FI104369B - Menetelmä paperirainan rullausprosessissa ja paperirainan rullain - Google Patents

Description

1 104369

Menetelmä paperirainan rullausprosessissa ja paperirainan rullain

Keksintö kohdistuu menetelmään paperirainan rullausprosessissa, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritettyä tyyppiä.

5 Keksintö kohdistuu myös paperirainan rullaimeen, joka on oheisen patenttivaatimuksen 6 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä.

Keksintö kohdistuu erityisesti jatkuvatoimisen kiinnirullaimen rullaus-prosessin hallintaan. Rullausprosessissa edellisistä paperikoneen tai 10 paperin jälkikäsittelylaitteiston osista tulevaa jatkuvaa, useita metrejä leveää paperirainaa rullataan rullausytimen (tampuuritela eli tampuuri-rauta) ympärille. Raina tuodaan rullalle rullaussylinterin kautta, jolloin rullaussylinterin ja rullan välisessä rullausnipissä (kohta, jossa raina tulee rullalle rullaussylinterin ohjaamana) on tietty viivapaine, joka ai-15 heutetaan sopivilla kuormitusjärjestelyillä, joilla rullaussylinterin ja rullan välille saadaan tietty kuormitusvoima. Tämä toteutetaan tavallisimmin kuormittamalla rullaa rullausytimen päätyihin rullan molemmilla reunoilla yhteydessä olevien voimalaitteiden avulla.

20 Kuormituksen hallinta rullausprosessissa on tärkeää, koska käytetty kuormitus vaikuttaa rullan laatuun ja sen käyttäytymiseen jatkokäsittelyssä. Rullausnipissä vaikuttava viivapaine pitäisi pystyä mittaamaan tarkasti ja sen avulla tulisi ohjata viivapaineeseen vaikuttavia toimilait- • · # teitä. Viivapaineen tai "nippivoiman" mittaus ja hallinta on kuitenkin : 25 hankalaa lähinnä mitattavan voiman vaikutuskohdasta (suurella kehä- : " nopeudella pyörivän rullaussylinterin ja rullan välinen kosketuskohta) johtuen. Rullaus voi tapahtua myös eri kulmissa rullaussylinteriin näh- •\v den, eli nipin sijainti rullaussylinterin kehällä voi vaihdella, varsinkin ns.

• · · : alkurullauksen aikana. Tämä vaikeuttaa viivapaineen laskemista pelkän 30 voimalaitteen kuormituksen perusteella, koska rullan massa, joka kas-vaa jatkuvasti, kuten myös rullan sijainti, vaikuttaa viivakuormaan.

• · · * * · • · · * ·

Viivapaineen mittaamiseen on tähän asti käytetty voima-antureita rul-| laimen rakenteissa, ja esimerkkeinä näistä periaatteista voidaan maini- 35 ta julkaisu WO 97/22543, US 5611500 ja EP 517830. Antureiden an-tamien mittaussignaaleiden avulla voidaan säätää rullaustapahtumaa.

• ·

Jotta varsinaisesta viivapaineesta eli nippivoimasta saataisiin riittävästi tietoa rullauksen eri vaiheissa, täytyy antureita sijoittaa useaan eri

P9810017.DOC

2 104369 kohtaan. Useat erilliset komponentit aiheuttavat häiriötekijöitä ja niiden ominaisuudet muuttuvat ajan myötä eri lailla, jolloin muutoksia on vaikea hallita. Samoin käytännössä on havaittu voima-anturien olevan herkästi rikkoutuvia paperikoneympäristössä. Voima-anturit on myös 5 mitoitettava ylisuuriksi mahdollisten suurten voimapiikkien vuoksi, joita aina syntyy rullauksen aikana. Osa antureista on sijoitettava liikkuviin osiin, jolloin tarvitaan linjat signaalien johtamiseksi niistä säätöjärjestelmään. Koska kyseessä on epäsuora mittaus, eri kitkatekijöitä ei voi eliminoida.

