polkupyörä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]polkupyörä (10)
- tavallisesti kaksipyöräinen kevyt ajoneuvo, joka saadaan liikkeelle polkemalla
- Ajoin paikalle polkupyörällä kypärä päässä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpolkuˌpyø̯ræ/
- tavutus: pol‧ku‧pyö‧rä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | polkupyörä | polkupyörät |
| genetiivi | polkupyörän | polkupyörien (polkupyöräin) |
| partitiivi | polkupyörää | polkupyöriä |
| akkusatiivi | polkupyörä; polkupyörän |
polkupyörät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | polkupyörässä | polkupyörissä |
| elatiivi | polkupyörästä | polkupyöristä |
| illatiivi | polkupyörään | polkupyöriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | polkupyörällä | polkupyörillä |
| ablatiivi | polkupyörältä | polkupyöriltä |
| allatiivi | polkupyörälle | polkupyörille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | polkupyöränä | polkupyörinä |
| translatiivi | polkupyöräksi | polkupyöriksi |
| abessiivi | polkupyörättä | polkupyörittä |
| instruktiivi | – | polkupyörin |
| komitatiivi | – | polkupyörine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | polkupyörä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista polku ja pyörä
Käännökset
[muokkaa]1. tavallisesti kaksipyöräinen kevyt ajoneuvo
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]pedali poljin, polkupyöräily, polkupyöräilijä, polkupyörävetoinen, pyöräily, pyöräilytie, pyöränvanne, pyörätie, pyöräilykypärä, vanne, vannejarru
Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]maastopolkupyörä, polkupyöräkorjaamo, polkupyöränrengas
Aiheesta muualla
[muokkaa]- polkupyörä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 419, 539 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa