keskiö
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]keskiö (3)
- (tekniikka) kappaleen keskellä oleva osa, keskiosa
- Keskiön ansiosta polkimet voidaan kiinnittää polkupyörän runkoon niin, että polkimet pyörivät vapaasti.[1]
- (kuvaannollisesti) huomion tai tapahtumien keskipiste
- Energia- ja ulkopolitiikka Putinin Kiinan vierailun keskiössä. (yle.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkeskiø/
- tavutus: kes‧ki‧ö
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keskiö | keskiöt |
genetiivi | keskiön | keskiöiden keskiöitten |
partitiivi | keskiötä | keskiöitä |
akkusatiivi | keskiö; keskiön |
keskiöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keskiössä | keskiöissä |
elatiivi | keskiöstä | keskiöistä |
illatiivi | keskiön | keskiöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keskiöllä | keskiöillä |
ablatiivi | keskiöltä | keskiöiltä |
allatiivi | keskiölle | keskiöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keskiönä | keskiöinä |
translatiivi | keskiöksi | keskiöiksi |
abessiivi | keskiöttä | keskiöittä |
instruktiivi | – | keskiöin |
komitatiivi | – | keskiöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keskiö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. huomion tai tapahtuman keskipiste
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- keskiö Kielitoimiston sanakirjassa