FI100570B - Synkroninen datansiirtomenetelmä ja -järjestely - Google Patents

Description

100570

Synkroninen datansiirtomenetelmä ja -järjestely

Keksinnön kohteena on synkroninen datansiirto tietoliikennejärjestelmässä, erityisesti tapauksessa, 5 jossa liikennekanavan maksimidatanopeus on yhtä suuri kuin yksi käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa.

Matkaviestinjärjestelmillä tarkoitetaan yleisesti erilaisia tietoliikennejärjestelmiä, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen langattoman tiedonsiirron tilaajien 10 liikkuessa järjestelmän alueella. Tyypillinen matkaviestinjärjestelmä on maanpinnalle rakennettu yleinen matkaviestinverkko PLMN (Public Land Mobile Network). PLMN käsittää matkaviestinverkon palvelualueelle sijoitettuja kiinteitä radioasemia (tukiasemia), joiden radiopeitto-15 alueet (solut) muodostavat yhtenäisen solukkoverkon.

Tukiasema tarjoaa solussa radiorajapinnan (ilmarajapin-nan), jonka kautta matkaviestin voi kommunikoida PLMN:n kanssa. Koska matkaviestimet voivat liikkua verkossa ja niillä on pääsy (access) PLMN-verkkoon minkä tahansa 20 tukiaseman kautta, PLMN-verkkoihin on kehitetty monimutkaisia ratkaisuja matkaviestintilaajien tilaajatietojen hallintaan, autentikointiin, sijainninhallintaan, hand-overeihin (tukiaseman vaihto puhelun aikana), jne. Lisäksi niihin on kehitetty tukemaan tavanomaisten puhepu-· 25 heluiden (puhepalvelu) lisäksi muun informaation siir- • · : toa, kuten data, telefax, videokuva, jne.

• · · V · Nämä uudet palvelut ovat vaatineet merkittävän määrän kehitystyötä sekä uusia ratkaisuja verkoissa.

Toinen matkaviestinjärjestelmien osa-alue ovat 30 satelliittipoh jäiset matkaviestinpalvelut. Satelliitti- järjestelmässä radiopeitto aikaansaadaan, maanpinnalle • · · *·* * sijoitettujen tukiasemien sijasta, satelliiteilla, jotka 'ovat maata kiertävällä radalla ja välittävät radiosig-naaleja matkaviestinten (tai käyttäjäpäätteiden UT) ja 35 maa-asemien LES (Land Earth Station) välillä. Satellii- 2 100570 tin keila muodostaa maanpinnalle peittoalueen, solun. Yksittäisten satelliittien peitot järjestetään muodostamaan yhtenäinen peitto siten, että matkaviestin on aina ainakin yhden satelliitin peittoalueella. Tarvittavien 5 satelliittien määrä riippuu halutusta peitosta. Täydellinen peitto maapallon pinnalle voisi vaatia esim. 10 satelliittia.

Tilaajien liikkuvuus edellyttää satelliittimatka-viestinjärjestelmissä samantyyppisiä ratkaisuja kuin 10 PLMN-verkoissa, ts. matkaviestintilaajien tilaajatieto jen hallintaa, autentikointia, sijainninhallintaa, hand-overeita, jne. Lisäksi niiden tulisi tukea samantyyppisiä palveluita kuin PLMN:t.

Eräs tapa toteuttaa nämä vaatimukset satelliitti-15 matkaviestinjärjestelmissä on käyttää valmiita PLMN- verkkojen ratkaisuja. Periaatteessa tämä lähestymistapa on hyvin suoraviivainen, koska pelkistetysti satelliittijärjestelmää voidaan rinnastaa matkaviestinjärjestelmän tukiasemajärjestelmään, jolla on erilainen radiora-20 japinta. Toisin sanoen on mahdollista käyttää perinteistä PLMN-verkon infrastruktuuria, jossa tukiasemajärjes-telmä(t) on satelliittijärjestelmä. Tällöin sama verkkoinfrastruktuuri voisi periaatteessa jopa sisältää sekä perinteisiä PLMN-tukiasemajärjestelmiä että satelliitti- :·· : 25 "tukiasemajärjestelmiä".

• · · : PLMN-infrastruktuurin ja satelliittijärjestelmän • · · ·.· · yhteensovittamisessa on kuitenkin monia käytännön ongel mia. Eräs hakijan havaitsema ongelma liittyy siihen, että PLMN-verkon liikennekanava ja satelliittijärjestel-30 män "radiorajapinnan" liikennekanava eroavat merkittä- västi toisistaan. Tarkastellaan esimerkkiä, jossa PLMN- • · · * verkko on yleiseurooppalainen digitaalinen matkaviestin- '·; järjestelmä GSM (Global System for Mobile communication) : : ja satelliittimatkaviestinjärjestelmä on Inmarsat-P, 35 jota ollaan juuri kehittämässä.

li 3 100570 GSM-järjestelmän liikennekanava tukee datansiirtoa käyttäjänopeuksilla 2400, 4800, 7200 ja 9600 bit/s. Tulevaisuudessa suurinopeuksiset datapalvelut (HSCSD = High speed circuit switched data), joissa käytetään kah-5 ta tai useampaa liikennekanavaa radiorajapinnassa (mul-ti-slot access), tukevat myös suurempia käyttäjänopeuk-sia (14400 bit/s, 19600 bit/s,...). Yhden liikenne- kanavan muodostama datayhteys on V.110-nopeussovitettu. V.llO-yhteys on alunperin ISDN-teknologiaa (Intergrated 10 Services Digital Network) varten kehitetty digitaalinen siirtokanava, joka sovittautuu V.24-rajapintaan. V.110-kehyksissä siirretään molempiin suuntiin käyttäjädatan lisäksi myös päätelaiterajapinnan statusinformaatiota (V.24 liitännän ohjaussignaaleja), kuten CT105 (RTS=rea-15 dy to send), CT108 (DTR=data terminal ready), CT106 (CTS=clear to send), CT107 (DSR=data set ready) ja CT109 (CD=Data carrier detect). Lisäksi monikanavaisessa transparentissa HSCSD-datapalvelussa on lisäksi tarpeen siirtää alikanavien välistä synkronointi-informaatiota.

20 Liikennekanavalla käytetään kanavakoodausta, jolla pyri-, tään vähentämään siirtovirheiden vaikutusta. Kanavakoo daus ja yllä mainittu lisäinformaatio nostavat bit-tinopeuden radiorajapinnassa suuremmaksi kuin varsinainen käyttäjänopeus. Käyttäjänopeuksia 2400, 4800 ja 9600 * 25 bit/s vastaavat radiorajapinnan nopeudet ovat 3600, 6000 : ja 12000 bit/s .

