FI106238B - Menetelmä suorittaa riidanratkaisu solukkoradioverkon ilmarajapinnan dedikoidun kanavan varaukselle - Google Patents

Description

106238

Menetelmä suorittaa riidanratkaisu solukkoradioverkon ilma-rajapinnan dedikoidun kanavan varaukselle

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on menetelmä suorittaa riidanratkaisu 5 (contention resolution) solukkoradioverkon ilmarajapinnan dedikoidun kanavan varaukselle, käsittäen: verkko-osan ja verkko-osasta radioyhteyden ainakin yhteen tilaajapäätelaitteeseen; verkko-osa kiinniottaa (capture) tilaajapääte-laitteen hajasaantikanavalla (random access channel) lähettämän hajasaanti-pyyntösanoman; verkko-osa lähettää pääsynmyöntösanoman pääsynmyöntö-10 kanavalla (access grant channel) tilaajapäätelaitteelle; ainakin yksi tilaajapää-telaite vastaanottaa pääsynmyöntökanavalla pääsynmyöntösanoman ja olettaa sen perusteella varanneensa dedikoidun kanavan; ainakin yhden tilaaja-päätelaitteen verkkokerros lähettää dedikoidulla kanavalla verkko-osan verkkokerrokselle verkkokerroksen palvelupyyntösanoman sisältäen tilaajapääte-15 laitteen tunnisteen.

Keksinnön tausta

Yllä kuvatulla tavalla tilaajapäätelaite pyytää yleisillä kontrollikana-villa (common control channel) käyttöönsä dedikoitua kontrollikanavaa (dedicated control channel). Dedikoidulla kontrollikanavalla yhteyden luontiin 20 tarvittava signalointi viedään loppuun, jonka jälkeen vaihdetaan varsinaiselle liikennekanavalle.

Verkko-osa ei voi tietää milloin tilaajapäätelaite on valmis aloitta- : maan kommunikoinnin, siksi tilaajapäätelaitteen ensimmäistä sanomaa ei voi- « « « .*··; da ajoittaa siten ettei samalla hetkellä voisi tapahtua jonkin toisenkin tilaaja- .···. 25 päätelaitteen lähetystä.

Hajasaantipyyntösanoma sisältää tiedon siitä miksi tilaajapäätelaite « · » haluaa aloittaa yhteyden, ja satunnaiserottimen (random discriminator), muttei tilaajapäätelaitetta yksilöivää tunnistetta. Esimerkiksi GSM-järjestelmässä sa- - ^ tunnaiserottimen koko on vain viisi bittiä. UMTS-järjestelmässä (Universal Mo- 30 bile Telephone System) satunnaiserotin on todennäköisesti hieman pidempi.

• · · - On siis mahdollista, että samalla ajanhetkellä kaksi tilaajapäätelai-tetta lähettää samansisältöisen hajasaantipyyntösanoman. Tällöin verkko-osassa voi tapahtua kaksi asiaa: ensimmäinen purske (burst) vastaanotetaan ·. huomattavasti korkeammalla teholla kuin toinen ja sen sisältö pystytään siten f»· ···· 35 dekoodaamaan, tai kumpaakaan ei pystytä vastaanottamaan. Jälkimmäinen • ♦ • ♦ • · » 2 106238 tilanne ei ole ongelmallinen, silloin käytetään Slotted Aloha -protokollaa, jonka mukaisesti kumpikin tilaajapäätelaite uusii hajasaantipyyntösanoman lähetyksen satunnaisen ajan kuluttua.

Ensinmainitussa tilanteessa syntyy esillä olevan keksinnön kohtee-5 na oleva ongelma. Verkko-osa lähettää pääsynmyöntösanoman ja kaksi (tai useampiakin) tilaajapäätelaitetta vastaanottaa kyseisen sanoman. Mikäli pääsynmyöntösanoman sisältämät tiedot vastaavat tilaajapäätelaitteen lähettämän hajasaantipyyntösanoman sisältöä, niin tilaajapäätelaite olettaa varanneensa käyttöönsä dedikoidun kanavan. Näin on syntynyt "riita” (contention) 10 siitä minkä tilaajapäätelaitteen tekemä varaus on onnistunut. Tilanne ratkaistaan erityisellä riidanratkaisumenettelyllä.

GSM-järjestelmässä tilaajapäätelaite lähettää verkkokerroksen pal-velupyyntösanoman sisältävän siirtoyhteyskerroksen SABM-kehyksen (Set Asynchoronous Balanced Mode). Palvelupyyntösanoma sisältää tilaajapääte-15 laitteen tunnisteen. Tilaajapäätelaitteen siirtoyhteyskerros tallettaa tämän kehyksen sisällön suorittaakseen riidanratkaisun. Verkko-osa palauttaa palvelu-pyyntösanoman siirtoyhteyskerroksen UA-kehyksessä (Unnumbered Acknowledgment). Tilaajapäätelaitteen siirtoyhteyskerros vertaa UA-kehyksen in-formaatiokentän, eli palvelupyyntösanoman, sisältöä tallettamansa sanoman 20 sisältöön. Mikäli sisällöt eivät ole samat päättelee tilaajapäätelaite varauksensa epäonnistuneen. Tällöin tilaajapäätelaite lopettaa liikennöintinsä kyseisellä dedikoidulla kanavalla, ja mahdollisesti aloittaa uudestaan alusta dedikoidun kanavan varausoperaation. Mikäli sisällöt ovat samat päättelee tilaajapääte- : laite varauksensa onnistuneen ja jatkaa liikennöintiä kyseisellä dedikoidulla « 25 kanavalla.

Yllä kuvattua järjestelyä voidaan käyttää GSM-järjestelmässä. GSM-järjestelmän pohjalta jatkokehitetyissä uusissa järjestelmissä, esimerkiksi UMTS:ssä (Universal Mobile Telephone System), kuvatun järjestelyn käyttö • · synnyttää ongelmia. Siirrettäessä kuvattujen GSM:n alikerrosten protokollat 30 UMTS:iin suoritettaisiin riidanratkaisu jäljempänä tarkemmin kuvattavassa ..... siirtoyhteyskerroksessa sijaitsevassa LLC-alikerroksessa (Logical Link Cont- • · rol). LLC-alikerrosta voidaan käyttää minimissään siten, etteivät verkko-osan ja "·* tilaajapäätelaitteen vastekerrokset vaihda tietoa keskenään päästäkseen yh- teiseen tulokseen. Tällöin kuvattu järjestely ei toimi. Toinen ongelma tunnetus-·:··: 35 sa ratkaisussa on se, että tarpeetonta dataa joudutaan lähettämään ilmaraja- «« · • · 11 • ·» « · • · · 3 106238 pinnan ylitse toistettaessa verkkokerroksen palvelupyyntösanoman koko sisältö UA-kehyksessä, vaikka pelkkä tilaajapäätelaitteen tunniste riittäisi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 5 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että verkko-osan verkkokerroksen käsittämä radioverkkoalikerros (radio network sublayer) lähettää dedikoidulla kanavalla vastaussanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen tunnisteen tilaajapäätelaitteen radioverkkoaliker-10 rokselle; ainakin yhden tilaajapäätelaitteen radioverkkoalikerros vertaa dedikoidulla kanavalla vastaanottamansa vastaussanoman sisältämää tilaajapäätelaitteen tunnistetta omaan tunnisteeseensa, ja päättelee tunnisteiden ollessa samat dedikoidun kanavan varauksensa olevan onnistunut, ja tunnisteiden ollessa erilaiset dedikoidun kanavan varauksensa olevan epäonnistunut.

