nate

Katso myös: natë

Latina

Verbi

nāte

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä nō

Ruotsi

Substantiivi

nate yl. (2) (yks. määr. naten [luo], mon. epämäär. natar[luo], mon. määr. natarna [luo])

1. vita (Potamogeton-suku)

   band~ litteävita (P. compressus)

   borst~ hapsivita (P. pectinatus)

   bäck~ tatarvita (P. polygonifolius)

   grop~ pikkuvita (P. berchtoldii)

   grov~ välkevita (P. lucens)

   gräs~ heinävita (P. gramineus)

   gädd~ uistinvita (P. natans)

   knöl~ kyhmyvita (P. trichoides)

   krus~ poimuvita (P. crispus)

   käll~ lähdevita (P. coloratus)

   lång~ pitkälehtivita (P. praelongus)

   rost~ purovita (P. alpinus)

   slid~ tuppivita (P. vaginatus)

   spets~ suippuvita (P. acutifolius)

   späd~ hentovita (P. pusillus)

   styv~ jouhivita (P. rutilus)

   trubb~ tylppälehtivita (P. obtusifolius)

   tråd~ merivita (P. filiformis)

   udd~ otalehtivita (P. friesii)

   ål~ ahvenvita (P. perfoliatus)

Sloveeni

Pronomini

nate

1. sanan tí enkliittinen muoto te prepositioon na liitettynä