• · · ·.· · Satelliittijärjestelmässä Inmarsat-P vaatimuksena on, että yhdessä liikennekanavassa voidaan siirtää stan-dardit datanopeudet aina 4800 bit/s asti (esim. 1200, 30 2400, 4800 bit/s) ja että standardit datanopeudet, jotka ovat suurempia kuin 4800 bit/s (esim. 9600,14400, 19200 • · · bit/s, jne), voidaan siirtää käyttäen useita rinnakkai-siä liikennekanavia, kuten GSM-järjestelmän HSCSD-palve-lussa.

4 100570

Inmarsat-P-satelliittijärjestelmässä yhden lii-kennekanavan datanopeus radiorajapinnassa on enintään 4800 bit/s, mikä on sama kuin käyttäjädatanopeus 4800 bit/s pääterajapinnassa. Kahta liikennekanavaa käyttä-5 vässä datapalvelussa datanopeus radiorajapinnassa on sama kuin käyttäjädatanopeus 9600 bit/s pääterajapinnassa. Ongelma syntyy kuitenkin siitä, että käyttäjädatan lisäksi myös yllä kuvattu pääterajapinnan statusinfor-maatio sekä mahdollinen alikanavien välinen synkronoin-10 ti-informaatio tulisi siirtää radiorajapinnan yli. Tämän vuoksi satelliittijärjestelmän radiorajapinnassa käyttämä protokolladatayksikkö, ts. kehysrakenne, täytyy määritellä kuljettamaan yllä mainittu ohjaus- ja synkronointi-informaatio radiorajapinnan yli. Eräs tapa voi-15 si olla käyttää suoraan GSM-järjestelmän ratkaisua, ts.

V.110-pohjäistä kehysrakennetta, myös satelliittijärjestelmän radiorajapinnassa. Tämä olisi kuitenkin hyvin raskas ratkaisu, joka merkittävästi pienentäisi käytettävissä olevia käyttäjädatanopeuksia. Yksi liikennekana-20 va ei voisi tukea käyttäjädatanopeutta 4800 bit/s, koska V.110-kehysrakenne ja pääterajapinnan status-informaatio nostavat todellisen datanopeuden suuremmaksi kuin 4800 bits/s. Tämän vuoksi suurin standardi käyttäjädatanopeus yhdellä liikennekanavalla olisi 2400 bit/s. Samasta ··* 25 syystä kahden liikennekanavan datapalvelu ei voisi tukea • · · : käyttäjänopeutta 9600 bit/s, vaan suurin standardi käyt- • · · ·.· · täjädatanopeus olisi 4800 bit/s (tai joissakin järjes telmissä 7200 bit/s). Vastaava käytettävissä olevien datanopeuksien pieneneminen esiintyisi myös datapalvelut 30 luissa, jotka käyttävät useampia kuin kahta liikenne- kanavaa. Tällainen ratkaisu, jossa overhead-informaatio • · · * aiheuttaa merkittävän kapasiteetin menetyksen, ei olisi tyydyttävä ratkaisu.

Samanlainen ongelma voi esiintyä myös liitettäes-35 sä PLMN-verkkoihin muun tyyppisiä radiorajapintoja, ku- li 5 100570 ten johdottomia puhelinjärjestelmiä.

Esillä olevan keksinnön eräs päämääränä on ratkaisu, joka tukee käyttäjädatan sekä pääterajapinnan statusinformaation ja mahdollisen muun ohjaus- tai synk-5 ronointi-informaation siirtämisen transparentin liiken-nekanavan läpi, jonka datanopeus on yhtä suuri kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa.

Tämä saavutetaan synkroninen datansiirtomenetel-mällä pääterajapinnan käyttäjädatan ja statusinfor-10 maation sekä mahdollisen muun ohjaus- tai synkronointi-informaation siirtämiseksi liikennekanavan tai liikenne-kanavien joukon läpi tietoliikennejärjestelmässä. Menetelmässä sijoitetaan lähetyspäässä pääterajapinnan sta-15 tusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio pääterajapinnassa käytetyn siirtoprotokollan protokolladatayksiköiden redundanttisiin osiin, siirretään mainitun liikennekanavan tai liikenne-20 kanavien joukon läpi protokolladatayksiköt, jotka sisältävät mainitun pääterajapinnan statusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- tai synkronointi-informaation, erotetaan vastaanottopäässä mainittu statusinfor- maatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-infor- ;··· 25 maatio protokolladatayksiköistä ja palautetaan protokol- • · · ϊ·ί · ladatayksiköille alkuperäinen redundanssi.

M· ·.· Keksinnön kohteena on myös järjestely pääteraja pinnan käyttäjädatan ja statusinformaation sekä mah-dollisen muun ohjaus- ja synkronointi-informaation siir-30 tämiseksi liikennekanavan läpi tietoliikenne järjestel- .1. mässä. Järjestelyssä • ♦ · *;* * lähetyslaitteisto on järjestetty sijoittamaan pääterajapinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio pääterajapinnassa : 35 käytetyn siirtoprotokollan protokolladatayksiköiden re- 6 100570 dundanttisiin osiin sekä lähettämään protokollayksiköt mainitun liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi vastaanottolaitteistolle, vastaanottolaitteisto on järjestetty erottamaan 5 mainittu statusinformaatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio protokolladatayksiköistä ja palauttamaan protokolladatayksiköille alkuperäinen redundanssi.

Keksinnössä pääterajapinnan statusinformaatio 10 sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio siirretään liikennekanavan läpi kulloinkin käytetyn siirtoprotokollan/protokollien protokolladatayksiköiden redundanttisissa osissa. Vastaanottopäässä statusinformaatio ja mahdollinen muu informaatio erotetaan proto-15 kolladatayksiköistä ja palautetaan protokolladatayksiköille alkuperäinen redundanssi. Näin overhead-informaa-tio ei lisää siirrettävien bittien määrää, joten liikennekanavan datanopeus voi olla sama kuin käyttäjäda-tanopeus pääterajapinnassa. Suurinopeuksisessa datasiir-20 rossa datayhteys voi käsittää kahden tai useamman liikennekanavan joukon, jolloin liikennekanavien joukon kokonaisdatanopeus voi olla sama kuin käyttäjädatanopeus pääterajapinnassa.

Keksintö perustuu siihen, että monien siirtopro- ; . 25 tokollien kehysrakenteissa esiintyy redundantteja bitte- • · · jä, kun niitä käytetään PLMN-ympäristössä, esim. GSM-‘ verkossa, tai niissä esiintyvän toiston tai muun vastaa van syyn seurauksena.

• ♦ \ Esimerkiksi PLMN-verkkojen verkkopalvelut (bearer 30 services) käyttävät pisteestä-pisteeseen yhteyttä, ts.

Λ.' käytetään piirikytkettyä yhteyttä kahden pisteen välil- • · · lä. Useimmat siirtoprotokollat on tarkoitettu myös pis-; teestä-moneen pisteeseen yhteyksille, jolloin niiden kehysrakenteessa on osoitekenttä. Tämä osoitekenttä on : 35 redundanttinen pisteestä-pisteeseen yhteydellä. Keksin- |: 7 100570 nön eräässä suoritusmuodossa pääterajapinnan statusin-formaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio siirretään tällaisessa osoitekentässä. Tällaisia protokollia ovat esim. HDLC (High Level Data 5 Link)- pohjaiset protokollat GSM-suosituksen 03.45 mukainen synkroninen tele-kopioprotokolla käyttää HDLC-kehystä, jossa on redun-danttinen osoitekenttä Binary coded signalling-vaiheessa ja virhekorjatussa telekopiodatansiirtovaiheessa. Siinä 10 on myös muita vaiheita, joissa lähetetään GSM-spesifisiä kehyksiä. Nämä kehykset sisältävät redundanssia saman informaation toiston muodossa.

Jos telekopiopalvelu käyttää ITU-T T.30 mukaista normaalia telekopiodatamoodia NFD (normal facsimile da-15 ta), data sisältää End-of-Line-ketjuja (EOL), teleko-piokoodattua dataa ja mahdollisesti täytedataa rivin minimipituuden varmistamiseksi. Tätä täytettä voidaan pitää siirron kannalta redundanttisena.

Keksintöä selitetään seuraavassa ensisijaisten 20 suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 on lohkokaavio, joka havainnollistaa GSM-suositusten mukaista konfiguraatiota datansiirtoa varten, 25 kuvio 2 esittää v.110-kehysrakenteen, • · · !·· · kuvio 3 on lohkokaavio, joka havainnollistaa • · · ·." · yleisesti keksinnön taustalla olevaa ongelmaa, joka liittyy liikennekanavaan, jonka datanopeus on sama kuin käyttä jädatanopeus, 30 kuvio 4 on lohkokaavio, joka kuvaa Inmarsat-P- satelliittijärjestelmän liittämistä tukiasemajär jestel-*·*,’ mänä GSM-pohjaiseen matkaviestinjärjestelmään, kuvio 5 on lohkokaavio, joka havainnollistaa kek-sinnön mukaista yleistä ratkaisua kuvion 4 järjestel-35 mään, 8 100570 kuvio 6 esittää standardin HDLC-kehyksen ja kuvio 7 keksinnön mukaisesti modifioidun HDLC-kehyksen, kuvio 8 esittää GSM-suosituksen 03.45 mukaisen SYNCH-kehyksen ja kuvio 9 keksinnön mukaisesti modifioi- 5 dun SYNCH-kehyksen, kuvio 10 esittää GSM-suosituksen 03.45 mukaisen STATUS-kehyksen ja kuvio 11 keksinnön mukaisesti modifioidun STATUS-kehyksen, kuvio 12 esittää keksinnön mukaisesti modifioidun 10 FILL-kentän normaalissa telekopiodatamoodissa NFD.

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa datasiirtoon minkä tahansa liikennekanavan läpi, jonka datanopeus on yhtä suuri kuin käyttäjädatanopeus pääte-rajapinnassa. Keksinnön ensisijaiset suoritusmuodot tul- 15 laan kuvaamaan käyttäen esimerkkinä GSM-pohjäisen matkaviestinjärjestelmän ja siihen "tukiasemajärjestelmänä" liitetyn satelliittijärjestelmän Inmarsat-P välistä yhteistoimintaa. Keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittaa näihin järjestelmiin.

20 GSM-matkaviestinjärjestelmän rakenne ja toiminta . ovat alan ammattimiehen hyvin tuntemia ja määritelty ETSIn (European Telecommunications Standards Institute) GSM-spesifikaatioissa. Lisäksi viitataan kirjaan "GSM-System for Mobile Communication", M. Mouly ja M. Pautet, 25 Palaiseau, France, 1992 ; ISBN:2-9507190-0-7 . GSM-pohjai- • ♦ · ···: siin matkaviestinjärjestelmiin kuuluvat DCS1800 (Digital • · # ·.* * Communication System) sekä USA: n digitaalinen solukko- järjestelmä PCS (Personal Communication System).

: ’.· GSM-suositusten mukaista konfiguraatiota da- 30 tasiirtoa varten on havainnollistettu kuviossa 1. GSM- • .y matkaviestinjärjestelmän perusrakenne on esitetty ku- ' viossa 1. GSM-rakenne käsittää kaksi osaa: tukiasemajär- ' ; jestelmä BSS ja verkkoalijärjestelmä (NSS). BSS ja mat- : : : kaviestimet MS kommunikoivat radioyhteyksien kautta.

35 Tukiasemajärjestelmässä BSS kutakin solua palvelee tu-

II

9 100570 kiasema BTS (ei esitetty). Joukko tukiasemia on kytketty tukiasemaohjaimeen BSC (ei esitetty), jonka toimintona on ohjata radiotaajuuksia ja kanavia, joita BTS käyttää. BSS:t on kytketty matkaviestinkeskukseen MSC. Tietyt 5 MSC:t on kytketty muihin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko PSTN ja ISDN.

GSM-järjestelmässä datayhteys muodostetaan matkaviestimen MS päätesovittimen TAF (Terminal Adaptation Function) ja matkaviestinverkossa (yleensä MSCrssä) ole-10 van Verkkosovittimen IWF (Interworking Function) välille. Tämä yhteys on GSM-verkossa datasiirrossa V.110-no-peussovitettu, V.24-rajapintoihin sovittuva, UDI-koodat-tu digitaalinen full-duplex -yhteys. Tässä yhteydessä V.llO-yhteys on alunperin ISDN-teknologiaa (Integrated 15 Services Digital Network) varten kehitetty digitaalinen siirtokanava, joka sovittautuu V.24-rajapintaan ja tarjoaa mahdollisuuden myös V.24-statuksien (ohjaussignaalien) siirtoon. CCITTrn suositus V.110-nopeussovitetulle yhteydelle on esitetty julkaisussa CCITT Blue Book:-20 V.110. CCITT:n suositus V.24-rajapinnalle on esitetty . julkaisussa CCITT Blue Book:V.24. Ei-transparenteissa datapalveluissa GSM-yhteydellä käytetään lisäksi ra-diolinkkiprotokollaa RLP. TAF sovittaa matkaviestimeen MS kytketyn datapäätteen TE mainitulle GSM V.110 da-25 tayhteydelle, joka muodostetaan yhtä tai useampaa lii- • · · : kennekanavaa (HSCSD) käyttävän fyysisen yhteyden yli.

Ill ·.* * IWF käsittää nopeussovittimen, joka sovittaa GSM V.110- datayhteyden V.24-rajapintaan sekä datamodeemin tai toi- • · : ’.· sen nopeussovittimen riippuen siitä jatketaanko yhteyttä 30 PSTN: ään vai ISDN: ään. ISDN-verkon protokollat voivat • olla esim. V.110 tai V.120. ISDN- tai PSTN-verkossa da- • · · • · · * tayhteys muodostetaan esimerkiksi toiselle datapäätteel- le TE. MS:n ja TE:n välistä V.24-rajapintaa kutsutaan tässä pääterajapinnaksi. Vastaava pääterajapinta on myös 35 IWF:ssä samoinkuin toisella datapäätteellä TE ISDN- tai 100570 10 PSTN-verkossa. Päätelaitteiden TE välillä käytetty protokolla voi olla esim. ITU-T suosituksen X.25 mukainen HDLC-protokolla tai telekopiosiirrossa ITU-T T.30 mukainen protokolla.

5 GSM-järjestelmän liikennekanava tukee datansiir toa käyttäjänopeuksilla 2400, 4800, 7200 ja 9600 bit/s. Tulevaisuudessa suurinopeuksiset datapalvelut (HSCSD = High speed circuit switched data), joissa käytetään kahta tai useampaa liikennekanavaa radiorajapinnassa (mul-10 ti-slot access), tukevat myös suurempia käyttäjänopeuk-sia (14400 bit/s, 19600 bit/s,...). V.110-kehyksissä siirretään molempiin suuntiin käyttäjädatan lisäksi myös päätelaiterajapinnan statusinformaatiota (V.24 liitännän ohjaussignaaleja), kuten CT105 (RTS=ready to send), 15 CT108 (DTR=data terminal ready), CT106 (CTS=clear to send), CT107 (DSR=data set ready) ja CT109 (CD=Data carrier detect). Lisäksi monikanavaisessa transparentissa HSCSD-datapalvelussa on lisäksi tarpeen siirtää ali-kanavien välistä synkronointi-informaatiota. Liikenne-20 kanavalla käytetään kanavakoodausta, jolla pyritään vä-. hentämään siirtovirheiden vaikutusta. Kanavakoodaus ja yllä mainittu lisäinformaatio nostavat bittinopeuden radiorajapinnassa suuremmaksi kuin varsinainen käyttä-jänopeus. Käyttäjänopeuksia 2400, 4800 ja 9600 bit/s . . 25 vastaavat radiorajapinnan nopeudet ovat 3600, 6000 ja :·*· : 12000 bit/s .

• · · • · · *.* ' V.110 yhteydellä datansiirtoon käytettävä kehys- rakenne on esitetty kuviossa 2. Kehys on 80-bittinen.

• · • ' · Oktetti 0 sisältää binäärisiä nollia, kun taas oktetti 5 30 sisältää binäärisen ykkösen, jota seuraa seitsemän E- bittiä. Oktetit 1-4 ja 6-9 sisältävät binäärisen ykkösen • · · * bittipaikassa 1, statusbitin (S- tai X-bitti) bittipai kassa 8 sekä 6 databittiä (D-bitit) bittipaikoissa 2-7. Bittien lähetysjärjestys on vasemmalta oikealle ja yl-35 häältä alas. Kehyksessä on siten 48 bittiä D1-D48 käyt- li 11 100570 täjädataa. Bittejä S ja X käytetään siirtämään datan-siirtotilassa kanavaohjausinformaatiota, joka liittyy databitteihin. Neljää statusbittiä SI, S3, S6 ja S8 käytetään siirtämään CT108 (Data Terminal Ready) matkavies-5 timeltä MS verkkosovittimelle IWF sekä siirtämään CT107-statussignaali verkkosovittimelta IWF matkaviestimelle MS. Kahta statusbittiä S4 ja S9 käytetään siirtämään CT105-statussignaali matkaviestimeltä MS verkkosovittimelle IWF sekä siirtämään CT109-statussignaali verk-10 kosovittimelta IWF matkaviestimelle MS. Kahta X-status-bittiä käytetään siirtämään CT106-statussignaali (Ready for Sending) tai lähetyksensynkronointi tai vuonoh-jausinformaatiota sovittimien välillä. Kun päätelaitteet ovat X.21-päätelaitteita, S-bitit siirtävät X.21 oh-15 jausinformaatiota. Matkaviestimessä MS on määritelty suodatusproseduuri CT106 ja CT109 statuksien ja X.21-indikaation vastaanottamiseksi.

Osa V.110-kehyksen ohjausbiteistä on lisäksi määritelty uudelleen siten, että niissä siirretään synk-20 ronointi-informaatiota, jota tarvitaan useaa rinnakkais-; ta liikennekanavaa käyttävän datansiirron hallinnassa.

Tätä monikanavaista datansiirtoa ja siihen liittyvää synkronointia on kuvattu mm. patenttihakemuksessa FI945817. Koska HSCSD-palvelussa lähetetään käytännössä 1 . 25 sama statustieto useiden rinnakkaisten liikennekanavien • · · • · · *".* kautta datansiirtotilassa, kunkin liikennekanavan kehyk- • · · *·’ * sissä on "ylimääräisiä" redundanttisia statusbittejä, joiden poisjättäminen ei vaikuta toistuvien statusbit- • · : '*· tien lukumäärään eikä siten myöskään statussignaalien • · « ·/· · 3 0 bittivirhesuhteeseen. Esim. kahden rinnakkaisen kanavan tapauksessa siirretään kaksinkertainen määrä statusbit- • · · tejä, joista puolet on siten redundanttisia. Näitä re-V dundanttisia statusbittejä voidaan käyttää alikanavien väliseen synkronointiin kanava- ja kehysnumeroinnilla, 35 joka siirretään kehyksissä. Statusbitit tähän tarkoitukseen voidaan valita monella tavalla. Esimerkiksi bittejä 12 100570 SI, S4 ja S6 voidaan käyttää kanavanumerointiin ja yhtä X-biteistä 1-bittiseen kehysnumerointiin kanavan sisällä .