15 Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradioverkon verkko-osa, kä sittäen protokollaohjelmiston, joka on sovitettu: kiinniottamaan tilaajapäätelaitteen hajasaantikanavalla lähettämän hajasaantipyyntösanoman; lähettämään pääsynmyöntösanoman pääsynmyöntökanavalla tilaajapäätelaitteelle; vastaanottamaan ainakin yhden tilaajapäätelaitteen verkkokerroksen dedikoi-20 dulla kanavalla lähettämän palvelupyyntösanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen tunnisteen.

Solukkoradioverkon verkko-osalle on keksinnön mukaisesti tunnus- • · : omaista, että protokollaohjelmisto on sovitettu lähettämään dedikoidulla kana- valla verkkokerroksen käsittämän radioverkkoalikerroksen vastaussanoman 25 sisältäen tilaajapäätelaitteen tunnisteen tilaajapäätelaitteen radioverkkoaliker- • · · :***: rokselle.

• · · .·.·. Keksinnön kohteena on edelleen solukkoradioverkon tilaajapääte- laite, käsittäen protokollaohjelmiston, joka on sovitettu: lähettämään hajasaan-

• · P

tikanavalla hajasaantipyyntösanoman verkko-osalle; vastaanottamaan pää- - ... 30 synmyöntökanavalla verkko-osan lähettämän pääsynmyöntösanoman ja olet- • · '.'S tamaan sen perusteella varanneensa dedikoidun kanavan; lähettämään dedi- I * ;·* koidulla kanavalla verkko-osan verkkokerrokselle verkkokerroksen palvelu- pyyntösanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen tunnisteen.

·:<· Solukkoradioverkon tilaajapäätelaitteelle on keksinnön mukaisesti *. 35 tunnusomaista, että protokollaohjelmisto on sovitettu: vastaanottamaan verk- ko-osan verkkokerroksen käsittämän radioverkkoalikerroksen dedikoidulla ka- • · # · • » · 106238 4 navalla lähettämän vastaussanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen tunnisteen; vertaamaan radioverkkoalikerroksessa vastaanottamansa vastaussanoman sisältämää tilaajapäätelaitteen tunnistetta omaan tunnisteeseensa, ja päättelemään tunnisteiden ollessa samat varauksensa olevan onnistunut, ja tunnis-5 teiden ollessa erilaiset varauksensa olevan epäonnistunut.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että riidanratkaisumenettely siirretään siirtoyhteyskerroksen vastuulta verkkokerroksen radioverkkoalikerroksen vas-10 tuulle.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan useita etuja. Ratkaisu mahdollistaa GSM:n olemassaolevien ratkaisujen joustavan siirron UMTS:iin. Myös vastaussanoman rakennetta muutetaan järkevämmäksi, jolloin tarpeetonta tietoa ei turhaan toisteta. Vaihtoehtoisesti nor-15 maalia verkkokerroksen sanomaa käytetään vastaussanomana, jolloin vältytään kokonaan ylimääräisen riidanratkaisevan sanoman lähetykseltä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 20 Kuvio 1 esittää esimerkkiä solukkoradioverkon rakenteesta;

Kuvio 2 esittää lähetinvastaanottimen rakennetta;

Kuvio 3 esittää solukkoradioverkon protokollapinoja; : V Kuvio 4 on sanomasekvenssikaavio kuvaten keksinnön mukaista :: riidanratkaisua.

• · · • · * · .···, 25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus • · « · · .·.·. Viitaten kuvioon 1 selostetaan tyypillinen keksinnön mukaisen so- .···. lukkoradioverkon rakenne. Kuvio 1 sisältää vain keksinnön selittämisen kan- • · · naita oleelliset lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomai- ... seen solukkoradioverkkoon sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joi- • · 30 den tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Esimerkeissä kuvataan ···* TDMA:ta (Time Division Multiple Access) käyttävä solukkoradioverkko siihen kuitenkaan rajoittumatta. Keksintöä voidaan käyttää GSM-pohjaisissa solukko-•; · radioverkoissa, joilla tarkoitetaan järjestelmiä, jotka ainakin osittain pohjautuvat GSM-järjestelmän spesifikaatioihin. Eräs esimerkki on UMTS (Universal Mo- • · · ·;;; 35 bile Telephone System).

« « • ·

• · I

5 106238

Solukkoradioverkko käsittää tyypillisesti kiinteän verkon infrastruktuurin eli verkko-osan 128, ja tilaajapäätelaitteita 150, jotka voivat olla kiinteästi sijoitettuja, ajoneuvoon sijoitettuja tai kannettavia mukanapidettäviä päätelaitteita. Verkko-osassa 128 on tukiasemia 100. Useita tukiasemia 100 keski-5 tetysti puolestaan ohjaa niihin yhteydessä oleva tukiasemaohjain 102. Tukiasemassa 100 on lähetinvastaanottimia 114. Tyypillisesti tukiasemassa 100 on yhdestä kuuteentoista lähetinvastaanotinta 114. Esimerkiksi TDMA-radio-järjestelmissä yksi lähetinvastaanotin 114 tarjoaa radiokapasiteetin yhdelle TDMA-kehykselle, siis tyypillisesti kahdeksalle aikavälille.

10 Tukiasemassa 100 on ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaan- ottimien 114 ja multiplekserin 116 toimintaa. Multiplekserillä 116 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimen 114 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat yhdelle siirtoyhteydelle 160.

Tukiaseman 100 lähetinvastaanottimista 114 on yhteys antenniyksik-15 köön 112, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys 170 tilaajapäätelait-teeseen 150. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä 170 siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty, ja sitä kutsutaan ilmarajapinnaksi.

