FI100079B - Menetelmä koodauksen toteuttamiseksi solukkoradioverkossa - Google Patents

Description

100079

Menetelmä koodauksen toteuttamiseksi solukkoradioverkossa

Keksinnön kohteena on menetelmä koodauksen toteuttamiseksi solukkoradioverkossa, joka käsittää kussakin so-5 lussa ainakin yhden tukiaseman, joka on yhteydessä kuuluvuusalueellaan oleviin päätelaitteisiin, ja matkapuhelinkeskuksen, joka ohjaa tukiasemien toimintaa.

Digitaalisille tiedonsiirtojärjestelmille, joissa siirretään, puheinformaatiota, on tyypillistä, että niissä 10 sovelletaan puheen koodausta, jonka tarkoituksena on muuntaa analoginen puhe digitaaliseen muotoon. Esimerkiksi kiinteässä puhelinverkossa analoginen puhe muunnetaan digitaaliseksi signaaliksi, jonka bittinopeus on 64 kbit/s. Useissa tiedonsiirtojärjestelmissä, kuten esimerkiksi so-15 lukkoradiojärjestelmissä, yllä mainittu siirtonopeus on epäkäytännöllinen, koska se vie liian paljon siirtokapasiteettia. Näissä järjestelmissä käytetty puheen koodaus pyritäänkin toteuttamaan mahdollisimman pientä siirtokaistaa ja bittinopeutta käyttäen.

20 Siirtokaistan ja bittinopeuden pienentäminen on mah dollista käsittelemällä digitalisoitua puhetta signaalinkäsittelyn keinoin, kuten esimerkiksi redundanttista informaatiota vähentämällä ja kompressoimalla puhetta. Nämä signaalinkäsittelymenetelmät, samalla kun pienentävät tar-25 vittavaa siirtokaistaa, huonontavat kuitenkin siirretyn puheen laatua. Tämä huonontuminen on erityisen haitallista silloin, kun koodaus/dekoodaus-prosessi suoritetaan siirtoyhteydellä useita kertoja, kuten esimerkiksi solukkoradioverkossa tapahtuu puhelun ollessa kahden päätelaitteen 30 välillä.

'' Puheen koodaamiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden kaikkien tavoitteena on päästä mahdollisimman pieneen bittinopeuteen puheen laadun silti kärsimättä. Puheen laadun mittana käytetään yleisesti ns. MOS (Mean Opinion 35 Score)-arvoa, joka perustuu kuuntelutesteihin. Kuvion 1 2 100079 taulukossa esitetään useiden tunnettujen puheen koodausmenetelmien MOS-arvot silloin, kun yhteydellä on yksi transkooderi, ja silloin kun yhteydellä on kaksi transkoo-deria, mikä on tilanne silloin kun yhteys on kahden pääte-5 laiteen välillä solukkoradiojärjestelmässä. Kuten huomataan, kaksi kooderia huonontaa yleisesti puheen laatua. Puhekoodausmenetelmiä kehitettäessä tämä ilmiö on tiedostettu ja yritetty ottaa huomioon, mutta uusinutissakaan koodereissa ei puheen laatu ole hyvä kahden kooderin olio lessa käytössä samalla yhteydellä.

