petkuttaa
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]petkuttaa (53-C) (taivutus[luo])[1]
- pettää, huijata, toimia epärehellisesti liiketoimissa jms.
- Myyjä yritti petkuttaa meitä, kun olimme ostamassa häneltä käytettyä autoa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpet̪kut̪ːɑːˣ/
- tavutus: pet‧kut‧taa
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: petkuttaja, petkuttaminen, petkutus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- petkuttaa Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 844 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C