On huomattava, että edellä kuvatut V.110-kehyksen 5 statusbitit ovat vain esimerkki pääterajapinnan sta-tusinformaatiosta ja muusta informaatiosta, joka normaalisti täytyisi siirtää V.110-kehyksissä tai muissa kehyksissä liikennekanavan läpi. Keksinnön kannalta ei kuitenkaan ole olennaista mitä käyttäjädatan lisäksi 10 siirrettävä statusinformaatio tai mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio tarkalleen ottaen on. Keksintö soveltuu yleisemmin kaiken tällaisen overhead-informaation siirtämiseen.

GSM-järjestelmän liikennekanavassa on siten va-15 rattuna ylimääräistä kapasiteettia tarvittavan status-ja synkronointi-informaation siirtämiseen käyttäjädatan lisäksi. Ongelmia syntyy, kun GSM-radiorajapinnan sijasta käytetään jotakin muuta radiorajapintaa, jonka liikennekanavan datanopeus on sama kuin käyttäjädatanopeus 20 pääterajapinnassa, esim. 4800 bit/s, kuten kuvion 3 lohkokaavio havainnollistaa yleisellä tasolla. Liikenne-kanavalla ei ole ylimääräistä kapasiteettia, jolla voitaisiin siirtää muuta informaatiota 4800 bit/s datan lisäksi. Käytännössä datanopeus liikennekanavalla jou- . . 25 duttaisiin laskemaan 2400 bit/s.

• · · ··;,* Käytännön esimerkki järjestelmästä, jossa Inmar- • · · *·* ' sat-P-satelliittijärjestelmä on liitetty tukiasemajär jestelmänä GSM-pohjaiseen matkaviestinjärjestelmään, on • '·· esitetty kuvion 4 lohkokaaviossa. Inmarsat-satel- • · · ' 30 liitti järjestelmässä radiopeitto aikaansaadaan, maanpin- nalle sijoitettujen tukiasemien sijasta, satelliiteilla, • · * jotka ovat maata kiertävällä radalla ja välittävät radiosignaaleja matkaviestinten MS (tai käyttäjäpäätteiden UT) ja maa-asemien LES (Land Earth Station) välillä.

:/.: 35 Satelliitin keila muodostaa maanpinnalle peittoalueen, I; 13 100570 solun. Yksittäisten satelliittien peitot järjestetään muodostamaan yhtenäinen peitto siten, että matkaviestin MS on aina ainakin yhden satelliitin peittoalueella. Tarvittavien satelliittien määrä riippuu halutusta pei-5 tosta. Täydellinen peitto maapallon pinnalle voisi vaatia esim. 10 satelliittia. Kuviossa 4 on esitetty selkeyden vuoksi vain yksi maa-asema LES, yksi satelliitti SAT sekä yksi matkaviestin MS. Maa-asema LES on kytketty GSM-verkon MSC:hen samalla tavoin kuin tukiasemajärjes-10 telmä BSS kuviossa 1. Myös GSM-protokollat MSC:n ja LES:in välillä ovat samat kuin kuviossa 1 MSC:n ja BSS:n välillä (GSM V.110). Samoin myös pääterajapinta ja sen protokollat (HDLC, T.30) samoin kuin kiinteän verkon protokollat (ISDN V.110/V.120 tai PSTN 3.1 kHz audio) 15 ovat samat kuin kuviossa 1. Erona on se, että kuviossa 4 GSM V.llO-yhteys ei olekaan käytössä koko välillä MSC-MS vaan radiorajapinnassa LES-MS on käytössä Inmarsat-pro-tokollat ja liikennekanavat.

Radiorajapinnan muodostaa kaksisuuntainen satel-20 liittiradioyhteys matkaviestimen MS ja maa-aseman LES

: välillä. Satelliittijärjestelmän yksiköiden SAT, LES ja MS tarkka rakenne tai toiminta sen paremmin kuin radiorajapinnan tarkat spesifikaatiotkaan eivät ole esillä olevan keksinnön kannalta oleellisia. Keksintö ei vaadi 25 muutoksia itse satelliittijärjestelmään, jonka tarkat • · · ··;.* tiedot ovat saatavissa Inmarsat-spesifikaatioista. Kek- i » ♦ ’·* * sinnön kannalta on oleellinen vain radiorajapinnan yli muodostetun liikennekanavan kapasiteetti. Inmarsat-P- • · • ’·· järjestelmän liikennekanavan maksimidatanopeus on 4800 • · · ·/· · 30 bit/s, mikä aiheuttaa kuvion 3 yhteydessä yleisesti ku- .···. vatun ongelman: pääterajapinnan statuksia ei voida vä- • · · littää liikennekanavan läpi, kun käyttäjädatanopeus on 4800 bit/s.

Keksinnön mukaista ratkaisua, jolla voidaan 35 siirtää myös päätera japinnan statusinformaatio pudotta- 100570 14 matta käyttäjädatanopeutta pienemmäksi kuin 4800 bit/s, on havainnollistettu yleisesti kuviossa 5.

Kuviossa 5 on esitetty pääterajapinnan protokol-ladatayksikön PDU (protocol data unit) periaatteellinen 5 sisältö, joka on löydettävissä useimmissa protokollissa. Ensinnäkin PDU sisältää kentät, jotka ilmoittavat PDU:n alkamisesta ja päättymisestä, esim. START ja END. Lisäksi PDU sisältää ohjausdataa (CONTROL) sekä varsinaisen siirrettävän informaation (INFORMATION). PDU:n tarkka 10 formaatti vaihtelee siirtoprotokollasta riippuen. Kaikkien pääterajapinnan siirtoprotokollien kehysrakenteissa on kuitenkin löydettävissä redundantteja bittejä, kun niitä käytetään PLMN-ympäristössä, esim. GSM-verkossa. Näitä redundantteja bittejä, jotka vaihtelevat siirto-15 protokollasta toiseen, on yleisesti kuvattu kentällä REDUNDANT kuviossa 5.

Keksinnössä pääterajapinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio siirretään liikennekanavan läpi näissä kulloinkin 20 käytetyn siirtoprotokollan/protokollien PDU:den redun- : danttisissa osissa REDUNDANT. Kuvion 5 esimerkissä MS/TAF vastaanottaa pääterajapinnasta standardin PDU:n sekä pääterajapinnan statusinformaation, ts. V.24 ohjaussignaalit CT105 ja CT108. MS/TAF muodostaa radiora- . 25 japintaan lähetettävän PDU:n standardista PDU:sta si- • · · *·,*..* joittamalla pääterajapinnan statusinformaation redun- i i · ’·’ * danttisiin osiin REDUNDANT. Monikanavaisissa HSCSD-pal- veluissa MS/TAF sijoittaa PDU:n redundanttisiin osiin • · • '·· REDUNDANT myös alikanavien väliseen synkronointiin liit- • · « V : 30 tyvän informaation, jota kuvattiin kuvion 2 yhteydessä.