Eräs tunnettu ratkaisu, jossa yritetään poistaa mainittu ongelma, on esitetty patenttijulkaisussa US 4924480. Kuten yllä on mainittu, muunnetaan analoginen puhe digitaaliseen muotoon, joka käsittää 64 kbit/s signaalin. Tämä 15 signaali esitetään 8-bittisen, ns. A-lain mukaisen sanan muodossa. Julkaisussa esitetyssä menetelmässä tämän 8-bittisen sanan vähiten merkitsevää bittiä (LSB, Least Significant Bit) käytetään hyväksi siten, että sanotun bitin avulla kooderit voivat ilmoittaa olemassaolonsa 20 toiselle kooderille. Käytännössä lähettimen kooderi siis lähettää sanotun LSB-bitin paikalla omaa synkronisointiku-viota, jonka vastaanottimen kooderi havaitsee. Kun kooderit ovat täten havainneet toistensa olemassaolon, ne siirtyvät ns. padding stripping-toimintatilaan, jossa kooderit 25 eivät dekoodaa signaalia siirron ajaksi, vaan ainoastaan sovittavat sen siirtonopeuden siirron ajaksi. Täten peräkkäiset koodaus/dekoodaus-operaatiot voidaan välttää. Esitetyn menetelmän haittana on se, että jokaisesta 8-bitti-sestä A-lain mukaisesta PCM-sanasta käytetään LSB-bitti 30 muuhun kuin puheen siirtoon, mikä heikentää siirretyn pu-*' heen laatua. Lisäksi vaadittava kättelyproseduuri koode- rien välillä on hidas, koska jokainen bitti synkronisoin-tikuviossa täytyy toistaa kuusi kertaa, ja jokaisen synk-ronisointikuvion täytyy olla riittävän pitkä luotettavan 35 tunnistuksen mahdollistamiseksi. Lisäksi jokainen synkro- ti 3 100079 nisointikuvio täytyy toistaa vähintään kerran.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin toteuttaa menetelmä, jonka avulla puheen laatua saman matkapuhelinkeskuksen alueella olevan kahden päätelaitteen välisel-5 lä yhteydellä voidaan parantaa ja jolla tunnetun tekniikan mukaiset ongelmat voidaan välttää. Keksinnön tarkoituksena on myös pienentää siirtoviivettä kahden päätelaitteen välisellä yhteydellä.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 10 menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että matkapuhelinkeskuksen havaitessa puhelunmuodostuksen tai kanavanvaihdon yhteydessä, että puhelu on kahden matkapuhelinkeskuksen alueella olevan päätelaitteen välillä, matkapuhelinkeskus ohjaa päätelaitteiden kanssa yhteydessä olevien tu-15 kiasemien transkooderit toimintotilaan, jossa transkoode-rit sovittavat nopeuden siirtoverkkoon sopivaksi mutta eivät suorita puhesignaalin koodausta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä vähennetään siis suoritettavia koodaus/dekoodaus-operaatioita silloin, kun 20 yhteys on kahden päätelaitteen välillä ja päätelaitteet sijaitsevat saman matkapuhelinkeskuksen alueella. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutettava parannus riippuu käytetystä puheen koodausmenetelmästä, kuten kuviossa 1 esitetty taulukko havainnollistaa. Koska puheen proses-25 sointia voidaan vähentää, pienenee siirtoyhteydellä esiintyvä viive merkittävästi. Verrattuna aiempiin menetelmiin, saavutetaan parannusta sekä puheen laadussa että viiveessä, koska signalointia ei tarvitse suorittaa LSB-bittien avulla, vaan se suoritetaan normaalien puhelunmuodostuk-30 sessa käytettävien viestien avulla.

V Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 esittää jo selostettua taulukkoa eri puheen koodausmenetelmistä, 35 kuvio 2 havainnollistaa esimerkkiä solukkoradio- 4 100079 järjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, kuviot 3a ja 3b havainnollistavat esimerkkiä, jossa keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan GSM-järjestel-5 mässä ja kuviot 4a ja 4b havainnollistavat esimerkkejä kanavanvaihdosta.

Kuviossa 2 havainnollistetaan siis osaa tyypillisen solukkoradiojärjestelmän rakenteesta. Kuvion esittämässä 10 tilanteessa liikkuva päätelaite 10 on yhteydessä toiseen päätelaitteeseen 11 ensimmäisen tukiaseman 12, matkapuhelinkeskuksen 14 ja toisen tukiaseman 13 kautta. Vastaavasti toinen päätelaite 11 kommunikoi ensimmäiselle päätelaitteelle 10 saman reitin toista siirtosuuntaa käyttäen.

15 Päätelaitteiden 10 ja 11 yhteys tukiasemiin 12 ja vastaavasti 13 tapahtuu radioyhteyden avulla antenneja 16, 19, 20 ja 24 hyväksi käyttäen. Tukiasemat 12 ja 13 ovat yhteydessä matkapuhelinkeskukseen 14 digitaalisilla siirtolin-keillä, jotka on toteutettu joko kaapeli- tai linkki-20 yhteyksien avulla.

Päätelaite 10 käsittää kooderin 32, jonka sisään-menona on näytteistetty analoginen signaali. Näytteenottotaajuus on tyypillisesti 8 KHz, mutta esillä olevan keksinnön kannalta se ei ole oleellista. Kooderissa näytteis-25 tetty puhesignaali koodataan jotain ennalta määrättyä puheen koodaus algoritmia hyväksi käyttäen, jolloin ulostulossa näkyvä signaalin bittinopeus on esimerkiksi GSM:n tapauksessa 13 kbit/s ja D-AMPS-verkossa 7.95 kbits/s. Saatu signaali viedään vastaanotin-lähetinyksikölle 15, 30 jossa se moduloidaan kantoaaltotaajuudelle ja lähetetään antennin 16 kautta tukiasemalle 12. Vastaanottavassa päätelaitteessa antennilla 19 vastaanotettu signaali viedään lähetin-vastaanotinyksikölle 18, jossa signaali demoduloidaan, ja viedään edelleen kooderille 17, jossa signaali 35 dekoodataan alkuperäiseen muotoon. Vastaava siirtoketju on it 5 100079 myös toisessa siirtosuunnassa.

