haro
 |
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]haro
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haroa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haroa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haroa
Esperanto
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]haro
Ido
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]haro
Ranska
[muokkaa]Interjektio
[muokkaa]haro
- apua, auttakaa
- (metsästys) koirille annettava käsky valmistautua toimintaan
Substantiivi
[muokkaa]haro m. (yksiköllinen)
- huuto, karjunta
- parkuminen, valitushuuto
- äänekäs julistus