William Willams
Osa artikkelisarjaa |
Metodismi |
---|
William Willams, Pantycelyn, Willams Pantycelyn / Pantycelyn) (11. helmikuuta? 1717 Cefn-y-coed, Llandovery, Carmarthenshire, Wales – 11. tammikuuta 1791 Pantycelyn) oli walesilainen kirjailija, saarnaaja ja virsirunoilija.
Elämä ja työ
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Willams oli Walesin merkittävin kirjailija 1800-luvulla. Hän oli yksi varhaisen metodistisen herätyksen avainhenkilöistä Walesissa ja erinomainen runoilija ja kirjailija.
Kun hänen isänsä John kuoli 1742, muutti hänen äitinsä perheineen läheiselle Pantycelyn maatilalle, ja Willams käytti tätä usein nimessään ja hän asui Pantycelyssä koko elämänsä.
Hän aikoi tulla lääkäriksi, mutta hänen aikeensa muuttuivat, kun hän kuuli metodistisen saarnaaja-evankelista Howel Harrisin (1714–1773) saarnaamista ulkoilmakokouksissa. Hänet vihittiin anglikaanisen kirkon diakoniksi vuonna 1740, ja hän hoiti työtään eri paikkakunnilla vuoteen 1743 asti. St Davidsin piispa kieltäytyi kuitenkin vihkimästä häntä papiksi, koska hän oli saanut vaikutteita metodismista. Niin hänestä tuli matkasaarnaaja ja hän liikkui ympäri Walesia saarnamatkoillaan pitäen kokoontumisia ulkosalla ja perusti eri paikkakunnille metodistiryhmiä.[1]
Willams tunnetaan erityisesti virsirunoilijana. Hän kirjoitti virtensä pääasiassa walesin eli kymrin kielellä ja ne ovat edelleen käytössä monissa kirkkokunnissa. Hän julkaisi ensimmäisen virsikokoelmansa, Halleluijah 1744 ja siitä otettiin kolme painosta. 1763 hän julkaisi toisen kirjan Y Môr o Wydr, josta otettiin viisi painosta. Hän julkaisi myös kaksi virsikokoelmaa englanniksi Hosannah to the Son of David (1759), ja Gloria in Excelsis (1772). Hän kirjoitti kaikkiaan yli 800 laulua.[2]
Hän kirjoitti myös kaksi pitkää uskonnollista runoa: ’Golwg ar Deyrnas Crist’ 1756, joka käsitteli pelastushistoriaa ja Jumalan armoa, sekä ’Bywyd a Marwolaeth Theomemphus’ 1764, jonka teemana on ihmisessä tapahtuneen hengellisen muutoksen vaikutus elämään. Hän julkaisi useita proosateoksia. Ne oli tarkoitettu ennen muuta luettaviksi metodistiseurakunnissa, joita hän perusti.[1]
Hän julkaisi noin 90 kirjaa tai painotuotetta ja häntä on pidetty Walesin merkittävimpänä runoilijana. Runojensa kautta hän vaikutti siihen, että walesin kieli säilyi elinvoimaisena sekä kehittyi.[1]
Tunnetuin hänen kirjoittamansa laulu on “Arglwydd, arwain trwy'r anialwch”, vuodelta 1745, englanninkielisillä sanoilla “Guide me, O thou great Jehovah/Redeemer”. Sen englanninkielinen käännös on Peter Willamsin tekemä 1771. Se on käännetty yli seitsemällekymmenelle kielelle ja sitä on kutsuttu Walesin epäviralliseksi kansallishymniksi. Laulua laulettiin prinssi Williamin ja Catherinen avioliittoon vihmimisessä 2011 ja prinsessa Dianan hautajaisissa 1997 Westminster Abbeyssä. Sitä lauletaan yleisesti myös Walesissa rugby-otteluissa.[2][3]. Sen tunnetuin sävelmä on walesilaisen säveltäjä John Hugesin (1873–1932) kirjoittama sävelmä ja se tunnetaan yleisesti walesinkielisellä nimellä CWM RHONDDA.[4]
Willamsin laulu on suomeksi Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 298 ”Kansasi on vaeltava” (Suom. Pekka Turunen 1994, Niilo Rauhala 1995). Se on myös Messulauluja-kirjassa laulu 123[5]. Seurakunta laulaa-kirjassa on myös toinen käännös samasta alkuekstistä, laulu 339 ”Herra, johda askeleeni” (Suom. Joel Niininen 1996).[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William Williams, Pantycelyn (1717–1791) peoplescollection.wales. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b william_williams_pantycelyn_bread_of_heaven_composer.html bbc.co.uk. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Guide me, O Thou Great Redeemer thebriefing.com.au. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 2 Psalmerna 205–429. s. 223, 224. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. ISBN 978-91-877-1052-0 (ruotsiksi)
- ↑ Petri Laaksonen, toim.: Messulauluja, s. 155. Kirjapaja, ISBN 951-625-422-5, 1997.
- ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste