napina

Suomi

Substantiivi

napina (12)

1. (varsinkin epäsuora, vähä-ääninen tai kärjistämätön) sanallinen vastarinta

Ääntäminen

• IPA: [ˈnɑpinɑ]

Tavutus

• tavutus: na‧pi‧na

Etymologia

• verbistä napista

Käännökset

1. erityisesti epäsuora, vähä-ääninen tai kärjistämätön sanallinen vastarinta

englanti: grumble ruotsi: gnäll

saksa: Genörgel n. venäjä: брюзжание n.

Liittyvät sanat

Synonyymit

• nuriseminen, purnaus, jupina

Aiheesta muualla

• napina Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	nāpīna	nāpīnae
akkusatiivi	nāpīnam	nāpīnās
genetiivi	nāpīnae	nāpīnārum
datiivi	nāpīnae	nāpīnīs
ablatiivi	nāpīnā	nāpīnīs

nāpīna f. (1)

1. naurispelto

Ääntäminen

• (klassinen) /naːˈpiːna/

Tavutus

• tavutus: na‧pi‧na

Etymologia

• sanasta napus (’nauris’)

Liittyvät sanat

• napy