MS lähettää radiorajapinnan PDU: n satelliitin • · · kautta maa-asemalle LES. Maa-asema LES erottaa vastaanottamastaan radiorajapinnan PDU:sta pääterajapinnan statusinformaation sekä mahdollisen alikanavien välisen 35 synkronointi-informaation. PDU:n alkuperäinen redundant- li 15 100570 tisuus voidaan palauttaa a) palauttamalla alkuperäinen redundanttinen informaatio, mikäli se on tunnettu, b) jättämällä MS/TAF:ien lisäämä informaatio tai c) sijoittamalla muuta mielivaltaista informaatiota redundantti-5 siin osiin REDUNDANT. Sitten LES sijoittaa PDU:n ja keksinnön mukaisen overhead-informaation kuvion 2 mukaiseen V.110-kehykseen. Tarkemmin sanottuna LES sijoittaa PDU:n sisällön V.110-kehyksen databitteihin D1-D48, pääteraja-pinnan statusrajapinnan statusbitteihin S1-S9 sekä mah-10 dollisen alakanavien välisen synkronointi-informaation esim. SI, S3 ja X bitteihin, kuten kuvion 2 yhteydessä kuvattiin. V.llO-kehys lähetetään eteenpäin MSCrlle.

Vastakkaisessa siirtosuunnassa MSC-MS proseduuri on käänteinen. V.110-kehyksen databiteistä D1-D48 muo-15 dostetaan LES:ssä radiorajapinnan PDU, jonka redundant-tisiin osiin REDUNDANT sijoitetaan pääterajapinnan sta-tusinformaatio ja mahdollinen alikanavasynkronointi-in-formaatiobiteistä S1-S9 ja X. PDU lähetetään radiorajapinnan kautta LES:iltä MS/TAF:lle. MS/TAF palauttaa ra-20 diorajapinnan PDUrsta alkuperäisen pääterajapinnan PDU:n . .·, ja päätera japinnan statusinformaation STATUS sekä mah dollisen synkronointi-informaation. MS/TAF välittää PDU:n päätelaitteelle TE datalinjoilla DATA ja statusinformaation statuslinjoilla STATUS.

· 25 Seuraavassa kuvataan kuvioihin 6-12 viitaten esi- • · • · · ’ merkkejä siirtoprotokollista, joiden redundanttisia bit- • · · ·.· * tejä voidaan käyttää keksinnön mukaiseen overhead-infor maation siirtoon.

Esimerkiksi GSM-verkkopalvelut käyttävät pistees-30 tä-pisteeseen -yhteyttä. Tämä tarkoittaa, että useimmil-la siirtoprotokollilla on redundantteja bittejä kehysra- • · · kenteessaan, kun niitä käytetään GSM-ympäristössä.

Esimerkiksi HDLC-pohjäiset protokollat tukevat pisteestä-moneen pisteeseen -yhteyttä. Pisteestä-moneen 35 pisteeseen -yhteys vaatii osoitekentän kehysrakenteessa.

16 100570 Tämä osoitekenttä on redundantti pisteestä-pisteeseen -ympäristössä, kuten GSM, ja sitä voidaan käyttää hyväksi esillä olevassa keksinnössä.

HDLC on ITU-T X.25-linkkikerroksen protokolla, 5 jonka standardi kehysrakenne on kuvattu kuviossa 6. Tämä on siten kuviossa 5 esitetty pääterajapinnan PDU, jossa redundantti osa on ADDRESS-kenttä. Kuvio 7 esittää radiorajapinnan HDLC PDU:n, jossa redundantissa ADDRESS-kentässä siirretään keksinnön mukaista overhead-infor-10 maatiota. Tarkemmin sanottuna 8-bittisen ADDRESS-kentän kolmea bittiä (esim. bitit 0,1,2) käytetään siirtämään pääterajapinnan statusinformaatio (CT105, 108 suunnassa MS-MSC sekä CT106, 107 ja 109 suunnassa MSC-MS) sekä viittä bittiä (esimerkiksi bitit 3-7) siirtämään ali-15 kanavien välisen synkronoinnin bitit HSCSD-palvelussa.

Eräs matkaviestinjärjestelmien tärkeimmistä palveluista on telekopiopalvelu. GSM-järjestelmän teleko-piopalvelu on määritelty GSM-suosituksessa 03.45. Tele-kopiopalvelussa telekopiopäätelaitteen (FAX) ja matka-20 viestimen MS väliin on määritelty erityinen teleko-. piosovitin. Tarvittava laitteistokonfiguraatio on määri telty suosituksessa GSM 03.45 eikä sen yksityiskohdilla ole keksinnön kannalta merkitystä. Kuvioissa 1, 3, 4 ja 5 voidaan olettaa, että telekopiolaite FAX ja teleko- ··/ 25 piosovitin sisältyvät päätelaitteeseen TE ja päätelaite- • · · ’·· : rajapinta on telekopiosovittimen ja MS:n välinen V.24- ··> V ‘ rajapinta.

GSM-suosituksen 03.45 filosofiana on sallia ITU-T T.30 mukaisen protokollan päästä GSM-datayhteyden läpi 30 läpinäkyvästi aina kuin mahdollista. T. 30-protokollaa manipuloidaan vain kun on tarpeen välttää PSTN- ja GSM-järjestelmien erilaisuudesta syntyviä ongelmia. Transparentti synkroninen GSM-telekopioprotokolla käyttää T.30 mukaista HDLC-kehystä binäärikoodatussa signalointivai-35 heessa sekä virhekorjatussa telekopiodatasiirtovaihees- 17 100570 sa. Tällöin voidaan hyödyntää HDLC-kehyksen redundanttia osoitekenttää, kuten edellä kuvattiin kuvioiden 6 ja 7 yhteydessä. Lisäksi on muita toiminnallisia vaiheita, joissa lähetetään GSM-spesifisiä kehyksiä: SYNC ja STA-5 TUS. Nämä kehykset sisältävät redundanssia saman informaation toiston muodossa.

Tarkemmin sanottuna GSM-telekopiopalvelussa käytetty protokollarakenne perustuu tiukasti synkroniseen ratkaisuun, joka käyttää 64-bitin kiinteäpituisia kehyk-10 siä. Toisin sanoen GSM-yhteyden yli lähetetään informaatiota 64-bitin kehyksinä, sekvenssissä ja ilman keskeytystä, koko puhelun keston ajan. Kunkin kehyksen sisältö riippuu kulloinkin toteutetusta puhelun tilasta.

Kuviossa 8 on esitetty standardin mukainen SYNC-15 kehys, joka on suunniteltu mahdollistamaan synkronointi toisessa päässä. Kukin synkronointikehys muodostuu 64-bitin kuviosta ja SYNC-kehyksiä lähetetään jatkuvana keskeytymättömänä sekvenssinä kunnes puhelussa siirrytään seuraavaan tilaan. Tähän synkronointikuvion tois-20 toon sisältyy redundanssia, jota voidaan käyttää esillä olevassa keksinnössä. Joka n:tä kehystä voidaan käyttää kuljettamaan pääterajapinnan statusinformaatiota ja mahdollista alikanavasynkronointi-informaatiota. n voi olla esimerkiksi 64. Kuvio 9 havainnollistaa keksinnön suorija/ 25 tusmuotoa, jossa n:s SYNC-kehys sisältää keksinnön mu-• · · ··· : kaista overhead-informaatiota. 64-bittinen kehys on ·.· · jaettu kahdeksaan oktettiin. Jokaisessa oktetissa on esimerkiksi kolme bittiä (esim. bitit 0, 1 ja 2) varattu : *.. päätera japinnan statusinf ormaation siirtämiseen ja viisi 30 bittiä (esim. bitit 3-7) varattu mahdolliselle ali- kanavien synkronointibiteille. Kuvion 5 yleiseen tapauk-seen verrattaessa kuvion 8 kehysrakenne muodostaa pääte-rajapinnan PDU:n ja kuvion 9 kehysrakenne muodostaa ra-: diorajapinnan PDU:n.

100570 18

Kuvio 10 esittää standardin STATUS-kehyksen, joka muodostuu kahdeksasta oktetista. Parittomat oktetit sisältävät tilaidentifiointikoodeja (IDENT) ja parilliset oktetit sisältävät statusspesifistä informaatiota (IN-5 FO). Virheidenilmaisutodennäköisyyden parantamiseksi jo kainen IDENT-oktetti kehyksessä toistaa samaa koodia.

Tätä toiston aiheuttamaa redundanssia voidaan hyödyntää esillä olevassa keksinnössä. Kuviossa 11 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa yksi IDENT-oktetti sisäl-10 tää keksinnön mukaista overhead-informaatiota. Esimer kiksi kolme bittiä (esim. bitit 0, 1, 2) käytetään pää-terajapinnan statusinformaatiolle ja esimerkiksi viittä bittiä (esim. bitit 3-7) käytetään alikanavasynkronoin-ti-informaatiolle. Kuvion 5 yleiseen tapaukseen verrat-15 taessa kuvion 10 kehysrakenne muodostaa pääterajapinnan PDU:n ja kuvion 11 kehysrakenne muodostaa radiorajapinnan PDU:n.

Telekopiopalvelun käyttäessä T.30-suosituksen mukaista normaalia telekopiodatamoodia (NFD) lähetettävä 20 data sisältää rivinloppu-merkkejä EOL (End_Of_Line), telekopiokoodattua dataa DATA sekä mahdollisia täytebittejä FILL määritellyn minimirivin pituuden varmistamiseksi, kuten kuviossa 12 on esitetty. Näitä täytebittejä voidaan pitää siirron kannalta redundantteina ja käyttää 25 hyväksi esillä olevassa keksinnössä. Kuviossa 12 on ha- • · · vainnollistettu, kuinka päätera japinnan statusinformaa- I I · *·' ’ tio ja alikanavasynkronointi-informaatio voidaan sijoit taa telekopiokoodattujen rivien loppuun korvaamaan osa • · • '·· FILL-biteistä. Esimerkiksi kolme bittiä (bitit 0, 1 ja : 30 2) on varattu päätera japinnan statusinformaatiolle ja .1. viisi bittiä (esim. bitit 3-7) on varattu alikanavien • · · väliselle synkronointi-informaatiolle. Tällöin normaali telekopiokoodattu rivi muodostaa kuvion 5 pääterajapin-nan PDU:n ja kuvion 12 mukainen rivi radiorajapinnan .35 PDU:n.

li 19 100570

Pitkät rivit eivät sisällä FILL-bittejä NFD-moo-dissa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa FILL-bittejä joudutaan lisäämään riviin ainoastaan keksinnön mukaisen overhead-informaatiosiirron vuoksi. Tällöin radiotien 5 yli siirrettävän datan määrä kasvaa. Kuitenkin, koska telekopiokoneet vaihtavat datavaiheesta signalointivai-heeseen jokaisen sivun lähetyksen jälkeen, tilanne voidaan helposti käsitellä pienellä puskuroinnilla maa-asemassa LES ja matkaviestimessä MS.

10 Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten hengessä ja puitteessa.

• · • · · • · · • · » · • Il « · · • · · • · • «

• M

« · · • · · • · « t · · • · · • · ·

Claims (16)

100570 20

1. Synkroninen datansiirtomenetelmä pääterajapin-nan käyttäjädatan ja statusinformaation sekä mahdollisen 5 muun ohjaus- tai synkronointi-informaation siirtämiseksi liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi tietoliikennejärjestelmässä, tunnettu siitä, että sijoitetaan lähetyspäässä pääterajapinnan sta-tusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synk-10 ronointi-informaatio pääterajapinnassa käytetyn siirtoprotokollan protokolladatayksiköiden redundanttisiin osiin, siirretään mainitun liikennekanavan tai liikenne-kanavien joukon läpi protokolladatayksiköt, jotka sisäl-15 tävät mainitun pääterajapinnan statusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- tai synkronointi-informaation, erotetaan vastaanottopäässä mainittu statusinfor-maatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio protokolladatayksiköistä ja palautetaan protokol-20 ladatayksiköille alkuperäinen redundanssi.

. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijoitetaan mainittu statusinformaatio ja muu mahdollinen ohjaus- ja synkronointi-informaatio pistees- ;··# 25 tä-moneen pisteeseen-siirtoa tukevan siirtoprotokollan • · · ··· ’ osoitekenttään pisteestä-pisteeseen-siirtoa tukevassa • i · V * tietoliikennejärjestelmässä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel-mä, tunnettu siitä, että tietoliikenne järjestel-30 mä on GSM-matkaviestinjärjestelmä tai siihen perustuva • matkaviestinjärjestelmä, jossa on poikkeava radioraja- **,, pinta, joka sisältää mainitun liikennekanavan tai lii- 'kennekanavien joukon, ja että : sijoitetaan mainittu statusinformaatio ja muu '· : 35 mahdollinen ohjaus- ja synkronointi-informaatio teleko- li 21 100570 piopalvelun synkronointikehykseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on GSM-matkaviestinjärjestelmä tai siihen perustuva 5 matkaviestinjärjestelmä, jossa on poikkeava radiorajapinta, joka sisältää mainitun liikennekanavan tai lii- kennekanavien joukon, ja että sijoitetaan mainittu statusinformaatio ja muu mahdollinen ohjaus- ja synkronointi-informaatio teleko- 10 piopalvelun statuskehykseen.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on GSM-matkaviestinjärjestelmä tai siihen perustuva matkaviestinjärjestelmä, jossa on poikkeava radioraja- 15 pinta, joka sisältää mainitun liikennekanavan tai lii- kennekanavien joukon, ja että sijoitetaan mainittu statusinformaatio ja muu mahdollinen ohjaus- ja synkronointi-informaatio teleko-piokoodatun rivin loppuun täyteinformaationa.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen . . menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu liiken- nekanava on satelliittijärjestelmän liikennekanava.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikennekanavan maksimida- 25 tanopeus tai liikennekanavien joukon kokonaismaksimida- • · * · tanopeus on yhtä suuri kuin yksi käyttäjädatanopeus pää- • · · *·' ' teräjapinnassa.

8. Järjestely pääterajapinnan käyttäjädatan ja • » j ’.· statusinformaation sekä mahdollisen muun ohjaus- tai :T: 30 synkronointi-informaation siirtämiseksi liikennekanavan y..' läpi tietoliikennejärjestelmässä, tunnettu sii- • ♦ · tä, että lähetyslaitteisto (MS,LES) on järjestetty sijoittamaan pääterajapinnan statusinformaatio sekä mahdolli-·,: 35 nen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio pääteraja- 100570 22 pinnassa käytetyn siirtoprotokollan protokolladatayksi-köiden redundanttisiin osiin sekä lähettämään protokol-layksiköt mainitun liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi vastaanottolaitteistolle (MS,LES), 5 vastaanottolaitteisto (MS,LES) on järjestetty erottamaan mainittu statusinformaatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio protokolladatayksi-köistä ja palauttamaan protokolladatayksiköille alkuperäinen redundanssi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu tietoliikennejärjestelmä tukee pisteestä-pisteeseen siirtoa, ja että mainitut redundanttiset osat käsittävät pisteestä-moneen pisteeseen-siirtoa tukevan siirtoprotokollan protokolla- 15 datayksikön (FIG. 6-7) osoitekentän (ADDRESS).

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on GSM-matkaviestinjärjestelmä tai siihen perustuva matkaviestinjärjestelmä, jossa on poikkeava radiora- 20 japinta, joka sisältää mainitun liikennekanavan tai lii- . kennekanavien joukon.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu poikkeava radiorajapinta käsittää satelliittiyhteyden.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely, • · · tunnettu siitä, että • · * • · · *·* * mainittu satelliittijärjestelmä käsittää ainakin yhden maa-aseman (LES), joka on liitetty tukiasemajär-ί *.· jestelmänä (BSS) matkaviestinjärjestelmän matkaviestin- :T: 30 keskukseen (MSC) siten, että maa-aseman (LES) ja matkani. t viestinkeskuksen (MSC) välillä käytetään matkaviestin- • · · järjestelmän siirtoprotokollia ja liikennekanavia, mainittu radiorajapinta on muodostettu maa-aseman (LES) ja matkaviestimen (MS) välille satelliittitoisti-: · : 35 men (SAT) kautta ja käyttää satelliittijärjestelmän li 23 100570 siirtoprotokollia ja liikennekanavia, mainittu pääterajapinta on matkaviestimen (MS) ja päätelaitteen (TE) välillä ja käyttää standardeja pääte-laiteprotokollia.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että matkaviestin (MS) on järjestetty sijoittamaan pääterajapinnan statusinformaatio sekä mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio pääterajapinnassa 10 käytetyn siirtoprotokollan protokolladatayksiköiden re- dundanttisiin osiin sekä lähettämään protokollayksiköt satelliittikanavan liikennekanavan tai liikennekanavien joukon läpi maa-asemalle (LES), maa-asema (LES) on järjestetty erottamaan mainit-15 tu statusinformaatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio vastaanotetuista protokolladatayk-siköistä ja palauttamaan protokolladatayksiköille alkuperäinen redundanssi, maa-asema (LES) on järjestetty sijoittamaan pa-20 lautettu protokolladatayksikkö sekä mainittu statusin formaatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio matkaviestinjärjestelmän siirtoprotokollan mukaiseen kehykseen ja lähettämään kehyksen matkavies-tinkeskukselle (MSC). *·· 25

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen jär- • · · ··· ·’ jestely, tunnettu siitä, että M1 *.· 1 maa-asema (LES) on järjestetty erottamaan pääte- rajapinnassa käytetyn siirtoprotokollan protokollada-tayksikkkö ja päätera japinnan statusinformaatio sekä :1·1: 30 mahdollinen muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio matkaviestinkeskukselta (MSC) vastaanotetusta kehykses- • · · tä, joka on matkaviestinjärjestelmän protokollan mukainen, : : maa-asema (LES) on järjestetty sijoittamaan mai- : 35 nittu päätera japinnan statusinformaatio sekä mahdollinen 24 100570 muu ohjaus- tai synkronointi-informaatio mainitun proto-kolladatayksikön redundanttisiin osiin sekä lähettämään protokolladatayksikkö satelliittijärjestelmän liikenne-kanavan tai liikennekanavien joukon läpi matkaviestimel-5 le (MS), matkaviestin (MS) on järjestetty erottamaan mainittu statusinformaatio ja mahdollinen muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio vastaanotetuista protokollada-tayksiköistä ja palauttamaan protokolladatayksiköille 10 alkuperäinen redundanssi, matkaviestin (MS) on järjestetty syöttämään palautettu protokolladatayksikkö sekä mainittu statusinformaatio mainitun pääterajapinnan kautta päätelaitteelle (TE).

15. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu muu ohjaus- ja synkronointi-informaatio käsittää mainitun liikennekanavien joukon välistä synkronointi-informaatiota.

16. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että liikennekanavan maksimida-tanopeus tai liikennekanavien joukon kokonaismaksimida-tanopeus on yhtä suuri kuin käyttäjädatanopeus päätera-japinnassa. .... 25 • · • · · • · · • · · · • ·· • · « • · · • · • · • · ( * • · · • · · 1 · · • · · • · · 25 100570