aavistaa

Suomi

Verbi

aavistaa (53) (taivutus[luo])

1. uskoa jnk tulevan tapahtumiseen saaden ennalta siitä vihiä mutta ei selkeitä todisteita

   Eläimillä on kyky aavistaa vaara ennen ihmistä.

   Maalivahti aavisti oikein ja torjui rangaistuslaukauksen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑːʋist̪ɑːˣ/
• tavutus: aa‧vis‧taa

Käännökset

1. uskoa jnk tulevan tapahtumiseen saaden ennalta siitä vihiä mutta ei selkeitä todisteita

englanti: foresee inarinsaame: avâstiđ japani: 予感する [yokansuru], 予想する [yosōsuru], 感じる [kanjiru]

saksa: ahnen turkki: sezmek venäjä: предчувствовать, догадываться

Liittyvät sanat

• aavistaminen
• aavistuslähtö

Synonyymit

• (uskoa jnk tulevan tapahtumiseen saaden ennalta tietää siitä) vaistota, ounastella

Johdokset

• substantiivit: aavistus
• verbit: aavistella

Aiheesta muualla

• aavistaa Kielitoimiston sanakirjassa