Kuviossa 2 kuvataan tarkemmin yhden lähetinvastaanottimen 114 rakenne. Vastaanotin 200 käsittää suodattimen, joka estää halutun taajuuskais-20 tan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan välitaajuudelle tai suoraan kantataajuudelle, jossa muodossa oleva signaali näytteistetään ja kvantisoidaan analogia/digitaalimuuntimessa 202. Ekvalisaattori 204 kompensoi häiriöitä, esimerkiksi monitie-etenemisen aiheuttamia häiriöitä. Demodu-;*V laattori 206 ottaa ekvalisoidusta signaalista bittivirran, joka välitetään demulti- : ' 25 plekserille 208. Demultiplekseri 208 erottelee bittivirran eri aikaväleistä omiin .···. loogisiin kanaviinsa. Kanavakoodekki 216 dekoodaa eri loogisten kanavien bit- .···. tivirran, eli päättää onko bittivirta signalointitietoa, joka välitetään ohjausyksi- • · V'.' kölle 214, vai onko bittivirta puhetta, joka välitetään 240 tukiasemaohjaimen *;/. 102 puhekoodekille 122. Kanavakoodekki 216 suorittaa myös virheenkorjaus- • · · 30 ta. Ohjausyksikkö 214 suorittaa sisäisiä kontrollitehtäviä ohjaamalla eri yksikköjä. Purskemuodostin 228 lisää opetussekvenssin ja hännän kanavakoode- • · · kista 216 tulevaan dataan. Multiplekseri 226 osoittaa kullekin purskeelle sen aikavälin. Modulaattori 224 moduloi digitaaliset signaalit radiotaajuiselle kanto-.···. aallolle. Tämä toiminto on analoginen luonteeltaan, joten sen suorittamisesta 35 tarvitaan digitaali/analogia-muunninta 222. Lähetin 220 käsittää suodattimen, « · jolla kaistanleveyttä rajoitetaan. Lisäksi lähetin 220 kontrolloi lähetyksen ulos-tulotehoa. Syntetisaattori 212 järjestää tarvittavat taajuudet eri yksiköille. Syn- « · · • · » * • · » 6 106238 tetisaattorin 212 sisältämä kello voi olla paikallisesti ohjattu tai sitä voidaan ohjata keskitetysti jostain muualta, esimerkiksi tukiasemaohjaimesta 102. Syntetisaattori 212 luo tarvitut taajuudet esimerkiksi jänniteohjatulla oskillaattorilla.

Kuviossa 2 esitettävällä tavalla voidaan lähetinvastaanottimen raken-5 ne jakaa vielä radiotaajuusosiin 230 ja digitaaliseen signaalinkäsittelyproses-soriin ohjelmistoineen 232. Radiotaajuusosiin 230 kuuluvat vastaanotin 200, lähetin 220 ja syntetisaattori 212. Digitaaliseen signaalinkäsittelyprosessoriin ohjelmistoineen 232 kuuluvat ekvalisaattori 204, demodulaattori 206, de-multiplekseri 208, kanavakoodekki 216, ohjausyksikkö 214, purskemuodostin 10 228, multiplekseri 226 ja modulaattori 224. Analogisen radiosignaalin muun tamiseksi digitaaliseksi signaaliksi tarvitaan analogia/digitaalimuunnin 202, ja vastaavasti digitaalisen signaalin muuntamiseksi analogiseksi signaaliksi digi-taali/analogia-muunnin 222.

Tukiasemaohjain 102 käsittää ryhmäkytkentäkentän 120 ja ohjaus-15 yksikön 124. Ryhmäkytkentäkenttää 120 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman 100 ja tukiasemaohjaimen 102 muodostamaan tukiasemajärjestelmään (Base Station System) 126 kuuluu lisäksi transkooderi 122. Transkooderi 122 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 132, koska puhe voidaan tällöin siir-20 tokapasiteettia säästäen siirtää solukkoradioverkon muodossa transkooderin 122 ja tukiasemaohjaimen 102 välillä. UMTS-järjestelmässä tukiasemaohjainta 102 voidaan nimittää RNC:ksi (Radio Network Controller).

Transkooderi 122 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radiopuhelin-; verkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen 25 sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin. Ohjausyksik- • · · ·***; kö 124 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen kerä- ··· ystä ja signalointia.

UMTS-järjestelmässä käytetään IWU:a 190 (Interworking Unit) tuki- • · · 30 asemajärjestelmän 126 sovittamiseksi toisen sukupolven GSM-matkapuhelin- ... keskukseen 132 tai toisen sukupolven pakettisiirtoverkon tukisolmuun 180.

• ·

Kuvion 1 mukaisesti voidaan tilaajapäätelaitteesta 150 muodostaa piirikytken- • · «;·* täinen yhteys yleiseen puhelinverkkoon (PSTN = Public Switched Telephone

Network) 134 kytkettyyn puhelimeen 136 matkapuhelinkeskuksen 132 välityk-·:··· 35 sellä. Solukkoradioverkossa voidaan käyttää myös pakettikytkentäistä yhteyt- *._ tä, esimerkiksi GSM-järjestelmän 2+-vaiheen pakettisiirtoa eli GPRS:a ·;;; (General Packet Radio Service). Pakettisiirtoverkon 182 ja IWU:n 190 välisen « « • · • · · 7 106238 yhteyden luo tukisolmu 180 (SGSN = Serving GPRS Support Node). Tukisol-mun 180 tehtävänä on siirtää paketteja tukiasemajärjestelmän ja porttisolmun (GGSN = Gateway GPRS Support Node) 184 välillä, ja pitää kirjaa tilaajapää-telaitteen 150 sijainnista alueellaan.

5 IWU 190 voi olla fyysisesti erillinen laite kuten kuviossa 1, tai sitten se voidaan integroida osaksi tukiasemaohjainta 102 tai matkapuhelinkeskusta 132. Kuten kuviosta 1 nähdään pakettisiirtoa käytettäessä dataa ei välttämättä siirretä transkooderin 122 lävitse IWU:n 190 ja ryhmäkytkentäkentän 120 välillä, silloin kun siirrettävälle datalle ei saa tehdä transkoodausta.

10 Porttisolmu 184 yhdistää julkisen pakettisiirtoverkon 186 ja pakettisiir- toverkon 182. Rajapinnassa voidaan käyttää internet-protokollaa tai X.25-pro-tokollaa. Porttisolmu 184 kätkee kapseloimalla pakettisiirtoverkon 182 sisäisen rakenteen julkiselta pakettisiirtoverkolta 186, joten pakettisiirtoverkko 182 näyttää julkisen pakettisiirtoverkon 186 kannalta aliverkolta, jossa olevalle tilaaja-15 päätelaitteelle 150 julkinen pakettisiirtoverkko voi osoittaa paketteja ja jolta voi vastaanottaa paketteja.