10

Keksinnön tarkoituksena on esittää ratkaisu em. ongelmiin ja uusi menetelmä paperirainan rullausprosessissa ja paperirainan rullain, joilla viivapainetta voidaan hallita tarkemmin. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista 15 se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa. Keksinnön mukaiselle rullatmelle on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosas-sa.

20 Keksintö perustuu siihen oivallukseen, että sen liikkuvan pinnan laakerointina, johon muodostuva rulla on nippikontaktissa, käytetään . . laakeria, joka on sellaista tyyppiä, että se vaatii toiminnan ylläpitämiseksi ulkoa tuotua energiaa, ohjausenergiaa, eli pyörimisen : mahdollistava laakerin välys vie tietyn tehon. Laakerin ohjausenergiasta : *' 25 saatua signaalia käytetään hyväksi rullausprosessin säädössä, erityisesti viivapaineen eli nippivoiman säätöön.

• • · · • · · • · :T: Koko viivapaine eli nippivoima vaikuttaa kyseiseen liikkuvaan pintaan, joka tavallisesti on rullaimen runkoon pyöriväksi laakeroitu rullaussylin- .·.· 30 teri. Tämä voima näkyy myös energiaa vaativan laakerin toiminnassa.

Näin ollen laakeria voidaan käyttää kaikkien nippivoimien \ määrittämiseen riippumatta rullan asennosta tai massasta, siis sekä v.: alkurullauksen aikana, jolloin rulla voi sijaita enemmän tai vähemmän • · · rullaussylinterin keskiakselin kautta kulkevan vaakatason yläpuolella, 35 kuten myös loppurullauksessa varsinaisessa rullausasemassa, jossa ....: rulla kasvaa täyteen mittaansa. Mittauskohtia on vain yksi tai jos molempien puolien laakerointeja käytetään hyväksi korkeintaan kaksi, ja niissä tapahtuvat häiriöt ovat helpommin hallittavissa.

P9810017.DOC

3 104369

Edullisen vaihtoehdon mukaan voidaan käyttää magneettilaakeria. Magneettilaakerissa voidaan pitää yllä välystä säätämällä laakeriin syötettävää sähkövirtaa. Rullaussylinteriin vaikuttava voima vaikuttaa 5 myös tähän sähkövirran tarpeeseen, ja tämän perusteella on mahdollista saada syötettävän sähkövirran suuruuden tai siihen verrannollisen muuttujan suuruuden perusteella tieto rullaussylinteriin vaikuttavista voimista, kuten nippikuormituksesta.

10 Keksinnön johdosta ei säädössä tarvitse arvioida eri liikkuvien osien kitkojen vaikutusta. Mittaus tapahtuu minimissään yhdellä elimellä (ohjausenergiaa vaativalla laakerilla), jonka antamassa tuloksessa eri kitkatekijät on eliminoitu.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää keksinnön periaatetta rullaimen sivukuvantoon liitettynä kaaviona, ja 20 kuva 2 havainnollistaa keksinnön käyttöä eri rullausprosessin vaiheissa.

j;: Kuvassa 1 on esitetty paperirainan rullain, jossa rullaimen runkoon : " 25 pyöriväksi laakeroidun rullaussylinterin 1 kautta tulee paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston edeltävistä osista jatkuvaa, tavallisesti 0.; usean metrin levyistä paperirainaa W. Paperiraina kiertyy rullaussylin- terin 1 kehällä tietyssä sektorissa, minkä jälkeen se siirtyy rullalle R, joka muodostetaan tukirakenteessa 3, esimerkiksi rullauskiskoilla olevan 30 pyörivän rullausytimen 2 eli tampuuritelan ympärille. Rulla R ja rullaus-sylinteri 1 ovat nippikontaktissa keskenään rullausnipin N kautta, ja tässä rullausnipissä vaikuttavaa viivapainetta eli nippivoimaa säädetään kuormitusmekanismilla, joka kuvan tapauksessa muodostuu • · · \,,r rullausytimen 2 päätyihin yhteydessä olevista vaunuista 4 ja « ,y. 35 voimalaitteesta 5, joka vaikuttaa vaunuun ja sen kautta rullausytimen 2 /,/,: päätyyn. Rullan R molemmilla reunoilla on vastaava kuormitusmekanismi. Voimalaitteen 5 aiheuttama voima on säädettävissä, ja voimalaite on tavallisesti hydraulisylinteri.

