kukkaro
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kukkaro (2)
- pieni, tavallisesti nahkainen pussi tai laukku, jossa pidetään mukana pieniä tarve-esineitä tai tarvikkeita kuten pikkurahaa tai tupakkaa
- (arkikieltä) lompakko
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkukːɑro/
- tavutus: kuk‧ka‧ro
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kukkaro | kukkarot |
| genetiivi | kukkaron | kukkarojen kukkaroiden kukkaroitten |
| partitiivi | kukkaroa | kukkaroita kukkaroja |
| akkusatiivi | kukkaro; kukkaron |
kukkarot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kukkarossa | kukkaroissa |
| elatiivi | kukkarosta | kukkaroista |
| illatiivi | kukkaroon | kukkaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kukkarolla | kukkaroilla |
| ablatiivi | kukkarolta | kukkaroilta |
| allatiivi | kukkarolle | kukkaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kukkarona | kukkaroina |
| translatiivi | kukkaroksi | kukkaroiksi |
| abessiivi | kukkarotta | kukkaroitta |
| instruktiivi | – | kukkaroin |
| komitatiivi | – | kukkaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kukkaro- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]1. pieni raha- tai tarvikepussi
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kalukukkaro, kiveskukkaro, kolikkokukkaro, luotikukkaro, rahakukkaro, tuluskukkaro, tupakkakukkaro
Idiomit
[muokkaa]- hellittää kukkaron nyörejä
- maksaa; suostua maksamaan
- kiristää kukkaroa
- kuluttaa vähemmän rahaa
- kuin herran kukkarossa
- olla matti kukkarossa
- olla varaton
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kukkaro Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.