linnoittautua

Suomi

Verbi

linnoittautua (52) (taivutus[luo])

1. Määritelmä puuttuu.

   Neuvostojoukot vetäytyivät Hukkajärvelle linnoittautuen polttamatta jääneeseen Kiekinniemen taloon. (kuhmo.fi)

2. (kuvaannollisesti) alkaa pysyttelemään jossain, usein itsepintaisesti ja/tai suostumatta poistumaan

   Videopelien myynti räjähti, kun miljoonat linnoittautuivat koteihinsa (kauppalehti.fi)

   Palkatta jääneet rakennustyöläiset linnoittautuivat työmaalleen (iltalehti.fi)

   Ryöstäjä linnoittautui vessaan ja rikkoi viemäriputken (vantaansanomat.fi)

3. (shakki) tornittaa; tehdä linnoitus

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: linnoittautuminen