Pakettisiirtoverkko 182 on tyypillisesti yksityinen internet-protokollaa käyttävä verkko, joka kuljettaa signalointia ja tunneloitua käyttäjän dataa. Verkon 182 rakenne voi vaihdella operaattorikohtaisesti sekä arkkitehtuuriltaan 20 että protokolliltaan internet-protokollakerroksen alapuolella.

Julkinen pakettisiirtoverkko 186 voi olla esimerkiksi maailmanlaajuinen internet-verkko, johon yhteydessä oleva päätelaite 188, esimerkiksi palvelintietokone, haluaa siirtää paketteja tilaajapäätelaitteelle 150. i V Matkapuhelinkeskukseen 132 on yhteydessä käytönvalvontakeskus : t;. 25 (OMC = Operations and Maintenance Center), jonka välityksellä radiopuhelin- järjestelmän toimintaa ohjataan ja valvotaan. Käytönvalvontakeskus 132 on :***: tyypillisesti melko tehokas tietokone erityisine ohjelmistoineen. Ohjaus voi • · · myös kohdistua järjestelmän yksittäisiin osiin, koska järjestelmän eri osien vä-Iillä kulkeviin tiedonsiirtoyhteyksiin voidaan sijoittaa ohjaustiedon siirtoon tarvit- • · · 30 tavia ohjauskanavia.

- Lisäksi verkon asennusta ja käytön valvontaa suorittavalla henki- *";* löstöllä voi olla käytössä yksittäisten verkkoelementtien hallintaan esimerkiksi • « ”·' kannettava tietokone hallintaohjelmistoineen 140 (EM = Element Manager).

Kuvan esimerkissä laite 140 on kytketty tukiaseman 100 ohjausyksikössä 118 ·:··: 35 olevaan tiedonsiirtoporttiin, ja sillä voidaan valvoa ja ohjata tukiaseman 100 1 · · t • · · · • · · 4 · • « t · 8 106238 toimintaa, esimerkiksi tarkastella tukiaseman toimintaa säätelevien parametrien arvoja ja muuttaa niitä.

Tilaajapäätelaitteen 150 rakenne voidaan kuvata kuvion 2 lähetin-vastaanottimen 114 rakenteen kuvausta hyödyntäen. Tilaajapäätelaitteen 150 5 rakenneosat ovat toiminnollisesti samat kuin lähetinvastaanottimen 114. Lisäksi tilaajapäätelaitteessa 150 on duplex-suodatin antennin 112 ja vastaanottimen 200 sekä lähettimen 220 välissä, käyttöliittymäosat ja puhekoodekki. Pu-hekoodekki liittyy väylän 240 välityksellä kanavakoodekkiin 216.

Koska esillä oleva keksintö liittyy solukkoradioverkossa käytettävien 10 protokollien käsittelyyn, niin seuraavaksi selostetaan kuvioon 3 liittyen esimerkki tarvittavien protokollapinojen toteuttamisesta. Kuviossa 3 vasemmanpuoleisin protokollapino on tilaajapäätelaitteessa 150 sijaitseva protokollapino. Seuraava protokollapino sijaitsee tukiasemajärjestelmässä 126. Kolmas protokollapino sijaitsee IWU:ssa 190. Oikeanpuoleisin protokollapino sijaitsee mat-15 kapuhelinkeskuksessa 132. Tilaajapäätelaitteen 150 ja tukiasemajärjestelmän välistä radioyhteydellä 170 toteutettua ilmarajapintaa 170 voidaan nimittää myös Um-rajapinnaksi. Tukiasemajärjestelmän 126 ja matkapuhelinkeskuksen 132 välistä rajapintaa 162 nimitetään A-rajapinnaksi. Tukiasemajärjestelmän 126 ja IWU:n välillä on lu-rajapinta 300.

20 Protokollapinot on muodostettu ISO:n (International Standardization

Organization) OSI-mallin (Open Systems Interconnection) mukaisesti. OSI-mallissa protokollapinot jaetaan kerroksiin. Kerroksia voi olla seitsemän. Kussakin laitteessa 150, 126, 190, 132 oleva kerros viestii toisessa laitteessa ole-: . van kerroksen kanssa loogisesti. Ainoastaan alimmat, fyysiset kerrokset viesti- t :,i 25 vät toistensa kanssa suoraan. Muut kerrokset käyttävät aina seuraavan, J...S alemman kerroksen tarjoamia palveluita. Viestin on siis fyysisesti kuljettava pystysuunnassa kerroksien välillä, ja ainoastaan alimmassa kerroksessa viesti kulkee vaakasuunnassa kerrosten välillä.

• ·

Varsinainen bittitason tiedonsiirto tapahtuu alinta (ensimmäistä) eli 30 fyysistä kerrosta Layer 1 käyttäen. Fyysisessä kerroksessa määritellään me- .·♦·. kaaniset, sähköiset ja toiminnalliset ominaisuudet fyysiseen siirtotiehen liitty- • ♦ Ϊ.Ι' miseksi. Ilmarajapinnassa 170 fyysinen kerros toteutetaan GSM:ssä TDMA- *:** tekniikkaa käyttäen.

Seuraava (toinen) kerros eli siirtoyhteyskerros käyttää fyysisen ker-·:··: 35 roksen palveluita luotettavan tiedonsiirron toteuttamiseksi huolehtien esimer- kiksi siirtovirheiden korjauksesta.

···· •»· • · • * • · · 9 106238 llmarajapinnassa 170 siirtoyhteyskerros jakautuu RLC/MAC-aliker-rokseen ja LLC-alikerrokseen. RLC/MAC-alikerroksessa (Radio Link Cont-rol/Medium Access Control) RLC-osan tehtävänä on huolehtia siirrettävän datan segmentoinnista ja kokoamisesta. Lisäksi RLC-osa kätkee fyysisen ker-5 roksen radioyhteyden 170 laadunvaihtelut ylemmiltä kerroksilta. MAC-osa allokoi ja vapauttaa liikennekanavat radiobearereiile. LLC-alikerros kontrolloi datavuota toisen ja kolmannen kerroksen välisessä rajapinnassa. LLC-kerros siirtää saamansa datavuon radioyhteyttä 170 pitkin tarjotun palvelun laatutason edellyttämiä virheen havaitsemis- ja korjaustasoja käyttäen. Myös sellai-10 nen toteutus on mahdollinen, jossa jäljempänä esiteltävä radioverkkoalikerros kommunikoi suoraan RLC/MAC-alikerroksen kanssa.