Tukiasema 12 käsittää antennin 20, lähetinvastaan-otinyksikön 21, kooderin 22 ja multipleksausyksikön 23. Lähetinvastaanotinyksikkö 21 toimii vastaavasti kuin pää-5 telaitteen vastaava yksikkö 15 demoduloiden antennilla 20 vastaanotetun signaalin. Kooderin 22 sisäänmenona on lähe-tinvastaanottimen 21 ulostulosignaali. Kooderissa tavanomaisesti toteutettuna dekoodataan puhesignaali ja sovitetaan se matkapuhelinkeskuksen 14 siirtolinjalle sopivaksi, 10 joka esimerkiksi GSM:n tapauksessa edellyttää 64 kbit/s bittinopeutta. Matkapuhelinkeskus 14 käsittää multiplek-sausvälineet 28, 29, kytkinvälineet 30, joiden kautta puhelu ohjataan oikealle vastaanottajalle, sekä ohjausvälineet 31, jotka ohjaavat keskuksen toimintaa.

15 Muodostettaessa kahden päätelaitteen välistä puhelua päätelaite lähettää ensin yhteydenmuodostusviestin tukiasemalle, joka välittää tarvittavat tiedot muodostettavasta puhelusta matkapuhelinkeskukselle. Havaitessaan, että muodostettava puhelu on kahden saman matkapuhelinkeskuksen 20 alueella olevan päätelaitteen välillä, matkapuhelinkeskus lähettää keksinnön mukaisessa menetelmässä yhteydenmuodos-tusviestien joukossa kumpaankin päätelaitteeseen yhteydessä olevalle tukiasemalle ohjauskomennon, jossa tukiasemien vastaavat transkooderit ohjataan toimintotilaan, jossa 25 transkooderit suorittavat välitettävälle signaalille tarvittavan nopeuden sovituksen siirtoverkon ja radiotien välillä sopivaksi, mutta eivät suorita puhesignaalin koodausta .

Esimerkiksi GSM:n tapauksessa radiotieltä tuleva 30 signaali on nopeudeltaan 13 kbit/s, ja siirtoverkossa kulkeva signaali puolestaan 64 kbit/s. Keksinnön mukaisessa menetelmässä tukiaseman kooderi ei dekoodaa 13 kbit/s signaalin puhekoodausta, vaan muuntaa koodatun signaalin 64 kbit/s signaaliksi esimerkiksi lisäämällä ylimääräisiä 35 bittejä sopivin välein siirrettävään signaaliin. Vastaa- 6 100079 vasti siirtoketjun toisessa päässä oleva kooderi ei tee puhekoodausta matkapuhelinkeskukselta tulevalle 64 kbit/s signaalille, vaan purkaa signaaliin lisätyt ylimääräiset bitit muuntaen täten sen 13 kbit/s nopeuteen. Keksinnön 5 mukaisessa ratkaisussa voidaan siis välttää siirrettävän signaalin toinen koodaus/dekoodaus-proseduuri, ja täten saavuttaa parempi puheen laatu. Ratkaisussa ei tarvita ylimääräistä siirtokapasiteettia kooderien ohjaukseen, vaan ohjaus voidaan hoitaa normaalien puhelunmuodostus-10 viestien yhteydessä.

Keksintöä voidaan siis soveltaa sellaisten päätelaitteiden välisillä yhteyksillä, jotka sijaitsevat saman matkapuhelinkeskuksen alueella. Menetelmää voidaan hyödyntää sekä silloin, kun puhelu alkaa ja päättyy yllä maini-15 tun ehdon ollessa voimassa, että myöskin silloin kun puhelun kestäessä päätelaitteet liikkuvat siten, että ne tulevat saman matkapuhelinkeskuksen alueelle. Jälkimmäinen tapaus on kuitenkin melko harvinainen, koska matkapuhelinkeskukset palvelevat yleensä laajaa maantieteellistä 20 aluetta.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää selostetaan tarkemmin käyttäen esimerkkinä GSM-järjestelmää siihen kuitenkaan rajoittumatta. Sovellettaessa keksinnön mukaista menetelmää GSM-järjestelmässä transkoodereiden tu-25 lee saman matkapuhelinkeskusten välisten päätelaitteiden puheluiden aikana suorittaa RPE-LTP-menetelmällä koodatun 13 kbit/s puheen sovitus 64 kbit/s nopeuteen sekä huolehtia TRAU-kehysten muodostamisesta ja purkamisesta.

