tahditon

Suomi

Adjektiivi

tahditon (34-C) (komparatiivi tahdittomampi, superlatiivi tahdittomin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jossa ei ole tahtia, ilman tahtia oleva, epätahdissa oleva
2. hienostumaton, karkea, loukkaava, tunkeileva, käytökseltään sopimaton

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑhdit̪on/
• tavutus: tah‧di‧ton

Etymologia

• sanan tahti vartalosta tahdi- ja suffiksista -ton

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• tahdikas

Johdokset

• adverbit: tahdittomasti
• substantiivit: tahdittomuus

Aiheesta muualla

• tahditon Kielitoimiston sanakirjassa