P9810017.DOC

4 104369

Rullaussylinteriä 1 pyöritetään käyttömoottorilla. Myös rullaa R pyöritetään aktiivisesti tampuuritelan 2 keskiökäytöllä 2a.

5 Rullaussylinterin 1 laakerointi runkoon, tässä tapauksessa rullaimen rungossa olevaan laakeripukkiin, on toteutettu magneettilaakeroinnilla 6. Magneettilaakeri on sinänsä tunnettu laakerityyppi, eikä sen yksityiskohtaiseen rakenneselostukseen ole tässä tarvetta. Magneettilaakerille on tyypillistä se, että siihen tulee syöttää jatkuvasti energiaa laakerin 10 toiminnan ylläpitämiseksi. Energian syöttöä ohjataan magneettilaakerin ohjausyksiköllä 7 ohjaussignaalin S1 avulla. Tästä signaalista saadaan magneettilaakeriin syötettävän energian suuruus, joka on verrannollinen laakeriin kohdistuvien voimien suuruuteen. Tässä tapauksessa laakeriin kohdistuu rullaussylinterin omasta painosta ja rullaussylinterille 15 tulevan rainan ratakireydestä johtuvien voimien lisäksi rullan R ja rullaussylinterin 1 keskinäisestä kuormituksesta johtuva voima. Jos rullaussylinterin 1 painon ja ratakireyden yhdessä aiheuttamat voimat oletetaan koko ajan vakioiksi, laakeriin kohdistuva voima muuttuu nip-pivoiman eli viivapaineen muuttuessa. Rullaussylinterin massa on vakio 20 ja ratakireys mitataan usein joillain erillisellä, esim. ennen rullaussylinteriä sijaitsevalla mittauslaitteella, jolloin siinäkin tapauksessa että ratakireyttä ei voida pitää vakiosuureena, on sen ; ' , osuus tiedossa.

(Il I

I I i r : 25 Ohjaussignaalia S! käytetään mittaussuureena, jonka avulla voidaan

I I I I I

| ohjata kuormituksen aikaansaavaa voimalaitetta 5. Magneettilaakerin \v ohjausyksiköstä 7 siirretään ohjaussignaali V-f^), joka on • · · v : muodostettu sopivalla tavalla magneettilaakerin ohjaussignaalin S! avulla, rullaimen ohjausyksikköön 8. Tätä ohjaussignaalia voidaan :V: 30 käyttää sellaisenaan voimalaitteen 5 ohjaukseen tai se voidaan vielä muuntaa rullaimen ohjausyksikössä 8. On myös mahdollista, että .·. rullaimen ohjausyksikössä 8 suoritetaan kaikki laskutoimitukset ja • · · *·.*;* muunnokset signaalin S-ι muuttamiseksi voimalaitteen 5 Γ· ; ' ohjaussignaaliksi. Lisäksi on mahdollista, että rullaimen 35 ohjausyksikköön 8 tulee muita signaaleita rullausprosessin muista mittauskohteista ja esimerkiksi juuri edellä mainitulta ratakireyden mittauslaitteelta saatu ratakireystieto, jota käytetään ratakireyden vaikutuksen eliminoimiseen, ja myös näitä signaaleita käytetään P9810017.DOC . _ . -, y 5 104369 yhdessä magneettilaakerin ohjausyksiköltä saatavan signaalin kanssa voimalaitteen 5 ohjaukseen.

