Walesin kirkko
| Walesin kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Suuntautuminen | anglikaanisuus |
| Hallinto | episkopaalinen |
| Johtaja | Walesin arkkipiispa |
| Toiminta-alue | Wales |
| Perustettu | 1920 |
| Hiippakuntia | 6 |
| Jäseniä | 45 759 (2016)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| The Church in Wales | |
Walesin kirkko (kymriksi Yr Eglwys yng Nghymru, engl. Church in Wales) on Walesissa toimiva anglikaaninen kirkkokunta. Kirkkoon kuuluu kuusi hiippakuntaa.
Kirkko on Walesin kristillisistä kirkoista toiseksi suurin. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä jumalanpalveluksiin osallistui 69 000 henkeä viikoittain.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristinuskon historia Walesin alueella juontaa jo 300-luvulle. Pakanallisten anglosaksien tunkeuduttua Britanniaan 400-luvulla tuli Walesista yksi kelttiläisen kirkon linnakkeista. 600-luvulle tultaessa lähetystyöntekijät, joista osa oli Rooman lähettämiä, osa kelttiläisiä, olivat käännyttäneet koko maan. Kirkko piti kiinni itsenäisyydestään eikä suostunut omaksumaan Rooman katolisen kirkon sääntöjä ja käytänteitä ennen kuin 1100-luvulla, jolloin Walesin kristityt joutuivat Canterburyn arkkipiispan kaitsentaan.[2]
Uskonpuhdistus hyväksyttiin yleisesti Walesissa ja ainoastaan pientä vastarintaa esiintyi. 1600- ja 1700-luvuilla kirkko alkoi kuitenkin taantua, pääosin johtuen niiden englantilaisten, jotka oli asetettu kirkon johtaville paikoille, kyvyttömyydestä johtajina. 1700-luvulla alkanut metodistinen herätys johti merkittävään anglikaanisuuden heikkenemiseen Walesissa, kun enemmistö väestöstä jätti anglikaanisen kirkon ja liittyi metodisteihin. Vuonna 1920 kirkko menetti valtiokirkollisen asemansa, mutta se vahvistui jäsenmäärällisesti sen jälkeen.[2]
Vuonna 1996 kirkko hyväksyi naisten vihkimisen pappisvirkaan ja ensimmäinen nainen vihittiin papiksi tammikuussa 1997. Vuonna 2008 yli 20 % papeista oli naisia. Vuonna 2013 kirkon johto hyväksyi naisten vihkimisen myös piispoiksi.[2]
Vuonna 2002 silloinen Walesin arkkipiispa Rowan Williams valittiin Canterburyn arkkipiispaksi ja siten anglikaanisen kirkon hengelliseksi johtajaksi. Hän oli virassa ensimmäinen Walesissa syntynyt.[2]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailmanlaajuisen Anglikaanisen yhteisön jäsenenä Walesin kirkko muodostaa yhden provinssin, joka jakautuu kuuteen hiippakuntaan. Hiippakuntien edustajat valitsevat piispat hiippakuntiinsa. Piispat puolestaan valitsevat yhden keskuudestaan kirkon arkkipiispaksi.[2]
Hiippakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bangorin hiippakunta
- Llandaffin hiippakunta
- Monmouthin hiippakunta
- St Asaphin hiippakunta
- St Davidsin hiippakunta
- Swansean ja Breconin hiippakunta
Teologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkko määrittelee itsensä "tässä maassa toimivaksi muinaiseksi kirkoksi, joka on katolinen ja reformoitu." Omassa katekismuksessaan Walesin kirkko opettaa olevansa "yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko."[3]
Kirkolliset yhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Walesin kirkko on Porvoon kirkkoyhteisön jäsenkirkko.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Church in Wales will spend £10m to 'breathe new life' into its churches 20.05.2018 WalesOnline
- ↑ a b c d e f Church in Wales Ecyclopaedia Britannica. Viitattu 2.9.2019. (englanniksi)
- ↑ THE CATECHISM – An Outline of the Faith (Walesin kirkon katekismus, s. 7) The Church in Wales. Viitattu 26.12.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Anglican Churches The Porvoo Communion. Viitattu 26.12.2017. (englanniksi)