Friedrich Schiller
Ulkoasu
Johann Christoph Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller (10. marraskuuta 1759 Marbach am Neckar – 9. toukokuuta 1805 Weimar), oli saksalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja historioitsija.
Sitaatteja
[muokkaa]- "Anteeksianto on jumalallinen voitto. Vihollinen joka vain on lyöty maahan voi nousta uudelleen. Mutta leppynyt vihollinen on todella voitettu."
- "Elämän toukokuu kukkii kerran eikä koskaan uudestaan."
- "Erikseen tarkasteltuna on joka ihminen kutakuinkin viisas ja järkevä, mutta kun he muodostavat joukon, ei näe kuin pölkkypäitä." (SSSK)
- "Isänmaallinen innostus on tärkeää vain kypsymättömille kansoille, maailman nuorisolle; on viheliäinen, pikkumainen ihanne kirjoittaa vain yhtä kansaa varten; filosofiselle hengelle tämä raja on täysin sietämätön."
- "Maailmanhistoria on maailmantuomio ("Die Weltgeschichte ist das Weltgericht")". (SSSK)
- "Mikä on tämän pitkän puheen lyhyt sisältö?" ("Was ist der langen Rede kurzer Sinn?"). (SSSK)
- "Mustasukkaisuus, suuri liioittelija." [1]
- "Myös kauniin täytyy kuolla" ("Auch das Schöne muss sterben"). (SSSK)
- "Runoilija on ainoa tosi ihminen, ja etevinkin filosofi on hänen rinnallaan vain irvikuva."
- "Sanat ovat aina rohkeampia kuin teot."
- "Sota synnyttää sodan."
- "Sota on raakaa, väkivaltaista käsityötä."
- "Suuret sielut kestävät vaieten." (SSSK)
- "Tyhmyyttä vastaan taistelevat jumalatkin turhaan." (SSSK)
- "Voimakas on mahtavin yksinään."
- "Ykstoista! Paha luku. Yksi lisää! Kakstoista merkkiä on eläinradan; viis ynnä seitsemän, ne pyhät luvut."
Lähteet
[muokkaa]- Suuri sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 231. Otava, 1989. ISBN 9511109618.