Kolmas kerros eli verkkokerros tarjoaa ylemmille kerroksille riippumattomuuden tiedonsiirto- ja kytkentätekniikoista, joilla hoidetaan päätelaitteiden välinen yhteys. Verkkokerros huolehtii esimerkiksi yhteyden muodostuk-15 sesta, ylläpidosta ja purusta. GSM:ssä verkkokerrosta nimitetään myös signa-lointikerrokseksi. Sillä on kaksi päätehtävää: viestien reititys (routing), ja useiden itsenäisten yhteyksien mahdollistaminen samanaikaisesti kahden entiteetin välillä.

Tavallisessa GSM-järjestelmässä verkkokerroksessa ovat yhtey-20 denhallinta-alikerros CM (connection management), liikkuvuudenhallinta-ali-kerros MM (mobility management), ja radioresurssienhallinta-alikerros (radio resource management).

Radioresurssienhallinta-alikerros vastaa taajuusspektrin hallinnasta : ja järjestelmän reaktioista muuttuviin radio-olosuhteisiin. Lisäksi se vastaa hy- < M.s 25 vätasoisen kanavan ylläpidosta, esimerkiksi huolehtimalla kanavanvalinnasta, :***: kanavan vapauttamisesta, mahdollisista taajuushyppelysekvensseistä, tehon- säädöstä, ajanvirityksestä, tilaajapäätelaitteen mittausraporttien vastaanotos- :Y: ta, ajastuksen edistämistekijän (timing advance) säädöstä, salauksen asetuk- • · sista ja yhteysvastuun vaihdosta solujen välillä. Tämän alikerroksen viestien- 30 siirto tapahtuu tilaajapäätelaitteen 150 ja tukiasemaohjaimen 102 välillä.

..... Liikkuvuudenhallinta-alikerros MM huolehtii tilaajapäätelaitteen käyt- • · ΥΛ' täjän liikkumisesta aiheutuvat seuraukset, jotka eivät suoraan liity radioresurs- *:*' sienhallinta-alikerroksen toimintaan. Kiinteän verkon puolella tämä alikerros «· huolehtisi käyttäjän valtuuksien tarkastamisesta ja verkkoon kytkemisestä. So-35 lukkoradioverkoissa tämä alikerros siten tukee käyttäjän liikkuvuutta, rekiste-röitymistä ja liikkumisen aiheuttaman datan hallintaa. Lisäksi tämä alikerros « « « · «· · • · 4 » 10 106238 tarkastaa tilaajapäätelaitteen identiteetin ja sallittujen palveluiden identiteetit. Tämän alikerroksen viestiensiirto tapahtuu tilaajapäätelaitteen 150 ja matkapuhelinkeskuksen 132 välillä.

Yhteydenhallinta-alikerros CM hallitsee kaikkia piirikytkentäisen pu-5 helun hallintaan liittyviä toimintoja. Näistä toiminnoista huolehtii puhelunhal-lintaentiteetti, lisäksi muille palveluille esimerkiksi SMS:lle (Short Message Service) on omat entiteettinsä. Yhteydenhallinta-alikerros ei havaitse käyttäjän liikkumista. Niinpä GSM-järjestelmässä yhteyshallinta-alikerroksen toiminnat on lähes suoraan peritty kiinteän verkon puolelta ISDNistä (Integrated Servi-10 ces Digital Network). Puhelunhallintaentiteetti perustaa, ylläpitää ja vapauttaa puhelut. Sillä on omat proseduurinsa tilaajapäätelaitteen 150 aloittamille ja siihen päättyville puheluille. Tämänkin alikerroksen viestiensiirto tapahtuu tilaajapäätelaitteen 150 ja matkapuhelinkeskuksen 132 välillä.

UMTS:ssä GSM:n normaalissa fyysisessä kerroksessa käytetty 15 TDMA-tekniikka korvataan laajakaistaisella CDMA-tekniikalla (Code Division Multiple Access), laajakaistaisella TDMA-tekniikalla, tai laajakaistaisella CDMA- ja TDMA-tekniikoiden yhdistelmällä. Tällöin GSM:n radioresurssienhal-linta-alikerrosta ei voida uudelleenkäyttää UMTS:ssä, vaan se korvataan vastaavat palvelut ylöspäin tarjoavalla radioverkkoalikerroksella RNL. Radioverk-20 koalikerros voidaan jakaa RBC (Radio Bearer Control)- ja RRC (Radio Resource Control) -alikerroksiin, mutta se voidaan myös pitää yhtenä kokonaisuutena. Yhtenä kokonaisuutena pidettäessä sitä voidaan nimittää RRC-alikerrokseksi. Mikäli jakoa alikerroksiin käytetään, niin RRC-alikerros huolehtii : V esimerkiksi solun tietojen yleislähetyksestä (broadcasting), hausta (paging), 25 tilaajapäätelaitteen 150 mittaustulosten käsittelystä ja kanavanvaihdoista (handover). RBC-alikerroksessa huolehditaan loogisen yhteyden muodostami-sesta, tällöin määritellään esimerkiksi radiobearerin bittinopeus, bittivirhesuhde ja se onko kyseessä paketti- vai piirikytkentäinen siirto.

• ·

Tilaajapäätelaitteessa 150 tarvitaan liikkuvuudenhallinta- ja radio-30 verkkoalikerroksien välille UAL (UMTS Adaptation Layer) -alikerros, jossa muutetaan ylemmän liikkuvuudenhallinta-alikerroksen primitiivit alemman ra-dioverkko -alikerroksen primitiiveiksi. UAL-kerros mahdollistaa usean eri liikku- « t ”·’ vuudenhallinta-alikerroksen (esimerkiksi GPRS:n ja GSM:n liikkuvuudehallinta- alikerroksien) sovituksen yhdelle radioverkkoalikerrokselle.

35 Tukiasemajärjestelmässä 126 käsitellään verkkokerroksen aliker- roksista vain radioverkkoalikerrosta, yhteydenhallinta- ja liikkuvuudenhallinta- « * · a « · * a · a t a · · 11 106238 alikerroksien viestit käsitellään läpinäkyvästi, eli niitä vain siirretään edestakaisin käyttäen tähän omia alikerroksia. RANAP-alikerros (Radio Access Network Application Part) tarjoaa proseduurit sekä piiri- että pakettikytkentäisten yhteyksien neuvotteluun ja hallintaan. Se vastaa GSM:n BSSAP:ia (Base Station 5 System Application Part), joka muodostuu BSSMAP:ista (Base Station System Management Part) ja DTAPiista (Direct Transfer Application Part).

lu-rajapinnan 300 alemmat kerrokset voidaan toteuttaa esimerkiksi ATM-protokollilla (Asynchronous Transfer Mode): SAAL/SS7 (Signaling ATM Adaptation Layer / Signaling System Number 7), AAL (ATM Adaptation Layer).