Magneettilaakerin ohjausyksikkö 7 ja rullaimen ohjausyksikkö 8 voidaan 5 integroida yhdeksi nippivoiman (voimalaitteen 5) säätö- ja ohjausyksiköksi 9, kuten kuvassa 1 on katkoviivoilla havainnollistettu.

Keksinnön avulla on mahdollista toteuttaa suljettu säätöpiiri siten, että ohjaussignaalille annetaan asetusarvo, joka vastaa tiettyä 10 kuormitustilannetta, ohjaussignaalia käytetään mittaussuureena, ja kuormitusta säädetään siten, että ohjaussignaali eli laakeroinnin ohjausenergia on ennaltamäärätyn mukainen. Tämä asetusarvo voi olla rullauksen edetessä muuttuva tietyn aikataulun mukaan tai jostain muusta rullauksen aikana muuttuvasta suureesta riippuen. Asetusarvo 15 voi muuttua esimerkiksi rullalle rullatun paperimäärän mukaan, paperirullan halkaisijan mukaan tai mitatun tai laskennallisesti saadun rullan massan mukaan.

Kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 periaatteen toteuttava rullausprosessi, ja 20 toiminnallisesti samoja osia on kuvattu samoin viitenumeroin. Kuvassa on esitetty rullain sivukuvantona tilanteessa, jossa täysi rulla R on siir-retty rullausvaunuilla 4 etäämmälle rullaussylinteristä 1, raina on katkaistu ja sen uusi pää on ohjattu uuden, tyhjän rullausytimen 2 ympärille

< I I

Y ' sinänsä tunnetuin vaihtomenetelmin. Kuvassa 2 on esitetty mahdolli- 25 suus käyttää keksintöä myös alkurullauslaitteessa 10 tapahtuvan alku-rullauksen ohjaukseen, jolloin vastaavaa alkurullauslaitteen voimalaitet-v·1 ta 11 ohjataan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kuvan 1 voimalai- : tetta 5. Kuten kuvan 2 tilanteesta käy ilmi, alkurullauksessa rullausydin 2 ja sen ympärille muodostuva paksuudeltaan kasvava rulla R sijaitsee :Y: 30 selvästi rullaussylinterin 1 keskiakselin kautta kulkevan vaakatason yläpuolella, esimerkiksi yli 15° kulmaetäisyydellä, eli vastaava rullaus-. nippi N sijaitsee tässä kohdassa. Rullausnipin N kuormitukseen alkurul- lauksen aikana vaikuttaa voimalaitteen 11 aikaansaaman kuormituksen • ♦ lisäksi rullausytimen ja jatkuvasti kasvavan rullan R painon säteissuun-:Y: 35 täinen komponentti. Rullausnipin N viivapaine eli nippivoima, joka on em. tekijöiden summa, saadaan jälleen kokonaisuudessaan magneetti-laakerin vaatiman energian avulla.

P9810017.DOC 104369 6

Kuvassa 2 on esitetty myös tapaus, jossa magneettilaakeroinnissa 6 on useita erillisiä ohjaus/toimintavyöhykkeitä, joiden energian määrää voidaan ohjata vastaavasti useammalla erillisellä signaalilla S-i—SN. Näin saadaan tietoa eri vyöhykkeiltä magneettilaakeroinnin 6 kehän suun-5 nassa, ja tällöin on mahdollista erottaa eri suunnilta rullaussylinterin 1 kehään kohdistuvat voimat, kuten radan W ratakireydestä aiheutuva voima ja nippivoima rullausnipissä N. Kuvassa 2 esitetyn mukaisesti eri vyöhykkeitä on vähintään kolme, jolloin vastaavat signaalit S1( S2 ja S3 kuvaavat vyöhykekohtaisia, energiansyöttöä omalle vyöhykkeelle 10 vastaavia signaaleita. Näiden signaalien avulla saadaan enemmän tietoa voimalaitteen 11 ohjaussignaalin määrittämiseksi. Ohjaussignaali V saadaan tällöin eri vyöhykkeiden signaalien funktiona f(S-| ,S2,S3). Magneettilaakerin ohjausyksiköstä 7 siirretään ohjaussignaali V, joka on muodostettu sopivalla tavalla magneettilaakerin eri vyöhykkeiden omien 15 ohjaussignaalien S1p S2, S3 avulla, rullaimen ohjausyksikköön 8. Tätä ohjaussignaalia V~f(S1,S2,S3) voidaan käyttää sellaisenaan voimalaitteen 11 ohjaukseen tai se voidaan vielä muuntaa rullaimen ohjausyksikössä 8. On myös mahdollista, että rullaimen ohjausyksikössä 8 suoritetaan kaikki laskutoimitukset ja muunnokset signaalien Si, S2, S3 20 muuttamiseksi voimalaitteen 11 ohjaussignaaliksi. Lisäksi on mahdollista, että rullaimen ohjausyksikköön 8 tulee muita signaaleita rullausprosessin muista mittauskohteista, ja myös näitä signaaleita . käytetään yhdessä magneettilaakerin ohjausyksiköltä saatavan ' signaalin kanssa voimalaitteen 11 ohjaukseen.

25

Vaikka kuvassa 2 on esitetty eriytettyjen signaalien käyttö alkurullauk-v.1 sen kuormituksen ohjaukseen, voidaan sitä käyttää myös loppurullaus- ’·) : vaiheessa, jossa muodostetaan täysi rulla. Samoin kuvan 1 periaatetta, jossa käytössä on vain yksi signaali, voidaan käyttää kuvan 2 alkurul-:Y: 30 lauksen ohjaukseen. Periaate on riippuvainen rullaussylinterin 1 magneettilaakeroinnista ja sen ohjauksesta.

• · ‘f// Kuvissa on esitetty vain yksi magneettilaakerointi 6. On kuitenkin mah- dollista käyttää rullaussylinterin 1 molemmilla puolilla, hoitopuolella ja 35 käyttöpuolella, magneettilaakerointia 6, jolloin laakeroinnin ohjaustietoa voidaan käyttää vain saman puolen voimalaitteen/voimalaitteiden ohjaukseen, jolloin kuormitusta rullaimen eri puolilla voidaan säätää itsenäisesti. On myös mahdollista käyttää molemmilta puolilta saatuja P9810017.DOC 7 104369 signaaleita molempien puolien voimalaitteiden 5,11 ohjaukseen käytetyn yhden yhteisen ohjaussignaalin muodostamiseen.

Rullaimessa voidaan käyttää myös varajärjestelmää magneettilaake-5 rointien mahdollisten energiansyöttöhäiriöiden varalta. Varalaakerointi voi sijaita koaksiaalisesti magneettilaakeroinnin suhteen samalla puolella rullaussylinteriä ja sillä tulee olla riittävä välys, jotta se ei vaikuta magneettilaakerin tilaan normaalin toiminnan aikana, mutta pystyy ottamaan vastaan kuormat hätätapauksessa.

10

Magneettilaakerin energiansyötön avulla voidaan seurata myös muuta rullaimen toimintaa. On esimerkiksi mahdollista havaita eri häiriöitä, kuten esimerkiksi värähtelyä.

