äyräs
Ulkoasu
Katso myös: Äyräs |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]äyräs (41)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæy̯ræs/
- tavutus: äy‧räs
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äyräs | äyräät |
genetiivi | äyrään | äyräiden äyräitten |
partitiivi | äyrästä | äyräitä |
akkusatiivi | äyräs; äyrään |
äyräät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äyräässä | äyräissä |
elatiivi | äyräästä | äyräistä |
illatiivi | äyrääseen | äyräisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äyräällä | äyräillä |
ablatiivi | äyräältä | äyräiltä |
allatiivi | äyräälle | äyräille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äyräänä | äyräinä |
translatiivi | äyrääksi | äyräiksi |
abessiivi | äyräättä | äyräittä |
instruktiivi | – | äyräin |
komitatiivi | – | äyräine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | äyrää- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
äyräs- |
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- äyräs Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.