10 IWU:ssa 190 on vastaavat RANAP-, SAAL/SS7-, AAL-alikerrokset ja fyysinen kerros kuin tukiasemajärjestelmässäkin 126.

Lisäksi IWU:ssa 190 sekä matkapuhelinkeskuksessa 132 on BSSMAP-alikerros, jota käytetään tiettyyn tilaajapäätelaitteeseen 150 liittyvän tiedon ja tukiasemajärjestelmää 126 koskevan kontrollitiedon siirtoon IWU:n 15 190 ja matkapuhelinkeskuksen 132 välillä.

A-rajapinnassa ensimmäinen ja toinen kerros toteutetaan käyttäen MTP- ja SCCP-alikerroksia (Message Transfer Part, Signaling Connection Control Part). Niiden rakenne on yksinkertaisempi kuin ilmarajapinnassa 170, koska esimerkiksi liikkuvuuden hallintaa ei tarvita.

20 Kun nyt on kuvattu kuvioihin 1, 2 ja 3 viitaten esimerkki järjestel mästä protokollineen, jossa keksintöä voidaan käyttää, voidaan siirtyä kuvaamaan varsinaista keksinnön mukaista menettelyä. Kuviossa 4 kuvataan sa-nomasekvenssikaaviona, miten kaksi tilaajapäätelaitetta MS1, MS2 viestivät ( 1

'· ' verkko-osan 128, esimerkissä nimenomaisesti tukiasemajärjestelmän BSS

e \i.: 25 kanssa. Toinen tilaajapäätelaite MS2 sijaitsee kauempana tukiaseman anten- • · ♦ -,,.ς nista 112 kuin ensimmäinen tilaajapäätelaite MS1. Kuviossa 4 ei ole kuvattu selvyyden vuoksi fyysistä kerrosta.

:V: Toinen tilaajapäätelaite MS2 päättää luoda yhteyden verkko-osaan • · 128 esimerkiksi siksi, että käyttäjä haluaa aloittaa puhelun tai vastatakseen 30 tulevan puhelun kutsuun. Käyttäjän halutessa aloittaa puhelun yhteydenhal- .··*, linta-alikerros lähettää UAL-alikerrokselle MS2 UAL pyynnön lähettää dataa.

• · UAL-alikerros MS2 UAL lähettää 400 datapyynnön d_req radioverkkoaliker-rokselle MS2 RNL. Radioverkkoalikerros MS2 RNL lähettää signalointibearerin « « · järjestelypyynnön sb_req siirtoyhteyskerrokselle MS2 L2, joka lähettää haja-35 saantipyyntösanoman acc_req tukiasemajärjestelmän siirtoyhteyskerrokselle BSS L2, joka edelleen välittää sen signalointibearerin järjestelypyyntönä • · · · • « · « · • 4 • t * 12 106238 sbjnd radioverkkoalikerrokselle BSS RNL. Signalointibeareri neuvotellaan käyttäen yleisiä kanavia. Verkko-osaan 128 päin käytetään hajasaantikana-vaa, ja tilaajapäätelaitteeseen 150 päin pääsynmyöntökanavaa.

Oleellisesti samanaikaisesti ensimmäinen tilaajapäätelaite MS1 5 aloittaa samanlaisen yhteydenluontiproseduurin. Se näkyy kuviossa siten, että ensimmäisen tilaajapäätelaitteen UAL-alikerros MS1 UAL lähettää 402 data-pyynnön d_req radioverkkoalikerrokselle MS1 RNL. Radioverkkoalikerros MS1 RNL lähettää signalointibearerin järjestelypyynnön sb_req siirtoyhteyskerrokselle MS1 L2, joka lähettää hajasaantipyyntösanoman acc_req tukiasemajär-10 jestelmän siirtoyhteyskerrokselle BSS L2, joka edelleen välittää sen signalointibearerin järjestelypyyntönä sbjnd radioverkkoalikerrokselle BSS RNL.

Esimerkissä oletetaan, että molempien tilaajapäätelaitteiden lähettämien hajasaantipyyntösanomien sisältö on sattumalta täsmälleen sama. Kuten kuviosta havaitaan saapuvat molempien tilaajapäätelaitteiden MS1, 15 MS2 lähettämät hajasaantipyyntösanomat acc_req samanaikaisesti tukiasemajärjestelmään 126. Oletetaan, että niiden välillä on merkittävä tehoero, jolloin tukiasemajärjestelmässä 126 kyetään toinen niistä dekoodaamaan. Tätä nimitetään kiinniotoksi (capture) 404. Siirtoyhteyskerros BSS L2 välittää sbjnd kiinniotetun sanoman radioverkkoalikerrokselle BSS RNL.

20 Sitten tukiasemajärjestelmän radioverkkoalikerros BSS RNL vastaa lähettämällä 406 vastauksen sb_rsp siirtoyhteyskerrokselle BSS L2, joka puolestaan lähettää pääsynmyöntösanoman acc gra pääsynmyöntökanavalla. Molemmat tilaajapäätelaitteet MS1, MS2 kuuntelevat pääsynmyöntökanavaa.

' Ensimmäisen tilaajapäätelaitteen siirtoyhteyskerros MS1 L2 vastaanottaa 25 pääsynmyöntösanoman acc_gra, jonka sisällön perusteella se olettaa varan-neensa 408 dedikoidun kanavan signalointiaan varten, ja välittää vahvistuksen :***: sb_cnf tästä radioverkkoalikerrokselle MS1 RNL. Vastaavasti toinen tilaaja- päätelaite MS2 vastaanottaa saman pääsynmyöntösanoman accjgra ja sen • · ;1r; sisällön perusteella olettaa myös varanneensa 410 saman dedikoidun kana- m 30 van kuin ensimmäinen tilaajapäätelaite MS1 signalointiaan varten. Kumpikaan .···. tilaajapäätelaite MS1, MS2 ei, eikä myöskään tukiasemajärjestelmä BSS, täs- « » sä vaiheessa tiedä syntyneestä päällekkäisestä varauksesta.

