamiseksi tukiasemalta ja mainitun uuden aikavälin lähetystehon muuttamiseksi vastaanotetun lähetystehotiedon mukaiseksi.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 -6 mukainen menetelmä tai jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että mainittu 20 matkaviestinjärjestelmä on oleellisesti GSM-järjestelmä. »Iti 1 « ,2 106665