[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

veto

Wikisanakirjasta
Katso myös: vetó

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veto (1-F)

  1. teonnimi verbistä vetää, vetämisen teko tai tulos
  2. moottorista välitettävä liikuttava voima
  3. yksittäinen käden liike esim. maalauksessa tai soudussa
    tasaiset airojen vedot
    Soutajien veto on tasaista.
    Maalaus on toteutettu varmoin vedoin.
  4. häiritsevä sisäilman virtaus
    Veto ja suuret lämpötilanvaihtelut häiritsevät.
    Ikkunoista käy veto.
  5. (kuvaannollisesti) viehtymys, houkutus
    tuntea vetoa johonkin
  6. mekanismiin, erityisesti kellon jouseen, varastoitu mekaaninen energia
  7. (kuvaannollisesti) jaksaminen
    Tuntuuko sinusta, ettet saa otetta itsestäsi, veto on loppu?
    Loppua kohden veto tuntui hiipuvan.
  8. sopimus siitä, että kahdesta ihmisestä tai useammasta yksi maksaa muille, jos arvaa jonkin lopputuloksen väärin
    lyödä vetoa jostakin
  9. (typografia) kiinalaisten merkkien yksittäinen siveltimellä piirrettävä viiva
  10. (arkikieltä) jalkapallon potkaisu maalia kohti
    onneton veto
  11. (arkikieltä) esitys, suoritus
    Kova veto!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋet̪o/

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veto vedot
genetiivi vedon vetojen
partitiivi vetoa vetoja
akkusatiivi veto;
vedon
vedot
sisäpaikallissijat
inessiivi vedossa vedoissa
elatiivi vedosta vedoista
illatiivi vetoon vetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vedolla vedoilla
ablatiivi vedolta vedoilta
allatiivi vedolle vedoille
muut sijamuodot
essiivi vetona vetoina
translatiivi vedoksi vedoiksi
abessiivi vedotta vedoitta
instruktiivi vedoin
komitatiivi vetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vedo-
vahva vartalo veto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

aironveto, etupyöräveto, etuveto, hengenveto, kardaaniveto, ketjuveto, kissanhännänveto, kynänveto, kämmenveto, köydenveto, leuanveto, linjanveto, loppuveto, läpiveto, maastaveto, moottoriveto, nelipyöräveto, neliveto, nuotanveto, päänyliveto, rajanveto, ristiveto, rystyveto, sisäänveto, siveltimenveto, suonenveto, suonenvetokohtaus, syväveto, takapyöräveto, takaveto, vastaveto, vedonlyönti, vedonsäädin, vekselivetoisuus, verenveto, veto-oikeus, veto-oja, vetoaisa, vetoakseli, vetoakselisto, vetoankkuri, vetoapu, vetoaura, vetoauto, vetohärkä, vetojousi, vetojuhta, vetokaappi, vetokalusto, vetoketju, vetokoe, vetokoira, vetokone, vetokoukku, vetokäynnistys, vetoköysi, vetolaastari, vetolaatikko, vetoliike, vetolujuus, vetoluukku, vetomitta, vetonaru, vetonaula, vetoniitti, vetoniittipihdit, vetonumero, vetonuppi, vetopasuuna, vetopenkki, vetoporo, vetopuristin, vetopyörä, vetopyörästö, vetoraide, vetosammakko, vetosidos, vetosolmu, vetosuunta, vetotaival, vetotankopuristin, vetotauti, vetotelakka, vetoteline, vetouistelu, vetouistin, vetovaijeri, vetovaunu, vetoverkko, vetovoima, vetovoimainen, vuoroveto, välistäveto, yhteenveto, yliveto

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • veto Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

veto (1)

  1. oikeus estää päätöksen teko tai voimaantulo; veto-oikeus tai sen käyttäminen
    käyttää vetoa
    Venäjän ja Kiinan YK:n turvallisuusneuvostossa käyttämät vetot

Ääntäminen

[muokkaa]

[veːt(t)o], joskus latinalaisittain [vetoː]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi veto vetot
genetiivi veton vetojen
partitiivi vetoa vetoja
akkusatiivi veto;
veton
vetot
sisäpaikallissijat
inessiivi vetossa vetoissa
elatiivi vetosta vetoista
illatiivi vetoon vetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vetolla vetoilla
ablatiivi vetolta vetoilta
allatiivi vetolle vetoille
muut sijamuodot
essiivi vetona vetoina
translatiivi vetoksi vetoiksi
abessiivi vetotta vetoitta
instruktiivi vetoin
komitatiivi vetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo veto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

latinan sanasta veto ’kieltää’

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • veto Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veto (monikko vetos tai vetoes)

  1. veto, veto-oikeus
  2. veto-oikeuden käyttö

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. vetoes
part. prees. vetoing
imp. & part. perf. vetoed

veto

  1. käyttää vetoa, käyttää veto-oikeutta; estää päätöksenteko, estää voimaantulo
    Hungary and Poland plunged the EU into crisis this week when they vetoed its €1.8 trillion budget and coronavirus rescue fund package. (euronews.com)

Espanja

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

veto m. (monikko vetos)

  1. veto-oikeus
  2. veto-oikeuden käyttö, veto

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Latina

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

vetō (I) (akt. prees. inf. vetāre, ind. perf. y. 1. p. vetuī, part. perf. vetitus) (taivutus[luo])

  1. kieltää, estää