kommellus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kommellus
- kömmähdys, melko harmiton vastoinkäyminen tai edellä mainittujen täyteinen pieni seikkailu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kommellus | kommellukset |
| genetiivi | kommelluksen | kommellusten kommelluksien |
| partitiivi | kommellusta | kommelluksia |
| akkusatiivi | kommellus; kommelluksen |
kommellukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kommelluksessa | kommelluksissa |
| elatiivi | kommelluksesta | kommelluksista |
| illatiivi | kommellukseen | kommelluksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kommelluksella | kommelluksilla |
| ablatiivi | kommellukselta | kommelluksilta |
| allatiivi | kommellukselle | kommelluksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kommelluksena | kommelluksina |
| translatiivi | kommellukseksi | kommelluksiksi |
| abessiivi | kommelluksetta | kommelluksitta |
| instruktiivi | – | kommelluksin |
| komitatiivi | – | kommelluksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kommellukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kommellus- | |