15 Edellä rullaussylinterillä tarkoitetaan sellaisia pyöriväksi järjestettyjä sylintereitä tai teloja, jotka kosketuksessa rullaan R mahdollistavat tietyn viivapaineen eli nippivoiman rullausnipissä N. Kuvissa on esitetty, kuinka rullaussylinteri 1 on laakeroitu pyöriväksi rullaimen rungon kiinteään osaan. On kuitenkin mahdollista, että rullaussylinteri laakeroi-20 daan liikkuvaan osaan, jota voidaan liikuttaa esimerkiksi rullan R kasvun mukaan. Keksinnön toiminta voi olla tällöin täysin sama kuin edellä on kuvattu, ja erona on vain se, että magneettilaakerointi 6 on liikkuvassa rakenteessa.

I I I I

; 25 Edellä on keksintöä selostettu viittaamalla pääasiassa magneettilaakeriin. Keksintöön voidaan soveltaa myös muita laakereita, \v jotka vaativat pyörimisvälyksen ylläpitämiseksi tehoa. Välystä voidaan v : ylläpitää esimerkiksi paineväliaineen (kaasumainen tai nestemäinen, esimerkiksi hydrauliöljy) paineella, jolloin ohjausenergiasta saatava tieto :V: 30 voi olla käytetty paine tms. Säätö voidaan toteuttaa analogisesti magneettilaakereiden yhteydessä esitetyn kanssa. Paineväliainetta t voidaan käyttää myös vyöhykkeittäin, jolloin vyöhykkeiden Y.:’ hyväksikäyttö säädössä voidaan myös toteuttaa analogisesti edellä t esitetyn kanssa.

: V: 35

Termillä paperiraina tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia rullattavia, kuituraaka-aineesta muodostettuja jatkuvia paperin kaltaisia rainoja ne-liöpainosta riippumatta.

Claims (12)

1. Menetelmä paperirainan rullausprosessissa, jolloin rullausprosessia 5 toteuttavassa rullaimessa paperirainaa rullataan jatkuvatoimisesti pyörivän rullausyti-men (2) ympärille, ylläpidetään rullausytimelle (2) muodostuvaan paperirullaan 10 (R) nippikontaktia pyöriväksi laakeroidun liikkuvan pinnan, kuten rullaussylinterin (1) kehäpinnan, avulla, ja säädetään rullausprosessia, erityisesti nippikontaktia, rullaimen säätö- ja ohjausyksiköllä (9), 15 tunnettu siitä, että käytetään liikkuvan pinnan laakerointina laakeria (6), jonka toimintaa ylläpidetään syöttämällä siihen ohjausenergiaa, jolloin laakerin ohjausenergiasta saatavaa tietoa käytetään 20 säätö- ja ohjausyksikössä (9) rullausprosessin, erityisesti nippikontaktin säätämiseen. *

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ‘ laakerointina käytetään magneettilaakeria (6), jonka ohjausenergiasta : 25 saatavaa tietoa käytetään säätö- ja ohjausyksikössä (9) 14 1*1 rullausprosessin, erityisesti nippikontaktin säätämiseen. I I « li* • · • · · v

: 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätämiseen käytetään laakerin (6) eri vyöhykkeiden :Y: 30 ohjausenergioista saatavaa tietoa, kuten magneettilaakerin (6) eri vyöhykkeiden ohjausenergioista saatavaa tietoa. • I • · · ’f.;"

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säätö- ja ohjausyksikkö (9) käsittää laakeroinnin :Y: 35 ohjausyksikön (7) ja rullaimen ohjausyksikön (8), joiden välillä vaikuttaa signaali V~/(Sn), jossa Sn on laakerin (6) ohjausenergiasta riippuva signaali ja n = 1...m, jolloin m = eriytettyjen ohjausenergiaosuuksien lukumäärä. P9810017.DOC 9 104369

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikkuvaa pintaa, kuten rullaussylinterin (1) kehäpintaa pyöritetään ainakin kahden erillisen, ohjausenergiaa 5 toiminnan ylläpitämiseksi vaativan laakerin (6) avulla, jolloin ensimmäistä tällaista laakeria käytetään rullaimen hoitopuolen ja toista tällaista laakeria käytetään rullaimen käyttöpuolen säädössä.

6. Paperirainan rullain, jossa on rullausasema paperirainan rullaamiseksi pyörivän rullausyti-men (2) ympärille, pyöriväksi laakeroitu liikkuva pinta, kuten rullaussylinterin (1) kehäpinta, joka on järjestetty nippikontaktiin 15 rullausytimen (2) ympärille paperirainasta muodostuvan rullan (R) kanssa, ja säätö- ja ohjausyksikkö (9), joka on järjestetty säätämään rullausprosessia, erityisesti nippikontaktia, 20 tunnettu siitä, että « · - liikkuva pinta on laakeroitu pyöriväksi laakerilla (6), joka I · t : vaatii toiminnan ylläpitämiseksi siihen syötettävää ohjausenergiaa, : " jolloin laakerin ohjausenergian syöttö on tiedonsiirtoyhteydessä ': *': 25 rullaimen säätö- ja ohjausyksikön (9) kanssa, ja - säätö- ja ohjausyksikkö (9) käsittää elimet rullausprosessin, erityisesti nippikontaktin säätämiseksi ohjausenergian syötöstä saatavan tiedon perusteella. t · • · « • « ·

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rullain, tunnettu siitä, että laakeri • · · on magneettilaakeri (6), jonka ohjausenergiasta saatavaa tietoa käyte-ν·: tään säätö- ja ohjausyksikössä (9) rullausprosessin, erityisesti nippikontaktin säätämiseen. • t • · » : « · i

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen rullain, tunnettu siitä, että laakerissa (6) on eri vyöhykkeitä, joiden ohjausenergioiden syötöt on tiedonsiirtoyhteydessä rullaimen säätö- ja ohjausyksikön (9) kanssa, ja säätö- ja ohjausyksikkö (9) käsittää elimet rullausprosessin, erityisesti P9810017.DOC - -. - 10 104369 nippikontaktin säätämiseksi eri vyöhykkeiden syötöistä saatavien tietojen perusteella.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6 - 8 mukainen rullain, 5 tunnettu siitä, että säätö- ja ohjausyksikkö (9) käsittää tiedonsiirtolinjalla yhdistetyn laakeroinnin ohjausyksikön (7) ja rullaimen ohjausyksikön (8), ja laakeroinnin ohjausyksikkö (7) on järjestetty muodostamaan signaalin V~/(Sn), jossa Sn on laakerin ohjaus-energiasta riippuva signaali ja n = 1...m, jolloin m = eriytettyjen 10 ohjausenergiaosuuksien lukumäärä.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6 - 9 mukainen rullain, tunnettu siitä, että liikkuva pinta on laakeroitu pyöriväksi ainakin kahden erillisen, ohjausenergiaa toiminnan ylläpitämiseksi vaativan 15 laakerin (6) avulla, jolloin ensimmäinen tällainen laakeri on rullaimen hoitopuolella ja toinen tällainen laakeri on rullaimen käyttöpuolella, ja kummankin laakerin ohjausenergian syöttö on tiedonsiirtoyhteydessä rullaimen säätö- ja ohjausyksikön (9) kanssa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6-10 mukainen rullain, tunnettu siitä, että rullaimen säätö- ja ohjausyksikkö (9) on järjestetty säätämään nippikontaktissa vallitsevaan viivapaineeseen vaikuttavan voimalaitteen (5, 11) voimaa laakerin (6) ohjausenergian syötöstä saatavan tiedon perusteella. 25

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 6-11 mukainen rullain, v 1 tunnettu siitä, että liikkuva pinta, kuten rullaussylinterin (1) kehäpinta, on laakeroitu ohjausenergiaa toiminnan ylläpitämiseksi vaativan :V: laakerin (6) lisäksi välyksellisellä varalaakeroinnilla. •«· • < · • · · * • · I I I • · · • • · « • · • t »Il t l l ' ( i (1(11 11 104369