belo

Ido

Substantiivi

belo (yksikön akkusatiivi belon; monikko beli, monikon akkusatiivi belin)

1. kaunis, kaunotar

Italia

Verbi

belo

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä belare

Portugali

Adjektiivi

belo m., bela[luo] f. (monikko belos [luo] m., belas [luo] f.)

1. kaunis