GSM-järjestelmän rakennetta havainnollistetaan ku-30 vioissa 3a ja 3b. Tarkemmin GSM-järjestelmän rakennetta on ‘ selostettu esimerkiksi kirjassa M. Mouly, M-.B. Pautet: GSM System for Mobile Communications, tekijöiden kustantama, joka otetaan tähän viitteeksi. Kuvioissa on esitetty ensimmäinen päätelaite 40, joka on ensimmäisen tukiaseman 35 41 (BTS, Base station) kuuluvuusalueella. Ensimmäinen

II

7 100079 tukiasema 41 on digitaalisen siirtolinkin 48 välityksellä yhteydessä tukiasemaohjaimeen 42 (BSC, Base station controller), joka puolestaan on yhteydessä matkapuhelinkeskukseen 43 (MSC, Mobile switching centre) digitaalisen 5 siirtolinkin 49 välityksellä. Kuvioissa on vastaavasti esitetty toinen päätelaite 46, joka on toisen tukiaseman 45 kuuluvuusalueella. Toinen tukiasema 45 on digitaalisen siirtolinkin 51 välityksellä yhteydessä tukiasemaohjaimeen 44, joka puolestaan on yhteydessä matkapuhelinkeskukseen 10 43 digitaalisen siirtolinkin 52 välityksellä.

Kuvion 3a esimerkissä transkoodausyksiköt 47, 50 (TRAU, Transcoder/Rate Adaptor Unit), jotka suorittavat puheen koodauksen/dekoodauksen ja nopeuden sovituksen siirtoverkkoon sopivaksi, sijaitsevat tukiasemien 41 ja 15 vastaavasti 45 yhteydessä. Transkoodausyksikön fyysistä sijaintia ei GSM-spesifikaatioissa ole määrätty, joten se voi myös sijaita esimerkiksi kuvion 3b mukaisesti tukiasemaohjainten 42 ja vastaavasti 44 yhteydessä, tai myös muualla siirtolinjalla. Esillä olevan keksinnön kannalta 20 ei transkooderin sijainnilla ole merkitystä. Transkooderit 47 ja 50 suorittavat siis matkapuhelimelta tulevalle 13 kbit/s signaalille puhekoodauksen dekoodauksen ja sovituksen 64 kbit/s siirtolinjalle ja päinvastaiset toiminnot päätelaitteen suuntaan menevälle signaalille. Kuvion 3a 25 tapauksessa siis siirtolin joilla 48, 49, 51 ja 52 nopeus on 64 kbit/s, kun taas kuviossa 3b siirtolinjoilla 48 ja 51 siirtonopeus on 13 kbit/s ja linjoilla 49 ja 52 siirtonopeus on 64 kbit/s.

Uusi puhelu 30 Oletetaan aluksi, että muodostetaan uusi puhelu kah den päätelaitteen 40, 46 välillä. Ensimmäinen tukiasema 41 vastaanottaa yhteydenmuodostusviestin soittavalta päätelaitteelta 40. Ensimmäinen tukiasema 41 välittää tiedon soiton kohteena olevan päätelaitteen tunnusnumerosta mat-35 kapuhelinkeskukselle 43. Matkapuhelinkeskus 43 selvittää 8 100079 soiton kohteena olevan päätelaitteen sijainnin kohteena olevan päätelaitteen oman kotirekisterin (HLR) avulla. Jos päätelaite sijaitsee matkapuhelinkeskuksen 43 alueella, matkapuhelinkeskus lähettää kyseisten päätelaitteiden kuu-5 luvuusalueiden tukiasemia ohjaaviin tukiasemaohjaimille 42, 44 tiedon tarvittavasta transkoodereiden toimintomuo-dosta GSM:n assignment_request-viestin avulla (viestiä on kuvattu GSM-spesifikaatiossa 08.08).

Molemmat tukiasemaohjaimet 42, 44 ilmoittavat vas-10 taaville tukiasemille 41, 45 tiedon tarvittavasta transkoodereiden toimintomuodosta GSM:n assignment_command-viestin avulla (viestiä on kuvattu GSM-spesifikaatiossa 04.08). Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa tukiasemissa 41, 45 hyödynnetään TRAU-kehysten käyttämättömiä bitte-15 jä transkooderien toimintamuodon asetuksessa. GSM-järjestelmän spesifikaatiossa TRAU-kehyksissä on viisi käyttämätöntä bittiä. Yhtä näistä biteistä voidaan käyttää toimintamuodon ilmaisussa siten, että kun transkooderi on nor-maalimoodissa, sanottu bitti on '0', ja kun halutaan muut-20 taa transkooderin toimintamuotoa, asetetaan sanottu bitti arvoon '1'. Tukiasemat 41, 45 asettavat siis sanotun bitin TRAU-kehyksessä arvoon '1', jolloin transkooderit siirtyvät toimintomuotoon, jossa ne eivät dekoodaa päätelaitteilta tulevan signaalin puhekoodausta, vaan ainoastaan 25 sovittavat signaalin nopeuden siirtolinjalle sopivaksi 64 kbit/s nopeuteen, ja suorittavat vastaavat toiminnot päinvastaiseen siirtosuuntaan, eli sovittavat siirtolinjalta tulevan signaalin radiotiellä käytettävälle siirtonopeudelle mutta eivät koodaa signaalia, koska se on jo 30 valmiiksi puhekoodattu. Tämän jälkeen puhelunmuodostus jatkuu normaalisti, kuten on kuvattu esimerkiksi GSM-spesif ikaatiossa 04.08.

Nopeuden sovitus 13 kbit/s nopeudesta 64 kbit/s nopeuteen voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä 35 lähetettävien bittien joukkoon ylimääräisiä bittejä, joi- il 9 100079 loin siirtonopeus kasvaa. Vastaavasti vastaanottopäässä ylimääräiset bitit poistetaan 64 kbit/s signaalista, jolloin saadaan alkuperäinen puhekoodattu 13 kbit/s signaali.

Puhelun päättyessä TRAU-kehyksessä siirrytään lähet-5 tämään tyhjää bittikuviota (010101...) GSM-spesifikaatioi-den (08.60) mukaisesti, ja tällöin transkooderit palautuvat automaattisesti normaaliin toimintamuotoon.

MSC:n ohjaama kanavanvaihto Tässä vaihtoehdossa voidaan erottaa kaksi tapausta: 10 kanavanvaihto MSC:n sisällä sekä kanavanvaihto MSC:n alueelta toisen MSC:n alueelle. Tilannetta havainnollistetaan kuvioissa 4a ja 4b.

Suoritettaessa kanavanvaihto matkapuhelinkeskuksen 43 alueen sisällä matkapuhelinkeskus 43 ilmoittaa kanavan-15 vaihdon kohteena olevalle BSC:lle 52 muodostettavalla uudella kanavalla tarvittavasta transkooderin toimintamuodosta handover_request-viestissä (GSM 08.08.). BSC 52 ilmoittaa kanavanvaihdon kohteena olevalle tukiasemalle 51 tarvittavasta transkooderin toimintamuodosta channel_acti-20 vation-viestissä (GSM 08.58). Tukiasema 51 asettaa kuten yllä on aiemmin selostettu tarkoitukseen varattavan bitin TRAU-kehyksessä arvoon '1', jolloin transkooderi siirtyy toimintomuotoon, jossa se ei dekoodaa päätelaitteilta tulevan signaalin puhekoodausta, vaan ainoastaan sovittaa 25 signaalin nopeuden siirtolinjalle sopivaksi. Tästä eteenpäin kanavanvaihto tapahtuu GSM-määritysten mukaisesti. Huomattakoon, että riippuen siitä, onko kyseessä solun sisäinen tai tukiasemaohjaimen sisäinen kanavanvaihto, voi BSC tai BTS kanavanvaihdon yhteydessä pysyä samana.

30 Suoritettaessa kanavanvaihto MSC:n alueelta toisen . ‘ MSC:n alueelle täytyy molemmat transkooderit asettaa nor maaliin toimintamuotoon, koska ei ole varmuutta siitä koodauksesta, mitä kahden MSC:n välisessä liikenteessä tapah tuu. Kanavanvaihdon kohteena olevan tukiaseman 53 trans-35 kooderi on oletusarvoisesti normaalitilassa, mutta sen tu- 10 100079 kiaseman 41, joka pysyy samana, transkooderi täytyy ohjata takaisin normaaliin toimintamuotoon. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa on suorittaa tukiaseman 41 sisäinen 5 kanavanvaihto samalle taajuudelle ja aikavälille kuin mikä on käytössä. Tällöin tukiaseman 41 transkooderi asettuu normaalitilaan kun BTS asettaa TRAU-kehyksestä varatun bitin arvoksi '0', jolloin transkooderi asettuu normaaliin toimintamuotoon.