Tilanne ratkeaa sen tilaajapäätelaitteen eduksi, joka ensimmäisenä « «« lähettää verkkokerroksen palvelupyyntösanoman varatulla dedikoidulla kana-;“i 35 valla. Esimerkissä ensimmäisen tilaajapäätelaitteen radioverkkoalikerros lä- hettää 412 datan d MS1 tilaajapäätelaitteen tunnisteensa kera siirtoyhteysker- « II· · · « · « · 4·« 13 106238 roksen MS1 L2 välityksellä tukiasemajärjestelmälle. Tukiasemajärjestelmän siirtoyhteyskerros BSS L2 välittää d_ind vastaanotetun palvelupyyntösanoman radioverkkoalikerrokselle BSS RNL, joka tallettaa ensimmäisen kyseisellä varatulla dedikoidulla kanavalla vastaanottamansa tilaajapäätelaitteen tunnisteen 5 MS1. Itse palvelupyyntösanoma välitetään 414 edelleen tukiasemajärjestelmän RANAP-alikerrokselle BSS RANAP.

Toinen tilaajapäätelaite MS2 lähettää 416 seuraavaksi palvelupyyntösanoman d MS2 varatulla dedikoidulla kanavalla tunnisteensa kera. Tukiasemajärjestelmän radioverkkoalikerros BSS RNL havaitsee, että vastaan-10 otetun palvelupyyntösanoman sisältämä tilaajapäätelaitteen tunniste MS2 on eri kuin sen tallettama ensimmäisen kyseisellä kanavalla palvelupyyntösanoman lähettäneen tilaajapäätelaitteen tunniste MS1. Tukiasemajärjestelmän radioverkkoalikerros BSS RNL tuhoaa vastaanottamansa toisen tilaajapäätelaitteen MS2 lähettämän palvelupyyntösanoman.

15 Tilaajapäätelaitteen tunnisteena voidaan käyttää sen pysyvää kan sainvälistä tunnistetta, tai tilapäistä tunnistetta. Palvelupyyntösanoma on ti-laajapäätelaitteeseen päättyvässä puhelussa radioverkkoalikerroksen haun-vastaussanoma (paging response message). Tilaajapäätelaitteen aloittamassa puhelussa palvelupyyntösanoma voi olla jokin seuraavista: liikkuvuudenhal-20 linta-alikerroksen sijainninpäivityspyyntösanoma (location updating request message), liikkuvuudenhallinta-alikerroksen irroitussanoma (IMSI detach message), yhteydenhallinta-alikerroksen palvelunpyyntösanoma (service re-quest message), yhteydenhallinta-alikerroksen ennalleenpalautuspyyntösa-noma (re-establishment request message), ilmoituksenvastaussanoma • · · ^ 25 (notification response message), tai välitönjärjestelysanoma (immediate set-up

Hl message).

• · *;·;* Tukiasemajärjestelmän radioverkkoalikerros BSS RNL lähettää 420 • · · *·]·’ vastaussanoman cont_res MS1 dedikoidulla kanavalla käyttäen siirtoyhteys- : kerroksen BSS L2 palveluita. Vastaussanoma cont_res MS1 sisältää sen en- 30 simmäisestä kyseisellä kanavalla vastaanottamasta palvelupyyntösanomasta C..: ottamansa tilaajapäätelaitteen tunnisteen MS1.

·***: Ensimmäinen tilaajapäätelaite MS1 vastaanottaa vastaussanoman /.·. contjres MS1 ja sen radioverkkoalikerros MS1 RNL päättelee dedikoidun ka- navan varauksensa olevan onnistunut 422, koska vastaussanomasta cont_res 35 MS1 se löytää oman tilaajapäätelaitetunnisteensa MS1.

• · · « · * • · · • · • · • · · 14 106238

Toinen tilaajapäätelaite MS2 vastaanottaa saman vastaussanoman cont_res MS1 ja sen radioverkkoalikerros MS2 RNL päättelee dedikoidun kanavan varauksensa olevan epäonnistunut 424, koska vastaussanomasta cont_res MS1 se löytää tuntemattoman tilaajapäätelaitetunnisteen MS1, eikä 5 omaa tilaajapäätelaitetunnistetta MS2.

Toisen tilaajapäätelaitteen radioverkkoalikerros MS2 RNL lähettää 426 vapautuspyynnön relind ylemmille kerroksille, koska dedikoidun kanavan varaus epäonnistui. Todennäköisesti seuraavaksi toinen tilaajapäätelaite aloittaa uudestaan 400 dedikoidun kanavan varausoperaation.

10 Ensimmäisen tilaajapäätelaitteen MS1 suorittama dedikoidun kana van varaus onnistui ja seuraavaksi se todennäköisesti vastaanottaa verkko-osalta vastauksen palvelupyyntösanomaansa d MS1.

Yllä olevassa esimerkissä tukiasemajärjestelmän radioverkkoaliker-roksen BSS RNL lähettämä vastaussanoma cont_res MS1 oli erityinen riidan-15 ratkaisusanoma. Riita voidaan kuitenkin ratkaista myös siten, että tukiasemajärjestelmän radioverkkoalikerroksen BSS RNL seuraavaksi lähetettävä sanoma, vastaussanoma cont res MS1, on normaali verkkokerroksen sanoma. Ellei tässä normaalissa verkkokerroksen sanomassa ole tilaajapäätelaitteen tunnistetta MS1, niin se on siihen lisättävä. Tällöin ei erillistä riidanratkaisusano-20 maa tarvitse lähettää, vaan normaali verkkokerroksen vastaussanoma selvittää tilanteen.

Keksintö toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti, jolloin keksintö vaatii v< toimintoja tukiasemaohjaimen 102 ohjausyksikössä 124 sijaitsevaan protokol- , laohjelmistoon, ja tilaajapäätelaitteen 150 lähetinvastaanottimen prosessorissa e c t ‘ ‘ 25 214 sijaitsevaan protokollaohjelmistoon.

• · *.1.1. Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten • · **.1f mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan • · · *·1;1 sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän ' keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• 1 · • · • · • · · · · • · • c 4 4 « » « « « « « · « « · • · • · *»»

Claims (15)

1. Menetelmä suorittaa riidanratkaisu solukkoradioverkon ilmaraja-pinnan (170) dedikoidun kanavan varaukselle, käsittäen: - verkko-osan (128) ja verkko-osasta (128) radioyhteyden (170) ai-5 nakin yhteen tilaajapäätelaitteeseen (150); - (404) verkko-osa (128) kiinniottaa tilaajapäätelaitteen (150) haja-saantikanavalla lähettämän hajasaantipyyntösanoman; - (406) verkko-osa (128) lähettää pääsynmyöntösanoman pääsyn-myöntökanavalla tilaajapäätelaitteelle (150); 10 - (408, 410) ainakin yksi tilaajapäätelaite (150) vastaanottaa pää- synmyöntökanavalla pääsynmyöntösanoman ja olettaa sen perusteella varanneensa dedikoidun kanavan; - (412, 416) ainakin yhden tilaajapäätelaitteen (150) verkkokerros lähettää dedikoidulla kanavalla verkko-osan (128) verkkokerrokselle verkko- 15 kerroksen palvelupyyntösanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen (150) tunnisteen, tunnettu siitä, että: - (420) verkko-osan (128) verkkokerroksen käsittämä radioverkkoa-likerros lähettää dedikoidulla kanavalla vastaussanoman sisältäen tilaajapää- 20 telaitteen (150) tunnisteen tilaajapäätelaitteen (150) radioverkkoalikerrokselle; - (422, 424) ainakin yhden tilaajapäätelaitteen (150) radioverkkoali-kerros vertaa dedikoidulla kanavalla vastaanottamansa vastaussanoman si- < I ' sältämää tilaajapäätelaitteen (150) tunnistetta omaan tunnisteeseensa, ja (422) päättelee tunnisteiden ollessa samat dedikoidun kanavan varauksensa 25 olevan onnistunut, ja (424) tunnisteiden ollessa erilaiset dedikoidun kanavan • · ’*··* varauksensa olevan epäonnistunut. :.v

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · v ; että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen lähettämä vastaussanoma on erityinen riidanratkaisusanoma.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · ·***: että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen lähettämä vastaussanoma on e e e normaali verkkokerroksen sanoma.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelupyyntösanoma on radioverkkoalikerroksen haunvastaussanoma. ·:· 35

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, «««« että palvelupyyntösanoma on yksi seuraavista: verkkokerroksen käsittämän • · · 16 106238 liikkuvuudenhallinta-alikerroksen sijainninpäivityspyyntösanoma, liikkuvuuden-hallinta-alikerroksen irroitussanoma, verkkokerroksen käsittämän yhteydenhal-linta-alikerroksen palvelunpyyntösanoma, yhteydenhallinta-alikerroksen en-nalleenpalautuspyyntösanoma, ilmoituksenvastaussanoma, välitönjärjestely-5 sanoma.

6. Solukkoradioverkon verkko-osa (128), käsittäen protokollaohjelmiston (124), joka on sovitettu: - kiinniottamaan tilaajapäätelaitteen (150) hajasaantikanavalla lähettämän hajasaantipyyntösanoman; 10. lähettämään pääsynmyöntösanoman pääsynmyöntökanavalla ti- laajapäätelaitteelle (150); - vastaanottamaan ainakin yhden tilaajapäätelaitteen (150) verkkokerroksen dedikoidulla kanavalla lähettämän palvelupyyntösanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen (150) tunnisteen, 15 tunnettu siitä, että protokollaohjelmisto (124) on sovitettu lä hettämään dedikoidulla kanavalla verkkokerroksen käsittämän radioverkkoali-kerroksen vastaussanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen (150) tunnisteen tilaajapäätelaitteen (150) radioverkkoalikerrokselle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen solukkoradioverkon verkko-osa, 20 tunnettu siitä, että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen lähettämä vastaussanoma on erityinen riidanratkaisusanoma.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen solukkoradioverkon verkko-osa, V; tunnettu siitä, että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen lähettämä I ( , , < vastaussanoma on normaali verkkokerroksen sanoma. j 25

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen solukkoradioverkon verkko-osa, • · tunnettu siitä, että palvelupyyntösanoma on radioverkkoalikerroksen haunvastaussanoma.

• · ♦ ’·*·* 10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen solukkoradioverkon verkko- • · · * osa, tunnettu siitä, että palvelupyyntösanoma on yksi seuraavista: verk- 30 kokerroksen käsittämän liikkuvuudenhallinta-alikerroksen sijainninpäivitys- pyyntösanoma, liikkuvuudenhallinta-alikerroksen tilapäisen tilaajapäätelaitteen ♦”*: identiteetin vapauttamissanoma, verkkokerroksen käsittämän yhteydenhallin- > t ta-alikerroksen palvelunpyyntösanoma, yhteydenhallinta-alikerroksen ennal- leenpalautuspyyntösanoma, ilmoituksenvastaussanoma, välitönjärjestelysa-35 noma. • · · « * i « · 4 · » · • · * 17 106238

11. Solukkoradioverkon tilaajapäätelaite (150), käsittäen protokolla-ohjelmiston (214), joka on sovitettu: - lähettämään hajasaantikanavalla hajasaantipyyntösanoman verkko-osalle (128); 5. vastaanottamaan pääsynmyöntökanavalla verkko-osan (128) lä hettämän pääsynmyöntösanoman ja olettamaan sen perusteella varanneensa dedikoidun kanavan; - lähettämään dedikoidulla kanavalla verkko-osan (128) verkkokerrokselle verkkokerroksen palvelupyyntösanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen 10 (150) tunnisteen, tunnettu siitä, että protokollaohjelmisto (214) on sovitettu: - vastaanottamaan verkko-osan (128) verkkokerroksen käsittämän radioverkkoalikerroksen dedikoidulla kanavalla lähettämän vastaussanoman sisältäen tilaajapäätelaitteen (150) tunnisteen; 15. vertaamaan radioverkkoalikerroksessa vastaanottamansa vasta ussanoman sisältämää tilaajapäätelaitteen (150) tunnistetta omaan tunnisteeseensa, ja päättelemään tunnisteiden ollessa samat varauksensa olevan onnistunut, ja tunnisteiden ollessa erilaiset varauksensa olevan epäonnistunut.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen solukkoradioverkon tilaaja- 20 päätelaite, tunnettu siitä, että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen lähettämä vastaussanoma on erityinen riidanratkaisusanoma.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen solukkoradioverkon tilaaja- '.'. päätelaite, tunnettu siitä, että verkko-osan (128) radioverkkoalikerroksen , , lähettämä vastaussanoma on normaali verkkokerroksen sanoma.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen solukkoradioverkon tilaaja- • · III päätelaite, tunnettu siitä, että palvelupyyntösanoma on radioverkkoaliker- • · *”I* roksen haunvastaussanoma.

• · · *;*·/ 15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen solukkoradioverkon tilaaja- * päätelaite, tunnettu siitä, että palvelupyyntösanoma on yksi seuraavista: 30 verkkokerroksen käsittämän liikkuvuudenhallinta-alikerroksen sijainninpäivi- • · · tyspyyntösanoma, liikkuvuudenhallinta-alikerroksen tilapäisen tilaajapäätelait-teen identiteetin, verkkokerroksen käsittämän yhteydenhallinta-alikerroksen .···. palvelunpyyntösanoma, yhteydenhallinta-alikerroksen ennalleenpalautuspyyn- tösanoma, ilmoituksenvastaussanoma, välitönjärjestelysanoma. « « • · · « « · · • » » « · • · ♦ » · is 106238