10 Toinen tapa on BSC:n 42 lähettämä mode_modify_

request-viesti tukiasemalle 41. Viestin seurauksena tukiasema 41 voi asettaa TRAU-kehyksestä varatun bitin arvoksi '0', jolloin transkooderi asettuu normaaliin toimintamuotoon. Mode_modify-proseduuria on tarkemmin selostettu esi-15 merkiksi jo aiemmin viitteeksi otetussa kirjassa GSM

System for Mobile Communications.

BSC:n ohjaama kanavanvaihto Tässäkin vaihtoehdossa voidaan erottaa kaksi tapausta: kanavanvaihto saman BTS:n sisällä sekä kanavanvaihto 20 BTS:n alueelta toisen BTS:n alueelle.

BSC ilmoittaa kanavanvaihdon kohteena olevalle tukiasemalle tarvittavasta transkooderin toimintamuodosta channel_activation-viestissä (GSM 08.58). BTS asettaa kuten yllä on aiemmin selostettu tarkoitukseen varattavan 25 bitin TRAU-kehyksessä arvoon '1', jolloin transkooderi siirtyy toimintomuotoon, jossa se ei dekoodaa päätelaitteilta tulevan signaalin puhekoodausta, vaan ainoastaan sovittaa signaalin nopeuden siirtolinjalle sopivaksi.

Tästä eteenpäin kanavanvaihto tapahtuu GSM-määritysten 30 04.08, 08.08 ja 08.58 mukaisesti.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esit-35 tämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

ii

Claims (7)

100079

1. Menetelmä koodauksen toteuttamiseksi solukkoradioverkossa, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden 5 tukiaseman (41, 45), joka on yhteydessä kuuluvuusalueellaan oleviin päätelaitteisiin (40, 46), ja matkapuhelinkeskuksen (43), joka ohjaa tukiasemien toimintaa, tunnettu siitä, että matkapuhelinkeskuksen (43) havaitessa puhelunmuodostuksen tai kanavanvaihdon yhteydessä, 10 että puhelu on kahden matkapuhelinkeskuksen alueella olevan päätelaitteen (40, 46) välillä, matkapuhelinkeskus ohjaa päätelaitteiden kanssa yhteydessä olevien tukiasemien transkooderit toimintotilaan, jossa transkooderit sovittavat nopeuden siirtoverkkoon sopivaksi mutta eivät 15 suorita puhesignaalin koodausta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun päätelaitteiden (40, 46) vä linen yhteys katkaistaan, matkapuhelinkeskus (43) ohjaa päätelaitteiden kanssa yhteydessä olleiden tukiasemien 20 transkooderit normaaliin toimintotilaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että solukkoradioverkko on GSM-verkko, ja että TRAU-kehyksestä varataan yksi bitti, jolla ilmoitetaan missä toimintotilassa transkooderin tulisi toimia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että matkapuhelinkeskus ohjaa päätelaitteiden kanssa yhteydessä olevien tukiasemien transkoode-reita normaaliin puhelunmuodostukseen liittyvien viestien avulla.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että TRAU-kehyksestä varattu bitti saa arvon '0', jos transkooderin tulee toimia normaalisti, ja arvon '1', jos transkooderin ei tule suorittaa puheen koodausta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - 100079 n e t t u siitä, että suoritettaessa kanavanvaihto matkapuhelinkeskuksen (43) alueen sisällä kanavanvaihdon suorittavaan päätelaitteeseen (46) yhteydessä olevan tukiaseman (51) transkooderi ohjataan kanavanvaihdon yhteydes-5 sä toimintotilaan, jossa transkooderi sovittaa nopeuden siirtoverkkoon sopivaksi mutta ei suorita puhesignaalin koodausta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suoritettaessa kanavanvaihto matka-10 puhelinkeskuksen (43) alueen ulkopuolelle siihen päätelaitteeseen (40), joka ei siirry matkapuhelinkeskuksen (43) alueen ulkopuolelle, yhteydessä olevan tukiaseman (41) transkooderi ohjataan kanavanvaihdon yhteydessä normaaliin toimintotilaan. 100079